Kukoistava kotihoito: Lähtötilannekartoitus

Kukoistava kotihoito: Lähtötilannekartoitus 5.5.2017

Sisällysluettelo 1 Johdanto ja yhteenveto sivut 2-9 2 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä sivut 9-24 3 Henkilöstö ja työajan käyttö sivut 25-50 4 Laatu ja vaikuttavuus sivut 51-57 5 Hoitoketjut sivut 58-68 6 Liitteet: tärkeimpien mittarien aluekohtaiset tulokset sivut 69-155 - Jyväskylä - Jämsä - Äänekoski - Saarikka - Wiitaunioni - Laukaa - Keuruu

Johdanto ja yhteenveto Yhteenveto Keski-Suomen kotihoitoyksiköiden nykytilasta (1/2) Kotihoitoyksikköjen välillä on merkittäviä eroja lähes joka osa-alueella Tausta Kotihoidon asiakasrakenne Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on selvittää Keski-Suomen kotihoitoyksiköiden nykytilanne kehitystyön fokusoimiseksi kunkin yksikön keskisimpiin kehityskohtiin Analyysissa ovat mukana kaikki Keski-Suomen kunnat Kuhmoista lukuun ottamatta. Analyysin aikaväli on v.2016 (ellei toisin mainittu). Kyseessä on toiminnallinen analyysi, jonka tehtävänä on tukea Kukoistava kotihoito -hankkeessa määritellyn kehitystyön toimeenpanemista. Tässä kuvattuja mittareita käytetään myös saavutettujen tulosten arviointiin. Analyysissa käytetty mittaristo on määritelty hankesuunnitelmassa. Taloudellinen arviointi on sovittu tehtäväksi hankkeen lopussa. Asiakasrakenne vaihtelee Keski-Suomen kunnissa merkittävästi. Asiakkaan keskimääräinen palvelutuntien määrä vaihtelee jopa kaksinkertaisesti yksiköiden välillä (21 tuntia/asiakas/kk vs. 10 tuntia/asiakas/kk) Asiakkaat ovat sekä kotihoidon palvelutuntimäärällä että toimintakyvyllä mitattuina raskashoitoisempia isoimmissa kunnissa. Vähän palvelua (alle 2,5h/kk) saavien asiakkaiden osuus vaihtelee 7-33% välillä. Melko paljon palvelua (30+ h/kk) saavien asiakkaiden osuus vaihtelee 2-20% välillä Järjestäjän kannalta asiakkaiden toimintakyvyistä ja siten palvelutarpeesta on tällä hetkellä saatavissa niukasti tietoa. Suosittelemme yhdenmukaistamaan toimintakykymittaristoa sekä systematisoimaan asiakkaiden arvioinnin. Keski-Suomessa on käytössä kolme eri toimintakykymittaristoa ja kolmessa kunnassa ei ole mitään mittaria käytössä. Toimintakykymittareilla arvioitujen asiakkaiden määrä on vähäinen useassa kunnassa. Ympärivuorokautisten palveluiden peittävyys on korkea useassa kunnassa (yli THL:n laatusuosituksen 2013). Henkilöstö ja työajan käyttö Kotihoidon lähihoitajien välittömän työajan osuus on keskimäärin 46%, ja lähes jokaisessa yksikössä alle yleisesti pidetyn tavoitetason (55-65%). Sairaanhoitajien välittömän työajan osuus on keskimäärin 35%. Mikäli välittömän työajan osuus nousisi 60 prosenttiin lähihoitajilla ja 40 prosenttiin sairaanhoitajilla, Keski-Suomessa voitaisiin nykyhenkilöstöllä tuottaa noin 28% enemmän palvelutunteja. On epätodennäköistä, että kysyntä kasvaisi näin paljon melko lyhyen hankkeen aikana. Toisaalta lyhytaikaisten sijaisten käyttöä voitaisiin vähentää lyhyelläkin aikavälillä merkittävästi. Jotta kotihoito olisi kilpailukykyinen, välittömän työajan osuuden tulisi olla tavoitetasolla. Keinot rajallisen henkilöstön täysimääräisen ja joustavaan käytön mahdollistamiset ovat 1) palvelutuotannon tasaaminen (ruuhkahuippujen purkaminen), 2) toiminnanohjausperiaatteiden ja johtamisen kehittämiseen sekä 3) resurssipoolin tai liikkuvan hoitajan mallin käyttöönotto. Joissakin kunnissa tämä edellyttää lähinnä varahenkilöstön toimintaperiaatteiden uusimista. 3

Johdanto ja yhteenveto Yhteenveto Keski-Suomen kotihoitoyksiköiden nykytilasta (2/2) Kotihoitoyksikköjen välillä on merkittäviä eroja lähes joka osa-alueella Henkilöstö ja työajan käyttö (jatkuu) Sairaanhoitajien osuus hoitohenkilöstöstä vaihtelee 9-24%. Tämä on Suomessa hyvin yleinen vaihteluväli. Sairauspoissaolot ovat tavanomaisella kotihoitoyksiköiden tasolla, mutta niissä on suuria yksikköjen välisiä eroja. Keski-Suomessa on myös monta yksikköä, joissa sairauspoissaolot ovat erinomaisella tasolla. Koska lomat ja sairauspoissaolot vaihtelevat, 73-82% kokonaistyöajasta on ns. varsinaista hoitotyöhön käytettävissä olevaa työaikaa Matka-ajan osuus vaihteli 10-18% välillä. Vain kuusi yksikköä osallistui vapaaehtoiseen seurantaan. Matka-ajan osuus oli suurin Jyväskylässä. Viive aamuvuoron alkamaisin ja ensimmäisen käynnin välillä vaihtelee 8-56 minuutin välillä yksiköittäin Aamun ensimmäinen tunti on äärimmäisen tärkeässä roolissa, jotta aikakriittiseen asiakastarpeeseen voidaan vastata, vaikka aamun ruuhkahuippua puretaan. Käytännössä aamun piikki vaikuttaa koko työvuorossa tarvittavan hoitajamäärään. Laatu ja vaikuttavuus Hoidon jatkuvuus, eli asiakkaalla käyvien eri hoitajien määrä, on useassa yksikössä hyvällä tasolla muihin suomalaisiin kotihoitoyksiköihin verrattuna. Erityisesti pienissä kotihoitoyksiköissä on saavutettu erinomaisia tuloksia. Isoimmissa kunnissa on kuitenkin kehittämisen varaa Saman asiakkaan luona käy keskimäärin 4-16 eri hoitajaa yhden kuukauden aikana. Asiakkaan tutuin hoitaja (käytännössä oma-/vastuuhoitaja) teki 17-42% asiakkaan käynneistä (3kk ajanjaksolla) Viisi tutuinta hoitajaa teki 51-92% asiakkaan käynneistä. Isoimpien kuntien raskaampi asiakasrakenne tuo lisähaasteita hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Sairaala- ja TK osastojaksoista johtuvat keskeytyspäivät vaihtelivat noin 7-14 päivän välillä (vuosittain) Tulos ei vaikuta korreloivan asiakasrakenteen mukaan. Hoitoketjut Säännöllisen kotihoidon asiakkaan ESH- ja PTH hoitoepisodit vaihtelevat 0,8-1,8 kpl/vuosi välillä ja vuosittaiset hoitopäivät vaihtelevat puolestaan 3,5-17,2 välillä Noin joka viides päivystyksessä käyneistä kotihoidon asiakkaista palaa viikon sisällä takaisin päivystykseen. Kotiutuksen jälkeen asiakkaiden saama palveluaika kasvaa keskimäärin 13% (3-33%) 4

