Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 Liite 1. Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 1 / 2 Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2012 Tampereen keskustan rakenne u kul uuriympäristö 2012 -selvityksen liite 1. Arvokkaat rakennetut kul uuriympäristöt esi elee 29 arvokasta kul uuriympäristöä, kunkin erillisenä aluekor naan. Kor en ensimmäisellä sivulla, kohdassa valintaperuste luonnehditaan lyhyes kyseisen arvoalueen ne keskeiset valintaperusteet, joiden perusteella alue on vali u Tampereen keskustan arvokkaiden rakenne ujen kul uuriympäristöjen lue eloon. Mikäli arvoalue kuuluu (osi ain tai kokonaan) Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt 2009 -listalle tai se on esite y maakunnallises arvokkaana alueena Pirkanmaan maakuntakaavassa 2007, on tästä maininta valintaperusteen lopussa (RKY 2009 tai MKK 2007). Mikäli alue kuuluu edellä mainituille arvoalueille vain osi ain on lyhenteen jäljessä käyte y mainintaa osa. Rajausperuste selventää, millä perusteella alue on raja u nimenomaan aluekor n kartan esi ämällä tavalla. Kor n ensimmäisellä sivulla on alue a kuvaava kar a, josta on noste u esiin alueen tärkeitä kohteita suunni elijoineen ja suunni elu- tai rakennusvuosineen. Joillain kartoilla on noste u ympyröimällä esiin tärkeimpiä kaupunkikuvallisia monumen eja. Ensimmäisen sivun pieni kar a osoi aa alueen sijoi umisen Tampereen keskustassa. Toisella sivulla on alue a käsi elevä teks, joka on jae u kappaleisiin kuvaus ja historia. Muilla sivuilla on alueen arvoja ja erityispiirteitä ilmentäviä valokuvia kuvateksteineen. 1. Tammerkosken kaupunkimaisema 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 4. Ra nan suvannon kaupunkimaisema 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 6. Hämeenpuisto 7. Särkänniemi ja Mustalahden satama 8. Pirkankadun länsipään kaupunkimaisema 9. Pyynikin kaupunkiympäristö 10. Sepänkadun umpikor elit 11. Pyynikin kirkkopuisto ympäristöineen 12. Eteläpuiston - Koulukadun kaupunkiympäristö 13. Juhannuskylä ja Rongankatu 14. Armonkallio 15. Naistenlah ja Lapinniemi 16. Koukkuniemi 17. Lappi 18. Kaupin sairaala 19. Tammelan rakennuskul uurikohteet 20. Saukonmäki ja Litukka 21. Kerrostalojen Kaleva 22. Kalevan puistoakseli ja julkiset rakennukset 23. Sorsapuisto ympäristöineen 24. Tullin alue 25. Rauta eympäristö 26. Hatanpään valta en ympäristö 27. Tampereen yliopisto 28. Kalevankankaan ympäristö 29. Onkiniemi
Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 Liite 1. Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2 / 2
Nro 1. Tammerkosken kaupunkimaisema Valintaperuste: Tampereen synty-, teollisuus- ja kehityshistoriasta kertova vaiku ava kaupunki- ja koskimaisema. Kul uurihistoriallinen avainmiljöö ja kaupunkikuvallinen maisemadominan. Kertoo alkuperäisestä luonnonmaisemasta, historiallisesta ajasta ja kaupungin synny äneestä teollisuushistoriasta. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Tammerkosken kaupunkimaisemakokonaisuus kosken yli ävine siltoineen 1 / 4 Paasikiventie 13. 2. 1. 3. 4. 