SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Samankaltaiset tiedostot
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

3. kierros. 2. Lähipäivä

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Osatentti

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä. Funktiolohko Siemens PLC. SoftControl Oy

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Osatentti

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

2. kierros. 1. Lähipäivä

3. kierros. 1. Lähipäivä

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank


Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

Harjoitus 5: Simulink

Moottorin säätö. Miikka Ihonen 67367P Sampo Salo 79543L Kalle Spoof 83912K John Boström 83962B Venla Viitanen 84514C

Laplace-muunnos: määritelmä

8. kierros. 1. Lähipäivä

Järjestelmien kokoaminen osasysteemeistä. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Lohkokaaviomuunnokset: Signaalit. Signaalin kulkeminen lohkon läpi

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Kon Hydraulijärjestelmät

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

8. kierros. 2. Lähipäivä

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

4. kierros. 1. Lähipäivä

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

Luentokalvot lämpötilasäätimistä Elektroniset mittaukset-kurssiin

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO

Hakkuritehola hteet Janne Askola Jari-Matti Hannula Jonas Nordfors Joni Kurvinen Semu Mäkinen

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

ELEC-C1230 Säätötekniikka

RAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007

ELEC-C1230 Säätötekniikka

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Säätötekniikan alkeita

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

s /BA 1(8) taajuusmuuttajalla

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:

PD-säädin PID PID-säädin

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/

1. Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi on stabiili. Heräte (sisäänmeno) on u(t) = A sin(ωt), jonka Laplace-muunnos on

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

KALLE LESKINEN KAUKOLÄMPÖVERKON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN AJOTAPOJA JA SÄÄTÖRATKAISUJA KEHITTÄMÄLLÄ. Diplomityö

Harjoitus 4: Differentiaaliyhtälöt (Matlab) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Elektroniikka, kierros 3

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Transkriptio:

ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Jan 2019

Prosessin parametrin a vaikutus suljetun piirin käyttäytymiseen? k G(s) = ------------ s(s+a) kirjoitetaan juuriuramuotoon 1 + a X(s) = 0 piirretään juuriura (a=0 Inf) >> rlocus(x) => suljetun piirin napojen sijainnit

ENSO IKONEN PYOSYS 7 Oppimistavoitteet Opiskelija... hahmottaa PID-säädön merkityksen teollisissa sovelluksissa näkee PID-säädön keinona muokata suljetun järjestelmän napoja, ja siten säädetyn järjestelmän käyttäytymistä tutustuu PID-säädön erilaisiin implementointeihin esitysmuodot toteutukset automaatiojärjestelmässä käyttön osana isompia säätörakenteita osaa itsenäisesti ohjelmoida PID-säätimen Matlab/Simulinkillä.

ENSO IKONEN PYOSYS 8 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu 2019 4.2 PID-säädön rooli 4.3 PID-säädin 4.4 PID-säädön rakenteita 4.5 *PID-säädön vapausasteet 4.6 juuriuratekniikka PID-säädön analyysissä 4.2 PID-säädön rooli 4.3 PID-säädin P, I ja D-termit oppikirjamuoto, kaskadimuoto derivoinnin aikavakio navat ja nollat PID säätö Matlabilla (harjoituksissa)

PID-säädön rooli automaatiojärjestelmässä

ENSO IKONEN PYOSYS 10 3.5 Esimerkkejä säätöjärjestelmistä PID säätö (95% teollisuuden säätimistä) Säädin perustuu poikkeamaan P proportional I integral D derivative aikatasossa: Laplace-tasossa: Erikoistapaukset P-säätö PI-säätö PD-säätö u 1 t d t K e t e d e t C s U E s s I 0 D dt 1 Ds K 1 I s Ts 1

ENSO IKONEN PYOSYS 11 4.3 P-säätö K P

4.3 P-säätö tasapainotilan poikkeama ENSO IKONEN PYOSYS 12

ENSO IKONEN PYOSYS 13 4.3 PI-säätö K P (1+1/τ I s)

4.3 PI-säätö tasapainotilan poikkema

ENSO IKONEN PYOSYS 15 4.3 PD-säätö K P (1+τ D s)

ENSO IKONEN PYOSYS 16 4.3 PD-säätö K P (1+τ D s)

PID-säätö oppikirjamuoto

4.3 PID derivoinnin suodatus

4.3 PID-säädin rinnakkaismuoto, kaskadimuoto,...

4.3.1 PID-säädin kaksi nollaa ja napa origossa

ENSO IKONEN PYOSYS 21 Harjoitus PID-säädön ominaisuuksia Osoita, että....p-säädöllä voidaan asettaa suljetun piirin aikavakio halutuksi oleta ensimmäisen kertaluvun prosessi ja yksikkötakaisinkytkentä..pi-säädöllä päästään eroon tasapainotilan virheestä oleta yksikkötakaisinkytketty ensimmäisen kertaluvun prosessi Vastaukset kts. luku 4.5.1 kts. luku 4.5.2

ENSO IKONEN PYOSYS 22 Harjoitus PID-säädön ominaisuuksia - ratkaisut Osoita, että P-säädöllä voidaan asettaa suljetun piirin aikavakio halutuksi Oleta ensimmäisen kertaluvun prosessi ja yksikkötakaisinkytkentä

ENSO IKONEN PYOSYS 23 Harjoitus PID-säädön ominaisuuksia - ratkaisut Osoita, että P-säädöllä voidaan asettaa suljetun piirin aikavakio halutuksi Oleta ensimmäisen kertaluvun prosessi ja yksikkötakaisinkytkentä Osoita, että PI-säädöllä päästään eroon tasapainotilan virheestä.

