1 (9) Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma 2018 2021 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma on työkalu n viestinnän operatiiviseen suunnitteluun. Suunnitelma ohjaa ennen kaikkea Arvokas-koordinaatiohankkeen työtä, ja siitä on erikseen vielä yksityiskohtaisempi versio koordinaatiohankkeen sisäiseen käyttöön. >>> Arvokas-hankkeiden kannattaa lukaista tästä dokumentista läpi ainakin luku 1 sekä luvut 2 5. Tätä suunnitelmaa täydentää Arvokkaan graafinen ohjeisto, joka löytyy Innokylästä. iloisiin viestimisiin! Heidi ja muu Arvokas-koordinaatiopoppoo Sisällys 1. Arvokas-hankkeiden sitoutuminen yhteiseen viestintään... 2 2. Lupaus... 2 3. Brändi... 2 Nimi... 2 Visuaalinen ilme... 3 Rinnakkaiset logot ja tunnukset... 3 4. Ääni ja kieli... 4 5. Viestinnän sisällöt... 4 Ydinviestit... 4 Hissipuhe ohjelmatoiminnasta... 4 Sisäinen viestintä... 5 Ulkoinen viestintä... 5 6. Vaikuttamistyö, vaikuttajaviestintä... 7 Lyhyen aikavälin tavoitteet... 7 Pitkän aikavälin tavoitteet... 8 Toimenpiteet... 8 7. Haasteet ja riskit... 8 8. Resurssit ja vastuut... 9
2 (9) 1. Arvokas-hankkeiden sitoutuminen yhteiseen viestintään STEA: Hankkeilta edellytetään osallistumista verkoston toimintaan ja oman osaamisen hyödyntämistä ohjelman kehittämistyössä. Koordinaatiohanke edellyttää, että Arvokas-hankkeet sitoutuvat viestinnällisesti vähintään seuraaviin: Sisäisen viestinnän (Innokylä, uutiskirje, sähköpostit) seuraamiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Ydinviesteihin joita saa toki sanallistaa hankkeen omaan käyttöön sopivaksi. Yhteistä Arvokas-tunnusta käytetään kaikissa mahdollisissa ssa/-hankkeissa tuotetuissa materiaaleissa. #arvokas-aihetunnistetta käytetään kaikessa mahdollisessa someviestinnässä. Yhteisesti ja tilannekohtaisesti sovittaviin kannanottoihin ja lausuntoihin. Viestinnällisten toimenpiteiden seurantaan ja arviointiin osana hankkeen kokonaisarviointia. Lisäksi koordinaatiohanke toivoo, että Arvokas-hankkeet hyödyntäisivät myös seuraavia mahdollisuuksia: n graafisten ohjeiden mukaiset värit ja fontit. Yhteiseen tiedonkeruuseen (esim. Bitly) ja haastateltavien etsimiseen. Arvokas-verkkosivu ja -somekanavat ja niiden sisällöt. Kuva- ja videopankki. Printtimateriaalipohjat, kuten käyntikortit ja roll-upit (painatus omakustanteista). Sähköiset materiaalit, kuten PowerPoint-, Excel- ja Word-pohjat, sähköpostibannerit, infograafit ja somekuvat. Harkintaa ja maalaisjärkeä saa toki käyttää. Hankkeet voivat koska tahansa kysyä tukea ja neuvoja koordinaatiohankkeelta. 2. Lupaus Arvokas-viestintä haastaa katsomaan asioita uudelta kantilta. Se rohkaisee näkemään ihmisen ja vahvuudet ongelmien ja haasteiden sijaan. Se tuo esille sellaisten ihmisten äänen, joka ei aina muuten pääse kuuluville. Se innostaa muuttamaan omia asenteita. Arvokas-viestintä on aina vahvan asiantuntevaa ja faktaan pohjaavaa. keskustelee arjen tasolla ja elämänmakuisesti: koordinaatiohanke kuulee ja vie eteenpäin kohderyhmän arjesta nousevia tarpeita ja toiveita, jotka kantautuvat kaikissa viestinnällisissä toimenpiteissä kuuluvimpana. Tämä tekee Arvokas-viestinnästä välittävää ja vaikuttavaa. Tiedotus toiminnasta on avointa ja läpinäkyvää kaikkiin suuntiin. Viestintä on mieluiten ennakoivaa tai vähintään nopeasti reagoivaa ja aikaansa seuraavaa. Se vastaa Arvokas-hankkeiden ja seuraajien tarpeisiin ja toiveisiin ja muotoutuu hankekauden aikana vastaamaan niitä yhä paremmin. 3. Brändi Nimi Arvokas-koordinaatiohankkeen virallinen nimi on Arvokas eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelman koordinaatiohanke. Siitä voidaan käyttää lyhennettyä nimeä Arvokas-koordinaatiohanke, ja ulkoisessa viestinnässä suositaan nimeä Arvokas eriarvoisuuden vähentämisen koordinaatiohanke.