16. Kiint. muinaisjäännös: Tampellan masuuni hist. teollisuuskohde Tärkeitä kohteita: 1. Näsinsilta (1997) 2. Purjehdusseuran paviljonki Birger Federley (1912) 3. Tammerkosken ratasilta (1893) 4. Palatsinrai n silta Pontek Oy (2012) 5. Konsulinsaari 6. Satakunnansilta K. Snellman (1900) 7. Koskiputouksen voimalaitos, sähkölaitos ja patosilta Lambert Pe erson (1911), August Sandsund ja Bertel Strömmer (1931), Vilho Kolho (1953) 8. Hämeensilta E.R.Eriksson (1929) 9. Alavoimala Bertel Strömmer (1937) 10. Vuolteensilta Leo Seppänen (1985) 11. Laukonsilta WSP Finland Pekka Pulkkinen (2010) 12. Ra nansilta Herman Ossian Hannelius (1959) 13. Aallonmurtaja 14. Koskipuisto Onni Karsten (1900-luku, 1930-luku) 15. Kirjastonpuisto mm. Karl Johan Gauffin, Onni Karsten (1820-luku, 1920-1930-luku) 16. Wilhelm von No beckin puisto 17. Työnpuisto (1890-luku) 18. Verkatehtaanpuisto (1900-luku) 19. Laukontori 20. Nalkalantori Kiint. muinaisjäännös: Kirjastonpuisto hist. asuinpaikka Tammerkosken kylänpaikka/ kartanonpaikka/markkinapaikka Satakunnankatu 20. Hämeenkatu 12. Keskustori 19. 5. 17. 6. 7. 11. 15. 8. 9. 14. 10. 18. Tampereen valtatie Kiint. muinaisjäännös: Frenckellin massahiomo hist. teollisuuskohde
Nro 1. Tammerkosken kaupunkimaisema 2 / 4 Kuvaus Tammerkosken maisemaan ivistyy koko kaupungin kehityshistoria. Alueen y men muodostaa koski ja sen rannoille syntyneet teollisuusrakennukset, mu a niiden tuntumassa sijaitsee myös kaupungin hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Tammerkoski vali in vuonna 1992 yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta, jotka ilmentävät maamme eri osien luonnon- ja kul uuripiirteitä. Nykyisin koski ympäristöineen on osa elävää kaupunkikeskustaa. Tammerkosken maisemaan lii yy joukko julkisia ulko loja, kuten Keskustori ja Laukontori sekä koskea reunustavat puistot. Maiseman ja maiseman tarkastelun kannalta tärkeitä ovat myös kosken yli ävät sillat. Koskimaiseman viheralueet muodostavat keskustan viherverkon y men ja tärkeän osan kaupunkimaisemakokonaisuu a. Tammerkosken ympäristön ilme ä on viime aikoina muoka u kehi ämällä koskenrantojen puistoja sekä maisemavalaistuksin, joista Tammerkosken yläjuoksun valaistus on huomioitu myös alan kilpailuissa. Historia Tammerkoski puhkesi Näsijärven ja pyhäjärven välisen kannaksen matalimpaan kohtaan n. 5500 vuo a si en. Ensimmäiset kirjalliset edot koskevat rannalla keskiajalla sijainneita myllyjä, länsirannan kylää ja kartanoa sekä itäpuolen yksi äisiä taloja. Ensimmäiset edot kosken yli ävästä sillasta ovat 1500-luvulta. Turun ja Porin läänin ja Hämeen läänin välinen raja kulki 1775-1870 koskessa. Tammerkosken nykyinen rakenne u maisema on pitkäl seurausta 1700- ja 1800-luvuilla alkaneesta teollisesta vaiheesta, joka lii yi maailmanlaajuiseen teollistumisen aikakauteen. Tampereen kaupunki peruste in 1779 Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille ja keskiaikaisen kylän paikalle. Kaupungin perustaminen loi edellytykset laajemmalle teollistumiselle. Kaupunki kasvoi teollisuuslaitosten ympärille keskuksenaan voimanlähteenä käyte y Tammerkoski. Näin ollen myös kaupungin hallinnollinen keskus sijoi ui teollisuusrakennusten tuntumaan. Tampereen kaupunki laajeni vuonna 1877 kosken itäpuolelle Ky älään, missä entuudestaan oli Messukylään kuulunu a ivistä asutusta. Tammerkosken rooli muu ui rajavesistöstä kaupungin sisäiseksi uomaksi.
