EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä



Samankaltaiset tiedostot
EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi

EMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti

EMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT

Green Office ympäristöjärjestelmä

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

Ympäristöohjelma kaudelle:

Maitotilan resurssitehokkuus

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II Heini Iinatti

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

Hevostilan ympäristömääräykset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU MATKARAPORTTI

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Riittääkö laitumella syötävä?

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta

Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

HEVOSALA TÄNÄÄN JA KEHITYSNÄKYMÄT

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko päivitystiedot 2008

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Täydentävät ehdot Leeni Mönkkönen Pohjois-Savon ELY-keskus, Maatalouden tukihallinto ja valvonta -ryhmä

Tallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Karjanlannan käyttö nurmelle

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I Heini Iinatti

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ),

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto

EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari Elsa Roponen

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Tukihaku Täydentävät ehdot

Viljelysuunnitelma vuodelle 2005

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maidontuotannon kannattavuus

Transkriptio:

EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Kirsi Kupsala Kuva Helena Jansson

MTT Ypäjällä on ympäristölupa...3 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2008.3 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen...3 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö...4 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus...5 Materiaalien kulutus...6 Lantahuolto...6 MTT Ypäjän ympäristöriskit vuonna 2008...7 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna 2009...8 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen...8 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö...8 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus...9 MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna 2008... 10 2

MTT Ypäjä julkaisi vuonna 2007 EMAS-asetuksen ja Inspecta Sertifioninti Oy:n varmentaman Ympäristöselonteko 2007. Seuraava ympäristöselonteko julkaistaan vuonna 2010. Ympäristöselontekojen julkaisemisen välillä MTT Ypäjä raportoi vuosittain organisaation ympäristövaikutuksista ja asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisesta sekä uusien ympäristötavoitteiden asettamisesta. Tässä välivuosiraportissa kuvataan MTT Ypäjän vuoden 2008 tärkeimmät ympäristövaikutukset ja vuodelle 2009 asetetut ympäristötavoitteet. MTT Ypäjällä on ympäristölupa MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristönsuojelulain 28 mukainen ympäristölupa 12.3.2008. MTT Ypäjä täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset sekä turvallisuuteen liittyvät lait ja muut lakisääteiset vaatimukset. MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2008 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen Vuonna 2007 tavoitetta sähkönkulutuksen vähentämiseksi 2 % vuoden 2006 tasosta ei saavutettu, vaan sähkönkulutus päinvastoin nousi. Tämän seurauksena vuoden 2008 tavoitetta (sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % vuoden 2006 tasosta) tiukennettiin siten, että vuoden 2008 loppuun mennessä sähkönkulutuksen tuli pienentyä 4 % vuoden 2006 kulutuksesta. Vuoden 2008 tavoite sähkönkulutuksen pienentämiseksi saavutettiin yli odotusten. Vuonna 2008 sähkönkulutus vähentyi 16,8 % vuodesta 2007 ja 11,6 % vuodesta 2006. Sähkönkulutus laski kaikissa muissa työpisteissä, paitsi kuivurilla, jonka vaikutus MTT Ypäjän kokonaissähkönkulutukseen on pieni. Suurin vähennys saavutettiin tutkimustallin ja astutushallin sähkönkulutuksessa, mikä johtui mm. siitä, että leudon talven ansiosta rehuja ei tarvinnut sulattaa. Sähkönkulutuksen pieneneminen toi myös huomattavia kustannussäästöjä MTT Ypäjälle. kwh 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Sähkönkulutus MTT Ypäjällä Kuivuri Kuuselan vierashuone Toimistorakennus Kliininen laboratorio Konehalli Tutkimustalli ja astutushalli 2005 2006 2007 2008 Sähkönkulutus (kwh) MTT Ypäjällä vuosina 2005 2008. 3

Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö Vuoden 2008 tavoitteena oli uuden laidunkiertojärjestelmän laajentaminen siten, että 30 % hevosista olisi uudessa laidunjärjestelyssä kesällä 2008. Vuonna 2008 uudessa laidunjärjestelyssä laidunkoelohkoilla (7 ha) laidunsi 10 hevosta. Laidunkausi näiden hevosten osalta oli pidempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2007 laidunkoehevosten laidunkausi koelaitumella oli 10.7. 19.9., eli 62 laidunpäivää, kun se vuonna 2008 oli 9.5. 30.9., eli 145 laidunpäivää. Laidunkauden aikana tehtiin lepäämässä olleille lohkoille viljely- ja puhdistusniittotoimia. Uuteen laidunkiertojärjestelmään kuului laidunkoelohkojen lisäksi myös Kuusimäen sääsuojakatosalueen laidunlohkot (12 ha), jossa laidunsi 10 tammaa varsoineen, joista MTT Ypäjän omistuksessa oli viisi tammaa varsoineen. Tämän laidunalueen laajentaminen vuodesta 2007 lisäsi uuden laidunjärjestelyn pinta-alaa neljä hehtaaria. Kaikilta kolmelta suurelta lohkolta oli pääsy katokseen, joka olikin varsallisten tammojen ahkerassa käytössä. Katosalueelta siivottiin sonnat kaksi kertaa laidunkauden aikana. Laidunjärjestelyyn kuului edelleen myös erityistukilohkojen (Metsälaidun, Ahteensuu, Riihiketo ja Kuusimäki, yht. 24 ha) tehokas käyttö. Näillä lohkoilla laidunsi vaihteleva määrä joutilaita hevosia jo toista kesää. Joutilaat aikuiset tammat hyödynsivät metsäosuuksia tehokkaasti, eivätkä lihoneet niin paljon kuin runsailla peltolaitumilla olevat tammat. Laitumien ja hevosten päivittäinen tarkkailu onnistui tavoitteiden mukaan, ongelmia oli vähän ja kierrot hoiti pääasiassa ammattitaitoinen henkilö: tallimestari ja/tai agrologiharjoittelija. Vuonna 2008 MTT Ypäjä omisti 60 hevosta, joista yhteensä 20 hevosta oli uudessa laidunkiertojärjestelmässä. Laidunkiertojärjestelmäpäivien määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, joilta osin ympäristöpäämäärän osatavoite saavutettiin. Toisena nurmien ekotehokkaan käytön tavoitteena vuonna 2008 oli rehun laadun parantaminen säilörehuntuotannossa. Lisäksi tavoitteena oli tehdä rehua kuivempana, jolloin tuotantopanos rehukiloa kohden pienenee ja energian (sähkön) kulutus pienenee. Niittorehuruokinnassa oli tavoitteena kiinnittää huomiota niitetyn rehun oikeaan määrään ja laatuun. Jotta ympäristöindikaattorit tallissa saataisiin terävöitettyä, kulutusta suhteutettiin hevosten hoitopäivien määrään. Kesäajan sisäruokinnassa oleville hevosille niittorehun toimitti Hevosopisto. Niittorehuruokinnassa ei syntynyt hävikkiä ja rehua tuotiin talliin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tallissa kesällä majailevat hevoset ruokittiin lisäksi ostoheinällä ja väkirehuilla. Vuoden 2008 pilaantuneen rehun määrä oli alle 6000 kg eli vajaa 6,5 % koko vuoden nurmirehun määrästä, kun se vuonna 2007 oli 13,7 %. Kuivaheinän korjuuta ei suunnittelusta huolimatta lopetettu kokonaan, vaan sitä tehtiin 43 000 kg. Kuivaheinän säilyttämiseen tarvittavaa olki- tms. kerroksen lisäämistä ei tänä vuonna tarvittu. Talvi oli leuto ja eikä säilörehu ollut jäässä, joten rehua ei tarvinnut sulattaa, mikä vähensi sähkönkulutusta. Nurmirehuja (säilö- ja kuivaheinä) kului sisäruokinnassa 13,9 kg /hevonen päivässä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 15,4 kg. 4