3 (9) Arvokas-hankkeita on 25 kappaletta. Niistä puhutaan hankkeiden omilla nimillä sekä yhteisnimityksellä tai Arvokas-hankkeet tilanteesta riippuen. Yhteisnimitykseen sisältyy myös koordinaatiohanke. Hankkeet voivat ilmaista osallisuutensa an esimerkiksi seuraavasti: xxxxx-hanke on mukana ssa (2018 2021). Puhuttaessa hankkeista ja hankesisällöistä mainitaan aina Arvokas sekä hankkeen taustaorganisaatio. Visuaalinen ilme Viestinnässä käytetään n omaa visuaalista ilmettä, jonka suunnittelija on Muuks Creative. Visuaalisessa ilmeessä noudatetaan graafista ohjetta. Ohje ja aineisto on toimitettu kaikkien Arvokashankkeiden käyttöön ja se löytyy myös Innokylästä. Visuaalisesti yhteinen brändi rakentuu Arvokas-tunnukselle, joka viestii positiivista yhdessä tekemisen meininkiä. Koko Arvokas-hanketoiminnan toivotaan käyttävän tunnusta kaikissa tuotoksissaan, ja tunnuksen voi lisätä esimerkiksi hankkeiden omille verkkosivuille ja omiin esitteisiin. Tunnuksen käyttö on helppoa, sillä se ei vaadi koko ulkoisen ilmeen muuttamista. Tunnuksen lisäksi on luotu heppusten perhe, jota on helppo käyttää esimerkiksi infograafeissa ja someviestinnässä sekä julkaisuissa. Myös nämä ovat Arvokas-hankkeiden vapaassa käytössä. lle on luotu graafinen ohjeisto, joka sisältää muun muassa ohjeet Arvokas-tunnuksen käyttöön sekä Arvokas-värit ja -fontit. Näitä noudatetaan tiukasti kaikessa liiton viestinnässä, jotta viesti on selkeä. Arvokas-hankkeita tuetaan vahvasti siinä, että mahdollisimman moni toisi toiminnassaan ja tuotoksissaan esiin a ja -brändiä. Rinnakkaiset logot ja tunnukset Arvokas-tunnusta voi käyttää itsenäisenä tai taustaorganisaatioiden ja hankkeiden logon rinnalla. Arvokastunnus ei siis poissulje muita toimintaa kuvaavia logoja ja tunnuksia. viestinnässä käytetään pääosin vain Arvokas-tunnusta. Logoähkyä vältetään, eli yleisessä viestinnässä ei käytetä kaikkien 26 hankkeen logoja, vaan Arvokas-tunnus korvaa ne ja kertoo yhdellä tunnuksella kaikista 26 toimijasta. Tuettu Veikkauksen tuotoilla -tunnusta (ks. kuva) käytetään aina kun mahdollista Arvokas-tunnuksen ja mahdollisten logojen rinnalla. Tunnusta käytetään aina, kun puhutaan sta ja sen toiminnasta. Sen sijaan sen käyttöä voi maalaisjärjellä harkita silloin, kun puhutaan Arvokas-teemoista, kuten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvittaessa esimerkiksi jos tilaa on vain vähän voi merkin korvata lauseella Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla tai pidemmin Arvokas-avustusohjelman toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Tuettu Veikkauksen tuotoilla -tunnusta käytettäessä on huomioitava sen graafiset ohjeet, eli esimerkiksi se, että sen halkaisijan on printissä oltava vähintään 25 mm. Ks. tarkemmin Veikkauksen logopankki ja merkin graafinen ohjeisto. Huom! koskaan ei käytetä Veikkauksen logoa.
