Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu
2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli suoraa jatkoa edelliselle hankkeelle, korjausvelan laskennan periaatteiden määrityshanke, joka oli saatu valmiiksi samaisen vuoden keväällä. Kummassakin hankkeessa on ollut suuri määrä osallistujia Kehto-foorumin kautta. Tämä on mahdollistanut työn tulosten läpiviennin laaja-alaisesti ympäri Suomea sekä etenkin jälkimmäisessä hankkeessa laaja osallistujapohja mahdollistanut riittävän määrän tutkimusaineistoa. Kuntotaso, % 75 % Optimikuntotaso Strateginen valinta Korjausvelka Nykyinen kuntotaso Aika, v. Kuva 1: Korjausvelan laskentaperiaate 1.2 Laskentahankkeen tavoitteet Korjausvelan laskentahankkeen päällimmäisenä tavoitteena oli muodostaa katu- ja viheralueille teoreettisia malleja, joiden avulla korjausvelkaa olisi mahdollista laskea osin tai kokonaan ilman mittaus/aistihavaintoja. Lisäksi ns. hybridimallin hyödyntämiseen tavoiteltiin parannuksia laskentahankkeen myötä. 1.3 Laskenta-excel Hankkeen lopputuloksena syntyi laskenta-excel, jolla on mahdollista laskea korjausvelan määrää. Laskenta-excel muodostuu neljä osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue sisältää laskettavien kohteiden syöttämisen. Toisessa osa-alueessa syötetään kohteille uudishinnat ja optimikuntotasot. Kolmannen osa-alueen muodostaa raportointiosuus ja neljäs osa-alue sisältää itse laskennassa käytettävät mallit.
3 Tietojen syöttö Uudishinta Raportointi Korjausvelka Kuntomalli Kuva 2: Laskenta-excelin toiminta ja osa-aluet 1.4 Laskentamallit Korjausvelan laskentahankkeen tavoitteena oli muodostaa laskentamallit eri katualueille ja viheralueelle. Katumalleja tehtiin kolme: pää-, kokooja- ja tonttikatumallit. Viheralueille tehtiin kolme oletusmallia, muutoin vihermallia voi käyttäjä säätä haluamansa mukaisesti. Katumallit perustuvat yli sadalle kohteelle tehtyihin mittauksiin. Näiden mittausten pohjalta laadittiin jokaiselle katuluokalle oma kuntotason laskun perusmalli sekä tarvittavat korjauskertoimet. Laskentamallien kehittämisessä pyrittiin huomioimaan saatavilla oleva vaihteleva tiedon määrä omaisuuseristä. Joistain omaisuuseristä on saatavilla hyvinkin kattavat pohjatiedot kun vastaavasti joillekin omaisuuserille ei voida suoraan määrittää kuin rakennusvuosi. Laskentaexcelissä tietoja syötetään kolmen eri tietotason mukaan. Tiedot taso 1 Tiedot taso 2 Tiedot taso 3 Kohdetyyppi R-vuosi S-vuosi Alusrak. lk Pääll. p-lk Katurak.p-lk Kant.-lk Kuiv.-lk Routiv.-lk Perusmalli käyrä muodostuu iän ja toiminnallisen luokan mukaan Valinnoista muodostuu yhteiskerroin X Valinnoista muodostuu yhteiskerroin Y Kuntotaso = * X * Y Kuva 3: Laskentamallien toiminta, kadut
4 Viheralueen mallin tekemisen haasteena oli, ettei samanlaista mittaustietoa ollut saatavilla kuin mitä oli katumalleja varten olemassa. Viheralueen mallissa alue pilkottiin kolmeen osaan: istutukset, toiminnallinen alue sekä käytävät ja aukiot. Mallissa näiden osa-alueiden pinta-alojen suhde vaihtelee eri mallien välillä. A3 Käyttöpuisto 57 % 50 % kuntotasosta mallinnetaan istutusten mukaisesti 57 % Toiminnallisen alueen kunto laskee Esim. leikkivälineiden mukaisesti Istutusten kuntotaso laskee hoitoohjelman porrastetusti tai 0 % 0 % Hoito-ohjelma (milloin uusitaan) eri viherlajeille 18 % 25 % Käytävien kuntotaso laskee esimerkiksi kevyen liikenteen väylän mallin mukaisesti 15v 5v 30v Kuva 4: Esimerkki viheraluemallin muodostumisesta 1.5 Laskentahankkeen jatko Laskentahankkeen korjausvelan laskenta-excel julkaistiin kesäkuun alussa ja kesän aikana laskinta on tarkoitus testata eri kunnissa. Testimateriaalin avulla mallien luotettavuutta voidaan parantaa entisestään. Laskentahankkeen loppuraportti julkaistaan syksyn Kehto-foorumissa. 2 Ylläpidon kustannusvertailut Rapal Oy on tuottanut Katu- ja viheralueiden kustannusvertailua vuodesta 2008 lähtien. Vertailussa on ollut mukana isoja ja keskikokoisia kuntia. Kustannusvertailun tavoitteena on vuosittain raportoida ylläpidon kustannuksia /m2 ja /asukas Kuntien välillä on paljon kirjanpidollisia eroavaisuuksia, mikä lisää vertailun työmäärää. Rapal on osallistunut OPUS-hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on luoda uudenlainen ylläpidon tuoterakenne, joka mahdollistaisi aikanaan yhtenäisemmän ylläpidon kustannusten seurannan kunnissa. Kustannusvertailu toteutetaan vuosittain. Vertailuun osallistujat saavat käyttöönsä raportointiexcelin ja executive-raportin. Vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla raportoidaan myös niiden ylläpitokustannusten määrää, jotka vaikuttavat korjausvelan muodostumiseen.
5 2.1 Tunnuslukuja 2.2 Trendejä