t 250 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat 200 150 100 50 Kaura Niittorehu Kuivaheinä Säilörehu 0 2006 Pilaantunut rehu 2006 2007 Pilaantunut rehu 2007 2008 Pilaantunut rehu 2008 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat (tonnia) vuosina 2006 2008. Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus Hevosten hyvinvointi- ja ympäristöaiheisten tuotosten määrä kaksinkertaistui vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2008 oli haasteena tuotosten määrän kehityksen säilyttäminen, koska juuri tämän aihealueen ainoa tutkija siirtyi eläkkeelle. Ympäristö- ja hyvinvointiaiheisten julkaisujen ja esitelmien määrä ei jatkanut kasvua vuonna 2008. Ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden voidaan kuitenkin katsoa lisääntyneen, sillä kaikissa hevosten ruokintaa, valmennusta tai hevosen terveyttä koskevissa esityksissä tutkijat ovat osana julkaisua tai esitystä ottaneet esille ympäristöasiat sekä hevosen hyvinvoinnin. Lisäksi vuonna 2008 julkaistiin kaksi laajempaa opasta sekä yksi kirja. MTT Ypäjän ympäristö- ja hevosen hyvinvointiaiheisten tuotosten sekä opetuksen/kurssien määrä kpl 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tieteelliset tiivistelmät 3 33 1 1 0 Oppaat/raportit/kirjat Ammattilehtiartikkelit 14 9 5 4 4 4 3 1 1 Esitelmät Yhteensä Opetus/kurssit 5 3 2 2006 2007 2008 MTT Ypäjän ympäristö- ja hevosen hyvinvointiaiheisten tuotosten ja opetuksen/kurssien määrä (kpl) vuosina 2006 2008. 5

Materiaalien kulutus Materiaalien kulutuksen vähentämistä ei ole varsinaisesti sisällytetty MTT Ypäjän 2007 2009 ympäristöohjelmaan, mutta kulutusta pyritään mahdollisuuksien mukaan seuraamaan ja ympäristöpolitiikan mukaisesti myös vähentämään. Suurimmat materiaalivirrat MTT Ypäjän toiminnassa ovat väkilannoitteet, rehut, lanta ja kuivike. Lisäksi vettä kuluu erityisesti tallissa suuria määriä, koska MTT Ypäjän hevoset juovat yhteensä jopa 1,5 2 m 3 vettä päivässä. Vuonna 2008 vedenkulutus vähentyi tai pysyi samana kaikissa muissa mittauspisteissä paitsi yhdessä laidunvesipostissa. Tämän mittauspisteen vedenkulutuksen epätavallisen voimakasta lisääntymistä selvitetään. m 3 2500 MTT Ypäjän vedenkulutus 2000 1500 1000 500 Konehalli Astutushalli Toimisto ja kliininen laboratorio Tutkimustalli Laidunvesi 0 2005 2006 2007 2008 Vedenkulutus (m 3 ) MTT Ypäjällä vuosina 2005 2008. Kuiviketurpeen kulutus tutkimustallissa laski hieman vuonna 2008 (760 m 3 ) vuosien 2007 (800 m 3 ) ja 2006 (810 m 3 ) tasosta. Yhden hevosen päivittäinen kuiviketarve on keskimäärin 74,3 litraa. Vuonna 2008 turvetta kului MTT Ypäjällä 53 litraa hevosta kohden päivässä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 58 litraa. Kuivikkeen määrää karsinoissa ei voida enää vähentää hevosten hyvinvointia heikentämättä, joten säästöä voidaan saada jatkossa esimerkiksi puhdistustekniikkaa tehostamalla. Lantahuolto Vuonna 2008 MTT Ypäjän tavoitteena oli lantahuollon tehostaminen ja ravinnevalumien ehkäisemisen tehostaminen. Tutkimustallin jaloittelutarhoista valuvat pintavedet ohjataan D-pihatossa sijaitsevaan puhdistamoon. Puhdistamossa valumavedet saostetaan ferrisulfaatilla ja johdetaan lasketusaltaaseen ja hiekkasuodatuksen kautta avo-ojaan. Ferrisulfaattiannostelu toteutetaan kulutuksen sekä ph:n seurannan perusteella. Hevosopisto vastaa puhdistamon toiminnasta. MTT Ypäjä käyttää tuottamansa hevosenlannan omien peltojensa lannoitukseen. Jaloittelutarhoista poistettu ravinnepitoinen pintamaa aumataan ja käytetään maanparannukseen. Jaloittelutarhat puh- 6

