SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, 2014 12.3.2014 0

SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS, 2014 12.3.2014 0

1 Sisällysluettelo 1 Päätöksenteko ja johtaminen... 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta... 4 Varhaiskasvatusjaosto... 5 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen... 6 SUVA-tarina - Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla... 9 Viestintä... 9 2 Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö... 10 3 Tulostavoitteet ja talous... 12 4 Palvelut... 14 Palveluohjaus... 16 Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito... 16 Ostopalveluna hankittu päivähoito... 17 Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät... 17 Starttiraha-avustus... 18 Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä... 18 Esiopetus... 19 Päivähoitopalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä... 19 Avoin varhaiskasvatus... 20 Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa... 20 Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus... 21 Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset... 23 Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi kehittäminen... 24 Varhaiskasvatuksen sisältö... 24 Arviointi... 25 Kehittäminen... 26 Mekastus - Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen kehittäminen... 26 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa... 27 Kansainvälinen toiminta... 27 5 Henkilöstö... 28 Osaamisen kehittäminen... 29 Työhyvinvointi... 29 6 Asiakaspalaute/asiakastyytyväisyys... 30 Pääkaupunkiseudun yhteinen asiakastyytyväisyyskysely... 30 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 -tutkimus... 32 7 Muiden toimialojen järjestämät palvelut... 33 Siivous... 33 Ruokapalvelut... 33

2 Liitteet... 34 Liite 1: Suva-tarina... 34 Liite 2: Suomenkielisen lasten päivähoidon, yksityisen ja kotihoidon tuen kattavuus/joulukuu 2014... 36 Liite 3: Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2014... 37

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut toteutuivat vuonna 2014 pääsääntöisesti Espoo-strategian ja talousarvion mukaisesti. Päivähoitopaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville eli yhteensä 14 330 lapselle. Kunnan omana toimintana järjestettiin 72 % hoitopaikoista ja yksityisenä toimintana 28 %. Päivähoitoa järjestetään enenevässä määrin päiväkotihoitona. Kotona tapahtuva perhepäivähoito vähenee etenkin hoitajien eläkkeelle siirtymisen myötä, kun uusia perhepäivähoitajia ei saada palkattua. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa käynnistyi keskitetty palveluohjaus 1.8.2014. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen päivähoitoon, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistettiin. Samoin parannettiin mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä pilotoimalla erilaisten välineiden käyttöä lasten toiminnassa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisättiin lastentarhanopettajien osuutta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä pysyi vuoden 2013 tasolla. Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Poikkeusjärjestelytarpeisiin on vaikuttanut myös perhepäivähoitajien ja sitä kautta perhepäivähoidossa olevien lasten määrän väheneminen. Kevään ajan noin 230 lapsen ja syksyn ajan noin 190 lapsen päivähoito jouduttiin toteuttamaan poikkeusjärjestelyin. Kuntalaiset saivat osallistua internet-sivuilla toteutetulla kyselyllä kerhotoiminnan ideointiin. Lisäksi vanhemmilta selvitettiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteisellä kyselyllä tyytyväisyyttä varhaiskasvatuspalveluihin. Kyselyn tulosten perusteella tyytyväisyys parani edelliseen kyselyyn verrattuna. 3

1 Päätöksenteko ja johtaminen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 12 kertaa: 29.1.2014, 26.2.2014, 19.3.2014, 9.4.2014, 7.5.2014, 21.5.2014, 11.6.2014, 27.8.2014, 23.9.2014, 22.10.2014, 19.11.2014 ja 9.12.2014. Pykäliä lautakunnat käsittelivät yhteensä (julkiset ja salaiset) 250. Oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 17 kpl, joista maksuja koskevia 4 kpl ja päivähoitopaikkaa koskevia 8 kpl. Lisäksi Aluehallintovirastossa käsiteltiin esiopetukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia 8 kpl ja niistä meni läpi 0 kpl. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2014 aikana 4 seminaaria: - 7.5.2014 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan seminaari, Uudistuva opetussuunnitelma, kieliohjelma sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - 21.5.2014 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteinen seminaari aiheena opetussuunnitelman perusteet - 13.8.2014 Sivistystoimen lautakuntien strategiaseminaari - 30.10.2014 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan ja tila- ja asuntojaoston yhteinen iltakoulu tila-asioista 4 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet 2013-2016 Sanna Lauslahti, Kok, puheenjohtaja Emilia Becker, Kok Jukka Niemelä, Kok Jarmo Nieminen, Kok Tiina Thure-Toivanen, Kok Henrik Vuornos, Kok Inka Hopsu, Vihr. varapuheenjohtaja Juhana Malme, Vihr. Minna Eväsoja, SDP Harri Waltari, SDP Nina From, PerusS Seppo Huhta, PerusS Tiina Kujala, SFP Kaarina Järvenpää, KD Hannele Kerola, SDP, kaupunginhallituksen edustaja Arto Turunen, Kok Mika Pirttivaara, Kok Elli Perklén, Kok Micke Lindholm, Kok Taru Saraste, Vihr. Antti Kainulainen, Vihr. Merja Vuori, SDP Sami Lehtonen, SDP Kaija Hietanen, PerusS Toni Seppänen, PerusS Yvonne Fiskars, SFP Kristiina Vuorinen, KD Jukka Vilske, SDP, kaupunginhallituksen varaedustaja