Nro 1. Tammerkosken kaupunkimaisema 3 / 4 1. Tammerkoski ilmakuvassa (2011) 2. Tempontalo ja Hämeensilta Koskipuistosta nähtynä (2009) 3. Tako, Tempontalo ja Tampereen tea eri (2009) 4. Koski pakkassäässä (2009) 2 3 4
Nro 1. Tammerkosken kaupunkimaisema 4 / 4 5. Monien toimintojen ja aikakausien väri ämä näkymä Ra nan suvannon yli (2012) 6. Maamerkkejä puna ilimaisemassa: Hotelli Ilves, Ra nan stadionin tornit, Frenckellin piippu ja Vanhan kirkon kellotapuli (2009) 7. Etualalla Laukonsilta, taustalla Ra nansiltaa (2012) 7 5 6
Nro 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt Valintaperuste: Tampereen kehityshistorian ja kaupunkikuvallisen iden tee n avainmiljöö. Eurooppalaisen teollisuushistorian ilmentymä, jolla kansallinen ja kansainvälinen merki ävyys. Käytöltään uusiutuneiden teollisuusalueiden tunnetuin kokonaisuus Tampereella ja Suomessa. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Tammerkosken rantojen teollisuushistoriaan kiinteäs lii yvä rakennuskanta ympäristöineen 1 / 5 Kuvaus Kiint. muinaisjäännös: Tampellan masuuni hist. teollisuuskohde 17. 8. 17. Tammerkoski 6. tärkeitä kohteita: 1. Finlaysonin tehdasalue (1837-1960) Carl Leszig, John Barker (1837-38), Georg Cunliffe, F.L.Calonius (1877), C. Sequin-Bronner (1899), Jarl Eklund (1926-28), Heikki ja Kaija Sirén (1960) 2. Finlaysonin palatsi Lambert Pe erson (1899) 3. Finlaysonin kirkko F.L.Calonius (1878) 4. Finlaysonin tallipiha (1800-luku) 5. Taidekeskus Mäl nranta (ent. vedenpuhdistamo) Bertel Strömmer ja Eetu Murros 1928-29 6. Näsilinna K.A.Wrede (1898) 7. Tampellan tehdasalue G.Th.Chiewitz (1856), Lambert Pe erson (1904), Birger Federley (1912) 8. Tampellan insinöörien talot Birger Federley (1899, 1901) ja teollisuusrakennus 9. Frenckell (1783-1928) Birger Federley (1904-20) 10. Koskiputouksen voimalaitos August Sandsund ja Bertel Strömmer (1931) 11. Tako Birger Federley (1922-27), W.G.Palmqvist (1931-40), Bertel Strömmer (1932-53), Heimo Kautonen (1952-74) 12. Liljeroos Lambert Pe erson (1896), Bertel Strömmer (1949) 13. Alavoimala Bertel Strömmer 1937 14. Verkatehtaan kon ori ja värjäämö C.Th.Höijer (1895), Lambert Pe erson (1896-99) 15. Näsinpuisto Onni Karsten (1900-luku) 16. Wilhelm von No beckin puisto (1840-luku) 17. Teollisuusrakennuksia 15. 5. 4. 3. 16. 2. Kiint. muinaisjäännös: Kirjastonpuisto hist. asuinpaikka Tammerkosken kylänpaikka/ kartanonpaikka/markkinapaikka Keskustori Hämeenkatu 1. 9. 7. 11. 10. 12. Kiint. muinaisjäännös: Frenckellin massahiomo hist. teollisuuskohde 14. 13.