Joutsa Jämsä Keuruu Kinnula Laukaa Luhanka Multia Muurame Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Hankasalmi Jyväskylä Konnevesi Petäjävesi Pihtipudas Äänekoski Johdanto ja yhteenveto Yhteenveto: kotihoitoyksikköjen merkittävimmät kehitysalueet Käytetty taustaväritys perustuu NHG:n laajaan tietokantaan suomalaisista kotihoitoyksiköistä Osa-alue! Sairauspoissaolot (v. 2016) 9 % 7 % 10 % 8 % 5 % 3 % 9 %* 8 % 4 % 9 % 5 % 8 % 11 % 7 % 3 % 7 %* 4 % 6 %! Välittömän osuus (lh, 10-11/16) 54 % 45 % 48 % 47 % 48 % 48 % 35 %* 42 % 37 % 38 % 47 % 44 % 44 % 48 % 49 % 38 %* 42 % 44 % Välittömän osuus (sh, 10-11/16) 38 % 25 % 37 % 38 % 32 % 33 % 22 %* 34 % 25 % 22 % 56 % 27 % 39 % 44 % 42 % 32 %* 25 % 26 %! Aamun viive (lh) 0:20 0:25 0:36 0:29 0:28 0:29 0:35 0:32 0:08 0:20 0:44 0:24 0:37 0:27 0:19 0:33 0:56 0:31!!!! Henkilöstön vaihtuvuus: osuus tammi-helmikuun hoitajista, jotka eivät työskennelleet kotihoidossa marras-joulukuussa Ylityöpäivien osuus työpäivistä (väh. 30min yli suunnitellun) Hoidon jatkuvuus: 5 tutuimman hoitajan osuus käynneistä 3kk aikana Keskeytyspäivät sairaalassa tai tk-vuodeosastolla (pvä/as/vuosi) Toimintakykyarvioiden peittävyys 11/2016 ESH+PTH osastohoitoepisodien määrä vuodessa per asiakas Viikon sisällä päivystykseen palanneet kotihoidon asiakkaat* Ympärivuorokautisen peittävyys, THL 2015 75v täyttäneet 17% 28% 27% 22% 19% 20% - 32% 0% 36% 21% 24% 21% 29% 27% - 10% - 16% 13% 6% 7% 5% 12% 9% 6% 10% 10% 5% 7% 7% 14% 12% 1% 0% 5% 73 % 72 % 60 % 60 % 70 % 91 % 51 %* 79 % 92 % 58 % 92 % 76 % 82 % 81 % 70 % 65 % 73 % 72 % - - 13,7 9,8-13,3 9,4 8,0-13,6 13,4 9,3 13,8 11,9 7,2-10,5-87% 9% 70% 28% 0% 3% 0% 58% 4% 63% 14% 19% 2% 83% 80% 8% 2% 61% 1,2 1,8 1,7 1,3 1,4 1,5 1,8 1,7 1,6 1,1 1,6 0,8 1,8 1,5 1,7 1,0 1,4 1,4 22% 27% 23% 19% 14% 12% 21% 15% 21% 15% 7% 11% 15% 17% 23% 29% 17% 24% 15 % 7 % 10 % 9 % 9 % 12 % 17 % 15 % 9 % 12 % - 13 % 11 % 11 % 15 % 12 % 14 % 10 % Erittäin hyvä tilanne Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Kohtalaisesti kehitettävää Paljon kehitettävää * Tieto on suuntaa-antava data-aineiston puutteiden takia. 5

Johdanto ja yhteenveto Taustaa: maakunnassa on käytössä 3 asiakastietojärjestelmää, 4 toiminnanohjausjärjestelmää ja 2 työaikajärjestelmää Kotihoidossa käytössä olevat asiakastietojärjestelmät Kotihoidossa käytössä olevat toiminnanohjausjärjestelmät Kotihoidossa käytössä olevat työaikajärjestelmät Laukaa Hankasalmi Pihtipudas Kinnula Pihtipudas Kinnula Laukaa Hankasalmi Pihtipudas Kinnula Saarikka Viitasaari Konnevesi Saarikka Viitasaari Konnevesi Saarikka Viitasaari Konnevesi Äänekoski Äänekoski Äänekoski Keuruu Multia Uurai -nen Petäjävesi Jyväskylä Jämsä Joutsa Toivakka Muurame Keuruu Multia Uurai -nen Petäjävesi Jyväskylä Jämsä Joutsa Toivakka Muurame Keuruu Multia Uurai -nen** Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Jämsä* Joutsa Toivakka Muurame Effica Pegasos Mediatri / Proconsona Luhanka Luhanka Tieto Kotihoidon optimointi FastROI Hilkka ehoiva Toiminnanohjaus NurseBuddy Ei toiminnanohjausjärjestelmää Titania työvuorovelho Luhanka Järjestelmä vaihtunut vuoden 2016 aikana: * Jämsä: Titania Velho ** Uurainen: Velho Titania Lähde: Tarvepohjaisen toimintamallin taustakysely 6

Johdanto ja yhteenveto Taustaa: ikäihmisten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti nopeammin kuin työikäisten (1/2) Asukasmäärän ennuste tietyissä ikäryhmissä * Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Laukaa 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - Keuruu 300% 2 200% 1 100% 0% - Kinnula 300% 2 200% 1 100% 0% - Konnevesi 300% 2 200% 1 100% 0% - Luhanka 300% 2 200% 1 100% 0% - Keski-Suomi 300% 2 200% 1 100% 0% - 20-64v 75v+ ** 85v+ ** * Vertailukohtana vuosi 2015. ** Huom: 75v täyttäneiden ryhmä sisältää myös 85v täyttäneet. Lähde: Tilastokeskus 7

Johdanto ja yhteenveto Taustaa: ikäihmisten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti nopeammin kuin työikäisten (2/2) Asukasmäärän ennuste tietyissä ikäryhmissä * Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - 300% 2 200% 1 100% 0% - Toivakka 300% 2 200% 1 100% 0% - Uurainen 300% 2 200% 1 100% 0% - Viitasaari 300% 2 200% 1 100% 0% - Äänekoski 300% 2 200% 1 100% 0% - Keski-Suomi 300% 2 200% 1 100% 0% - 20-64v 75v+ ** 85v+ ** * Vertailukohtana vuosi 2015. ** Huom: 75v täyttäneiden ryhmä sisältää myös 85v täyttäneet. Lähde: Tilastokeskus 8

Sisällysluettelo 1 Johdanto ja yhteenveto 2 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä 3 Henkilöstö ja työajan käyttö 4 Laatu ja vaikuttavuus 5 Hoitoketjut 6 Liitteet: tärkeimpien mittarien aluekohtaiset tulokset - Jyväskylä - Jämsä - Äänekoski - Saarikka - Wiitaunioni - Laukaa - Keuruu

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Ikäihmisten palvelujärjestelmässä on suuria yksikkökohtaisia eroja Kotihoidon asiakasmäärät ovat NHG:n laskemia (11/2016), muut tiedot THL SotkaNetistä (12/2015) Osuus 75v täyttäneistä eri palveluiden piirissä* Säännöllinen kotihoito Tavallinen palveluasuminen Omaishoito 30% 25% 20% 15% 25% 6% 2% 23% 8% 22% 21% 4% 3% 2% 2% 21% 4% 21% 2% 6% 21% 9% 20% 8% 20% 4% 19% 6% 19% 4% 18% 6% 17% 4% 17% 4% 17% 5% 17% 3% 16% 5% 15% 4% 2% 2% 2% 4% 10% 5% 0% 17% 16% 16% 16% 17% 13% 12% 9% 15% 13% 15% 11% 13% 14% 10% 10% 11% 11% 85v täyttäneiden osuus 75v täyttäneistä Pihtipudas (26 %) Multia (31 %) Petäjävesi (32 %) Hankasalmi (34 %) Uurainen (29 %) Muurame (22 %) Luhanka (29 %) Kinnula (27 %) Toivakka (33 %) Viitasaari (26 %) Laukaa (28 %) Äänekoski (27 %) Jämsä (29 %) Joutsa (31 %) Saarikka (28 %) Keuruu (31 %) Jyväskylä (29 %) Konnevesi (28 %) Terveyskeskusten vuodeosastot Vanhainkodit Tehostettu palveluasuminen 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 3% 2% 3% 2% 3% 2% 6% 11% 12% 12% 2% 9% 13% 3% 10% 15% 9% 12% THL:n tiedoissa puutteita? 9% 9% 12% 12% 5% 9% 15% 2% 8% 14% 5% 3% 1% 2% 2% 6% 3% 2% 2% 6% 5% 7% 8% 10% 15% 7% 10% 9% 7% 8% 11% 9% 10% 6% 6% 17% 20,0 % 17% 18% 4% 5% 6-7% 12% 12% Keski-Suomi (29 %) Suomi (28%) 1% 1% 3% 2% 13-14% THL laatusuositus 2-3% 6-7% Valtakunnallinen tavoite (THL) Lähteet: SotkaNet 12/2015 sekä Lähteet: Effica-, Pegasos-, ja Nursebuddy toteumatiedot 2016 *) Kotihoidon peittävyys on NHG:n laskema, muut tiedot perustuvat THL:n SotkaNet-aineistoon. Jos kunnalle ei ole THL:n aineistossa v. 2015 tietoa, on käytetty vuoden 2014 tai 2013 tietoa. 7% 7% 9% 10% 11% Valtakunnallinen tavoite (THL) 10