Varhaiskasvatusjaosto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Varhaiskasvatusjaoston tehtävät - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta, - tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä, - seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa Varhaiskasvatusjaosto piti vuoden 2014 aikana 8 kokousta: 12.2.2014, 3.4.2014, 6.5.2014, 10.6.2014, 9.9.2014, 7.10.2014, 11.11.2014 ja 2.12.2014 Pykäliä käsiteltiin yhteensä 48. Varhaiskasvatusjaosto käsitteli vuonna 2014 muun muassa seuraavia asioita: - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne alkuvuodesta 2014 - Koulu- ja päiväkotimetsäkyselyn tulokset - Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vaikutukset suomenkielisen varhaiskasvatuksen vuoden 2014 talousarvioon ja toimintaan - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus vuodelta 2013 - Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna 2013 - Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2013 - Espoon päiväkotisuunnitteluohjeet - MeKastus -hanke Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne elo-syyskuussa 2014 - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion 30.4.2014 toteutumistilanteen tiedoksi merkitseminen - Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (Kuusikkoraportti) - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta I raportti, tilanteessa 31.7.2014 - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne loka-marraskuussa 2014 - Kehittämis- ja tutkimustoiminta ja kansainvälinen yhteistyö suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne marras-joulukuussa 2014 - Vihreä Lippu -ohjelma varhaiskasvatuksessa - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkatilanne joulukuussa 2014 - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion toteutumistilanne lokakuussa 2014 - Kolmiportaisen tuen toteutuminen Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa - Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa - Sosiaalinen työllistäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa - Raportti taiteen perusopetuksen toteutumisesta päiväkodeissa syksyllä 2014 - Selvitys päivähoidon asiakasmaksuista - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tilannekatsaus vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen arvioitu päivähoitopaikkatilanne tammikuussa 2015 5

6 Varhaiskasvatusjaoston jäsenet 2013-2016 Tiina Thure-Toivanen, Kok, puheenjohtaja Erika Granfelt, Kok Leena Lakovaara, Kok Sami Suomalainen, Kok Arto Turunen, Kok Tony Hagerlund, Vihr. Janna Koivisto, Vihr. Katja Lahti, Vihr. Tapani Harinen, SDP, varapuheenjohtaja Kirsi Törmänen-Petman, SDP Simon Elo, PerusS. Mervi Kukkonen, PerusS. Nico Rönnberg, SFP, Kv 9.12.2013 174 Peter Ragnvaldsson Arja Manelius, Kok Mania Alkhatib, Kok Anja Kallio, Kok Petteri Tuomi, Kok Santosh Saagar Silwal, Kok Sami Vauhkonen, Vihr. Merja Puustinen, Vihr. Heikki Räsänen, Vihr. Jari Vilppula, SDP Minna Lahti, SDP Jani Tiainen, PerusS Piia Kauppi, PerusS Ulrika Bachér, SFP Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen Suomenkielistä varhaiskasvatusta johtaa varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Varhaiskasvatus on jaettu viiteen palvelualueeseen (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari ja Tapiola), joita johtavat varhaiskasvatuksen aluepäälliköt. Espoon keskuksen varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Pohjoiseen ja Eteläiseen palveluyksikköön. Leppävaaran varhaiskasvatuksen palvelualue jakautuu Itäiseen ja Läntiseen palveluyksikköön.

7 Kuva 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaminen ja organisaatio vuonna 2014 Kuva 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen päätöksenteko ja siihen osallistujat

8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtamista kuvaa matriisirakenne, jossa johtamisen tukena asioita valmistellaan koordinointiryhmissä: Kuva 3: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen koordinointirakenne Jokaiselle koordinointiryhmälle on määritelty tehtävä. Ryhmän puheenjohtaja vastaa koordinointiryhmän tehtävistä Espoo-tasoisesti. Koordinointiryhmä ja sen tehtävä Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisällön ja menetelmien kehittäminen ja koordinointi Espoon pedagogisten painopisteiden ja linjausten sekä valtakunnallisten perusteiden mukaisesti Osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä Tehtävä: Suunnitella, järjestää ja koordinoida Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämistä. Keskeisimmät asiat, joita ryhmässä käsiteltiin vuonna 2014 - kehittämisverkostojen (vasujen kehittäminen, kestävä kehitys, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus, kasvun ja oppimisen tuki, avoin varhaiskasvatus, monikulttuurinen varhaiskasvatus) työn seuranta ja ohjaus - Espoo-vasun perehdytysprosessin ja vasukatselmusten ohjaus ja koordinointi - Ops-työ ja lapsen vasun uudistaminen - kehittämistoiminnan ohjaus ja seuranta - selvittää Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen tarpeita - suunnitella ja järjestää tarpeita vastaavaa ja strategian ja Suvan painopisteet huomioivaa monipuolista koulutusta ja muuta osaamisen

9 Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointiryhmä Tehtävä: Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Yksityisen päivähoidon ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä Tehtävä: Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ja hankinnan suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan arviointi yhdessä palveluntuottajien kanssa TVT:n ja viestinnän koordinointiryhmä Tehtävä: Arvioida suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tieto- ja viestintätekniikan ja viestinnän nykytilaa, suunnitella kehittämistoimenpiteitä ja edistää sähköisten työkalujen hyödyntämistä varhaiskasvatuksen arjessa. kehittämisen toimintaa - kehittää ja yhtenäistää osaamisen kehittämiseen liittyviä prosesseja ja toimintatapoja ja varmistaa osaamisen kehittämiseen liittyvän toiminnan laadukkuutta - Kunta 10 kehittämiskohteiden toteutumisen seuranta - työsuojeluparien (työsuojeluasiamiehet ja yksikköesimiehet) tapaamisten järjestäminen ja niissä erityisesti tapaamisten sisällön kehittäminen enemmän koulutukselliseksi. - työhyvinvoinnin kehittäminen -kilpailutuksen kautta hankittavien päivähoitopalvelujen tarjouspyyntöjen valmistelu ja asiakirjojen päivittäminen - yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvien prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen - päivähoidon yksiköiden infran hankintojen seuraaminen - toimintasuunnitelmien tekeminen yhteistyökumppaneita ja omia toimijoita varten - pilottihankkeiden seuranta ja ohjaus SUVA-tarina - Espoolaista varhaiskasvatusta kestävän elämäntavan poluilla SUVA-tarina kiteyttää espoolaisen varhaiskasvatuksen nykymaisemaa ja tulevaisuutta. Siinä kuvataan, miten suomenkielinen varhaiskasvatus toimii, että varhaiskasvatuspalveluja käyttävät lapset saavat hyvän elämän eväät ja kestävät ratkaisut tulevaisuuteen. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa haluamme, että v Kuntalaiset arvostavat Espoon suomenkielistä varhaiskasvatusta luotettavana ja osaavana varhaiskasvatuksen asiantuntijana. v Varhaiskasvatuksen yhteisöissä lapsi ja hänen vanhempansa kokevat osallisuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsia ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa. v Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat oppivia ja välittäviä. Ne kannustavat henkilöstöä jatkuvaan työn ja ammattitaidon kehittämiseen sekä houkuttelevat uutta, osaavaa henkilöstöä. Suva-tarina on liitteenä 1. Viestintä Sisäisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat tiedotteet, sähköpostiviestit ja Suvan tiedotteet. Ulkoisen viestinnän keskeisimmät välineet olivat www-sivut, lehdistötiedotteet ja ilmoitustaulu-/ovitiedotteet.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa. Vuonna 2014 suomenkielinen varhaiskasvatus oli mukana Educa-messuilla ja varhaiskasvatusmessuilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen internetsivuilla oli avoinna vuoden aikana kaksi erillistä kyselyä: - Loppuvuodesta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa selvittivät päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten vanhemmilta tyytyväisyyttä saamiinsa varhaiskasvatuspalveluihin. Kyselyllä selvitettiin vanhempien tyytyväisyyttä päivähoitoon ja esiopetukseen. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin, mitä he mahdollisesti haluaisivat kehittää. - Loppuvuodesta asiakkaita pyydettiin ideoimaan kerhotoimintaa; toiminnan sisältöä, sijaintia, toimintaaikoja, henkilökuntaa ja kerhomaksuja. Kaikki kyselyiden tulokset käytiin johtoryhmätasolla läpi ja tulosten perusteella ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin. 10 2 Suomenkielinen varhaiskasvatus - toimintaympäristö Kuva 4: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa vuosina 2010-2014 ja ennuste vuosille 2014-2018