distettiin vuonna 2008 säännöllisesti kerran viikossa sulan maan aikaan. Tarhojen pintamaa uusittiin joulukuussa 2007 ja pohjat tasoitettiin toukokuussa 2008. Vuonna 2008 MTT Ypäjällä levitettiin hevosenlantaa 204 tonnia 7,92 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 26 tonnia. Vuonna 2007 MTT Ypäjällä hevosenlantaa levitettiin 240 tonnia 8,45 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 28 tonnia. Nitraattiasetuksen asettama yläraja kuivikelannan syyslevitykselle on 30 tonnia. MTT YPÄJÄ YMPÄRISTÖTASE 2007-2008 RAAKA-AINEIDEN JA ENERGIAN KÄYTTÖ YMPÄRISTÖKUORMITUS 2007 2008 2007 2008 Sähkö 175,7 MWh 146 MWh Kuivikelanta 1045 m 3 888 m 3 Vesi 1572 m 3 1947 m 3 Rehujätteet 23,5 t 5,6 t Lämpö Muut jätteet Rehut Fosforipäästöt Nurmirehut 213,1 t 198,5 t Typpipäästöt Muut rehut 165,3 t 16 t Päästöt ilmaan Turve 800 m 3 755 m 3 Lannoitteet 45,5 t 44,2 t Mtt Ypäjän ympäristötase vuosina 2007 2008. MTT Ypäjän ympäristöriskit vuonna 2008 Vuonna 2008 MTT Ypäjällä tapahtui kaksi ympäristövaaratilannetta. Syyskuussa Tutkimustallin lantala syttyi tuleen. Palo-ovet suojasivat kuitenkin tallin puoleista seinää, joten materiaalista vahinkoa ei syntynyt. Palokunta sammutti palon ja lantala tyhjennettiin. Syttymisvaaran minimoimiseksi jatkossa on lantala tyhjennettävä useammin. Tutkimustallin ulkopuolella ollut nestemäisen typen ulkosäiliö (tilavuus 600 kg) vuoti lokakuussa. Vaikka nestemäistä typpeä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi aineeksi, olisi joku ohikulkija voinut suojaamattomana joutua sen kanssa kosketuksiin. Vuotanut säiliö tyhjennettiin ja poistettiin käytöstä. Vuonna 2008 MTT Ypäjällä ei tapahtunut muita vaaratilanteita tai ympäristövahinkoa. 7

MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna 2009 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen I Päämäärä Sähkönkulutuksen pienentäminen 5 % vuoden 2009 loppuun mennessä (vuoteen 2006 verrattuna) Tavoitteet: 2007: Sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % 2008: sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % 2009: sähkönkulutuksen pienentäminen 1 % Mittari: Kokonaissähkönkulutus, kwh Toimenpiteet: - Säännöllinen sähkölaitteiden säätäminen, puhdistus ja huolto - Toimintaohjeet toimipisteisiin sähkönkulutuksen pienentämiseksi Koska vuoden 2008 sähkönkulutustavoite ylittyi ja sähkönkulutus laski 11,6 % vuoden 2006 tasosta, on vuonna 2009 tavoitteena kulutuksen vähentäminen tai pitäminen vuoden 2008 tasolla. Jonkinlaista sähkönkulutuksen nousua on odotettavissa, sillä mm. hevosten juoksumatto on jälleen käytössä. Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö II Päämäärä Nurmien ekotehokas käyttö Tavoitteet: Rehuhävikkien minimoiminen Tehokas laiduntaminen: 2007: 20 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä 2008: 30 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä 2009: 40 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä Mittari: Pilaantuneen rehun määrä (kg) Hevosten suhteellinen osuus (%) uudessa laidunjärjestelmässä Toimenpiteet: - Nurmiruokinnan tarkentaminen niin, ettei hävikkejä synny karsinassa - Olkikerroksen lisääminen kuivurissa paalien päälle homehtumisen estämiseksi - Uudet laidunjärjestelyt - Laitumien ja hevosten päivittäinen tarkkailu Vuoden 2009 tavoitteena on uuden laidunkiertojärjestelmän laajentaminen siten, että 40 % MTT Ypäjän hevosista olisi uudessa laidunjärjestelyssä kesällä 2009. Lisäksi tavoitteena on erityistukilohkojen käytön tehostaminen lisäämällä hevosten määrää vajaalaidunnetuilla väli- ja perälohkoilla (noin 25 ha). Lisäksi vuonna 2009 tavoitteena on valmistaa kuivempaa säilöheinää (kuiva-aineprosentti noin 50 %), jolloin tuotantopanos rehukiloa kohden pienenee ja energian (sähkön) kulutus laskee. 8

Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus III Päämäärä Ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen hevostaloudessa Tavoitteet: Julkaistavien artikkelien sekä pidettävien esitelmien määrän lisääminen Mittari: Tuotosten kappalemäärä Toimenpiteet: - Artikkelien julkaiseminen ammattilehdissä, populaarisekä tieteellisissä julkaisuissa - Esitelmien pitäminen - Opiskelijoiden, hevosammattilaisten ym. koulutustilaisuudet Hevostutkimus pyrkii jakamaan tietoa hevostallien ympäristönhoidosta ja hevosen hyvinvoinnista tallinpitäjille, muille alan ammattilaisille, opiskelijoille sekä harrastajille. Hevostutkimuksen päämääränä on eri viranomaisten, hevosalan järjestöjen sekä tallinpitäjien välinen yhteistyö, jonka avulla hevosten hyvän elinympäristön vaatimukset ja hevostallien ympäristönhoito on mahdollista saada toteutumaan käytännössä. Vuonna 2009 ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen on edelleen haaste, sillä MTT ei ole palkannut uutta tutkijaa eläkkeelle jääneen aihealueen tutkijan tilalle. Tämän kompensoimiseksi on vuonna 2009 tavoitteena paitsi jatkaa ympäristö- ja hyvinvointiaiheisten julkaisujen ja esitelmien määrän lisäämistä, myös sisällyttää ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi muiden aihealueiden julkaisuihin, esitelmiin ja koulutustilaisuuksiin. 9

MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna 2008 MTT Kotieläintuotannon tutkimus/hevostalous Ympäristövastaava Marianna Myllymäki Tutkija Susanna Särkijärvi Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä Vanhempi tutkija Tiina Reilas Tutkimuspäällikkö Markku Saastamoinen Yksikönjohtaja Tuomo Varvikko MTT Palveluyksikkö Toimistosihteeri Helena Äijälä Tallimestari Liisa Taskinen Tallimestari Annika Kallio Tallimestari Arja Mansala Tutkimusmestari Jorma Friman Tutkimusapulainen Simo Kallio Viljelypäällikkö Ari Turtola Maatilapalvelupäällikkö Timo Kallio Bioanalyytikko Marjatta Lehtisaari Laboratorioteknikko Marja Rauvola Turvallisuuspäällikkö Timo Talikka Yksikönjohtaja Pentti Aspila Yhteystiedot: MTT Ypäjä Opistontie 10 A1 32100 Ypäjä Vaihde (02) 763 6560 Fax (02) 7636 5610 Opistontie Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtt.fi 10

EMAS VARMENNUSLAUSUNTO Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-0001) tarkastanut MTT Ypäjä:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2007 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot 2008. Tarkastuksen perusteella on todettu 2009-04-06, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS- selonteko täyttävät EU:n EMAS- asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. 11