4 (9) 4. Ääni ja kieli Osallisuuden ja eriarvoisuuden yhteydessä puhutaan usein monimutkaisista asioista ja vaikeista käsitteistä. Arvokas-viestinnässä käytetään mahdollisimman helppoa (kansankielistä) termistöä ja avataan mahdolliset hankalat termit. Arvokas-viestinnässä tunnustetaan, että käytetty kieli voi lisätä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tai edistää eriarvoisuutta. Käytetyt käsitteet valitaan ja määritellään huolella. Arvokkaan ääni on ihmisläheinen, lämminhenkinen ja pehmeä. Termistö on positiivista mutta kuitenkin realistista: ongelmien korostamista sekä turhaa jyrkkyyttä ja negatiivisuutta vältetään, ja painopiste on vahvuuksissa ja tavoitteissa. Haasteisiin ja epäkohtiin kuitenkin tartutaan rohkeasti ja painokkaasti, ja aina tarjotaan myös ratkaisuja. Someääntä on määritelty tarkemmin luvussa 3 Kohderyhmät ja kanavat. Arvokas-viestintää tehdään suomen kielellä. Verkkosivuilla on lyhyt selitys sta ruotsiksi ja englanniksi, ja tarvittaessa muitakin materiaaleja voidaan kääntää. 5. Viestinnän sisällöt Ydinviestit Ydinviestit kiteyttävät sen, mikä kaikille Arvokas-hankkeille on yhteistä, ja ne pohjautuvat n yhteisiin tavoitteisiin. Ydinviestit ovat työkaluja Arvokas-toimijoille. Ne helpottavat nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa, kuten toimittajan tai yhteistyökumppanin esittäessä kysymyksiä sta. Ydinviestejä ei sellaisenaan tarvitse käyttää viestinnässä, vaan ne ohjaavat arjen viestinnällistä työtä. Tätä mieltä me olemme, tämän takana seisomme. Eriarvoisuutta voidaan vähentää ja ehkäistä. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan lisätä. Vahva osallisuus yhteiskunnassa vähentää eriarvoisuutta. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat suuresti yksilön osallisuuden kokemukseen ja toimintamahdollisuuksiin. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä resurssi haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Jokaisella ihmisellä on oikeus osallisuuteen ja hyvään elämään. Hissipuhe ohjelmatoiminnasta Hissipuhe on valmis vastaus esimerkiksi tilanteessa, jossa toimittaja tai yhteistyökumppani kysyy, mikä ihmeen Arvokas. Hissipuhe käynnistyy Arvokas-työntekijöiltä kuin nappia painamalla, ja sen pystyy kertomaan ripeästi kuuntelijaa väsyttämättä vaikkapa yhden hissimatkan aikana. Rakennamme lla yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. 25 Arvokas-hanketta luo erilaisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen ja vähentää siten eriarvoisuutta yhteiskunnassa. a koordinoi, ja se kestää vuoteen 2021.
5 (9) Sisäinen viestintä Sisäinen viestintä tähtää ennen kaikkea sujuvaan ja ajantasaiseen tiedonkulkuun niin, että olennaiset ihmiset ovat tietoisia olennaisista asioista ja kaikki jossain määrin tietoisia kaikesta, mutta samalla pyritään välttämään informaatiotulvaa. Sähköpostiviestintä pyritään jättämään minimiin, ja sen tilalla hyödynnetään Innokylää, uutiskirjettä sekä yhteisiä tapaamisia ja seminaareja. Koko n yhteinen sisäinen viestintä painottuu Innokylään sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin seminaareihin. Nämä ovat julkisia ja avoimia myös ohjelmatoiminnan ulkopuolisille tahoille. Lisäksi koordinaatiohanke lähettää Arvokas-hankkeille uutiskirjeen kerran kuukaudessa. Uutiskirjeeseen kootaan hyvin lyhyesti kaikki ajankohtaiset asiat, ja siitä voidaan linkata lisätiedon lähteille esimerkiksi Innokylään tai Arvokas-verkkosivustolle. Uutiskirje pyritään pitämään hyvin lyhyenä (1 2 sivua), jotta mahdollisimman moni jaksaa sen lukea. Näin koordinaatiohanke tulee tutuksi ja pysyy läsnä hankkeiden arjessa. Ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä tähtää siihen, että mahdollisimman moni suomalainen törmää omissa kanavissaan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden/eriarvoisuuden teemoihin ja n ydinviesteihin. Asia paketoidaan hankekauden aikana monin eri tavoin moniin eri kanaviin, jotta viesti puhuttelisi lukuisia suomalaisia sillä koskettaahan aihe jollain lailla jokaista. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiin lukeutuvat eriarvoisuuden teemojen kanssa työskentelevät toimijat, media, rahoittaja ja muut sidosryhmät. Ulkoisesta viestinnästä erotetaan omakseen vaikuttajaviestintä, jonka kohderyhmät ovat muun muassa kansanedustajat, kuntapäättäjät sekä sotesektorin toimijat kansalliselta tasolta, sosiaali- ja terveysvaliokunta ja -lautakunta. Arvokas-koordinaatiohanke tukee koko ohjelman viestintää. Se vastaa seuraavista viestinnällisistä asioista: tuottaa ohjelmatason viestinnän materiaalit (mm. Arvokas-verkkosivut, ohjelman ilme, ppt-pohjat, roll-upit) tuottaa ja ylläpitää vahvaa ja vaikuttavaa kuva- ja videopankkia tarjoaa hankekohtaista viestinnän tukea rakentaa ja ylläpitää ohjelman verkkosivuja tukee hankeverkoston sisäistä viestintää tekee vaikuttajaviestintää, mm. kannanottoja ja mediayhteistyötä sekä itsenäisesti että yhdessä hankkeiden kanssa tuottaa ohjelmatason tapahtumia ja tukee teemaryhmien työskentelyä ja viestintää. Avustusohjelmassa mukana olevat hankkeet toteuttavat omaa hankeviestintää muun muassa omille kohderyhmän edustajille, sidosryhmilleen, verkostoilleen ja jäsenilleen. Hankkeet tuottavat ensisijaisesti itse tiedotteensa sekä tekevät omat tapahtumajärjestelynsä. Viestinnässä hyödynnetään Setlementtiliiton ja hanketoimijoiden valmiita verkostoja, viestintärakenteita ja tiedotuskanavia. Tarinoita sekä valo- ja videokuvia tuovat esille yksilön kasvot, äänen ja kokemuksen. Hankekauden aikana tehdään noin 25 haastattelua, joista johdetaan ainakin seuraavat tuotteet: tekstimuotoinen tarina mahdollisesti blogipostaus valokuvat (3 kpl per haastateltava)
6 (9) video (10 tarinasta) somekuvat, joita voi käyttää myös esim. esityksissä ja somemarkkinoinnissa (1 5 lausetta tarinasta, 1 3 kpl per haastateltava) uutiskirjenostot. Tarinat luovutetaan myös Arvokas-hankkeiden käyttöön seuraavasti: kaikkea voi jakaa n somekanavista ja verkkosivuilta jos haastateltavan on löytänyt joku Arvokas-hankkeista, saa kyseinen hanke vapaaseen käyttöönsä myös kaikki alkuperäismateriaalit (editoidut kuvat ja videot). Visualisoitu tieto on iso osa Arvokas-viestintää. Koordinaatiohanke panostaa ohjelman tavoitteiden, toimenpiteiden sekä tulosten ja vaikutusten visualisointiin. Tavoitteita, toimenpiteitä, tuloksia ja vaikutuksia etsitään Arvokas-hankkeiden työstä ja asiantuntemuksella, jotta tuotetut materiaalit hyödyttäisivät mahdollisimman monia Arvokas-hankkeita. Arviointiin ja vaikutusten seurantaan tuotettavat Excel-pohjat (pylväs, viiva, piirakka, taulukko) tehdään Arvokas-ilmeeseen sopivaksi, jotta hankkeet voivat itsekin tuottaa visuaalista materiaalia seurannastaan. Pitkin hankekautta tuotetaan ilmiökohtaista (esim. köyhyys, mielenterveys) visualisoitua