11 Kuva 5: Espoon suomen- ja vieraskieliset lapset vuoden alussa palvelualueittain vuosina 2013-2014 ja ennuste vuosille 2015-2016 Kuva 6. Espoolaiset päivähoitoikäiset lapset kielen mukaan vuosina 2000-2014

12 3 Tulostavoitteet ja talous Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet pohjautuvat Espoon kaupungin ja sivistystoimen tulostavoitteisiin ja edistävät Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön SUVA-tarinan toteutumista. Kuva 7. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulostavoitteet 2014 (Tulostavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2) Varhaiskasvatuspalvelut järjestettiin siten, että niiden toteuttamismuodot olivat eri vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Päivähoitopalveluihin, esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen käytettiin yhteensä 159,1 miljoonaa euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja kertyi 21,8 miljoonaa euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin, jotka sisältävät tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan sekä liikelaitosten sisäiset palvelumaksut, käytettiin yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukea maksettiin yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. 1000 euroa Alkuperäinen Muutokset/ Muutettu TA Toteuma Poikkeama TA 2014 korotukset 2014 12/2014 2014 Tulot yhteensä 22 720 0 22 720 22 771-51 Menot yhteensä 202 704-2 091 200 613 197 870 2 743 TOIMINTAKATE -179 984 2 091-177 893-175 099-2 794 Taulukko 1: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen 2014

13 MENOT TP 2013 TA 2014 mr-muut. + / - Muutettu TA 2014 TP 2014 Erotus Muut.TA - TP 2014 Muutos % Muut. TA - TP 2014 Muutos % TP 2013 - TP 2014 Kunnalliset päiväkodit 111 620 118 220-2 200 116 199 112 429 3 770-3,2 % 0,7 % Perhepäivähoito 13 272 13 290 3 13 293 12 426 867-6,5 % -6,4 % Avoin varhaiskasvatus 3 486 3 829 9 3 837 3 101 736-19,2 % -11,0 % Ostopalvelut 17 656 17 900 17 900 17 784 116-0,7 % 0,7 % Avustukset 446 300 300 716-416 138,7 % 60,5 % Yksityisen hoidon tuki 11 610 12 100 12 100 12 660-560 4,6 % 9,0 % Kotihoidon tuki 25 984 25 535 25 535 26 647-1 112 4,4 % 2,6 % Yhteiset kustannukset 11 149 11 530-81 11 449 12 107-658 5,7 % 8,6 % YHTEENSÄ 195 224 202 704-2 270 200 613 197 870 2 744-1,4 % 1,4 % TULOT TP 2013 TA 2014 mr-muut. + / - Muutettu TA 2014 TP 2014 Erotus Muut.TA - TP 2014 Muutos % Muut. TA - TP 2014 Muutos % TP 2013 - TP 2014 Päiväkodit 17 052 18 123 18 123 18 283-160 0,9 % 7,2 % Perhepäivähoito 2 179 2 204 2 204 2 071 133-6,0 % -4,9 % Avoin varhaiskasvatus 177 165 165 171-6 3,4 % -3,6 % Ostopalvelut 2 156 2 160 2 160 2 183-23 1,1 % 1,3 % Yhteiset 114 68 68 62 6-9,1 % -45,9 % YHTEENSÄ 21 677 22 720 0 22 720 22 771-51 0,2 % 5,0 % Taulukko 2: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutuminen toiminnoittain 2014/Tilinpäätös 2014 Yhteiset kustannukset; 12,1 milj. (6 %) Yksityisen hoidon tuki; 12,7 milj. (6 %) Avustukset; 0,7 milj. (0,4 %) Avoin varhaiskasvatus; 3,1 milj. (2 %) Ostopalvelut; 17, 8 milj. (9 %) Perhepäivähoito; 12,4 milj. (6 %) Kotihoidon tuki; 26,6 milj. (14 %) Kunnalliset päiväkodit; 112,4 milj. (57 %) Kuva 8: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätös 2014 toiminnoittain

14 4 Palvelut Kuva 9: Palvelurakenne Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja palvelujen kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä maksuttomaan esiopetukseen että päivähoitoon. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa käynnistyi keskitetty palveluohjaus 1.8.2014. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen päivähoitoon, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä niihin liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot.