2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Asiakasmäärän ja toteutuneiden palvelutuntien kehitys: muutos tammikuun 2016 tilanteesta (1/3) Asiakkaiden hoitoisuuden kasvaessa kysyntä usein kasvaa, vaikka asiakasmäärä pienenisi Analyysissa ovat mukana säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaat, mukaan lukien säännöllisen ja tilapäisen ostopalvelut Palvelutuntien määrässä kuukaudet on vakioitu 30 päivän mittaisiksi. Näin erot kuukausien pituuksissa eivät vaikuta tulokseen, jolloin kuukausien vertaaminen keskenään on mahdollista ja kehityksen seuraaminen on selkeämpää. Asiakasmäärässä kuukauden kestoa ei ole vakioitu. Erot kuukausien pituuksissa eivät juurikaan vaikuta asiakasmääriin Palvelutunteihin on laskettu kaikki kotihoidon käynnit, mukaan lukien yöaika ja ostopalvelut tekemät käynnit Hankasalmi 40% 30% 2 145 20% 10% 0% -10% 173-20% Joutsa 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Asiakasmäärän muutos Palvelutuntien muutos 1 807 154 Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Mitä pienempi yksikkö on, sitä suurempaa on prosentuaalinen vaihtelu 40% 40% 40% 40% 30% 20% 10% 26 265 30% 20% 10% 521 30% 20% 10% 2 062 30% 20% 10% 68 0% 0% 0% 0% -10% -20% 1 493-10% -20% 6 272-10% -20% 217-10% -20% 419 Yöaika ja ostopalvelut mukana palvelutunneissa. Lähteet: Effica-, Pegasos-, ja Nursebuddy toteumatiedot 2016 11

2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Asiakasmäärän ja toteutuneiden palvelutuntien kehitys: muutos tammikuun 2016 tilanteesta (2/3) Asiakkaiden hoitoisuuden kasvaessa kysyntä usein kasvaa, vaikka asiakasmäärä pienenisi Konnevesi Laukaa Luhanka Multia 40% 30% 20% 10% 0% Muutos palvelurakenteessa 3/2016 845 40% 30% 20% 10% 0% 2 980 40% 30% 20% 10% 0% 34 40% 30% 20% 10% 0% Asiakasmäärän muutos Palvelutuntien muutos 72-10% -20% 92-10% -20% 347-10% -20% 257-10% -20% 695 Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka 40% 30% 20% 10% 98 40% 30% 20% 10% Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto 5/2016 1 308 40% 30% 20% 10% 1 424 40% 30% 20% 10% 2 880 0% 0% 0% 0% -10% -20% 519-10% -20% 124-10% -20% 186-10% -20% 429 Yöaika ja ostopalvelut mukana palvelutunneissa. Lähteet: Effica-, Pegasos-, ja Nursebuddy toteumatiedot 2016 12

2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 2016/01 2016/02 2016/03 2016/04 2016/05 2016/06 2016/07 2016/08 2016/09 2016/10 2016/11 2016/12 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Asiakasmäärän ja toteutuneiden palvelutuntien kehitys: muutos tammikuun 2016 tilanteesta (3/3) Asiakkaiden hoitoisuuden kasvaessa kysyntä usein kasvaa, vaikka asiakasmäärä pienenisi Toivakka 40% 30% 20% 667 10% 0% -10% 87-20% Uurainen 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Mobiilin käyttöönotto 3/2016 475 50 Viitasaari 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Asiakasmäärän muutos Palvelutuntien muutos Äänekoski 40% 30% 20% 10% NurseBuddyn käyttöönotto 5/2016 3 114 247 0% -10% 1 771-20% 396 Yöaika ja ostopalvelut mukana palvelutunneissa. Lähteet: Effica-, Pegasos-, ja Nursebuddy toteumatiedot 2016 13

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Säännöllisen kotihoidon ostopalveluiden käyttö Keski-Suomessa Kommentit perustuvat esimiesten vastauksiin tarvepohjainen työryhmän kyselyyn Kunta Johdon kommentit säännöllisen kotihoidon ostopalveluista* Jyväskylä Neljä aluetta ulkoistettu Jämsä Kokonaisulkoistus: Jämsän Terveys tuottaa kaikki palvelut Laukaa Hankasalmi Leppävesi-Vihtavuori alue ulkoistettu Lisäksi ostetaan tilapäistä hoitoa ja hoivaa yksityisiltä palveluntuottajilta Yöaikaiset turvapuhelin hälytykset Sotainvalidien palvelut, veteraanien siivous, lumenauraus ja nurmikon ajo sekä puiden pilkkominen Luhanka Turvapuhelinpäivystys klo 19:00-07:00 (ostettu yksityiseltä) Muurame Petäjävesi Saarikka Yöajalle erikseen sovittavat kotikäynnit ja turvapuhelinhälytykset ostopalveluna jatkuvasti Muuta kotihoidon käyntejä satunnaisesti tarpeen mukaan täydentämään omaa toimintaa Ostopalvelut täydentävät omaa toimintaa tarpeen mukaan (lähinnä siivouspalvelut) Sotainvalidien palvelut yksityisellä Karstulassa yötyö ostopalveluna, Kannonkoskella ja Kyyjärvellä yötyö tuotetaan asumispalveluista, Kivijärvellä yöaikainen apu ostetaan paikallisilta taksiautoilijoilta Saarijärvellä on hankittu ruuhka-apua yksityisiltä palveluntuottajilta ja lisäksi iltavuorot ostopalveluna Pylkönmäellä Saarijärvellä on käynnissä hoivavastuukokeilu, jossa monitoimijuutta toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä Toivakka Ostopalvelut täydentävät omaa toimintaa tarpeen mukaan Viitasaari Yöhoito (yöpartiotoiminta) keskustan alueella on ostopalveluna Äänekoski Ostopalvelut täydentävät omaa toimintaa tarpeen mukaan Joutsa, Keuruu, Kinnula, Konnevesi, Multia ja Uurainen Ostopalveluiden käyttö maantieteellisellä alueella Ostopalveluita käytetään satunnaisesti Ostopalveluita ei käytetä säännöllisessä kotihoidossa * Lähde: Kukko - Tarvepohjaisen toimintamallin taustakysely 14

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Kotihoidon tukipalvelut tuotetaan yleisesti omana tuotantona Turva- ja kuljetuspalvelut on ulkoistettu useimmissa kunnissa Yksikkö Kotihoidon vakituiset työntekijät Täysin omaa tuotantoa Ostetaan ulkopuolelta Omaa ja ostotuotantoa Lääk. annosj. Siivous Pyykki Kylvetys ja sauna Asiointi ja saattaja Ateriapalvelut Kauppapalvelut Turvapalvelut Kuljetuspalvelut (hark.) Kuljetuspalvelut (päivät.) Päivätoiminta Hankasalmi 33 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Joutsa 34,6 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Jyväskylä 336 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Jämsän Terveys 102 Ei tarjota Ei tarjota Keuruu 49,5 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Kinnula 6,5 Ei tarjota Konnevesi 25 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Laukaa 48 Ei tarjota Luhanka 6 Ei tarjota Multia 13 Ei tarjota Ei tarjota Muurame 16 Ei tarjota Ei tarjota Petäjävesi 26,5 Ei tarjota Pihtipudas 25 Ei tarjota Saarikka 46 Toivakka 10 Uurainen 17 Viitasaari 35,7 Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Ei tarjota Äänekoski 52 Lähde: Kukko - Tarvepohjaisen toimintamallin taustakysely. 15

Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Yöaikaan kotihoitoa saaneiden asiakkaiden osuus Turvapuhelinpalveluita on saatavilla vaikka yöajan kotihoitoa ei olisi tarjolla Yöaikaan (klo 22-06) kotihoitoa saaneiden asiakkaiden osuus säännöllisen kh:n asiakkaista (11/2016) 60% 58% 46% 40% 35% 30% 20% 23% 24% 30% 24% 27% 17% 21% 21% 11% 13% 10% 0% 0% 1% 0% 0% 0% 0% 36 15 344 136 40 0 26 4 0 14 0 60 22 41 0 0 57 58 853 Analyysi sisältää vain asiakastietojärjestelmään tilastoidut käynnit. Esim. Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Kinnulan turvapuhelinhälytykset eivät siis ole mukana, koska yksityinen palveluntuottaja ei tilastoi niitä. Lähteet: Effica, Pegasos, ja Nursebuddy Yöaikaan hoitoa saaneet säännöllisen kh:n asiakkaat 11/2016 16