tietoa, kuten infograafeja. Visualisoinnit ovat kaikkien Arvokas-hankkeiden käytettävissä. Hankekauden aikana tuotetun materiaalin pohjalta tehdään n lopputuotteena visualisoitu raportti ohjelmatoiminnan vaikutuksista. Sen muoto täsmentyy hankekauden aikana. Printtimateriaalituotanto on vähäistä, sillä viestintä painottuu verkkoon. Koordinaatio tuottaa käyntikortti-, roll-up- ja PowerPoint-pohjat sekä tarpeen mukaan muuta materiaalia, kuten postereita sekä lomake- ja tapahtumamarkkinointipohjia erityisesti koordinaatiohankkeen käyttöön. Kaikki painomateriaalipohjat ovat myös Arvokas-hankkeiden käytettävissä (painokustannuksista vastaavat hankkeet itse). Esitettä ei ole suunnitteilla. n esitteenä toimivat verkkosivusto ja käyntikortit. Uutisointia ja tiedottamista tehdään ajan tasaisesti, tarpeen mukaan. Huomioidaan uutiskriteerit, kuten ajankohtaisuus, asian tärkeys ja yhteiskunnallinen tai yksilötason merkitys sekä muutos edelliseen. Verkkosivusto tarjoaa kokemustietoa, ajankohtaista tutkimus- ja muuta tietoa. Se on vahvasti visuaalinen, ja sillä on valokuvia, videoita ja tarinallisuutta, jotka nostavat esille ihmisiä ja elämäntarinoita. Sivusto myös esittelee Arvokas-hankkeet interaktiivisella kartalla sekä niiden kuulumisia blogissa. Verkkosivujen blogi on avoinna myös ulkopuolisille kirjoittajille, ja sillä voidaan julkaista myös muualla aiemmin julkaistua sisältöä. Lisäksi verkkosivustolla kuvataan n tärkeimmät termit (esim. osallisuus, yhdenvertaisuus). Sivuston kohderyhmänä ovat kaikki osallisuuden ja eriarvoisuuden kysymyksistä kiinnostuneet, erityisesti päättäjät, sote-alan ammattilaiset ja median edustajat. Vaikka sivustolla puffataan Arvokas-hankkeita, rakennetaan sisältö nimenomaan sisältö edellä ja lukijan mielenkiinnon kohteita ajatellen, ei organisaatiolähtöisesti. Sivusto on suomenkielinen. Verkkosivuston osoitteina toimii sinäoletarvokas.fi ja sinaoletarvokas.fi. Kaikki Arvokas-työntekijät keräävät jaettavaksi sopivaa sisältöä Bitlyyn. Viestintä rakennetaan aidosti osaksi kaikkien jokapäiväistä työtä ja viestintää tekee omasta työnkuvastaan käsin jokainen Arvokas-työntekijä. Verkkosivut ja sosiaalinen media ovat tärkeitä sisäisenkin viestinnän työkaluja, ja siksi jokaisen Arvokastyöntekijän aktiivisessa käytössä olevia työvälineitä. Yhteisen viestinnällisen innostumisen ja innostamisen eteen tehdään työtä koko Arvokas-verkoston parissa, ja etsitään jokaiselle ne tärkeimmät, omaan tehtävänkuvaan liittyvät syyt toteuttaa viestintää.
7 (9) Sosiaalisen median kanavia ovat Facebook, Twitter, Instagram ja verkkosivuston blogi. Videot tallennetaan Setlementtiliiton Youtube-tilille ja upotetaan sieltä Arvokas-verkkosivustolle. Kaikessa käytetään #arvokasaihetunnistetta sekä asiasisällön mukaan esim. seuraavia: #osallisuus, #eriarvoisuus. Lisäksi päivityksiin lisätään tilanteen mukaan tekijä: Setlementtiliitto tai joku/jotkut Arvokas-hankkeista. Bitly on avuksi sisällönkeruussa (ks. verkkosivusto-kappale). Kaikissa somekanavissa on perustiedot sta: Arvokas-tunnus, selkeä kuvaus, linkki verkkosivuille ja muihin kanaviin, yhteystiedot. Varsinkin alussa panostetaan siihen, että Arvokas-ydinviesti tulee selkeästi ilmi kaikista julkaisuista. Näin brändi tulee selkeästi esille ja tutuksi. Yksin brändin taakse ei somessa silti piilouduta, vaan näkyvämpänä ovat ihmiset: ääni ja kasvot, kokemus ja