15 Päivähoitopaikka järjestettiin kaikille sitä tarvitseville kunnallisena, ostopalveluna tai yksityisen hoidon tuella yksityisenä toimintana. Päivähoitoa järjestettiin yhteensä 14 330 lapselle. Päivähoitopaikoista tuotettiin kunnan omana toimintana 72 % ja yksityisenä toimintana 28 %. Yksityisen hoidon tuella oli 1 944 lasta. Heistä 81 % oli yksityisessä päiväkodissa, 7,5 % yksityisessä perhepäivähoidossa ja 11,5 % yksityisen hoidon tuella olevista lapsista hoiti perheen palkkaama työsopimussuhteinen hoitajan. Yksityisen hoidon tuen lasten jakautumisesta palvelualueille ei ole saatavilla tilastotietoja. Kuva 10: Lasten määrä eri päivähoitomuodoissa ja lasten kotihoidon tuella 31.12.2014 Kuva 11: Päivähoidossa olevien lasten määrä palvelualueittain ja suomenkielinen varhaiskasvatus (kunnallinen + ostopalvelupäivähoito)

Palveluohjaus Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa käynnistyi keskitetty palveluohjaus 1.8.2014. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus neuvoo ja ohjaa perheitä kaikissa kunnallisiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin sekä lasten hoidon tukiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajat tekevät lapsivalinnat kunnalliseen päivähoitoon, kerhoihin ja varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Viiden ensimmäisen kuukauden aikana palveluohjaajat ovat tehneet yhteensä 2161 päivähoitopäätöstä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 20.11.2013 uudistaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsivalinnan ja palveluohjauksen toimintaperiaatteita siten, että lapsivalinta ja palveluohjaus keskitetään Espoo-tasoiseksi 1.8.2014 alkaen. Uudistamisen keskeisenä tavoitteena oli kehittää lapsivalinnan ja palveluohjauksen prosessia, yhtenäistää ja parantaa asiakaspalvelua ja tehostaa hoitopaikkojen täyttöä ja käyttöä. Tavoitteena on, että uudistuksen myötä asiakkaat saavat kattavasti tietoa kaikista varhaiskasvatuspalveluista ja heidän yhdenmukainen kohtelunsa päivähoitopaikkojen järjestämisessä paranee. Ennen uudistusta lapsivalintoja hoiti muiden tehtäviensä ohella noin 40 päiväkodinjohtajaa. Uudistusta varten seitsemän päiväkodinjohtajan virkaa muutettiin varhaiskasvatuksen palveluohjaajan viroiksi ja virat julistettiin ulkoiseen hakuun. Tehtäviin valittiin seitsemän aiemmin päiväkodinjohtajan tehtävissä Espoossa toiminutta henkilöä, joilla on kokemusta lapsivalintojen tekemisestä päivähoitoon. Esimiehenä toimii varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö. Palveluohjauksesta tiedotetaan pääsääntöisesti nettisivuilla. Palveluohjausta annetaan puhelinpalveluna yhteisen palvelunumeron kautta. Puhelinpalvelu on toiminnassa kaikkina arkipäivinä yhteensä 22 tuntia viikossa. Tavanomaisina päivinä puheluihin on vastaamassa yhtä aikaa kaksi henkilö, mutta ruuhkaaikoina kaikki paikalla olevat palveluohjaajat ottavat vastaan puheluita. Kysymyksiin vastataan myös sähköpostilla. Asiakkaat ovat löytäneet palveluohjauksen palvelut hyvin heti elokuun alusta lähtien. Suurin ruuhka puhelinpalveluun oli elokuussa. Viiden kuukauden aikana palveluohjaajat ovat vastanneet yhteensä 4040 puheluun. Keskimäärin on vastattu noin 40 puheluun päivässä vaihtelun ollessa 15 82 puhelua päivässä. Ruuhkaisinta on yleensä maanantaisin. Jotkin puhelut jäävät myös vastaamatta, kun asiakkaat eivät halua jäädä jonoon odottamaan vuoroaan vaan haluavat soittaa myöhemmin uudelleen. Palveluohjauksen puhelinpalvelusta huolimatta varhaiskasvatuksen palveluohjaus kuuluu kaikkien varhaiskasvatuksen esimiesten ja koko henkilökunnan tehtäviin. Asiakasta palvellaan ja ohjataan kaikissa varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Tietoa päivähoitopaikka - ja hakijatilanteesta annetaan kuitenkin vain palveluohjaustiimistä. 16 Kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito Vanhempien mahdollisuuksia osallistua päiväkotien toimintaan kehitettiin. Syksyllä 2014 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä suomenkielinen varhaiskasvatus sai vanhempien osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä arvosanan 4.2 (asteikko oli 1-5). Lasten mahdollisuutta leikkiä, liikkua, taiteilla ja tutkia kehitettiin kaikissa yksiköissä. Itsearviointimateriaali on yksiköiden käytössä ja arviointi sekä kehittämistyö käynnissä. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Päivähoidon järjestämistavoissa on tapahtunut muutos. Perhepäivähoito on viime vuosina vähentynyt ja näyttäisi siltä, että se on tulevaisuudessa vähenemässä entisestään.

Ostopalveluna hankittu päivähoito Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä järjestetään päivähoitoa ostopalveluna päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä koulujen tiloissa esiopetukseen liittyvänä päivähoitona. Ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa 1 996 lasta. Ostopalvelupäivähoidon laadun valvontaan liittyvä auditointi toteutettiin 15 kilpailutetussa ja 29 nettobudjetoidussa ostopalvelupäiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoidon ja esiopetukseen liittyvän päivähoidon laadun toteutuminen varmistettiin ohjaus- ja valvontakäynneillä, joita tehtiin jokaiseen yksikköön vähintään kerran vuoden aikana. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 varhaiskasvatuksen hankinnan periaatteet. Vuonna 2014 kilpailutettiin sopimuskauden päättyessä neljä koulujen tiloissa toimivaa esiopetukseen liittyvän päivähoidon yksikköä. Päivähoitopalveluja hankittiin 17,8 miljoonalla eurolla ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla. 17 Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen päivähoidon yksityisestä päiväkodista tai perhepäivähoidosta tai palkkaavat työsopimussuhteisen hoitajan hoitamaan lapsiaan. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 1 944 perheelle vuonna 2014. Yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä kuntalisä haetaan ja maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta rahoittajana on kunta. Tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin se ei ole perheelle veronalaista tuloa. Lakisääteisiin yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1,3 prosentin korotus 1.1.2014. Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Yksityisen hoidon tukeen käytettiin 12,7 miljoonaa euroa. Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoito Hoitomuoto Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk 173,64 600,00 0-146,02 773,64-919,66 Perhepäivähoito 173,64 296,00 0-146,02 469,64-615,66 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoito Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 173,64 554,00 0-146,02 727,64-873,66 173,64 420,00 0-146,02 593,64 739,66 Perhepäivähoito 173,64 172,00 0-146,02 345,64-491,66 Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 173,64 150,00 0-146,02 323,64-469,66 Hoitomuoto Osapäivähoito, kaikki hoitomuodot Lakisääteinen hoitoraha /kk Espoo-lisä /kk Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk 173,64-0 146,02 173,64-319,66

