Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Transkriptio

1 Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

2 SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN EU- MAAHAN! Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi ry Lähde: pdf

3 Hevostiheys ja hevosalan yritysten sijoittuminen Suomessa Lähde: Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus 2013, HAMK

4 Hevosalan yritystoiminta Suomessa Suomessa on hevosia noin hevosta Alan yrityksiä on noin 3000 kpl yritykset ovat pienyrityksiä, yrittäjän lisäksi ne työllistävät keskimäärin 1 2 henkilöä Keskimääräinen liikevaihto ratsastuskouluissa ja valmennustalleissa on Liikevaihto vuosittain hevosta kohden on n Suurimmat suomalaiset hevostallit ovat kooltaan 70 hevospaikkaa, liikevaihdon ollessa lähellä 1 milj / v ja työllistävyys n. 10 henkilöä Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa

5 Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa Hevosalan yrityksille tyypillistä: tarvitaan paljon pääomaa, resursseja: Pellot, tontti ( lisämaan hinta vaihtelee paljon, 6000 jopa /ha) Talli, lantala ( uudet n / m2) Maneesi,(n / m2) Rehuvarasto, ( kylmä /m2 ) hevoset varusteet kuljetuskalusto kentät, radat jne. ( perusratsastuskenttä ) työ paljon käsityötä, kaikkea ei voi koneellistaa ---> Suurien pääomainvestointien vuoksi hevosyritysten liikevaihto täytyy saada riittävän suureksi, jotta toiminta on kannattavaa -> liikevaihtotason saavuttaminen edellyttää erityisesti hevosalan palveluyrityksissä hyvää sijaintia eli lähellä asiakkaita ---> kohtuuttomilla kuntien maankäytön ohjaustoimenpiteillä voidaan tehdä yksittäisten yritysten toiminta käytännössä kannattamattomaksi

6 Havaintoja ja esimerkkejä maankäytöstä ja rakentamisen ohjaamisesta hevostaloudessa Hevostalouden rakentamisen ohjaus on viety osassa kuntia jo kuntien rakennusjärjestykseen : - > minimi-tilakokovaatimukseksi harrastetalleissa on jossain kunnissa määritetty m2, elinkeinotoimintaa harjoittavissa talleissa tilan minimikokovaatimus on vaihdellut mm m2. Rakennusjärjestyksiin on kirjattu myös suojaetäisyysvaatimuksia. - Suojaetäisyysvaatimuksissa on suuria eroja, yleensä 50 m jopa 250 m. Esimerkki yhdestä rakennusjärjestyksestä : Hevostalli, lantala ja maneesi, hevosten ulkotarha- ja laidunalueet, ratsastuskentät ja pysäköintialueet tulee sijoittaa niin, että naapurien asuinrakennuksiin ja oleskelupihoihin jää riittävä vähintään 250 metrin suojaetäisyys. Hevostallin ja lantalan etäisyys kiinteistön rajasta tulee olla vähintään 50 metriä.

7 Edellä esitetty rakennusjärjestysvaatimus käytännössä Kokonaispinta-ala talliyrityksen ympärillä, missä ei voi sijaita asuinrakennusta, on tässä esimerkissä yhteensä noin 50 ha maata.

8 Rakennusjärjestys Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelulla on tarkoitus edistää mm. luonnon monimuotoisuutta, ympäristönsuojelua, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista

9 Meiltä löytyy myös toisenlaisia esimerkkejä! On ymmärretty, että hevosalan yritys tarjoaa palveluja lähiseudun asukkaille. Hevosalan yritys lähentää myös ns. maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta!

