Länsi- ja Sisä-Suomi ASIA. Turkistarhatoimintaa ja sen laajentamista sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Kokkola.

Samankaltaiset tiedostot
Päätös / Ympäristölupa / Turkistarha Tero Nissilä - Turkistarha / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Länsi- ja Sisä-Suomi ASIA

ASIA Lupamääräyksen muuttaminen koskien itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten käsittelyä, Kokkola.

Länsi- ja Sisä-Suomi. Turkistarhan ympäristölupa, Kokkola. Peurapuojintie Marinkainen TURKISTARHAN TOIMINTA JA SIJAINTI

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Turkistarhan ympäristölupa, Lappajärvi ja Evijärvi.

Päätös Nro 138/2010/1 Dnro LSSAVI/251/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Päätös Nro 30/2011/1 Dnro LSSAVI/359/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 1272 (131) ASIA

Länsi- ja Sisä-Suomi ASIA

Turkistarhan ympäristölupa, Evijärvi.

PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen I 1 la kohta, yli 80 lihanaudan eläinsuoja.

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Turkistarhan ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Evijärvi.

Päätös Nro 32/2011/1 Dnro LSSAVI/287/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Nro 133/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen I 1 la kohta, yli 210 lihasian eläinsuoja.

Turkistarhatoimintaa ja itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Lappajärvi

Turkistarhan ympäristölupa, turkistarhaustoiminta ja sen laajentaminen, Kauhava.

Päätös Nro 18/2010/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Nuoliharju Oy Yhteyshenkilö: Marko Meriläinen Meriläisentie Halsua

Turkistarhan ympäristölupa, turkiseläinten kasvatus sekä itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttaminen, Kauhava.

1/2018 Lupajaosto Loimijoentie 74. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon toiminnalle

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Päätös Nro 157/2012/1 Dnro LSSAVI/133/04.08/2011. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS MARKUS KIVELÄ OY, VASIKKAKASVATTAMO, ALATALO RN:O 13:44

Turkistarhatoiminta, lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupa, Evijärvi

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 229 (131) ASIA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 1204 (131) ASIA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 249 (131) ASIA

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMI VALTAINEN VIRANOMAINEN

KAUSTISEN KUNTA PÄÄTÖS 13/2016

Ympäristölautakunta Y1/2015 Ympla

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 15/12/1 Dnro PSAVI/86/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Teknisten palveluiden lautakunta liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristöinsinööri tekee asiassa seuraavan päätöksen: LUVAN HAKIJA JA YHTEYSHENKILÖ. Yhteyshenkilö Pekka Puputti

Päätös Nro 15/2011/1 Dnro LSSAVI/166/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Turkistarhatoiminta, lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupa, Evijärvi

PÄÄTÖS. Nro 44/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/158/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Länsi- ja Sisä-Suomi. Veljekset Plusisaari Oy Yhteyshenkilö: Jari Plusisaari. Ridantie KOKKOLA. Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Päätös Nro 139/2010/1 Dnro LSSAVI/244/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS ASIA. Turkistarhan ympäristölupa, Kokkola HAKIJA. Kauppilan Turkis Oy Venevajantie Ala-Viirre LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1)

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Länsi- ja Sisä-Suomi. Turkistarhan ympäristölupa, Kannus. Turkiskolmio Oy Ammesmäentie 70 A ITÄKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnantie VALTIMO

Päätös Nro 47/2010/1 Dnro LSSAVI/98/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: LUVAN HAKIJA Ranjia Oy Tuorsniementie Pori

LUVAN HAKIJA JA YHTEYSHENKILÖ. Yhteyshenkilö Tuomo Hautala, LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Hakemuksen tausta, käsittely sekä hakemuksesta annettujen huomautusten ja lausuntojen sisältö ilmenevät päätösluonnoksesta.

Lannanpolttolainsäädäntö muuttui Mitä se tarkoittaa?