Hoitomuoto Esiopetusta liittyvä päivähoito Esiopetusikäinen lapsi, joka on maksuttomassa esiopetuksessa sekä yksityisessä päivähoidossa. Lakisääteinen hoitoraha /kk Taulukko 3: Lapsikohtaiset tuet kuukaudessa 2014 Espoo-lisä /kk esiopetuksen lukuvuoden ajalta Tulosidonnainen hoitolisä /kk yksityisen hoidon tuki yht. /kk 63,89 90,00 0-73,01 153,89-226,90 18 Starttiraha-avustus Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Starttiraha-avustusta myönnetään tilojen hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin ja irtaimistokustannuksiin. Starttiraha-avustusta myönnetään lisäksi toiminnan käynnistämiseen tarvittavien toimintavälineistön ja - materiaalin hankintakustannuksiin. Vuonna 2014 tehtiin 4 starttirahapäätöstä. Starttirahaa myönnettiin yhteensä 716 000 euroa ja sen avulla syntyi 246 uutta päivähoitopaikkaa. Lasten kotihoidon tuki ja kotihoidon tuen Espoo-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Lasten kotihoidon tuki ja siihen liittyvät kuntalisät maksetaan pääasiassa Kelan kautta, mutta kaikista kustannuksista vastaa kunta. Lakisääteisiin lasten kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, tuli 1,3 prosentin korotus 1.1.2014. Yhdestä alle 3-vuotiaasta: Lakisääteinen hoitoraha 341,06 eur/kk Espoo-lisä 218,64 eur/kk Mahdollinen tulosidonnainen hoitolisä 0-182,52 eur/kk Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 102,11 eur/kk Yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä sisaruksista kustakin: Lakisääteinen hoitoraha 65,61 eur/kk Taulukko 4: Kotihoidon tuen suuruus Espoossa vuonna 2014 Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan erityisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto, Espoo-lisää maksetaan, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Vuonna 2014 perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettiin perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuodessa vähintään 6 716,40 euroa ja enintään 8 906,64 euroa, kun perhe sai täyden hoitolisän. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää; Monikkoperheiden tuki ja Ottolapsen Espoo-lisä.

Monikkoperheille suunnattua tukea maksetaan, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainrahakauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen käytettiin 19 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään käytettiin 7,6 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tuen saajia oli 5 039. 19 Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin 2 178 lapselle 98 päiväkodissa ja 14 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 802 lasta 24 koululla. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman sähköistä versiota pilotoitiin. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille oli 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna 2013 2014 ja lukuvuonna 2014-2015. Esiopetuksessa olevien lasten määrä Esiopetusyksiköiden määrä Kunnalliset päiväkodit Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Ostopalvelupäiväkodit Suomenkielisessä opetuksessa Yhteensä 2 178 802 2 980 Yksityisen hoidon tuen päiväkodit Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintana kouluilla Suomenkielisen opetuksen toimintana kouluilla Yhteensä 74 10 14 14 24 136 Taulukko 5: Esiopetuksessa olevien lasten ja esiopetusyksiköiden määrä Päivähoitopalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa uudistivat yhteistyösopimuksen suomen- ja ruotsinkielisten kunnallisten päivähoitopalvelujen ja varhaiskasvatuksessa toteutettavan esiopetuksen järjestämisestä tammikuusta 2014 lukien. Uuden sopimuksen mukaan perheillä on mahdollisuus hakea lapselle päivähoitopaikka pääkaupunkiseudulla kuntarajoista riippumatta. Oman kunnan lapset asetetaan kuitenkin etusijalle hoitopaikkoja myönnettäessä. Perheen muuttaessa sopimuskunnasta toiseen lapsi voi jatkaa aloittamassaan päivähoitopaikassa oppivelvollisuuden alkamiseen asti. Sopimus ei koske yksityistä päivähoitoa eikä kunnan tarjoamaa vuorohoitoa. Lapsen on myös mahdollisuus osallistua esiopetukseen toisessa pääkaupunkiseudun kunnassa ns. toissijaisin oppilaaksiottoperustein.

20 Avoin varhaiskasvatus Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoimet päiväkodit ja asukaspuistot) tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle päivähoidolle. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat perheille suunnattuja, pääsääntöisesti maksuttomia palveluja, joissa lapsilla on mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita ja harjoitella tärkeitä sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa vanhemmilla on mahdollisuus tavata muita perheitä. Lisäksi vanhempien on mahdollista saada tukea lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Lapset vanhempineen voivat osallistua myös erilaisten vertaisryhmien toimintoihin ja perhevalmennusryhmiin synnytyksen jälkeen. Avoimen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjottiin kaikilla palvelualueilla. Käyttäjiä oli päivittäin keskimäärin noin 1 600. Asukaspuistoja oli 15. Käyttäjiä asukaspuistoissa oli päivittäin keskimäärin 1 482. Asukaspuistojen käyttäjinä olivat alle kouluikäiset lapset huoltajineen sekä koululaiset aamu- ja iltapäivisin. 1-2- luokkalaisille koululaisille tarjottiin mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen toiminta-aikana. Kunnalliset avoimet päiväkodit on tarkoitettu erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Käyttäjiä avoimissa päiväkodeissa oli päivittäin keskimäärin 160. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon koko- tai osapäiväiselle päivähoidolle. Toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Kerhotoimintaan osallistuminen ei poista kotihoidon tuen maksamista. Jos perheelle maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei lapselle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tukea kotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatusta tarjoamalla lapsille toimintaa vertaisryhmässä. Kerhotoimintaa järjestettiin kevätkaudella 28 ja syyskaudella 26 kerhossa yhteensä noin 300 lapselle. Osa asukaspuistoista oli avoinna läpi vuoden. Muuten avoimien päiväkotien ja kerhojen aukioloajat noudattivat koulujen toiminta-aikoja. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintakäytännöt jatkuivat yhdensuuntaisina esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Kasvun ja oppimisen tuki toteutui yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Yleisen tuen perusta on laadukas varhaiskasvatus ja toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa. Yleinen tuki toteutui lapsen ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä ryhmän suunnitelman mukaisina pedagogisina tukitoimina sekä oppimisympäristön ja kasvatustoiminnan mukauttamisena. Tehostettu ja erityinen tuki toteutuivat rakenteellisina tukitoimina sekä pedagogisen ja erityspedagogisen tuen muotoina. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia olivat tehostetun tuen ryhmät, konsultoivien erityislastentarhanopettajien tuki, avustajat ja kuljetukset. Varhaiskasvatuksen erityispedagogista osaamista vahvistettiin lisäämällä resurssierityslastentarhanopettajia päiväkoteihin. Tukitoimia täsmennettiin ja ennaltaehkäisevää moniammatillista konsultaatiotukea lisättiin. Tukitoimien järjestämisen toteutumista arvioitiin kyselyinä sekä huoltajille että eri varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmille. Tulosten analysointi- ja kehittämistyö käynnistyi.

Kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 12 386 lasta, joista tukea tarvitsevia oli 918 (7,4 %). Tukea tarvitsevista lapsista 891 oli kunnallisessa päivähoidossa ja 27 ostopalvelupäivähoidossa. 21 Tukimuoto Lasten määrä Muuta Tehostetun tuen ryhmät ja ryhmien määrät - pienennetty ryhmä, 11 kpl 15 16 lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia 5-6 - integroitu ryhmä, 57 kpl 12 13 lasta, joista tukea tarvitsevia lapsia 5-6 - erityisryhmä, 3 kpl 6 8 lasta, kaikki tukea tarvitsevia Ryhmäavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, 106 kpl Konsultoivat erityislastentarhanopettajat, 21 kpl Resurssierityislastentarhanopettajat, 11 kpl Kuljetus Henkilökunta: 2 lastentarhanopettajaa 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja Henkilökunta: 1 2 erityislastentarhanopettajaa tai 1 erityislastentarhanopettaja ja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 3 6 konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa/ palvelualue Taulukko 6: Kasvun ja oppimisen tuki, rakenteelliset tukitoimet Suomenkielinen varhaiskasvatus vahvisti yhteistyössä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa yhteisiä prosesseja tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseksi jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Monikielisten ja - kulttuuristen lasten varhaiskasvatus Monikielisten ja -kulttuuristen lasten varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen omaa äidinkieltä sekä lapsen oman kulttuurin säilyttämistä yhdessä perheiden kanssa. Jokaiselle suomea toisena kielenä puhuvalle lapselle tehtiin yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman suomi toisena kielenä opetuksesta sekä suunnitelman lapsen oman äidinkielen tukemisesta. Suomi toisena kielenä opetus on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja sen lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Lasten suomen kielen arvioinnissa käytettiin Pienten kielireppu arviointimenetelmää. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettajia oli 10 kpl vuonna 2014. He neuvoivat ja ohjasivat yksikkökäynneillä henkilökuntaa suomi toisena kielenä menetelmien käytössä ja järjestivät kielikasvatukseen liittyviä opintopiirejä.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa puhuttiin yhteensä 74 eri kieltä. Yleisimmät kielet olivat venäjä (286), viro (258), somalia (221), englanti (152), albania (119), arabia (113), kiina (106) ja kurdi (88). 22 Palvelualue Kunnallinen päiväkotihoito Ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoito Kerho Ostopalvelu Yhteensä Leppävaara 409 40 1 2 101 564 Tapiola 131 1 1 22 163 Matinkylä-Olari 302 19 1 1 58 392 Espoonlahti 261 1 8 2 53 325 Espoon keskus 464 28 19 1 31 551 Koko Espoo 1567 89 29 7 265 1995 Taulukko 7: Vieraskielisten lasten määrät palvelualueittain kunnallisessa päivähoidossa, kerhoissa ja ostopalvelupäivähoidossa vuonna 2014 Kuva 12: Vieraskielisten lasten osuus päivähoitoikäisestä väestöstä 2009 2014 (1.1.) Espoo ja palvelualueet

Palveluverkko ja siinä tapahtuneet muutokset Uusi Kepelin päiväkoti valmistui helmikuussa. Päiväkodissa on tilat kuudelle lapsiryhmälle. Päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista päivähoitoa. Peruskorjattu Laajalahden päiväkoti otettiin käyttöön maaliskuussa. Päiväkodissa on tilat 6 lapsiryhmälle. Yksityisenä päiväkotina toiminut Veturin päiväkoti muuttui kunnalliseksi huhtikuussa, kun tiloissa toiminut yksityinen palveluntuottaja lopetti toimintansa. Päiväkodissa on tilat yhdelle lapsiryhmälle. Uusi Suurpellon päiväkoti otettiin käyttöön elokuussa. Päiväkodissa on tilat kuudelle lapsiryhmälle. Elokuussa otettiin käyttöön peruskorjattu Riiantien päiväkoti. Päiväkodissa on tilat kahdelle lapsiryhmälle. Siirtokelpoinen Lipunkantajanpolun päiväkoti valmistui lokakuussa. Päiväkodissa on tilat kolmelle lapsiryhmälle. Vuosien 2013-2014 vaihteessa palaneen Lintulan päiväkodin tilalle rakennettu uusi päiväkoti otettiin käyttöön joulukuussa. Joulukuussa valmistuivat Lansan hammashoitolan tilat ja Jupperin neuvolan tilat varhaiskasvatuksen käyttöön. 1.8. alkaen luovuttiin Leppävaaran alueella kolmesta ryhmäperhepäiväkodista (Annintalo, Asema ja Aurinkomäki), Espoonlahden alueella yhdestä päiväkodista (Eestinlaakso) ja Espoon keskuksen alueella yhdestä ryhmäperhepäiväkodista (Huvikumpu). Päiväkotihankkeiden viivästymisen, lisääntyneen kysynnän ja peruskorjauksessa olevien päiväkotien väistötilajärjestelyjen vuoksi jouduttiin päiväkodeissa tekemään poikkeusjärjestelyjä. Poikkeusjärjestelyt tarkoittavat, että päiväkodeissa jouduttiin ottamaan muun muassa päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämään kasvatushenkilöstöä. Vuoden aikana jouduttiin keväällä noin 230 lapsen ja syksyllä noin 190 lapsen päivähoito toteuttamaan poikkeusjärjestelyin. 23