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Säännöllisen kotihoidon asiakasrakenne: yksiköiden välillä on kaksinkertaisia eroja keskimääräisissä palveluajoissa Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuus palveluluokittain (11/2016) Alle 2,5 tuntia/kk 2,5-5 tuntia/kk 5-10 tuntia/kk 10-20 tuntia/kk 20-30 tuntia/kk 30-40 tuntia/kk Yli 40 tuntia/kk Tuntia/kk/asiakas keskimäärin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jyväskylä Jämsä Pihtipudas Hankasalmi 10% 9% 12% 22% 24% 19% 17% 19% 16% 22% 23% 24% 17% 20% 22% 19% 20% 10% 10% 12% 6% 7% 11% 4% 6% 6% 8% 20,9 17,3 16,3 15,3 Asiakasrakennetta voi tarkastella sen mukaan, kuinka paljon palvelua asiakkaat ovat saaneet. Joutsa Keuruu Konnevesi Petäjävesi Multia Toivakka Äänekoski Kinnula Viitasaari Uurainen Laukaa Luhanka Saarikka Muurame 20% 26% 7% 18% 33% 17% 12% 17% 24% 32% 15% 22% 33% 33% 27% 12% 22% 22% 28% 13% 17% 15% 23% 21% 15% 24% 24% 14% 25% 20% 19% 19% 28% 14% 13% 14% 14% 30% 22% 23% 20% 32% 25% 25% 23% 24% 16% 28% 19% 19% 11% 8% 8% 4% 5% 4% 11% 19% 12% 7% 11% 5% 19% 4% 6% 7% 7% 6% 5% 6% 4% 6% 8% 5% 19% 7% 19% 4% 21% 22% 16% 14% 7% 7% 15,2 14,9 14,8 14,8 14,7 14,6 13,8 12,7 12,7 12,3 12,0 11,9 10,0 7,6 Tämä tarkastelu olettaa, että asiakkaan saama palveluaika vastaa todellista hoidon tarvetta (merkittävä oletus!) Asiakasrakenne on toteutuneiden palvelutuntien perusteella raskashoitoisin Jyväskylässä (21 tuntia/ kk/asiakas) ja kevythoitoisin Muuramessa (8 tuntia/kk/asiakas) Keski-Suomi 18% 15% 19% Asiakkaan käynti- ja tuntimäärä on huomioitu, jos hänellä on ollut voimassaoleva säännöllisen kotihoidon palvelusuunnitelma tai säännöllisen kotihoidon suoritteita vähintään neljällä viikolla marraskuussa 2016. Yöaika ja ostopalvelut ovat mukana palvelutunneissa 22% 13% 6% 6% 16,6 Aluekohtaiset tiedot liitteissä 17

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Asiakaskohtaiset käyntimäärät vaihtelevat enemmän kuin käyntien kestot Keski-Suomessa käynnin kesto on keskimäärin noin 23 minuuttia Käyntejä per asiakas ja käynnin kesto, keskimäärin kuukaudessa (11/2016) 60 Käyntejä per asiakas (kpl/kk) 40 20 58 54 54 49 43 43 44 47 39 32 34 31 26 29 30 31 26 19 0 Tuntia/kk/as keskimäärin Jyväskylä (20,9) Jämsä (17,3) Pihtipudas (16,3) Hankasalmi (15,3) Joutsa (15,2) Keuruu (14,9) Konnevesi (14,8) Petäjävesi (14,8) Multia (14,7) Toivakka (14,6) Äänekoski (13,8) Kinnula (12,7) Viitasaari (12,7) Uurainen (12,3) Laukaa (12) Luhanka (11,9) Saarikka (10) Muurame (7,6) Käynnin keskimääräinen kesto (min) 0 10 20 30 18 17 16 19 22 21 21 21 24 26 25 24 23 23 24 26 30 29 Useat lyhyet käynnit helpottavat palvelutuotannon tasaamista työvuoron aikana, mutta voivat toisaalta hankaloittaa hoidon jatkuvuutta. Tyypillisesti asiakkaan hoitoisuuden kasvaessa useampi lyhyt käynti helpottaa hänen tilansa seuraamista. Toisaalta jos hoitajalla on liian monta lyhyttä käyntiä vuoron aikana, välittömän työajan osuus voi laskea muun muassa matka-aikojen lisääntymisen vuoksi. 44 Keski-Suomi (16,6) Asiakkaan käynti- ja tuntimäärä on huomioitu, jos hänellä on ollut voimassaoleva säännöllisen kotihoidon palvelusuunnitelma tai säännöllisen kotihoidon suoritteita vähintään neljällä viikolla marraskuussa 2016. Yöaika ja ostopalvelut ovat mukana palvelutunneissa 23 Aluekohtaiset tiedot liitteissä 18

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Asiakkaiden toimintakykyä on arvioitu seuraavilla sivuilla RAI:n (ADLH+CPS), RAVA-luokan ja FIM-indeksin perusteella Kotihoidossa käytettävät toimintakykymittaristot Keuruu Kevythoitoisimmat ADLH 0 1 2 3 4 5 6 0 0 1 2 3 4 5 5 1 1 1 2 3 4 5 5 2 2 2 2 3 4 5 5 CPS 3 3 3 3 3 4 5 5 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 5 5 5 5 5 5 5 Pihtipudas Kinnula Saarikka* Multia Uurai -nen Äänekoski Petäjävesi Viitasaari Jyväskylä Jämsä Joutsa Luhanka RAVA FIM RAI Toimintakykymittaria ei ole käytössä *) Saarikassa vaihtunut mittari RAVA:sta FIM:iin 5/2016 Konnevesi Toivakka Muurame RAVA:n arviointiasteikko 2 Tuettu 3 Valvottu 4 Valvottu 5 Tehostettu 6 Täysin autettava RAI:n arviointiasteikko (ADLH+CPS) Asteikko Kuvaus 0 Ei avun tarvetta ADLH- tai CPS-mittareilla 1 2 3 4 5 Liikkumisessa, ruokailussa, WC:ssä tai hygieniassa rajoitettu avun tarve tai kognition** lievä heikkeneminen Liikkumisessa, ruokailussa, WC:ssä tai hygieniassa runsas avun tarve tai kognitio** keskivaikeasti häiriintynyt Liikkumisessa, ruokailussa, WC:ssä tai hygieniassa erittäin runsas avun tarve tai kognitio** vaikeasti häiriintynyt Liikkumisessa, ruokailussa, WC:ssä ja hygieniassa autettavat tai kognitio* vakavasti häiriintynyt FIM:n arviointiasteikko 6 Lähes itsenäinen 5 Valvonta/järjestely 4 Vähäinen kosketusapu 3 Kohtalainen apu 2 Runsas apu 1 Täydellinen apu RAVAluokka Avun tarve 1 Satunnainen FIMindeksi Avun tarve 7 Täysin itsenäinen Kevythoitoisimmat Raskashoitoisimmat Raskashoitoisimmat Mittarina on käytetty ADLH+CPS mittarien yhdistelmää eikä MAPLe5:tä, jotta samaa mittaria voitaisiin käyttää myös asumispalveluiden asiakkaiden toimintakykyä tarkastellessa. RAI LTC:n mittaristossa ei ole mukana MAPLea. Laukaa Hankasalmi Kevythoitoisimmat Raskashoitoisimmat 19

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Toimintakykyarvioiden perusteella asiakasrakenne on raskashoitoisin Jyväskylässä ja Jämsässä Toimintakykyarvioiden peittävyys on alhaisella tasolla useissa yksiköissä Asiakkaiden jakautuminen RAVA-luokittain (11/2016) Kevythoitoisimmat 1 2 3 4 5 6 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asiakkaiden jakautuminen RAI (ADLH+CPS) (11/2016) Kevythoitoisimmat 0 1 2 3 4 5 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hankasalmi 32% 31% 13% 19% 5% 87 % Jyväskylä 17% 20% 42% 13% 70 % Toivakka 24% 31% 18% 16% 11% 80 % Multia 30% 33% 21% 12% 63 % Äänekoski 27% 37% 13% 15% 61 % Jämsä 21% 22% 36% 14% 28 % Laukaa 41% 39% 11% 58 % Petäjävesi Muurame Joutsa Uurainen Luhanka 17% 25% 25% 42% 17% 25% 33% 100% 35% 42% 25% 19 % 14 % 9 % 8 % 4 % Asiakkaiden jakautuminen FIM (11/2016) Kevythoitoisimmat 7 6 5 4 3 2 1 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saarikka 57% 24% 7% 6% 83 % Kinnula 100% 3 % Viitasaari Pihtipudas 25% 33% 25% 25% 67% 25% 2 % 2 % Arvioitujen asiakkaiden osuus säännöllisen kotihoidon asiakkaista Yllättävän moni säännöllisen kotihoidon asiakkaista kuuluu kahteen kevythoitoisimpaan toimintakykyluokkaan mittarista riippumatta. Analyysissa ovat mukana säännöllisen kotihoidon asiakkaat marraskuulta 2016. Asiakkaat on arvioitu 06/2016 12/2016. Copyright InterRAI, THL. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 20