Kannuksen kaupunki Ympäristölupapäätös 1 (11) Teknisten palveluiden lautakunta /3/371/2015 Liite nro 1 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

ASIA Maidontuotantotoimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräyksen 1 määräajan pidentäminen, Kannus

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

PÄÄTÖS ASIA. Turkistarhan ympäristölupa, turkistarhatoiminta ja sen laajentaminen, Alajärvi HAKIJA

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIM IVALTAINEN VIRANOMAINEN

Valmistelija: vs. ympäristösihteeri Maria Kukonlehto TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö pysäköintipaikan rakenteessa, Imatran YH Rakennuttaja Oy, Imatra

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

PÄÄTÖS. Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

RANTASALMEN KUNTA ympäristölautakunta (Rantasalmi, Juva ja Sulkava) Poikkitie Rantasalmi

Eläinsuojien ilmoitusmenettely - soveltamisen haasteet. Lakimies Marko Nurmikolu, Kuntaliitto

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta asiasta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus koskee olemassa olevan turkistarhan toimintaa.

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS / MÄKELÄ JARKKO JA ELSE, LYPSYKARJAPIHATTO, LEHTOLA 24:84

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Päätös Nro 81/2010/1 Dnro LSSAVI/277/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio:

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 76/2011/1 Dnro LSSAVI/402/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2011 ASIA HAKIJA Turkistarhatoimintaa ja sen laajentamista sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Kokkola. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Aholan Turkis Oy/Toni Ahola Vuolteentie 390 68300 Kälviä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhalla on nykyisin 3 700 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Varjotaloja on nykyisin 14 kpl ja niiden yhteispituus on noin 1 357 metriä. Tarhaalueelle rakennetaan 16 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1 672 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueelle tulee 30 kpl varjotaloja, joiden yhteispituus on 3 029 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloista 19 kpl on varustettu kerroshäkein (noin 1 966 m). Laajennuksen jälkeen tarhalla on 9 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Turkistarha-alue ja sen laajennusosa sijaitsevat Kokkolan kaupungin Jokikylässä tilalla Pajakangas RN:o 30:62. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin turkistarha. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 23.9.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus 6.7.2005 myöntänyt ympäristöluvan 3 200 siitosnaarasminkille pentuineen. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Jokikylässä noin 8,5 km:n etäisyydellä Kälviän keskustasta koilliseen. Tarha-alueen lähiympäristö on pääasiassa metsäaluetta. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 480 metrin, noin 510 metrin, noin 520 metrin ja noin 590 metrin etäisyydellä tarhaalueesta ja sen laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta ja sen laajennusosasta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Pesäkankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,1 km:n etäisyydellä turkistarhasta. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Kälviän vesiosuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 3 700 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Varjotaloja on nykyisin 14 kpl ja niiden yhteispituus on noin 1 357 metriä. Tarhaalueelle rakennetaan 16 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1 672 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueelle tulee 30 kpl varjotaloja, joiden yhteispituus on 3 029 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloista 19 kpl on varustettu kerroshäkein (noin 1 966 m). Laajennuksen jäl-

3 keen tarhalla on 9 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Hakemuksen mukaan tarhalle tulee eläinpaikkoja yhteensä 51 056 minkille. Tarha-alueen pinta-ala on noin 5 ha. Nykyistä tarha-aluetta ei ole ympärysojitettu. Nykyinen ja rakennettava tarha-alue tullaan ympärysojittamaan. Tarha-alueen maaperä on pintaosiltaan hyvin vettä läpäisevää hiekkaa muuttuen syvemmällä silttiseksi (hiesu). Nykyinen tarha-alue on osittain salaojitettu ja laajennusalue tullaan salaojittamaan tarvittavilta osin. Varjotalokentän salaojitusta täydennetään järjestelmään liitettävin pintavesikaivoin. Nykyisten varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Myös uusien varjotalojen lanta-alustat korotetaan yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotaloihin tulee räystäät, joiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Nykyisissä varjotaloissa on ympärivuotinen nippajuottojärjestelmä ja myös uudet varjotalot tullaan varustamaan ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea ja kutterinlastua ja kuivikekerroksen paksuus on noin 15 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta kolme kertaa vuodessa (toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa). Lanta välivarastoidaan tarha-alueella sijaitsevassa noin 864 m 3 :n (noin 360 m 2 ) kuivalantalassa. Lantalan pohja ja noin 1,4 metrin korkuiset reunat ovat betonia. Lantalassa on noin 0,4 metrin korkuinen ajoluiska. Lantalan ulkopuolella ei ole tiivispohjaista kuormauslaattaa. Nykyiset varjotalot on pääasiassa varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Neljästä varjotalosta puuttuvat vesitiiviit lanta-alustat. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävät suotovedet/virtsa johdetaan varjotalokohtaisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöistä suotovedet/virtsa siirretään varastoitavaksi rakennettavaan noin 150 m 3 :n umpisäiliöön. Siilohuoneen ja rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan kahden rasvanerotuskaivon kautta katettuun umpisäiliöön. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta suodatuskenttään. Sakokaivot tyhjennetään tarvittaessa urakoitsijan toimesta ja lietteet/jätevedet toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Aholan Turkis Oy:llä on sopimus 7 000 siitosnaarasminkin pentuineen tuottaman lantamäärän (laskennallinen lantamäärä 1 750 m 3 /vuosi) toimittamisesta kompostointilaitokselle, Lohtajan Laatukomposti Oy:lle. Lantaa käytetään myös peltolannoitteena. Hakijalla on käytössä sopimuspeltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 54 ha.