Leppävaara Tapiola Palvelualue Matinkylä- Olari Taulukko 8: Varhaiskasvatuksen palveluverkko 31.12.2014 Espoonlahti Espoon keskus ESPOO Kunnallinen toiminta Päiväkodit 38 20 21 27 35 141 60 % Ryhmäperhepäiväkodit 23 8 4 7 27 69 93 % Päivähoito Perhepäivähoitajat 8 9 3 21 30 71 25 % Esiopetus+liityvä päivähoito koulujen 5 0 0 2 17 24 31 % tiloissa, ryhmien määrä Asukaspuistot 4 2 2 4 3 15 33 % Avoin varhaiskasvatus Avoimet päiväkodit 2 1 0 0 2 5 11 % Kerhot 7 4 2 5 8 26 57 % Yksityinen toiminta Päiväkodit, ostopalvelu 10 13 10 5 6 44 19 % Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki 12 8 14 9 6 49 21 % Ryhmäperhepäiväkodit, ostopalvelu 0 0 0 0 0 0 0 % Ryhmäperhepäiväkodit, 2 0 1 0 2 5 7 % yksityisen hoidon tuki Päivähoito Perhepäivähoitajat ja lapsen kotona olevat hoitajat, yksityisen hoidon tuki 52 51 18 36 57 214 75 % Esiopetus+liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 22 6 7 16 3 54 69 % 24 Osuus vastaavasta toiminnasta Varhaiskasvatuksen sisältö, arviointi kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisältö Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuettiin jatkamalla uuden kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla (Ovala 21.8.2013) käyttöönottoa. Lisäksi jokaiselle lapsiryhmälle laadittiin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle laadittiin vanhempien kanssa yhteistyönä lapsen esiopetussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyö käynnistettiin ja suunnitelmaa pilotoitiin syksyn aikana.

25 Pedagogiikan osa-alueet ja painottuminen vuosittain Kasvattajan toiminta ja sisällöt Lapselle ominainen tapa toimia ja oppia Kestävä kehitys Mediakasvatus Kasvatuskumppanuus Omahoitajuus Pienryhmätoiminta Lasten ja vanhempien osallisuus Havainnointi ja dokumentointi Oppimisympäristön kehittäminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Arviointi ja jatkuva parantaminen Lei kki minen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien kehittäminen Vasu-katselmukset Lapsen vasujen laatu ja lapsen vasuista ja yksikön vasusta ryhmän toiminnaksi Kasvun ja oppimisen tuki suunnitelmiin Kestävä kehitys suunnitelmiin Uusi Espoo-vasu -kestävämmän elämäntavan alkupolulla Yksilöllisten suunnitelmien uusiminen Esiops 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Teema: Lapsen osallisuus Päivitys Kuva 13. Varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet ja varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain Esiops Vasut Teemat: Lapselle ominaiset tavat to imia ja kestävä kehitys Koskee varhaiskasvatusta ja perusopetusta Uusi Espoo -vasu Uuteen vasuun perehtyminen Lapsen Lapsen LEOPS vasu vasu Lapsen vasu käyttöön Yksikkövasut Op.huolto Päivitys Käyttöönotto Kuvassa 11 esitetään varhaiskasvatuksen sisällön painopisteet sekä varhaiskasvatussuunnitelmien kehittäminen vuosittain. Vuonna 2014 pedagogiikan erityisinä painopisteinä ovat olleet kasvatus kestävään kehitykseen, mediakasvatus ja leikkiminen lapsille ominaisena tapana toimia ja oppia. Arviointi Varhaiskasvatusyksiköissä keskeisinä arvioinnin ja kehittämisen kohteina olivat vuonna 2014 lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen) ja kasvatus kestävään kehitykseen. Henkilökunnan käytössä on arvioinnin tueksi laaditut itsearviointikriteerit. Arviointeja on käsitelty säännöllisesti toistuvissa johdon katselmuksissa (vasukatselmukset). Arviointitietoa varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan onnistumisesta on saatu lisäksi esimerkiksi lasten ja vanhempien kuulemisen, asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Tulosyksikkötason CAF-arviointi toteutettiin marraskuussa. Parantamisalueiksi nousivat prosessien ja tulosten välisen suhteen kirkastaminen ja kuntalaisten äänen kuuleminen. Loppuvuodesta 2014 osallistuttiin Kunta10-tutkimukseen, jonka tulokset ovat käytettävissä vuonna 2015. Kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumista arvioitiin esimiesten suorittamalla kestävän kehityksen kartoituksella. Kartoituksen tulokset analysoidaan vuonna 2015 ja hyödynnetään varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjelman ja ympäristökasvatussuunnitelman laadinnassa. Palvelujen käyttöä ja talousarvion toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Johtoryhmä käsittelee

