VTM dnro 3/204/2010 VALTION TAIDEMUSEON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
2 SISÄLTÖ TALOUSARVIOEHDOTUS 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 3 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) 6 PERUSTELUMUISTIOT Toimintamenomäärärahan (momentti 29.80.02) erittelyt ja korotusten perustelut 7 Taidehankintamäärärahan (momentti 29.80.72) korotusten perustelut 9 Valtion taidemuseon esitys momentille 29.80.70 (Kaluston hankinta) ja esityksen perustelut 11
3 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 430 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) enintään 3 705 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 3) kaluste- ja laitehankintoihin Selvitysosa: Valtion taidemuseo edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla, kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 15 % ja erilliskustannuksista 44 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 54 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Kulttuurialan luonteesta johtuen seuraavassa taulukossa esitettävät tulostavoitteet/tunnusluvut eivät ole jatkuvasti kasvavia. Erilaisten numeeristen tulostavoitteiden/tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.
4 2008 2009 2010 2011 Tuloksellisuuden tunnusluvut toteuma tavoite tavoite tavoite VAIKUTTAVUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 91 90 90 90 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 29 17 15 12 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 13 11 13 10 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 493 000 380 700 420 100 468 700 - maksavien kävijöiden osuus 276 000 225 700 254 700 308 700 - maksavien kävijöiden osuus, % 56 59 61 66 Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 4,0 3,8 3,9 5,0 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 3,6 2,9 2,8 3,4 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 25 60 60 60 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 16 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 20 12 12 15 - tulot/erilliskustannukset, % 56 39 38 44 - hintatuki/erilliskustannukset, % 38 59 59 54 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 1 237 216 214 208 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 talousarvioehdotus Bruttomenot 21 701 23 910 Bruttotulot 2 753 3 480 Nettomenot 18 948 20 430 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 032 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 279 (Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista (1160/2009). Maksulliset suoritteet ovat ns. muita suoritteita; julkisoikeudellisia suoritteita saattaa tulla hyvin vähäinen määrä. Maksullisen toimintaan sisältyy yhteensä 500 000 euroa yritysyhteistyön tuloja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja saattaa tulla hyvin vähäinen määrä.) 1 Henkilötyövuositiedot vuosille 2009-2011 on tavoitelukuja ja niissä on mukana vakinaisten lisäksi tiedossa olevat pitempiaikaiset määräaikaiset virkasuhteet. Vuoden 2008 henkilötyövuodet on toteutumaluku ja siinä on mukana vakinaisten lisäksi kaikki määräaikaiset virkasuhteet niiden pituudesta riippumatta.
5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen 600 Verkkopalvelut ja verkkoviestintä 62 Media-arkisto 60 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset 220 Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset 100 Tuottavuustoimenpiteet -68 Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus 188 Yhteensä 1482 Vermon varaston laajennuksen vuokralisä 320 000 euroa on merkitty vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien. Vermon varaston vuokravaikutukset alkavat kuitenkin vasta vuoden 2011 alusta. Esityksessä ei ole otettu huomioon VES2007-2011 liittyvää ns. samapalkkaerää, joka vuoden 2010 osalta noin 12 000 euroa (1.2.2010 lähtien) ja saataneen vuoden 2010 lisätalousarviossa sekä vuoden 2011 osalta lisäksi 1 000 euroa (puuttuva tammikuun osuus). (Henkilötyövuosien määrä on 208 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 90 htv.) 2011 talousarvioehdotus 20 430 000 2010 talousarvio....18 948 000 2009 tilinpäätös..18 556 000