6,4 5,8 7,8 7,8 7,4 8,9 15,2 14,2 12,8 12,6 11,9 11,2 11,0 10,9 10,7 10,2 9,9 9,4 9,4 8,7 10,4 12,2 15,3 16,5 15,4 14,1 12,8 14,6 17,9 17,6 19,0 20,7 22,4 21,7 23,6 25,1 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Kotihoidon alkaessa ja päättyessä on yksikkökohtaisia eroja palveluajassa johtuvatko ne palveluohjauksen käytännöistä? Hoitoon pääsyn kriteereissä ja palveluohjauskäytännöissä olisi yhdenmukaistamista maakunnassa Hoito- ja palvelusuunnitelmien palveluaika säännöllisen kotihoidon alkaessa ja päättyessä 30 Keskimääriset tunnit/kk hoidon alkaessa Keskimääriset tunnit/kk hoidon päättyessä 25 Keski-Suomi keskimäärin palvelun alkaessa (13,6) Keski-Suomi keskimäärin palvelun päättyessä (18,9) 20 15 10 5 0 Tyypillisesti kotihoito päättyy ikäihmisen kuolemaan tai palveluasumiseen siirtymiseen. Tästä syystä palvelun päättymisen tuntimäärät eivät välttämättä kuvaa asumispalveluiden pääsemisen kriteerien tiukkuutta. Suuri ero kotihoidon alkamisen ja päättymisen tuntimäärissä voi johtua siitä, että kotihoidon kestot vaihtelevat merkittävästi Hoito- ja palvelusuunnitelmien suunnitellut palvelutunnit on haettu 1-12/2016 aloittaneille ja 1-9/2016 lopettaneille asiakkaille Lähde: Effica, Pegasos ja Proconsona 2016 21

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Jyväskylän ja Jämsän sekä Äänekosken, Laukaan ja Hankasalmen kotihoito alkaa suurin piirtein samoilla toimintakyvyillä Aloittavien asiakkaiden toimintakyvyistä oli valitettavan vähän tietoa saatavilla Kotihoidossa aloittaneiden asiakkaiden RAVA-luokka Kevythoitoisimmat 1 2 3 4 5 6 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kotihoidossa aloittaneiden asiakkaiden RAI ADLH+CPS Kevythoitoisimmat 0 1 2 3 4 5 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Äänekoski 39% 29% 15% 12% 58 % 41 Jyväskylä 25% 23% 35% 9% 5% 50 % 328 Toivakka 27% 40% 20% 13% 58 % 15 Multia 75% 25% 36 % 4 Laukaa 42% 36% 12% 49 % 84 Jämsä 31% 17% 36% 12% 33 % 78 Hankasalmi 41% 36% 14% 38 % 22 Joutsa Petäjävesi Luhanka Uurainen Muurame 21% 21% 33% 67% 14% 33% 29% 33% 33% 30 % 14 17 % 2 16 % 3 13 % 3 11 % 4 Kotihoidossa aloittaneiden asiakkaiden FIM-indeksi Kevythoitoisimmat 7 6 5 4 3 2 1 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saarikka 51% 19% 16% 7% 66 % 43 Kinnula Viitasaari 25% 25% 10 % 2 7 % 4 Arvioitujen asiakkaiden osuus säännöllisen kotihoidon asiakkaista Pihtipudas 3 % 2 Arvioitujen asiakkaiden määrä Analyysissa ovat mukaa säännöllisen kotihoidon vuonna 2016 aloittaneet asiakkaat. Toimintakykyarvio on lähin säännöllisen kotihoidon aloitusta oleva (+- 6kk) Saarikka on siirtynyt RAVA:sta FIM:n käyttöön 5/2016, jolloin aloittavista asiakkaista on huomioitu vain 6-12/2016 aloittaneet. Copyright InterRAI, THL. 22

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Kotihoidosta siirrytään ympärivuorokautiseen asumiseen hyvin erilaisilla kotihoidon palvelutuntien määrillä Palvelutunnit keskimäärin säännöllisestä kotihoidosta asumispalveluun siirtyneillä asiakkailla Hankasalmi Viitasaari Jyväskylä Uurainen Joutsa Keuruu Laukaa Äänekoski Jämsä Pihtipudas Petäjävesi Multia Muurame Toivakka Saarikka Kinnula Konnevesi Luhanka 11 18 18 21 21 23 23 23 Asumispalveluiden tilastoinnissa asiakastietojärjestelmiin on eroja. Puuttuvatko näissä yksiköissä esim. asumispalveluiden ostot hoito- ja palvelusuunnitelmista? Asumispalveluun siirtyneet v2016 Ympärivrk:n peittävyys (THL 2015, 75v+) 7 (4%) 15 % 10 (6%) 14 % 146 (9%) 10 % 1 (2%) 12 % 10 (7%) 7 % 17 (11%) 9 % 12 (4%) 15 % 12 (4%) 10 % 28 (6%) 9 % 10 (8%) 11 % 3 (3%) 13 % 5 (9%) 12 % 3 (3%) 3 % 3 (5%) 15 % 29 (9%) 11 % 0 (0%) 12 % 0 (0%) 17 % 0 (0%) 9 % Keski-Suomi 21 296 11 % Palvelutuntien määrä on laskettu toteutuneista palvelutunneista säännöllisen kotihoidon tuotteista kuukauden ajalta ennen asumispalvelujaksoa. 1-9/2016 siirtyneiden osuus säännöllisen kotihoidon asiakkaista Säännöllisestä kotihoidosta asumispalveluun siirtyneet asiakkaat aikavälillä 1-9/2016 23

Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä Jyväskylässä ymp.vrk.hoitoon siirtyneistä 82 %:lla oli runsas avun tarve ADL-toiminnoissa tai kognitio keskivaikeasti häiriintynyt Äänekosken tulokset ovat samankaltaiset, mutta muissa yksiköissä otos on liian pieni Asumispalveluun siirtyneet asiakkaat, RAVA-luokka Kevythoitoisimmat 1 2 3 4 5 6 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hankasalmi 14% 14% 43% 29% 100 % 7 Uurainen 100% 100 % 1 Äänekoski 67% 17% 100 % 12 Viitasaari 33% 44% 90 % 9 Muurame 100% 67 % 2 Petäjävesi 67 % 2 Joutsa 33 % 2 Laukaa 33 % 2 Toivakka 100% 33 % 1 Kinnula 0 % 0 Luhanka 0 % 0 Asumispalveluun siirtyneet asiakkaat, RAI (ADLH+CPS) Kevythoitoisimmat Multia Jyväskylä Jämsä 8% 20% 13% 17% 0 1 2 3 4 5 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% 25% 53% 60% 25% Asumispalveluun siirtyneet asiakkaat, FIM 11% 20% 18% 25% Kevythoitoisimmat 7 6 5 4 3 2 1 Raskashoitoisimmat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saarikka Arvioitujen asiakkaiden osuus ympärivuorokautiseen siirtyneistä asiakkaista 25% 25% 25% 25% 100 % 5 94 % 131 44 % 12 31 % 4 Pihtipudas 0 % 0 Arvioitujen ympärivuorokautiseen siirtyneiden asiakkaiden määrä Analyysissa ovat mukana säännöllisen kotihoidon kaikki 1-9/2016 asumispalveluun siirtyneet asiakkaat. Toimintakykyarvio on tehty +-6kk sisällä siirtymästä joko kotihoidossa tai asumispalvelussa. Asumispalveluiden tilastoinnissa asiakastietojärjestelmiin on eroja. Puuttuvatko tietyissä yksiköissä esim. asumispalveluiden ostot hoito- ja palvelusuunnitelmista? Saarikka on siirtynyt RAVA:sta FIM:n käyttöön 5/2016, jolloin asumispalveluun siirtyvistä asiakkaista on huomioitu vain 6-9/2016 aloittaneet 24

Sisällysluettelo 1 Johdanto ja yhteenveto 2 Asiakasrakenne ja palvelujärjestelmä 3 Henkilöstö ja työajan käyttö 4 Laatu ja vaikuttavuus 5 Hoitoketjut 6 Liitteet: tärkeimpien mittarien aluekohtaiset tulokset - Jyväskylä - Jämsä - Äänekoski - Saarikka - Wiitaunioni - Laukaa - Keuruu

Henkilöstö ja työajan käyttö Sairaanhoitajien osuus omasta työvoimasta vaihtelee yksiköittäin 9% - 24% välillä Maakunnan kaikista hoitajista 38% työskentelee Jyväskylässä Kotihoidon vakituisten työntekijöiden määrät Sairaanhoitajien osuus kenttähenkilöstöstä Keuruu (50) Pihti- Kinnula Pudas (6,5) (?) Saarikka (46) Multia (13) Uurai -nen (17) Petäjä- Vesi (27) Viita- Saari (36) Ääne- Koski (60) Laukaa (48) Jyväskylä Jämsä (336) (102) Joutsa (35) Konnevesi Hanka- Salmi (33) Toivakka (10) Muurame (16) Jyväskylä Jämsä Äänekoski Keuruu Laukaa Saarikka Viitasaari Joutsa Hankasalmi Petäjävesi Pihtipudas Konnevesi Uurainen Muurame 52 49,5 48 46 35,7 34,6 33 26,5 25 25 17 16 102 336 Jyväskylä Jämsä Äänekoski Keuruu Laukaa Saarikka Viitasaari Joutsa Hankasalmi Petäjävesi Pihtipudas Konnevesi Uurainen Muurame 17% 17% 22% 16% 15% 9% 17% 20% 24% 15% 14% 12% 18% 13% Luhanka (6)? 30-49 5-14 50-99 15-29 100- Multia Toivakka Kinnula Luhanka 13 10 6,5 6 Multia Toivakka Kinnula Luhanka 13% 10% 15% 17% Lähde: Kukko - Tarvepohjaisen toimintamallin taustakysely 26