4 Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvä metallijäte (1 000 kg/vuosi), muovijäte (2 000 kg/vuosi), sekajäte (2 000 kg/vuosi), jäteöljyt (200 litraa/vuosi) ja ongelmajätteet (100 kg/vuosi) toimitetaan Ab Ekorosk Oy:lle. Ohennuspuru (noin 20 m 3 /vuosi) poltetaan lämpökeskuksessa ja pilaantunut rehu (noin 1 000 kg/vuosi) kompostoidaan lannan seassa lantalassa. Ruhot ja kaapimarasva (noin 120 000 t/vuosi) toimitetaan käsittelylaitokseen Honkajoki Oy:lle. Ruhot välivarastoidaan siirtolavalla ja rasva noin kuution konteissa. Kuolleiden eläinten poltto Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet, noin 1 500 kg/vuosi, tullaan polttamaan tarha-alueelle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Polttolaitos on Mepu Oy:n valmistama Hot Bio Box 180 kg. Polttolaitos tullaan varustamaan lämpötilamittarilla. Mitta-anturi sijoitetaan savupiipun lähtöön uunin päälle. Ruhojen säilytys poltettavien erien välillä tapahtuu huoltorakennukseen sijoitetussa pakastimessa. Muodostuvan tuhkan määräksi arvioidaan noin 5 % kokonaismassasta eli 75 kg vuodessa. Tuhkan välisäilytystä varten tilalle sijoitetaan tiivis astia, joka tyhjennetään tarvittaessa jätteiden käsittelylaitokselle (Ekoroskille). Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on maanpäällinen noin 1 500 litran polttoainesäiliö, jota ei ole varustettu suoja-altaalla. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa huoltorakennuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee viljelystien varrella noin 350 metrin etäisyydellä Vuolteentieltä, josta edelleen noin 3,2 km:n etäisyydellä kantatie 28:lta. Turkistilan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia paikallisiin liikennemääriin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan varjotalorakenteiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa tulevat edustamaan uusille varjotaloille asennettavat vesitiivisalustat sekä tuotantotilojen käyttöä tehostava kerroshäkkiratkaisu. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset juottojärjestelmät pitävät tiivisalustoille johtuvan vesimäärän

5 mahdollisimman vähäisenä. Varjotalojen alle lisätään kuivikkeita tarvittaessa myös kasvatuskauden aikana. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 7.4.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 26.4.-26.5.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Kälviän Seudun Sanomissa sekä lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 13.6.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat tarha-alueesta noin 500 metrin etäisyydellä. Olemassa olevat ja uudet varjotalot ovat tiivisalustaisia, joten tarha-alueella ei ole valumavesien käsittelyä. Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole erityistä huomautettavaa, kun tarha-alueen rakenteet tehdään hakemuksen mukaisesti. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Mikäli tilalle hankitaan hakemuksessa mainittu polttokontti itsestään kuolleiden eläinten polttamista varten, siinä ei saa polttaa nahoituksessa syntyviä ruhoja ja rasvaa. Kuolleille eläimille, joita ei polteta välittömästi, tulee olla asianmukainen kylmäsäilytystila. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin

6 siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu. Lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen. Ympäristölupapäätökseen tulee kirjata luovutettavan lannan maksimipaino/tilavuus ko. peltopinta-alalle ja toiminnanharjoittajalla tulee olla lisäksi voimassa oleva sopimus lannan toimittamisesta asianmukaisen luvan omaavan vastaanottajan kanssa, jos levityspintaala on puutteellinen lantamäärään verrattuna. Umpisäiliöön kertyvää ruokintalaitteiden pesujätevettä ja lietettä ei saa levittää pellolle vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Lietteen toimittamisesta tulee olla sopimus vastaanottajan kanssa. Jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi. Ohennuspurun osalta ilmoitettu toimituspaikka ei ole luvallinen. Lanta on poistettava kolme kertaa vuodessa. Lanta on kompostoitava asianmukaisesti ennen sen mahdollista luovuttamista maanviljelijälle. Kompostoimatonta turkislantaa ei saa luovuttaa toiminnanharjoittajalle tai laitokselle, jolla ei ole asianmukaista ympäristölupaa vastaanottoon. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan: tuotanto: siitoseläinten, tuotettujen nahkojen sekä kuolleiden eläinten määrä vuodessa jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat kuivikkeiden käyttö lanta-alustoilla: käytetty kuiviketyyppi, kuivikkeen lisäysajankohdat, lannanpoistoajankohdat, lisäysmäärät ja kuivikekerroksen paksuus lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutussopimukset, tarhalla tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet Toiminnanharjoittajan tulee raportoida poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Raatojen hävittäminen polttamalla Kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin

7 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 142/2011 mukaisesti. Polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Toimivaltainen viranomainen on kunnaneläinlääkäri, joka myös tarkastaa hyväksymänsä polttolaitoksen kerran vuodessa. Polttolaitoksen polttotehon ollessa alle 50 kg/tunti, laitos luokitellaan sivutuoteasetuksen mukaiseksi pienen kapasiteetin polttolaitokseksi. Hyväksynnän edellytykset on esitetty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III. Polttoa koskevat vaatimukset Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 astetta tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien ketun raatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimijan on osoitettava hyväksyntää hakiessaan viranomaiselle polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset. Valmiina ostetuissa polttolaitoksissa valmistajan takaamat polttolämpötilan mittaustulokset riittävät todentamaan hyväksynnän edellytykset tältä osin. Vuositarkastusten yhteydessä lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava. Jos polttolaitoksessa ei ole vakiovarusteena lämpömittaria, lämpötila on mittautettava tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Polttoa koskevat yleiset vaatimukset Toimijan selvityksen mukaan raadot säilytetään huoltorakennukseen sijoitetussa arkkupakastimessa. Tämä täyttää asetuksen vaatimukset raatojen asianmukaisesta säilyttämisestä ennen hävitystä. Toiminnanharjoittajan on lisäksi varmistettava, että raatojen poltto täyttää täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III vaaditut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. polttolaitoksen sijaintia ja asiakirjoin todennettuja tuholaisten torjuntaohjelmaa, toiminnalle vahvistettuja puhdistusmenettelyjä ja ympäristön ja laitteiden säännöllisiä tarkastuksia. Toimijan on pidettävä lisäksi kirjaa raatojen poltosta.

8 Polttoprosessissa syntyvä polttojäte Sivutuoteasetuksen mukaan polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava ja se on kuljetettava ja varastoitava niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle. Toimijan suunnitelma säilyttää poltossa syntynyt tuhka tiiviissä astiassa ja hävittää se kaatopaikalle toimittamalla, on näin ollen asetuksen mukainen. Lannoitevalmisteena käytettävän tuhkan tulee täyttää lannoitevalmisteille lannoitelaissa (539/2006) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa säädetyt vaatimukset. Ainoastaan eläinperäistä tuhkaa, jossa poltettuna raaka-aineina on lanta tai luokan 2 ja 3 lihajuujauho voidaan käyttää lannoitevalmisteena maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 19/09, mikäli tuote täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt vaatimukset. Poltto tulee tehdä valtioneuvoston jätteen polttamisesta annetun asetuksen mukaisesti (362/2003). Vaatimusten mukaisen eläinperäisen tuhkan käytölle ei ole asetuksessa rajoitteita. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 15.9.2010 antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Päätöksen mukaan Aholan Turkis Oy:n tarhaustoiminnan laajennushankkeeseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 27.5.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Kokkolan kaupunki, tekninen palvelukeskus Umpisäiliöön kerättävät ruokintalaitteiden pesuvedet toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Tällä hetkellä palvelun tuottaa L&T, joka tyhjentää kaivot säännöllisesti. Polttoon ohjattavalla purulla on tarkoitettu nahkojen karvapuolen rummutuksessa käytettävää kuivaa purua. Rasvaa sisältävät purut sekä ruhot (käytännössä kaikki nahoitus- ja kaapimajäte) toimitetaan erilliskeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle.