6 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3v) Momentille myönnetään 1 050 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Taidekokoelmien kartuttamista jatketaan taidekokoelmasäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150 300 taideteosta vuodessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sen selkeä jälkeenjääneisyys verrattuna koti- ja ulkomaisen sekä vanhan että uuden taiteen hintakehitykseen viime vuosina, samoin jälkeenjääneisyys verrattuna kansallisgallerioihin pohjoismaissa ja muissa keskeisissä Euroopan maissa. 2011 talousarvioehdotus. 1 050 000 2010 talousarvio.739 000 2009 tilinpäätös......739 000
7 TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.02) ERITTELYT JA KOROTUSTEN PERUSTELUT Erittelyt Valtion taidemuseon vuoden 2011 talousarvioehdotuksen toimintamenomomentille ehdotetaan nettomäärärahaa 20 430 000 euroa, joka perustuu 23 910 000 euron menoarvioon ja 3 480 000 euron tuloarvioon. Hintatuen osuus nettomäärärahasta on 3 705 000 euroa. Hintatuen määrä on laskettu vähentämällä maksullisen toiminnan erillismenoista 6 835 000 eurosta maksullisen toiminnan tuloarvio 2 980 000 euroa sekä se osuus yritysyhteistyötuloista, joka käytetään maksullisen toiminnan rahoitukseen ja joka on suuruudeltaan 150 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot muodostuvat seuraavasti: - Toiminnan tulot. Toiminnan tuloista 3 480 000 eurosta on maksullisen toiminnan tuloja 2 980 000 euroa ja yritysyhteistyötuloja 500 000 euroa. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat pääsymaksuista 2 400 000 euroa, julkaisumyynnistä 71 000 euroa, vuokratuloista 306 000 euroa sekä muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä 203 000 euroa. Yritysyhteistyötuloista 500 000 eurosta rahana saadaan 150 000 euroa ja loput palveluina, mediatilana ja alennuksina, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu 350 000 euroa. - Toiminnan menot. Toiminnan menoista 23 910 000 eurosta 8 869 000 euroa on palkkamenoja ja 7 713 000 euroa toimitilojen vuokramenoja. Palvelujen ostot ja muut toimintamenot ovat yhteensä 7 328 000 euroa. Korotusten perustelut Vuoden 2010 talousarvion nettomääräraha on 18 948 000 euroa ja vuoden 2011 ehdotus on 20 430 000 euroa eli korotustarve on 1 482 000 euroa. Korotusesitykset perustuvat Valtion taidemuseon vuosille 2011-2014 laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman kehysehdotuksiin sekä vuoden 2011 hinnankorotuksiin (vuokrat, ostopalvelut). Korotusehdotukset ovat seuraavat: - Laajojen taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen. Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Vuoden 2011 kannalta tällainen näyttely on erityisesti ARS 11. Tarvittava määräraha on 600 000 euroa. - Verkkopalvelut ja verkkoviestintä. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan, vaan
ilmaisopastuksia on jouduttu viime vuosina supistamaan tuntuvasti. Palvelutason ylläpitämiseksi on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Taatakseen kulttuuriperinnön ja palvelujen saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia ns. kokoelmat verkkoon projektin puitteissa. Jotta tämä on mahdollista Kiasmassa, tarvitaan lisärahoitusta tekijänoikeusmaksuihin. Valtion taidemuseon tavoitteena on organisoida laitoksen kokonaisviestintä, erityisesti verkkoviestintä ja VTM-tason www-sivut, kaikilta osiltaan valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Tarvittava määräraha on kaikkiaan 62 000 euroa. - Media-arkisto. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää jokavuotista lisärahoitusta 60 000 euroa. - Vermon varaston laajennuksen lisävuokra. Taidehankintojen, lahjoitusten ja talletusten johdosta varastotilojen tarve lisääntyy jatkuvasti, mikä edellyttää lisätilojen saamista sekä nykyisten tilojen osittaista korjausta. Vermon varaston yhteyteen toteutetaan lisärakentaminen nykyisen varaston kunnostamisen lisäksi, koska tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Vermon varaston laajennus tulee toteutettavaksi Senaattikiinteistön toimesta Kiasman tarpeita varten. Vermon varaston kokonaiskustannusarvio on 3 500 000 euroa. Ylläpitokustannukset ovat 6 300 euroa/kk ja tuottovaatimus 7 % sijoitetulle pääomalle. VTM:n vuosikustannus on 320 000 euroa. Vuokralisä on merkitty valtion vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä valtuudeksi vuodesta 2010 lähtien, mutta toteutuu vasta vuonna 2011. - Kiinteistöjen vuokrien indeksitarkistukset. Vuokrien indeksitarkistukset perustuvat Senaattikiinteistöjen vuokrasopimuskäytäntöön. Vuokrien tarkistusten suuruudeksi on arvioitu 3 %, jolloin määrärahan tarve 220 000 euroa. - Sopimusperusteisten ostopalvelujen hinnankorotukset. Taidemuseon ostopalvelujen vuosittainen volyymi on ollut 3,5 milj. euron suuruusluokkaa. Huomattava osa ostopalvelusopimuksista sisältää hinnantarkistusehtoja (esim. vartiointi- ja siivouspalveluihin liittyvät sopimukset). Hinnankorotusten vuoksi taidemuseo esittää 100 000 euron korotusta toimintamenomomentilleen. - Tuottavuustoimenpiteet. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttää vuosina 2007-2011 21 htv vähentämistä. Vuoden 2009 loppuun mennessä taidemuseo on vähentänyt 12 htv. Vuonna 2010 vähennetään 1 htv palvelukeskusmuutoksen vuoksi. Loput 8 htv vähennetään vuosina 2010 ja 2011 ainakin ensisijaisesti määräaikaisten henkilöiden käyttöä rajoittamalla. Tuottavuushanke on merkinnyt vuodesta 2007 lähtien vuosittain vaihtelevaa, mutta kumulatiivisesti kasvavaa supistusta taidemuseon budjettiin. Vuonna 2011 supistus on 68 000 euroa, jolloin kumulatiivinen supistus on 460 000 euroa vuosilta 2007-2011. - Palvelukeskusmaksut, nettovaikutus. Valtion taidemuseo on tehnyt syksyllä 2009 sopimuksen Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostaminen tulee sopimuksen mukaan maksamaan vuonna 2011 238 000 euroa. Valtion taidemuseon vastaavat säästöt henkilö- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 noin 50 000 euroa. Nettovaikutuksen kattamiseksi tarvitaan siten 188 000 euroa. 8
9 TAIDEHANKINTAMÄÄRÄRAHAN (MOMENTTI 29.80.72) KOROTUSTEN PERUSTELUT Taidekokoelmat osa kansallisomaisuutta Kansallisgallerioiden kokoelmat ovat osa kansallisomaisuutta kaikkialla maailmassa. Kokoelmien muodostava kulttuuriperintö on keskeinen sivistyksellisen tiedon ja informaation lähde niin oman maan kansalaisille kuin muillekin, jotka haluavat perehtyä maan kuvataiteeseen, sen historiaan ja nykypäivään. Valtion taidemuseon yksi tärkeimmistä perustehtävistä on kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen. Kuva kansallisesta kulttuuriperinnöstä tallentuu kokoelmaan niin taideteoksina kuin dokumentteina. Vanhemman taiteen kohdalla kartutus tapahtuu taideteoshankintoina ja täydennyksinä jo olemassa olevaan kokoelmaan. Tämä koskee ennen kaikkea Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon hoito- ja tallennusvastuun piiriin kuuluvaa osaa kokoelmasta. Nykytaiteen museon kokoelmatoiminnan tarkoituksena on puolestaan aikaansaada monipuolinen ja laaja-alaisesti oman aikamme kuvataidetta heijastava taidekokoelma. Kokoelman tulee voida myös reflektoida tämän päivän visuaalista kulttuuria sen kaikessa laajuudessaan. Tämä merkitsee kartuttamisvastuun ulottamista ns. institutionalisoituneen kuvataiteen lisäksi taiteen kentän reuna-alueille ja uusien taidemuotojen pariin. Kokonaisuudessaan kokoelmasta muodostuu osa maamme kulttuuriperintöä, joka aikanaan tulee olemaan samanlaisessa asemassa kuin esim. Ateneumin taidemuseon 1800-luvun kokoelma on tänä päivänä. Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmavaranto täydentää kuvaa mm. dokumentoimalla taiteen ilmiöitä, keräämällä taiteilija-arkistoja sekä kartuttamalla taidehistoriallisten dokumenttien kokoelmaa. Vuonna 2011 edetään kokoelmapoliittisessa ohjelmassa (2010) esitettyjen linjausten mukaisesti. Hankintaperiaatteet Valtion taidemuseon kokoelmat painottuvat suomalaiseen taiteeseen museon kansallisgallerian luonteen vuoksi, mutta kansainvälisen taiteen kokoelman ajan tasalla pitäminen on kokoelman kiinnostavuuden ja yleisen merkittävyyden kannalta oleellista. Samalla ulkomaisen taiteen esimerkit sitovat suomalaisen taiteen osaksi kansainvälistä taidetta niin vanhan kuin nykytaiteenkin osalta. Hankintapolitiikka ei perustu taiteenalojen jaotteluun tai ilmaisuteknisiin jaotteluihin eikä dokumentaarisuuteen, vaan teosten taiteelliseen, sisällölliseen ja ilmaisulliseen merkittävyyteen sekä laadukkuuteen. Kukin museoyksikkö ja Kuvataiteen keskusarkisto vastaa hoito- ja tallennusvastuunsa mukaista hankintapolitiikasta, joka on sidoksissa Valtion taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyyn kokonaistavoitteeseen. Olennaista on se, että teosten vuotuinen kartuntamäärä ei ole itseisarvo, vaan yksittäisten teosten laatu. Hankintamäärärahaesitys ja sen perustelut Valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat olleet suurimmillaan vuonna 1994, jolloin määräraha oli 841 000 euroa. Sen jälkeen summa laski 336 000 euroon nousten seuraavana vuonna 589 000 euroon. Tämän jälkeen määrärahassa pysyi samana vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 määräraha nousi 739 000 euroon. Määräraha jakautuu kaikkien kolmen museon eli Ateneumin taidemuseon, Nykytai-
teen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kesken. Suhde museoiden välillä on vuonna 2009 seuraava: Ateneum 195 000 euroa, Kiasma 455 000 euroa ja Sinebrychoff 89 000 euroa. 1990-luvun alkupuolella taiteen hinnat olivat alhaiset taloudellisen laman vuoksi. Vielä viime vuosikymmenen puolessa välissä silloisilla taidehankintamäärärahoilla saatettiin kokoelmia kartuttaa kohtuullisesti. Viime vuosina taiteen hinnat ovat jälleen lähteneet nousemaan radikaalisti. Taiteen hinnannousu näkyy sekä vanhemman taiteen että nykytaiteen kohdalla sekä Suomessa että ulkomailla. Huutokauppahinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa jo usean vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuosina on Helene Schjerfbeckin yksittäisestä teoksesta maksettu 690 000 euroa, Ellen Thesleffin teoksesta 500 000 euroa ja Albert Edelfeltin maalauksesta 437 000 euroa. Mitään näistä kansallisesti merkittävistä teoksista ei ole voitu ostaa valtion kokoelmiin. Kansainvälisessä vertailussa Valtion taidemuseon kolmelle museolle tarkoitettu hankintamääräraha ei kestä minkäänlaista vertailua. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on viime vuosina yhä enenevässä määrin tullut Valtion taidemuseon museoiden vastuulle, koska maan muiden taidemuseoiden hankintamäärärahat ovat lähes olemattomat. Kehyksen julkaisema valtakunnallinen taidekokoelmien tilaa kartoittava raportti (Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit, toim. Päivi Rajakari, 2006) osoittaa, että 2000-luvun taiteen kertyminen kokoelmiin on ratkaisevasti vähäisempää kuin aiempien vuosikymmenten taiteen. Valtion taidemuseo on yksi merkittävimmistä nykytaiteen hankkijoista. Sen tekemät hankinnat määrittävät hyvin pitkälle sen, millaisena kuvataiteemme historia kirjoittautuu. Mikäli mahdollisuudet kartuttaa kokoelmaa vähenevät vuosi vuodelta, tällä on näkyvä vaikutus toisaalta taidekentän toimintaan yleisesti, toisaalta siihen mitä aikamme taiteesta tallentuu museokokoelmiin. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhanalaisessa tilanteessa. 10 Määrärahaesitys Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan vuonna 2011 sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi yhteensä 1050 000 euroon. Lisäksi valtion budjettiin tulisi sisällyttää myös pysyvä, erillinen määräraha sellaisten merkittävien teosten hankintaan, jotka muuten lähtisivät maasta ja joita museoilla ei normaalien hankintamäärärahojensa puitteissa ole mahdollisuutta hankkia. Tämä koskee erityisesti Ateneumin taidemuseota.