Henkilöstö ja työajan käyttö Seuraavilla sivuilla esitetty välittömän työajan osuus on laskettu seuraavilla rajauksilla Asiakkaan luona tai asiakkaan kanssa käytetty työaika, joka on tilastoitu asiakastietojärjestelmään: Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon käyntien toteuttaminen asiakkaan luona Tukipalveluiden toteuttaminen asiakkaan kanssa, esim: Välitöntä asiakastyöaikaa Asiakkaan saattaminen kauppaan tai lääkäriin Asiakkaiden saunottaminen tai mukana olo päivätoiminnassa tai ruokalassa asiakkaan kanssa Turvapalvelukäynnit ja siivous Puhelut tai virtuaalikäynnit asiakkaan kanssa Käynnit asumispalveluyksiköissä (esim. hälytyksenä yöaikaan) Asiakassuoritteen tilastointi ja kirjaaminen asiakkaan kanssa Usean hoitajan käynneillä kaikkien hoitajien käyntiaika Asiakkaan palvelutarpeen tai toimintakyvyn arviointi asiakkaan läsnä ollessa (esim. arviointi- ja kartoituskäynnit) Palvelusuunnitelman päivittäminen asiakkaan läsnä ollessa Hoitoneuvottelut, joissa asiakas on mukana Asiakkaiden vastaanotto toimistolla: vain aika asiakkaiden kanssa, ei odotusaikaa Yhden käynnin aikana voidaan tehdä enintään käynnin pituuden verran välitöntä työaikaa. Esimerkki: jos yksi hoitaja tekee pariskunnalle 30min pituisen käynnin, huomioidaan käynnistä välittömän työajan osuuden laskennassa 30min välitön työaika, eikä asiakastietojärjestelmään tilastoitua 60 minuuttia. Kaikki muut kuin vieressä listatut tehtävät, esim: Matka-aika (autolla, kävellen, polkupyörällä, julkisilla ) Puhelut muiden kuin asiakkaan kanssa Käyntien tai käyntilistan suunnittelu sekä valmistautuminen Konsultaatiot, jos asiakas ei ole läsnä Tilastointi ja kirjaaminen ilman asiakasta Kauppa- tai asiointipalvelun toteutus: esim. kauppakassin noutaminen asiakkaille ilman että asiakas on läsnä Asiakkaan lääkehoidon toteutus muualla kuin asiakkaan luona Apuvälineiden noutaminen ilman asiakasta Toimintakykyarvioinnin kirjaaminen ilman asiakasta Kotihoidon henkilöstön kokoukset ja koulutukset Palkallinen ruokatunti ja palkalliset tauon Varallaoloaika Välillistä asiakastyöaikaa Ei välitöntä eikä välillistä työaikaa Palkaton työaika ja poissaolot: Titaniaan/Velhoon merkitty palkaton työaika (yleistyöajassa) Tehtävät ennen tai jälkeen työvuoron (esim. matka-aika kotiin) Sairauspoissaolot ja vuosilomat yms. 27

Henkilöstö ja työajan käyttö Välittömän työajan osuus: lähihoitajat ja sairaanhoitajat yhteensä Tulokseen vaikuttaa mm. sairaanhoitajien osuus työvoimasta Välittömän työajan osuus 10-11/2016 Lähihoitajat ja sairaanhoitajat 0% 10% 20% 30% 40% 60% Hankasalmi Joutsa 41% Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula** 46% 45% 46% 44% Konnevesi* 34% Laukaa 41% Luhanka** Multia** 35% 36% Muurame 49% Petäjävesi Pihtipudas 42% 44% Saarikka Toivakka 47% 47% Uurainen* Viitasaari Äänekoski 37% 39% 40% Yleistyöaika käytössä: Yksikkö LH SH Hankasalmi Kyllä Kyllä Joutsa Kyllä Kyllä Jyväskylä Kyllä Kyllä Jämsä Ei Ei Keuruu Kyllä Kyllä Kinnula Kyllä Kyllä Konnevesi Ei Ei Laukaa Kyllä Kyllä Luhanka Kyllä* Kyllä* Multia Ei Ei Muurame Kyllä Kyllä Petäjävesi Kyllä* Kyllä* Pihtipudas Kyllä Kyllä Saarikka Kyllä Kyllä Toivakka Kyllä* Kyllä* Uurainen Ei Ei Viitasaari Kyllä Kyllä Äänekoski Kyllä Kyllä Keski-Suomi Esimerkki: Jos ammattiryhmäkohtaisina välittömän työajan osuuden tavoitteina pidetään 60 % (lh) ja 40 % (sh) sh-osuuden työvoimasta ollessa 16 %, yhteisen välittömän osuuden tavoite olisi noin 57 %. Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06) sekä ostopalvelut. Lähteet: Titania-, Velho-, Effica-, NurseBuddy ja Pegasos-toteumatiedot. 2016. *Konnevedellä ja Uuraisissa henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. **Kinnulan, Luhangan ja Multian tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei tilastoida tarkasti. 44% * Yleistyöaika 20 minuutin palkallisella tauolla. Analyysissa yleistyöajan palkaton työaika on vähennetty Titaniaan/Velhoon tilastoidusta työajasta. Välittömän työajan osuuksiin on laskettu mukaan vain oma työvoima (sis. Jämsän Terveyden) 28

Henkilöstö ja työajan käyttö Välittömän työajan osuus: lähihoitajat ja sairaanhoitajat erikseen Lähihoitajien välittömän osuus vaihtelee alueittain 35% - 54% välillä LH välittömän työajan osuus 10-11/2016 SH välittömän työajan osuus 10-11/2016 0% 10% 20% 30% 40% 60% 0% 10% 20% 30% 40% 60% Sairaanhoitajien osuus työvoimasta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula** Konnevesi* Laukaa Luhanka** Multia** Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen* Viitasaari Äänekoski 54% 45% 48% 47% 48% 48% 35% 42% 37% 38% 47% 44% 44% 48% 49% 38% 42% 44% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula** Konnevesi* Laukaa Luhanka** Multia** Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen* Viitasaari Äänekoski 38% 25% 37% 38% 32% 33% 22% 34% 25% 22% 56% 27% 39% 44% 42% 32% 25% 26% Hankasalmi 24 % Joutsa 20 % Jyväskylä 17 % Jämsä 17 % Keuruu 16 % Kinnula 15 % Konnevesi 12 % Laukaa 15 % Luhanka 17 % Multia 13 % Muurame 13 % Petäjävesi 15 % Pihtipudas? Saarikka 9 % Toivakka 10 % Uurainen 18 % Viitasaari 15 % Äänekoski 22 % Keski-Suomi 46% Keski-Suomi 35% Eniten kehitettävää välittömän osuudessa Tehokkain alue Jos sairaanhoitajia on vähän, he ovat usein enemmän ohjaavassa roolissa. Tällöin välittömän työajan seuranta ei ole yhtä tärkeää. Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06) sekä ostopalvelut. Lähteet: Titania-, Velho-, Effica-, NurseBuddy ja Pegasos-toteumatiedot. 2016. *Konnevedellä ja Uuraisissa henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. **Kinnulan, Luhangan ja Multian tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei tilastoida tarkasti. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 29

Lähihoitajien välittömän työajan osuus ja siihen vaikuttavien keskeisten taustatekijöiden kehitys 2/2016 11/2016 Henkilöstö ja työajan käyttö Välittömän asiakastyöajan osuus (% työajasta) Keskeiset taustatekijät, 10-11/2016 55% 45% 40% 35% 30% Hankasalmi Toivakka Keuruu Jyväskylä Saarikka Kinnula Jämsä Pihtipudas Muurame Joutsa Äänekoski Petäjävesi Viitasaari Laukaa Multia Uurainen Luhanka Konnevesi Yksikkö Välittömän työajan osuus Käyntimäärä/ Vuoro Käynnin kesto (min) Hankasalmi 54 % 13 19 Joutsa 45 % 12 17 Jyväskylä 48 % 12 18 Jämsä 47 % 11 19 Keuruu 48 % 10 20 Kinnula 48 % 9 19 Konnevesi 35 % 8 17 Laukaa 42 % 10 19 Luhanka 37 % 10 18 Multia 38 % 11 16 Muurame 47 % 10 23 Petäjävesi 44 % 15 13 Pihtipudas 44 % 10 20 Saarikka 48 % 11 18 Toivakka 49 % 18 13 Uurainen 38 % 8 20 Viitasaari 42 % 9 20 Äänekoski 44 % 11 18 Keski-Suomi 46 % 11 18 Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06) sekä ostopalvelut. Lähteet: Titania-, Velho-, Effica-, NurseBuddy ja Pegasos-toteumatiedot. 2016. *Konnevedellä ja Uuraisissa henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. **Kinnulan, Luhangan ja Multian tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei tilastoida tarkasti. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 30