9 Lannanpoiston yhteydessä lantavaraston pohjalle levitetään olkikerros ennen lannanajoa. Tämä yhdessä runsaiden kuivikkeiden kanssa edesauttaa materiaalin kompostoitumista välivarastoinnin aikana. Esitetyt lannan vastaanottosopimukset sekä kompostointilaitossopimus ovat käytännössä riittävät laajennetulle tuotannolle. Evira Toiminnan yhteydessä itsestään kuolleiden eläinten hävittämisen käytettävä polttokontti on tarkoitettu tuotantokaudella kuolleiden tai lopetettujen eläinten hävittämiseen. Laitos HOT BIO BOX on tehdasvalmisteinen ja suunniteltu kyseisten materiaalien hävittämiseen. Turkistilan enimmäistuotantomäärällä 9 000 siitosnaarasta syntyvä pentutuotos on noin 40 000 pentua. Jos kuolleiden eläinten keskipaino on 500 g ja määrä 1 %, syntyy hävitettävää eläinjätettä noin 200 kg vuodessa. Mikäli kuolleisuus on 5 %, on vastaava luku 1 000 kg vuodessa. Käytännössä toiminta asettuu näihin rajoihin. Määrää ei kuitenkaan tulisi rajata lupamääräyksin liian tiukaksi. Tämä voi johtaa poikkeuksellisissa tilanteissa tarpeettomaan lupaehtojen rikkomiseen. Epidemia- tai massakuolleisuustilanteissa hävitettävät eläimet toimitetaan joka tapauksessa erilliskeräilynä vastaanottavalle laitokselle. Poltossa muodostuvan tuhkan vähäisen määrän vuoksi ei lopputuotetta kannata rekisteröidä lannoitekäyttöön. Siten loppusijoitus kaatopaikalle on käytännössä paras vaihtoehto. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Aholan Turkis Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamiselle Kokkolan kaupungin Jokikylään tilalle Pajakangas RN:o 30:62 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 16.7.2010) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 8 900 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 55 180 minkkiä. Minkkivarjotaloja saa olla 30 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 029 metriä. Varjotaloista 19 kpl (yhteispituus 1 966 metriä) tulee olla varustettu kerroshäkein. Lupamääräykset 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin

10 asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Nykyiset varjotalot, joista puuttuvat vesitiiviit lanta-alustat, on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla virtsankeräysjärjestelmineen 31.10.2011 mennessä. Myös rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Varjotalojen päistä sijaitsevista umpisäiliöistä suotovedet/virtsa tulee tarvittaessa siirtää varastoitavaksi rakennettavaan noin 150 m 3 :n umpisäiliöön. Noin 150 m 3 :n umpisäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Säiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella. Uudet varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Nykyinen ja rakennettava uusi tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välit tulee olla salaojitettu. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa määräyksessä 8. edellytetyt ravinneanalyysit.

11 3. Lannan/virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on välivarastoitava noin 864 m 3 :n (noin 360 m 2 :n) kokoisella vesitiiviistä materiaalista rakennetussa kuivalantalassa. Kuivalantalan valumavedet tulee johtaa rakennettavaan noin 150 m 3 :n umpisäiliöön tai tarvittaessa valumia kuivalantalasta ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Toiminnasta muodostuva lanta tulee pääasiassa (laskennallinen määrä 1 750 m 3 ) toimittaa laitokseen (hakemuksen mukaisesti Lohtajan laatukomposti Oy:lle), jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. Virtsa ja se osa lannasta, jota ei toimiteta ympäristöluvalliseen laitokseen, on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 43 hehtaaria, kun otetaan huomioon ympäristöluvalliseen laitokseen toimitettava lantamäärä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Hakijan tulee toimittaa lannan- ja virtsanlevityssuunnitelma vuosittain hyväksyttäväksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle vuosiraportin yhteydessä helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) Lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; 2) Lannan-/virtsanlevitystä - ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana - lantaa/virtsaa levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin,