10 Esimerkki talliyrityksestä, mikä on perustettu asuinalueen viereen Tallin vasemmalla puolella palstaviljelmäalue, lähimpiin asuinrakennuk siin matkaa n. 130 metriä, tarhoista vielä lyhyemmät matkat

11 Talliyritys asemakaava-alueelle Tälle n m2 tontille on kunnan asemakaavassa hyväksytty lisärakennusoikeutta n kem2. Alueelle on suunnitelmissa sijoittaa n ratsuhevosta sekä maneesi, kenttä ym. tilat. Viereen kaavoitettu asuinalueita. (Ympyrän säde 100m)

12 Hevostalouden rakentamista voidaan estää tai vaikeuttaa myös maisemallisiin syihin vetoaminen.

13 Maneesi ei sopinut maisemaan Maatila, 30 ha peltoa 60 ha metsää, kunnan keskustaan matkaa 10 km, tilalla täysihoitohevosia 17 kpl. Maatilan tärkein tulonlähde hoitopaikkojen tulot. Kunnan kaavasuunnittelija suhtautui kielteisesti yrittäjien ajatukseen rakentaa maneesi ratsastuskentän kohdalle: perusteluina se, että ei sovi maisemaan. Ainoastaan tallin pieneen laajennukseen suhtauduttiin myönteisesti.

14 Maneesi ei sopinut maisemaan Haja-asutusalueella maatila, missä oli täysihoitohevosia hoidossa n. 25 kpl. Tilalle ei myönnetty rakennuslupaa maneesille maatilan talouskeskuksen yhteyteen vaan kunta määräsi maneesin sijoitettavaksi tallilta n. 300 metrin päähän metsärinteeseen. Yrittäjälle tuli lisäkulu suurista maansiirtotöistä hankalan rakennuspaikan vuoksi ja lisähaaste yrityksen kannattavuuden varmistamiseksi.

15 Tallille myönnetyn rakennusluvan jälkeen valitti kunnan ympäristötoimi luvasta Kiinteistö sijaitsee hajaasutusalueella, moottoritien vieressä, 3,5 ha tilalla oli jo 13 hevosen talli ja maneesi. Viereinen pelto 3,1 ha oli vuokrattu laitumeksi. Yrittäjä halusi laajentaa 10 karsinapaikkaa lisää. Tallille myönnetyn rakennusluvan jälkeen kunnan ympäristötoimi valitti luvasta ja vaati selvityksiä ympäristön hoitoon liittyvistä asioista. Ympäristötoimen mielestä ko. maa-alue on liian pieni hevosmäärälle, 23 hevoselle. Selvityksen eri kohdat vaadittiin yrittäjän laativan niin, että niissä viitattiin ympäristölain-säädännön eri kohtiin.

16 Hevosten hyvinvointi Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Ajantasainen eläinsuojelulaki: 247/1996 Eläinsuojeluasetus 396 / 1996 Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/ Täsmennys asetukseen HUOMIO: Vain ne hevosyritykset, jotka hakevat rahoitustukea investoniteihin Ely-keskuksesta, on noudatettava : Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista hevostalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista 764/2009

17 Seminaarin tavoitteet Hevosalan ymmärtäminen kasvaa: Kuntien näkökulmasta hevonen ei ole aina ongelma vaan hevonen tuo mahdollisuuksia: tuottaa kuntalaisille palveluja, hyvinvointia, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä, terapiaa yritystoimintaa, työpaikkoja ala työllistää myös välillisesti hoitaa maisemaa, elävöittää ympäristöä Hevosesta saadaan myös lantaa > maanparannusainetta/energiaa /sähköä ( ->keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn) Ala kehittyminen tarvitsee kuitenkin innostuneita harrastajia ja yrittäjiä, joiden toimintaa myös kunnan toivotaan edistävän Imagollinen vahvistuminen / vrt. Ypäjä Jo kaavoituksessa voidaan huomioida myös alueita, minne keskittyy hevosia hevoskylät, hevosurheilualueet ym. KYSYMYS KAIKILLE LÄSNÄOLIJOILLE POHDITTAVAKSI SEMINAARIPÄIVÄN AIKANA : MINKÄLAINEN SUHTAUTUMINEN KUNNASSANNE ON HEVOSALAA KOHTAAN TÄLLÄ HETKELLÄ? PITÄÄKÖ JOTAIN MUUTTAA JA MITEN?