Henkilöstö ja työajan käyttö Lähihoitajien välittömän työajan osuus yksiköittäin Hankasalmi 55% 60% 55% 45% 40% 35% 30% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Joutsa 44% Jyväskylä 48% 60% 55% 45% 40% 35% 30% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Jämsä 47% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Keuruu 48% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Kinnula 48% Yleistyöajassa on vähennetty lepoaika (ruokatauko). Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06). Lähteet: Effica-, Velho-, Pegasos-, Nursebuddy- ja Titania-tiedot 2016. Kinnulan tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei kirjata tarkasti. 31

Henkilöstö ja työajan käyttö Lähihoitajien välittömän työajan osuus yksiköittäin Konnevesi 35% 60% 55% 45% 40% 35% 30% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Laukaa 41% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Luhanka 37% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Multia 39% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Muurame 45% Petäjävesi 43% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Yleistyöajassa on vähennetty lepoaika (ruokatauko). Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06). Lähteet: Effica-, Velho-, Pegasos-, Nursebuddy- ja Titania-tiedot 2016. Konneveden organisaatiomuutoksen (3/2016) ja Petäjäveden tietojärjestelmämuutoksen (5/2016) takia muutoksia alkuvuoden data ei ole vertailukelpoista loppuvuoden kanssa. Konnevedellä henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. Luhangan ja Multian tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei kirjata tarkasti. 32

Henkilöstö ja työajan käyttö Lähihoitajien välittömän työajan osuus yksiköittäin Pihtipudas 46% 60% 55% 45% 40% 35% 30% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Saarikka 48% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Toivakka 49% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Uurainen 39% Viitasaari 41% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Äänekoski 44% 60% 55% 45% 40% 35% 30% Yleistyöajassa on vähennetty lepoaika (ruokatauko). Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06). Lähteet: Effica-, Velho-, Pegasos-, Nursebuddy- ja Titania-tiedot 2016. Äänekoskella NurseBuddy käyttöönotto 3-5/2016, alkuvuoden tiedot ei saatavilla. Uuraisissa henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. 33

Hankasalmi - Vanhustentalot Hankasalmi - Aurinkola Hankasalmi - Kirkonkylä Äänekoski - Suolahti Jämsä - Jämsänkoski Jämsä - Koskenpää Jyväskylä - Läntinen1 Muurame - Muurame 2 Jämsä - Linnakartano Joutsa - Leivonmäki Jyväskylä - Pohjoinen2 Pihtipudas - Valorinne Saarikka - Karstulan kotihoito itä Saarikka - Kivijärven kotihoito Saarikka - Saarijärven kotihoito alue 2 Joutsa - Niittytie ja palvelukoti Jyväskylä - Itäinen2 Keuruu - Haapam-Pihlajav Saarikka - Karstulan kotihoito länsi Saarikka - Kannonkosken kotihoito Jyväskylä - Pohjoinen4 Toivakka - Toivakka Petäjävesi - Pihlajarinne Kinnula - Kinnula Keuruu - Keskusta Saarikka - Saarijärven kotihoito alue 3 Jyväskylä - Pohjoinen3 Hankasalmi - Hakatie Jämsä - Seppola Saarikka - Kyyjärven kotihoito Keuruu - Lehtiniemi Jyväskylä - Pohjoinen1 Laukaa - Lievestuore Jyväskylä - Itäinen1 Jyväskylä - Läntinen3 Joutsa - Joutsa Jyväskylä - Läntinen2 Viitasaari - Alue3 Jämsä - Saksela ja Kotimäki Hankasalmi - Asema Petäjävesi - Ankkuri Saarikka - Pylkonmäen kotihoito Viitasaari - Alue4 Pihtipudas - Alue2 Petäjävesi - Keskusta/tsto Laukaa - Eteläinen Jämsä - Säterintie Äänekoski - Äänekoski 1 Jämsä - Länkipohja Pihtipudas - Muurasjärvi Muurame - Muurame 1 Joutsa - Kenttä Pihtipudas - Alue1 Jämsä - Koskentie Äänekoski - Äänekoski 2 Jämsä - Halli Saarikka - Saarijärven kotihoito alue 1 Laukaa - Pohjoinen Viitasaari - Alue2 Multia - Multia Uurainen - Uurainen Viitasaari - Alue1 Luhanka - Luhanka Äänekoski - Sumiainen Konnevesi - Vanhustentalot Äänekoski - Konginkangas Henkilöstö ja työajan käyttö Välittömän työajan osuus vaihtelee myös yksiköiden sisällä Lähihoitajien välittömän työajan osuus alueittain (10-11/2016) Hankasalmi Äänekoski Jämsä Jyväskylä Muurame Joutsa Pihtipudas Saarikka Keuruu Toivakka Petäjävesi Kinnula 60% 40% 62% 53% 53% 53% 52% 42% 51% 51% 49% 49% 48% 48% 46% Laukaa 46% Viitasaari Multia Yksikön paras tulos Luhanka Uurainen Konnevesi 38% 38% 37% 35% 30% 20% 10% 0% Työajasta ja asiakasajasta on poistettu yöaika (22-06) sekä ostopalvelut. Lähteet: Titania-, Velho-, Effica-, NurseBuddy- ja Pegasos-toteumatiedot. 2016. *Konnevedellä ja Uuraisissa henkilökunta tekee myös palveluasumisen ja/tai tukipalvelun käyntejä, joita ei kirjata Efficaan. Nämä eivät näy analyysissä ja laskevat välittömän työn osuutta. **Kinnulan, Luhangan ja Multian tulokset ovat suuntaa antavia, sillä suoritteiden kestoja ei kirjata tarkasti 34

Välillinen työaika työvuoron alussa (aamun viive) ja lopussa sekä vuoron pisin käyntien välissä oleva tauko Lähihoitajat Henkilöstö ja työajan käyttö Aamun viive, vuoron pisin tauko ja aika työvuoron lopussa, keskimäärin Työvuoro alkaa Ensimmäinen käynti Vuoron pisin tauko käyntien välissä Viimeinen käynti päättyy Työvuoro päättyy Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 7:12 0:20 7:04 0:25 7:00 0:36 6:59 0:29 7:01 0:28 7:30 0:29 7:00 0:35 7:12 0:32 7:00 0:08 6:55 0:20 7:15 0:44 6:56 0:24 7:01 0:37 7:02 0:27 7:01 0:19 7:02 0:33 7:04 0:56 7:00 0:31 1:36 1:17 1:25 1:13 1:17 1:54 1:54 1:30 2:06 1:52 1:17 1:15 1:28 1:22 1:13 1:29 1:57 1:38 0:52 15:33 1:10 1:38 15:18 15:17 1:07 14:40 1:06 15:24 1:19 15:50 1:15 14:57 1:17 15:31 1:05 14:49 1:24 14:27 1:10 15:34 1:03 14:35 1:30 1:11 1:13 1:16 1:25 1:22 15:13 15:04 15:04 14:49 15:23 15:16 Aikaväli 10 11/2016. Mukana lähihoitajien 6 10 alkaneet ja 13 17 päättyneet sekä 12:30 18 alkaneet ja 19 23 päättyneet arkipäivien vuorot, joiden ensimmäinen suorite alkaa neljän tunnin sisällä vuoron alkamisen jälkeen ja viimeinen suorite loppuu kolmen tunnin sisällä ennen vuoron loppumista. Mukana eivät ole ostopalvelut eikä vuokratyövoima. Lähteet: Effica-, Pegasos-, Nursebuddy-, Velho- ja Titania-toteumatiedot. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 35

Välillinen työaika työvuoron alussa (aamun viive) ja lopussa sekä vuoron pisin käyntien välissä oleva tauko Lähihoitajat Henkilöstö ja työajan käyttö Illan viive, vuoron pisin tauko ja aika työvuoron lopussa, keskimäärin Työvuoro alkaa Ensimmäinen käynti Vuoron pisin tauko käyntien välissä Viimeinen käynti päättyy Työvuoro loppuu Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula* Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 0:34 12:39 0:29 13:22 13:22 1:07 1:34 13:42 13:46 1:06 0:58 12:58 1:19 13:03 13:00 1:17 1:22 13:46 1:15 13:52 1:09 13:35 0:49 2:06 13:22 0:58 13:00 1:00 13:14 0:58 13:10 2:32 13:15 1:04 1:13 1:03 0:58 1:02 1:00 16:55 Vuoron alun 0:21 viive ei tiedossa* 1:05 1:08 0:13 1:10 0:47 0:52 0:43 1:07 0:57 1:24 0:58 1:02 19:04 0:26 21:10 0:35 0:45 0:40 21:28 21:19 21:17 0:45 21:45 0:36 0:50 0:42 21:00 21:13 21:02 1:00 21:30 0:49 21:33 0:37 21:23 1:02 20:54 0:36 21:07 0:19 20:57 0:20 20:56 0:41 20:56 0:57 21:21 Aikaväli 10 11/2016. Mukana lähihoitajien 6 10 alkaneet ja 13 17 päättyneet sekä 12:30 18 alkaneet ja 19 23 päättyneet arkipäivien vuorot, joiden 1. suorite alkaa neljän tunnin sisällä vuoron alkamisen jälkeen ja viimeinen suorite loppuu kolmen tunnin sisällä ennen vuoron loppumista. Mukana eivät ole ostopalvelut. *Kinnulan iltavuoron alusta on poistettu työaika palveluasumisessa (noin 3h). Lähteet: Effica-, Pegasos-, Nursebuddy-, Velho- ja Titania-toteumatiedot. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 36