ENSO IKONEN PYOSYS 24 Harjoitus: Mikä on PD-säädetyn järjestelmän tasapainotilan poikkeama? C(s)P(s) Y(s) T(s) = --------------- = ----- 1+P(s)C(s) R(s) sisäänmeno on askel: R(s) = r ss /s y(t) = lim sy(s) t->inf s->0 C(s) = K(1+T D s) e(t) = r(t)-y(t) e(t->inf) =?

ENSO IKONEN PYOSYS 25 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu 2019 4.2 PID-säädön rooli 4.3 PID-säätö 4.4 PID-säädön rakenteita 4.5 *PID-säädön vapausasteet 4.6 juuriuratekniikka PID-säädön analyysissä PID säätö Matlabilla (harjoituksissa) 4.4 PID-säädön rakenteita paikallinen PID kaskadisäätö anti-windup automaatiojärjestelmätoteutus 4.5 *Säädön vapausasteet P, PI, PID 4.6 juuriuratekniikka PID-säädön analyysissä

4.4 PID-säädön rakenteita L local (paikallinen asetusarvo) R remote (kaskadisäätö) C computer (ylemmän tason säätimeltä, järjestelmän ulkopuolelta)

4.4 PID-säädön rakenteita L local (paikallinen asetusarvo) R remote (kaskadisäätö) C computer (ylemmän tason säätimeltä, järjestelmän ulkopuolelta)

4.4.1 PID kaskadisäätö (R)

4.4.1 PID suhdesäätö

4.4.2 *Wind-up

4.4.2 *Wind-up ulostulo ei saavuta asetusarvoa asetusarvon muutos ohjaus kasvaa (virheen integrointi) asetusarvon muutos ohjaussignaalin muutos viivästyy

4.4.2 *Anti-windup

4.5 *PID-säädön vapausasteet

4.6 PID-säädetyn prosessin juuriura Matlabilla s 3 i s 3 i 1 1 K D s s 2 s 3 K C s G >> G=tf(1,conv([1 2],[1 3])) >> C=tf(conv([1 3+i],[1 3-i]),[1 0]) 2.5 >> rlocus(c*g) 2 Root Locus 1.5 Imaginary Axis (seconds -1 ) 1 0.5 0-0.5-1 -1.5-2 -2.5-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 Real Axis (seconds -1 )

ENSO IKONEN PYOSYS 35 CTMS (http://ctms.engin.umich.edu/ctms) CMTS: PID http://ctms.engin.umich. edu/ctms PID: C(s)=K p +K i /s+k d s Syötä P = 1/(s^2 +10*s+20) Simuloi P-säädettyä piiriä kun K p =300. Simuloi PD-säädettyä piiriä kun K p =300, K d =10. Simuloi PI-säädettyä piiriä kun K p =30, K i =70. Simuloi PID-säädettyä piiriä kun K p =350, K i =300, K d =50.

ENSO IKONEN PYOSYS 36 CTMS:PID CTMS: PID http://ctms.engin.umich. edu/ctms PID säädin Matlabilla (CTMS-ohje): >> Kp=1, Ki=1, Kd=1 >> s = tf( s ) >> C = Kp+Ki/s+Kd*s tai >> C = pid(kp,ki,kd) >> tf(c) % num/den muodossa Vaihtoehtoisesti voi ihan hyvin laskea siirtofunktiot käsin ja käyttää tf ja step komentoja(!) Matlab-tehtävät: Syötä prosessin siirtof. P = 1/(s^2 +10*s+20) Simuloi P-säädettyä piiriä kun K p =300. Simuloi PD-säädettyä piiriä kun K p =300, K d =10. Simuloi PI-säädettyä piiriä kun K p =30, K i =70. Simuloi PID-säädettyä piiriä kun K p =350, K i =300, K d =50. Tutustu pidtuneriin

ENSO IKONEN PYOSYS 37 P, PD, PI, PID Prosessi: >> P = 1/(s^2 +10*s+20) >> step(p) P-säätö >> Kp = 300 >> C = pid(kp) >> T = feedback(c*p,1) >> step(t) PD-säätö >> Kp = 300; Kd = 10 >> C = pid(kp,0,kd) >> T = feedback(c*p,1) >> step(t); PI-säätö >> Kp = 30, Ki=70 >> C = pid(kp,ki) >> T=feedback(C*P,1) >> step(t) PID-säätö >> Kp = 350 >> Ki = 300; Kd = 50 >> C = pid(kp,ki,kd) >> T =feedback(c*p,1) >> step(t) >> help pidtuner >> pidtuner(p, PI ) % esim.

ENSO IKONEN PYOSYS 38 Oppimistavoitteet Opiskelija... hahmottaa PID-säädön merkityksen teollisissa sovelluksissa näkee PID-säädön keinona muokata suljetun järjestelmän napoja, ja siten säädetyn järjestelmän käyttäytymistä tutustuu PID-säädön erilaisiin implementointeihin esitysmuodot toteutukset automaatiojärjestelmässä käyttön osana isompia säätörakenteita osaa itsenäisesti ohjelmoida PID-säätimen Matlab/Simulinkillä.