11 VALTION TAIDEMUSEON ESITYS MOMENTILLE 29.80.70 (KALUSTON HANKINTA) Vuoden 2010 talousarvioesityksessä opetusministeriö on sisällyttänyt momentille 29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 190 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m². Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomen Pankin varastotilat. Näiden lisäksi on museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 600 m². Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa ja arvokasta eurooppalaista taidetta. Valtion taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo on lähes 300 miljoonaa euroa. Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa. Valtion taidemuseo maksaa näyttelyjen ja esityksien esitystekniikan ja valaistuksen sekä tiloihin ja varastoihin liittyvän turvatekniikan ja turvajärjestelmät. Kalustomomentille myönnetyllä määrärahalla 190 000 eurolla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa selvitti syksyllä 2009 systemaattisesti kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2011 2014. kalustotarpeet on esitetty vuossien 2011-2014 TTS:ssa. Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää, että opetusministeriö sisällyttäisi momentille 29.80.70 (kaluston hankinta) 778 000 euroa ( sis. myös aiemman 190 000 euron kalustomäärärahan) vuodelle 2011. Esitys perustuu seuraavaan erittelyyn: Kiasman AV-laitteistojen uusimista Full HD-videotykkejä linsseineen, lamppuineen 8 kpl 180000 Mini Mac+adapterit synkronointia varten 10 kpl 6400 Lisenssi MiniMac yhteudessä käytettävään softwareen 3000 Full HD yhteensopivia erikoissuuria näyttöjä 4 kpl 60000 Full HD yhteensopivia näyttöjä 4 kpl 20000 LCD monitoreja 6 kpl 3600 yht. 273000
12 Perustelu: Nykytaiteen luomisessa ja esittämisessä on yleisesti siirrytty näyttö- ja kuvaustekniikan osalta High Definition-käyttöön, jonka esittämiseen Kiasmassa ei ole vaadittuja laitteistoja. Vermon varaston varusteet, kalusteet ja laitteet Hälytinjärjestelmät ja laitteet 90000 Kalusteet 20000 Varusteet, pakkauspöydät, hyllyt ym. 40000 yht. 150000 Perustelu: Vermon varastosta tulee taideteosten säilytyspaikka, joka edellyttää riittävät hälytys- ja turvajärjestelmät. Varaston käytettävyyttä varten on tila varusteltava riittävin kalustein. Konservoinnin röntgenlaitteen uusiminen Röntgenlaite 68000 yht. 68000 Perustelu: Röntgenkuvauksen tekniikka on muuttunut digitaaliseksi kuvantamiseksi. Valtion taidemuseon osalta se tarkoittaa, että analogisten filmien kehityksestä joudutaan materiaalituotannon loppumisen takia luopumaan ja myös siirtymään digitaaliseen kuvien käsittelyyn. Energian lähteenä kuvauksissa voidaan edelleen käyttää vanhaa röntgenputkea. Uudesta, kuvien kehittämisen korvaavasta laitteistosta ja käyttökoulutuksesta on Sintrol Oy antanut tarjouksen (7.4.2009) hintaan 68 086 euroa. Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen Piccolo-kytkimet 30 kpl 12000 Piccolo-lähettimet + kaapelointi 8000 yht. 20000 Perustelu: Sinebrychoffin teoksista puuttuu teoshälyttimet. Nykyinen suojaus ei täytä kriteerejä eikä valtiontakuuehtoja.
13 Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Kiasma turvavalvomo 50000 Kiasma turvakamerat 15000 Kiasma kameroiden keskusyksikkö 12000 yht. 77000 Perustelu: Kiasman turva-kamerat ovat vikaantuneet ja vanhentuneet, järjestelmien uusiminen aiheuttaa muutoksia turvavalvomon rakenteisiin, kalusteisiin ja varusteisiin Kaikki yhteensä (mukaan lukien 190000) 778000