Henkilöstö ja työajan käyttö Ruuhkahuiput : välittömän työajan tavoitteen saavuttaminen edellyttää tasaista palvelutuotantoa (1/3) Lähihoitajien työajan ja asiakastuntien jakautuminen kellonajan mukaan arkipäivisin Hankasalmi (54 %) Välittömän työajan osuus (LH) Joutsa (45 %) Jyväskylä (48 %) 100% aamuvuoron työvoimasta 100% 100% 100% Työaika Siirtymä Asiakasaika 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Jämsä (47 %) Keuruu (48%) Aamu- ja iltavuoron päällekkäisyys Kinnula (48 %) Kinnulassa hoitajat aloittavat iltavuoron palveluasumisyksikössä 100% 100% 100% 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Matka-ajaksi arvioitu 15% työajasta. Ruuhkahuippu sisältää vain lähihoitajien arkiaamu- ja iltavuorot (klo 6-22) loka-marraskuulta 2016 ilman pyhäpäiviä. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 37

Henkilöstö ja työajan käyttö Ruuhkahuiput : välittömän työajan tavoitteen saavuttaminen edellyttää tasaista palvelutuotantoa (2/3) Lähihoitajien työajan ja asiakastuntien jakautuminen kellonajan mukaan arkipäivisin Konnevesi (35 %) Välittömän työajan osuus (LH) Laukaa (42 %) Luhanka (37 %) 100% aamuvuoron työvoimasta 100% 100% 100% Työaika Siirtymä Asiakasaika 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Multia (38 %) Muurame (47 %) Petäjävesi (44 %) Aamu- ja iltavuoron päällekkäisyys 100% 100% 100% 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Matka-ajaksi arvioitu 15% työajasta. Ruuhkahuippu sisältää vain lähihoitajien arkiaamu- ja iltavuorot (klo 6-22) loka-marraskuulta 2016 ilman pyhäpäiviä. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 38

Henkilöstö ja työajan käyttö Ruuhkahuiput : välittömän työajan tavoitteen saavuttaminen edellyttää tasaista palvelutuotantoa (3/3) Lähihoitajien työajan ja asiakastuntien jakautuminen kellonajan mukaan arkipäivisin Pihtipudas (44 %) Välittömän työajan osuus (LH) Saarikka (48 %) Toivakka (49 %) 100% aamuvuoron työvoimasta 100% 100% 100% Työaika Siirtymä Asiakasaika 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Uurainen (38 %) Viitasaari (42 %) Äänekoski (44 %) 100% 100% 100% Aamu- ja iltavuoron päällekkäisyys 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Matka-ajaksi arvioitu 15% työajasta. Ruuhkahuippu sisältää vain lähihoitajien arkiaamu- ja iltavuorot (klo 6-22) loka-marraskuulta 2016 ilman pyhäpäiviä. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 39

Tältä lähihoitajien ruuhkahuippukuva näyttää välittömän työajan osuuden ollessa 35% ja 60% Arkipäivät Henkilöstö ja työajan käyttö Lähihoitajien työajan ja asiakastuntien jakautuminen eri kellonaikoina arkipäivisin (ruuhkahuippu käyntitiheyden mukaan) 120% 110% 100% Eräs kotihoitoalue Keski-Suomessa Välittömän työajan osuus 35% (LH) 120% 110% 100% Kotihoitoyksikkö jossa välittömän osuus on 60% Työaika Yli 2 käyntiä päivässä 1-2 käyntiä päivässä Alle 1 käynti päivässä 90% 90% Matka-aika (arvio)* 80% 70% 80% 70% -13 % Välittömän työajan osuus 60% (LH) 60% 60% -38 % 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 0% 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Ruuhkahuippu sisältää arkiaamu- ja iltavuorot (klo 6-22) ilman pyhäpäiviä. 40

Henkilöstö ja työajan käyttö Sairauspoissaoloja on 3% 11% kokonaistyöajasta: vähiten maakunnan pienimmissä kunnissa Lyhytaikaisia sairauspoissaoloja pidetään yhtenä karkeana mittarina työhyvinvoinnista Kokonaistyöajan jakautuminen (1/2016 12/2016) Työaika Sairausloma Vuosiloma Sairauspoissaolopäivät per työntekijä, keskimäärin vuodessa 1-5 päivää 6-13 päivää 14-29 päivää 30+ päivää Sairauspoissaolojen jakautuminen poissaolon keston mukaan 1-5 päivää 6-13 päivää 14-29 päivää 30+ päivää Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 77% 81% 76% 77% 78% 81% 78% 75% 79% 76% 79% 80% 73% 74% 82% 81% 79% 78% 9% 13% 7% 12% 10% 14% 8% 14% 5% 17% 3% 16% 9% 13% 8% 17% 4% 17% 9% 15% 5% 16% 8% 12% 11% 16% 7% 19% 3% 15% 7% 12% 4% 17% 6% 16% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 7 4 12 12 8 3 7 5 3 19 34 4 7 1 24 6 8 9 36 5 14 30 5 2 18 4 2 4 0 11 7 5 6 14 31 10 5 5 9 30 2 5 7 0 14 11 5 9 9 34 5 2 13 20 6 6 4 14 30 10 8 6 15 8 5 5 7 26 8 2 10 8 9 2 2 1 9 13 4 24 10 4 6 2 22 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Kinnula Konnevesi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi 40 Pihtipudas Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 20% 12% 10% 58% 51% 16% 28% 5% 35% 17% 21% 27% 26% 10% 18% 46% 36% 40% 26% 18% 25% 42% 13% 21% 17% 18% 44% 33% 18% 18% 31% 17% 35% 48% 32% 15% 27% 26% 26% 20% 26% 11% 19% 21% 14% 16% 63% 47% 37% 30% 21% 21% 29% 82% 18% 34% 10% 39% 16% 71% 16% 7% 6% 44% 20% 25% 11% Palkallisesta kokonaistyöajasta 73%-82% on käytettävissä varsinaisena työaikana. Tästä työajasta 35%-54% käytetään asiakkailla. Kuvaaja kertoo, kuinka monta poissaolopäivää eri mittaiset sairauslomat aiheuttavat keskimäärin työntekijälle vuodessa. Huom: kyseessä ovat keskiarvot. Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä ole kaiken mittaisia sairauslomia. Mukana kotihoitoa tekevät lähi- ja sairaanhoitajat. Sisältää vain kotihoidon oman henkilöstön. Lähteet: Titania-, Velho-, Effica-, Nursebuddy ja Pegasos-toteumatiedot. Tilastossa ovat mukana vuoden 2016 kokonaiset työvuorojaksot. Aluekohtaiset tiedot liitteissä 41

Henkilöstö ja työajan käyttö Ylityöpäivien määrissä on enemmän eroja kuin niiden päivien määrissä, jolloin toteutunut työaika oli lyhyempi kuin suunniteltu Ylityöpäivät kuvaavat sitä, joutuuko alueiden oma henkilöstö joustamaan itse kiireisinä päivinä Osuus päivistä jolloin työaika toteutui vähintään 30 minuuttia alle Titaniaan suunnitellun 16% 14% 12% 10% 8% 5% 5% 6% 6% 6% 5% 5% 4% 4% 4% 4% 4% 3% 3% 2% 2% 2% 3% 3% 2% 0% 0% Osuus päivistä jolloin työaika toteutui vähintään 30 minuuttia yli Titaniaan suunnitellun (ylityöt) 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 0% 5% 6% 6% 5% 5% 7% 7% 7% 8% 9% 10% 10% 13% 12% 13% 14% 16% Ylitöiden korvauskäytännöt Vapaa-aika Vapaa-aika Rahakorvaus Rahakorvaus Vapaa-aika Rahakorvaus Rahakorvaus Raha + vapaa Rahakorvaus Vapaa-aika? Rahakorvaus Raha + vapaa Raha + vapaa Rahakorvaus Vapaa-aika Vapaa-aika Vapaa-aika 3% 7% Voisiko resurssipooli auttaa tasoittamaan ylityöpäivien määriä? Lähteet: Titania- ja työvuorovelhotiedot. Aikavälinä vuosi 2016. 42