näkemykset. Julkaisuissa näkyy selkeästi se, mihin Arvokas uskoo ja minkä puolesta Arvokas taistelee. Tutuiksi tehdään myös koordinaation työntekijät sekä hankkeet, mutta organisaatio- ja asiantuntijalähtöisyyttä vältetään. Arvokas-kanavissa ei nosteta esiin esimerkiksi työntekijöiden omaa kouluttautumista tai arjen työtä. Tarvittaessa näitä asioita voidaan tuoda esiin kevyempien väylien, kuten Instagramin tarinoiden kautta. Arvokas-hankkeita nostetaan aktiivisesti esiin peukuttamalla/retweettaamalla päivittäin niiden päivityksiä sekä osallistumalla niiden aloittamaan keskusteluun. Pehmeän inhimillisyyden seassa on koko ajan tarkka ajankohtaisuus ja vahva vaikuttamistyö. Myös somessa jaetaan tutkimus- ja asiantuntijatietoa. Julkaisuihin ja jakoihin liitetään näissäkin arjenmakuisuus: mitä esimerkiksi tutkimustulos tarkoittaa pienen ihmisen kannalta. 6. Vaikuttamistyö, vaikuttajaviestintä Arvokas-koordinaatiohanke tekee vahvaa ja aktiivista vaikuttamistyötä läpi kauden. Perimmäinen tavoite on asennemuutos yhteiskunnan eriarvoisessa asemassa eläviä ihmisiä kohtaan sekä tämän kohderyhmän äänen esille nostaminen. Vaikuttamistyö kohdistuu muun muassa sosiaali- ja terveys-, perhe- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Erityisesti ääntä nostetaan vaalien aikoihin. Arvokas-vaikuttamistyö on puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Arvokas-koordinaatiohanke tekee vaikuttamistyötä ja vaikuttajaviestintää ohjelma- sekä maakunnallisella, valtakunnallisella ja osin kansainvälisellä tasolla: kannanottoja sekä keskustelun herättelyä ja ylläpitämistä omista, yhteisistä ja julkisista asioista. Vaikuttamistyössä nostetaan vahvasti esiin ruohonjuuritason ääni ja näkökulma, eli hankkeiden tekemä hyvä työ. Vaikuttamistyön tueksi käydään aktiivista vuoropuhelua Arvokas-hankkeiden, Setlementtiliiton muiden hankkeiden sekä sisarjärjestöjen kanssa yhteisistä vaikuttamisen paikoista. Erityisen tarkalla korvalla kuullaan Arvokas-hankkeilta kumpuavat viestit. Lyhyen aikavälin tavoitteet n sisältöjen tunnettuus lisääntyy. Eriarvoisuudesta ja osallisuudesta on jatkuvasti tarjolla runsaasti ajankohtaista tietoa. n tunnettuus lisääntyy. n toimijoiden asiantuntemukseen luotetaan ja sitä hyödyntävät esim. päättäjät ja kuntatoimijat.
8 (9) Pitkän aikavälin tavoitteet Eriarvoisuus nostetaan avoimesti pöydälle yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se ei ole tabu, mutta sitä ei myöskään hyväksytä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomioidaan myös tai jopa erityisesti he, joiden ääni ei aina pääse esille. n kohderyhmiin kuuluvat eivät tunne kuuluvansa marginaaliin. Asennemuutos läpi yhteiskunnan: ihmiset nähdään lähtökohdistaan huolimatta yhdenvertaisina, ei eriarvoisina. Arvokas-hankkeiden vuorovaikutus lisääntyy vaikuttamistyötä (esim. kannanottoja ja lausuntoja) tehdään laajana rintamana ja sujuvassa yhteistyössä. Onnistumisen mittarina ei ole se, että 26 hanketta on samaa mieltä, vaan se, että löydämme yhteisiä vaikuttamisen paikkoja ja näkemyksiä hanketoiminnan sisällä. Päättäjien ja sote-alan ammattilaisten luottamus kolmannen sektorin asiantuntemukseen eriarvoisuuden kysymyksistä kasvaa. Eriarvoisuuden vähentämiseen ja kitkemiseen on tarjolla erilaisia, hyvin tunnettuja työvälineitä. Toimenpiteet Hankkeille tarjottavat työkalut Vaikuttamistyön kärkien vuosittainen suunnittelu kärjet tiedoksi