Nro 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt 2 / 5 Kuvaus Tammerkosken teollisuusympäristöt ovat maamme tunnetuin teollinen kaupunkimaisema ja yksi Suomen kansallismaisemista. Tampereelle leimalliset teks ili-, konepaja- ja puunjalostustehtaiden alueet, voimalaitokset ja kosken yli ävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolima a yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolises kuvastavan kokonaisuuden. Vain osa rakennuskannasta on enää teollisessa käytössä. 1950-luvulta läh en lalle ovat tulleet hallinnon, kul uurin ja asumisen toiminnot. Kosken pohjoisella länsirannalla on Finlaysonin tehtaat ja siihen lii yneen teollisuusyhdyskunnan rakennuskantaa ja pohjoisella itärannalla Tampellan en set teollisuusrakennukset. Hämeensillan eteläpuolella jatkuu teollisuuslaitosten rivistö: itärannalla Tampereen Verkatehtaan rakennuksista säilyneet pääkon ori ja värjäämö sekä vastarannalla Takon tehdasalue ja Alavoimala sekä Liljeroosin tehtaat. Tako on edelleen teollisuuskäytössä. Historia Vuonna 1775 peruste in Tammerkosken länsirannalle kruunun viinanpol mo. Tämä oli alku Tampereen teollistumiselle, josta tuli määräävä piire koko kaupungin kehi ymiselle. Tampereen myöhempi teollisuushistoria on osa 1700- ja 1800-luvun vaihteen kehitystä, jolloin Iso-Britanniasta siirtyi Venäjälle koneenrakentajia ja suunni elijoita panemaan alulle teks iliteollisuu a. Alueen yksi äisillä tehdasrakennuksilla, kuten Finlaysonin 1830-luvulla rakennetulla Kuusvooninkisella, on huoma ava merkitys myös kansainvälisessä teollisuushistoriassa. Toimintansa 1783 aloi anut Frenckellin paperitehdas edus vielä manufaktuuriteollisuu a. Laajami ainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820-luvulla, jolloin Finlaysonin tehdas peruste in. Finlaysonin tehtaasta tuli merki ävä koko Suomen teollistumisen kannalta: 1840-luvulta 1870-luvun alkuun n. 1/4 Suomen teollisuusväestöstä oli töissä Finlaysonin tehtaassa Tampereella. Tampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Vuodesta 1862 alkaen Tampellan alueen pellavatehdas oli Suomen toiseksi suurin tehdas. Lisäksi kosken partaalle sijoi uivat Verkatehtaan ja Liljeroosin tehtaat sekä Tampereen puuhiomo eli Tako. Kaupunki kasvoi näiden teollisuuslaitosten ympärille keskuksenaan Tammerkoski.
Nro 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt 3 / 5 1. Yläjuoksun voimalaitos, Frenckell ja Finlayson Koskipuistosta nähtynä (2009) 2. Viistokuva Tammerkosken yläjuoksulta (2010) 3. Viistokuva Hämeensillan ja Satakunnansillan väliltä (2010) 4. Viistokuva Tammerkosken alajuoksulta (2010) 2 3 4
Nro 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt 4 / 5 5. Frenckellin rakennuksia Satakunnansillalta nähtynä (2009) 7. Frenckellin sisäpihaa (2012) 6. En siä Tampellan tehdasrakennuksia Satakunnansillalta nähtynä (2012) 8. Finlaysonin tehdasrakennuksia Väinö Linnan aukiolta nähtynä (2012) 5 6 7 8
Nro 2. Tammerkosken teollisuusympäristöt 5 / 5 9. Tammerkosken uoman huoltotyöt paljas vat tavallises veden alle jäävät pohjan ja seinämien rakenteet vuonna 2011 11. Tako Laukontorilta nähtynä (2012) 10. Alavoimala (2012) 12. Verkatehtaan kon orirakennus (2009) 9 10 11 12