12 että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole - lantaa/virtsaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana - lantaa/virtsaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lannan/virtsan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 % 3) Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke; 4) Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 4. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne kolmen sakokaivon kautta suodatuskenttään. Sakokaivot tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

13 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa/reunallisella lavalla. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 6. Kuolleet eläimet ja niiden polttaminen Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila.

14 Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 1 500 kg vuodessa. Polttolaitoksella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Polttolaitoksen tulee olla suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Toiminnanharjoittajan on mittautettava prosessissa syntyvän kaasun lämpötila tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaus on tehtävä ennen polttolaitoksen käyttöönottoa ja mittaustulokset tulee toimittaa kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Savukaasujen lämpötilaa on tarkkailtava vuosittain määräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. Polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 8 ilmenevällä tavalla. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai 1 100 o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen.

15 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.7.2012 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantalan, umpisäiliöiden, polttolaitoksen ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötilaa on tarkkailtava mittaamalla se vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä mittaamaan lämpötilaa useammankin kerran vuodessa. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaustulokset tulee toimittaa vuosittain niiden valmistuttua kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat

16 uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka lanta- ja virtsa-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista tulee raportoida myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnassa tulee huomioida mitä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty.

17 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

18 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään 8 900 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 55 180 minkkiä. Minkkivarjotaloja saa olla 30 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 029 metriä. Varjotaloista 19 kpl (yhteispituus 1 966 metriä) tulee olla varustettu kerroshäkein. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (5,2 pentua/siitosnaarasminkki) sekä häkkien tilavaatimukset. Ratkaisussa on katsottu, että toiminta voidaan järjestää eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti siten, että kokonaiseläinmäärä ylittää hakemuksessa esitetyn. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä nykyisten ja uusien varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Varjotalojen yhteydessä sijaitsevat umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta.

19 Lantalan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 2 225 m 3 vuodessa. Kuivalantalan tilavuus on riittävä lannan välivarastointiin, kun otetaan huomioon, että muodostuvasta lantamäärästä pääosa (laskennallinen lantamäärä 1 750 m 3 ) toimitetaan ympäristöluvalliseen laitokseen (hakemuksen mukaisesti Lohtajan Laatukomposti Oy:lle). Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä myös lantaa sekä virtsaa lannoitteena pellolla. Hakemuksessa on esitetty 54 ha lannan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle, kun otetaan huomioon ympäristöluvalliseen laitokseen toimitettava lantamäärä. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden. Lannan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 8. edellytetyllä tavalla. Määräys lannan/virtsan levityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat etäällä turkistarhasta. Lannan/virtsan levityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävissä määrin siitä, ettei lannan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. (määräys 2 ja 3) Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne kolmen sakokaivon kautta suodatuskenttään. Sakokaivoista jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn.

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2011) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetuksen N:o 142/2011 mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Edellä mainituissa asetuksissa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan nousevan kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Mainittuja lämpötiloja on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Määräys prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan mittaamisesta on annettu, jotta saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttamiseen. Lupahakemuksen yhteydessä toimitetut laitevalmistajan asiakirjat eivät yksiselitteisesti osoita kyseisen polttolaitoksen täyttävän asetuksen vaatimaa polttolämpötilaa raatoja poltettaessa. Raatojen poltossa on noudatettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä. Poltosta muodostuva tuhka tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virt-

21 san ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (määräys 8) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnassa tulee huomioida mitä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty. (määräys 9) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 6 ja 8 ilmenevällä tavalla ja Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3, 4, 5, 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoi-

22 maiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 6.7.2005 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta

23 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Kälviän Seudun Sanomissa. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

24 MUUTOKSENHAKU Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Maarit Vuorela Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.

25 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.8.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten

26 suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

SIJAINTIKARTTA LIITE 2 27

ASEMAPIIRROS LIITE 3 28