26 kuukausittain muun muassa varhaiskasvatusyksiköiden täyttö- ja käyttöasteiden sekä henkilöstömenojen toteutumisen. Suomen kuusi suurinta kuntaa (Kuusikko-kunnat) Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu ovat tehneet vertailuja muun muassa päivähoidon palvelujen eri osa-alueista useiden vuosien ajan. Vuoden 2014 Kuusikko-raportit valmistuvat vuoden 2015 aikana. Ne löytyvät osoitteesta www.kuusikkokunnat.fi. Asiakkaat ovat arvioineet hoitopaikan hakuvaiheessa saamaansa palvelua ennen ja jälkeen palveluohjaukseen liittyvien muutosten toteuttamista. Tulosten analyysi valmistuu osana opinnäytetyötä vuoden 2015 aikana. Kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Jatkuvan parantamisen toimintatavassa arviointi ja kehittäminen muodostavat jatkuvan arkityöhön integroituvan prosessin, jossa arviointia seuraa kehittämiskohteiden asettaminen, toiminnan kehittäminen pienin askelin ja jälleen arviointi ja niin edelleen. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa (VKK-Metro) yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja korkeakoulujen kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäyksikköverkosto. Ajankohtaisena kehittämisteemana on vuonna 2014 ollut leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on tehnyt kehittämisteemaan liittyvää yhteistyötä myös Helsingin yliopiston ja muiden kumppanien kanssa. Kestävän kehityksen kasvatusta on edistetty osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatusyksiköt käyttivät kestävän kehityksen ohjelmana joko Keke päiväkodissa- tai Vihreä Lippu ohjelmaa. Kestävän kehityksen kasvatusta on vahvistettu myös kouluttamalla henkilökuntaa ympäristökasvattajan erikoisammattitutkintoon. Suomenkielinen varhaiskasvatus on ollut mukana Valo-järjestön kehittämishankkeessa, jossa luodaan uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma varhaiskasvatukseen. Hankkeen kehittämisen ytimen muodostavat 43 LaLi-tutkinnon (liikunnan ammattitutkinto lasten liikunnan osaamisalalta) suorittanutta työntekijää ja 27 päiväkodinjohtajaa, jotka ovat sitoutuneet edistämään lasten liikkumismahdollisuuksia sekä omassa yksikössään että omalla pienalueellaan. Mekastus - Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen kehittäminen Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistettiin. Samoin parannettiin mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä pilotoimalla erilaisten välineiden käyttöä lasten toiminnassa. Päiväkodeissa käyttöön otettavasta tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä on laadittu suunnitelmia MeKastus-hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen tietohallinnon kanssa. Hanke jakaantuu kolmeen alihankkeeseen: tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköissä, lasten mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikka päivähoidon arjessa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päivähoidon henkilöstön työssä. Henkilökunnan käyttöön hankittiin lisää tietokoneita sekä lasten käyttöön monikosketusnäyttöjä ja tablettietokoneita määrärahojen puitteissa. Alle 3-vuotiaiden lasten omahoitajakäytännön toteuttamista on jatkettu ja isompien lasten toiminnassa korostettu pienryhmätoiminnan järjestämistä.

Kolme päiväkotia on toiminut oppimiskeskuksina; Lakela autististen lasten oppimiskeskuksena, Kilo liikuntavammaisten lasten oppimiskeskuksena ja Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Varhaiskasvatuksessa edistettiin yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista jatkettiin osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitettiin myös yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle hankittiin 83 uutta kannettavaa vuoden 2014 aikana. Lasten käyttöön hankittiin vuoden 2014 aikana 25 tablettia sekä 38 monikosketusnäyttöä ja dokumenttikameraa. Hankesuunnitelma oli tehty 72 % päiväkodeista. Päiväkotien valmiusaste (täysin varusteltuja) oli 52 %. 27 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa Opetus- ja varhaislautakunnan 20.3.2013 hyväksyminen periaatteiden mukaan. Syksyllä taiteen perusopetusta järjestettiin 63 päiväkodissa. Yhteistyöhön liittyneiden päiväkotien lukumäärä kasvoi 14 yksiköllä vuodesta 2013. Tällä hetkellä noin 40 % suomenkielisistä päiväkodeista tekee yhteistyötä taiteen perusopetuksen kanssa. Vuodesta 2013 lasten lukumäärä on lisääntynyt 210:llä. Yhteensä 1332 lasta osallistui lokakuussa 2014 musiikin, tanssin, kuvataiteen, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen. Syksyn 2014 aikana taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten rehtoreille ja opettajille on järjestetty kohtaamispaikkoja (28.8.2014 ja 9.10.2014), joissa on esitelty Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä monikulttuuristen ja kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten huomioimista varhaiskasvatuksessa. Oppilaitosten rehtoreiden kanssa on käyty henkilökohtaisia kumppanuuskeskusteluja elo-syyskuussa 2014. Taiteen perusopetuksen kanssa yhteistyötä tekevien päiväkotien johtajille lähetetyn kyselyn mukaan kaikki kyselyyn vastanneet 32 päiväkodinjohtajaa arvioivat yhteistyötä onnistuneena tai erittäin onnistuneena. Kansainvälinen toiminta Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tarinan mukaan varhaiskasvatuksessa erilaiset kulttuurit kohtaavat, monimuotoisuus lisääntyy, kansainväliset yhteydet lisääntyvät ja yhä useampi työyhteisö on tulevaisuudessa monikulttuurinen. Varhaiskasvatusyksiköt muodostuvat kulttuurisesti monimuotoistuvan taustan omaavista lapsista ja aikuisista. Kasvattajat toimivat päivittäin erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Kansainvälinen yhteistyö lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja erilaisiin kulttuureihin liittyvää osaamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan tietoa varhaiskasvatuksen sisällön ja palvelujen kehittämiseksi. Ajurinmäen ja Tuomarilan päiväkodit ovat pelinkehittäjäyhtiö Rovion fasilitoimina aloittaneet ystävyyspäiväkotitoimintaa Shanghaissa ja muualla Kiinassa avattujen uusien päiväkotien kanssa. Hösmärinpuiston päiväkodilla on yhteistyöpäiväkoti Japanissa Sakado Cityssä. Päiväkodit ovat toteuttaneet yhteisiä projekteja, vaihtaneet tietoja ja japanilaisia on vieraillut Suomessa. Hösmärinpuiston päiväkodinjohtaja vieraili joulukuussa Japanissa tutustuen paikalliseen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Lisäksi muutamilla päiväkodeilla on Virossa ystävyyspäiväkoteja, joiden kanssa toteutetaan yhteisiä projekteja. Espoon suomenkielisellä varhaiskasvatuksella on muutamien vuosien ajan jatkunut kumppanuussuhde itävaltalaisen Kinder in Wien -organisaation kanssa. Kumppanuussuhde perustuu molemminpuoliseen oppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Vuoden aikana espoolaisissa päiväkodeissa vieraili itävaltalaisia lastentarhanopettajia ja syksyllä Itävallassa vierailleet espoolaiset tutustuivat organisaation toimintaan ja sen ylläpitämiin päiväkoteihin.