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema Valintaperuste: Tampereen hallinnollinen, kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja historiallinen ydin. Kaupungin tärkeimmät tori ja puistot sekä merki ävimmät julkiset rakennukset. Keskiaikaisen kylän jäänteitä ja merki ävää tapahtumahistoriaa. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Kosken yli ävä maisemakokonaisuus Hämeensillan ja Satakunnansillan välissä 1 / 7 Kiint. muinaisjäännös: Frenckellin massahiomo hist. teollisuuskohde Lapintie tärkeitä kohteita: 1. Frenckell (1783-1928) Birger Federley (1904-20) 2. Vanha kirkko ja tapuli, Carlo Bassi (1824), Carl Ludvig Engel (1828) 3. Vanha kirjastotalo Jussi Paatela, Toivo Paatela (1925) 4. Tampereen tea eri Kauno S. Kallio (1913) 5. Paloasema Wivi Lönn (1907) 6. Kauppaoppilaitos Wivi Lönn (1911) 7. Hotelli Tammer Bertel Strömmer (1929) 8. Sähkölaitoksen hallintorakennus Lambert Pe erson (1911) Viljo Kolho (1953) 9. Koskiputouksen voimalaitos August Sandsund ja Bertel Strömmer (1931) 10. Ravintola Koskipuisto (Rosso) Timo Pen lä (1965) 11. Ruuskasentalo eli Ruuskasen palatsi Lambert Pe erson (1891), Ma Lampén ja Märta Blomstedt (1940) 12. Suomenpankintalo Harry W.Schreck (1940-42, 1964-65) 13. Tempontalo Bertel Strömmer (1938) 14. Sumeliuksentalo Grahn-Hedman-Wasastjerna (1899) 15. Selinintalo F.L.Calonius (1885), Kauno S. Kallio (1934) 16. Palanderintalo Birger Federley (1900) 17. STS:n talo Kaija ja Heikki Sirén (1965) Kiint. muinaisjäännös: Kirjastonpuisto hist. asuinpaikka Tammerkosken kylänpaikka/ kartanonpaikka/markkinapaikka 18. Commerce Andersin-Jung-Bomanson (1898) 19. Raa huone Georg Schreck (1888) 20. Sandbergintalo F.L.Calonius (1880, 1890, 1896) 21. Kaupungin virastotalo Aarne Ervi (1967, 1975) 22. Siperia C. Sequin-Bronner (1899) 23. TR 54 (ent. viimeistämö) B. Strömmer (1959) Heikki ja Kaija Siren (1960) 24. Tampellan kulma (ent. pellavatehdas) G.Th. Chiewitz (1857-58) 25. Satakunnansilta K. Snellman (1900) 26. Hämeensilta E.R.Eriksson (1929) 27. Keskustorin suihkukaivo lahjoitus tehtailija Wilhelm von No beckilta Tampereen kaupungille (1883) 28. Kirjastonpuisto useita suunni elijoita, mm. Onni Karsten (1820-luku, 1930-luku) 29. Koskipuisto Onni Karsten (1900-luku, 1930-luku) 30. Tammerinpuisto (1930-luku) 31. Työnpuisto (1890-luku) 32. Konsulinsaari (1860-luku) 21. Hämeenkatu 22. Keskustori 20. 19. 27. 18. 17. Tammerkoski 16. 23. 1. 2. 28. 15. 3. 14. 24. 32. 25. 4. 13. 9. 31. 8. Kirjastonpuisto 26. Koskipuisto 5. 7. 6. 30. 29. 11. 10. 12. Satakunnankatu Rongankatu
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 2 / 7 Kuvaus Keskustorin ja Koskipuiston muodostama kokonaisuus on Tampereen julkisten kaupunki lojen ydin ja monien tapahtumien keskus. Keskustorin laidalla sijaitsee monia kaupungin kehityshistorian kannalta merki äviä rakennuksia eri aikakausilta. Erityisen tamperelaiseksi torin ilmeen tekee puna ilisten tehdasrakennusten vahva läsnäolo torin pohjoisilla laidoilla. Raa huoneen, tea erin, vanhan kirkon sekä tyylikkäiden jugendrakennusten rajaama monumentaalinen tori toimii