ja Arvokas-hankkeiden käyttöön Infografiikka ja selvitys n tuloksista ja vaikutuksista (ks. tarkemmin luku 4 Viestinnän sisällöt Ulkoinen viestintä) Vapaasti muokattavat mielipidekirjoitus-, tiedote- ja kannanottopohjat, joita hankkeet voivat käyttää omia tavoitteitaan tukevalla tavalla ja omat kohderyhmänsä tavoittaen Sparraus ja työkalut verkostoituvaan ja aktiiviseen yhteistyöhön sekä sujuviin keskusteluyhteyksiin paikallispolitiikassa Koordinaatiohankkeen oma vaikuttamistyö, johon hankkeet voivat osallistua Vahva, aktiivinen ja vuorovaikutteinen Twitter-viestintä poliittisten päättäjien, virkamiesten, mielipidevaikuttajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Vaalivaikuttaminen: etukäteistyö, ehdokkainen kampanjoinnin aikainen työ sekä jälkityöt Mielipidekirjoitukset valtakunnallisissa medioissa Kannanotot, lausunnot, suulliset kuulemiset aktiivinen kannanottopyyntöjen seuranta (lausuntopalvelu.fi ja otakantaa.fi) Keskustelutilaisuudet esim. Kansalaisinfossa. 7. Haasteet ja riskit Alla on eritelty suurimpia haasteita ja riskejä sekä muutamia ratkaisuja niihin. Suurin haaste: Arvokas-viesti tavoittaa vain ne, jotka jo nyt tekevät töitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Suunnitelmallinen ja kohdennettu viestintä. Ei pystytä viestinnällisesti erottumaan muusta sote- ja järjestöviestinnästä. Vahvaksi rakennettu visuaalinen ilme ja kiinnostavat, koskettavat tarinat. Suunnitelmallinen ja kohdennettu viestintä. Viestin pirstaloituminen o ei kokonaisuutena onnistu muodostamaan yhtenäistä näkemystä. o Ei löydetä tarpeeksi yhteisiä nimittäviä tekijöitä tai joku Arvokas-hankkeista jää yhteisen viestin ulkopuolelle.
9 (9) Vahva yhteistyö ja molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen Arvokas-hankkeiden kanssa. Yhteiset seminaaripäivät. Arvokas-hankkeet eivät sitoudu yhteiseen brändiin. Yksilöllistä viestinnällistä tukea Arvokashankkeille tarvittaessa. Hankkeiden tarpeiden kuuntelu ja niihin vastaaminen. Ohjelmatason Arvokas-viestintä yhden henkilön vastuulla, mikä tekee viestinnästä haavoittuvaa. Suunnitelmallisuus ja ennakointi. Verkkoviestinnän ajastaminen. Viestinnässä ei onnistuta huomioimaan aihealueen herkkyyttä ja mahdollisia osallistujien leimaantumisen vaaroja Viestinnän suunnitteluun, viestikärkien muotoiluun sekä esim. kuvauslupiin kiinnitetään erityistä huomiota. Viestinnän haasteiden voittamiseksi näistä käydään jatkuvaa keskustelua sekä Arvokaskoordinaatiohankkeen että koko n kesken. 8. Resurssit ja vastuut Ohjelmatason viestintä resursoidaan Arvokas-koordinaatioavustuksesta (STEA, C-hanke 2018 2021). Arvokas-koordinaation ja -ohjelmatason viestinnästä vastaa viestintäkoordinaattori. Viestintäkoordinaattori vastaa kaikista viestinnällisistä ratkaisuista ja on käytettävissä kaikkiin viestinnällisiin toimiin. Viestintäkoordinaattorin vastuulla on sisäisen ja ulkoisen viestinnän sisällön suunnittelu ja kehittäminen, tuottaminen ja kokoaminen, viimeistely ja levitys, verkkopalvelujen ylläpito ja päivitystyö sekä yhteistyö suunnittelu-, taitto- ja painopalvelujen kanssa. Muut Arvokas-koordinaatiohankkeen työntekijät ovat mukana viestinnän suunnittelussa sekä sisällön keruussa. Vaikuttajaviestinnässä viestintäkoordinaattorin työparina on järjestöjohtaja. Lisäksi käytetään tarpeen mukaan ulkopuolisia palveluja (esim. graafinen suunnittelu, verkkosivujen rakentaminen).