monenlaisten tapahtumien näy ämönä ja joukkoliikenteen solmukohtana. Alueen historia kokoontumis- ja kauppapaikkana on pitkä: jo 1600-luvun alussa tunne u markkinapaikka sijaitsi todennäköises nykyisen Kirjastonpuiston paikkeilla. Keskustorin maisema muu uu kirjastopuiston ja koskimaiseman kau a kosken itärannalla sijaitsevaksi Koskipuistoksi. Puisto tuo mielenkiintoisen parin kosken varren rakennetulle ympäristölle ja tarjoaa samalla katselupaikan koskimaisemaan. Syystäkin Koskipuisto on kaupunkilaisten suosima ajanvie opaikka, joka kesäisin täy yy piknik-seurueista. Puiston tärkein tapahtuma vuosi ain on teekkarikaste vapunpäivänä. Historia Keskustorin tuntumassa oli vilkas markkinapaikka jo kauan ennen kaupungin perustamista. Kosken varressa oli myös myllyjä ja asutusta kosken molemmilla puolin. Kosken yli ävä silta sijaitsi hieman nykyistä Hämeensiltaa pohjoisempana. Keskustori on sijainnut paikallaan Tampereen ensimmäisestä asemakaavaluonnoksesta läh en. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa (1779) torin kulmiin oli vara u kirkkoton t neljälle eri kirkkokunnalle. Näistä kirkoista rakenne in vain yksi, Vanha kirkko, 1824. Vastapäätä sijaitseva raa huone valmistui 1888. Nykyiset mi ansa Keskustori sai 1960-luvulla, kun ns. Molinin talo torialueen keskivaiheilta pure in. 1996 järjestetyn aatekilpailun seurauksena poiste in Hämeenkadulta Kauppakadulle johtanut viistokatu sekä käsitel in torin pinnanmuotoja. Nykyinen Kirjastonpuisto sai alkunsa 1700-luvun alussa Tampereen ensimmäisen apteekkarin J.H.Långhjelmin lääkekasviviljelmistä, joiden paikalle myöhemmin istute in vaahteroita. Vanhan kirkon ympärille syntyi kaupungin ensimmäinen julkinen puisto 1820-luvulla. Viheralue laajeni teollisuuden väistyessä alueelta. Puisto täydentyi uuden kirjastotalon rakentamisen ja koskiuoman kaventamisen yhteydessä 1930-luvulla. Lambert Pe ersonin asemakaavassa 1896 Koskipuistolle oli merki y kosken itäinen ranta Hämeenkadusta Satakunnankatuun. Koskipuiston ensimmäinen, maisematyylinen vaihe rakenne in 1900-luvun alkuvuosina Onni Karstenin johdolla. Toisessa rakentamisvaiheessa 1930-luvulla koskiuomaa kavenne in ja puisto sai mannermaisen rantapromenadin, joka kehys koskimaisemaa myös Kirjastonpuiston puolella. Koskipuiston län nen osa muute in puistoksi 1936 tehdyn Frenckellin paperitehtaan alueen asemakaavaehdotuksen mukaan.
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 3 / 7 1. Keskustorilla etäisyydet ovat suuria: torin pituus on pohjois-eteläsuunnassa yli 400 metriä. Näkymän pää eenä Siperia. (2009) 2. Viistokuva alueelta (2010)
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 4 / 7 3. Keskustori tapahtuma-areenana (2009) 4. Perinteikäs markkinapaikka taipuu moneen: Peräkon kirppis (2009) 5. Laikunlava Vanhan kirjastotalon puistossa (2012) 3 2 4 5
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 5 / 7 6-7. Näkymiä Virastotalon katolta Keskustorille (2009) 8. Näkymä Finlaysonin tehtaan por in läpi Keskustorille (2012) 6 7 8
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 6 / 7 9. Puna ili on tärkeä elemen Koskipuiston miljöössä (2009) 10. Pikku Kakkosen puisto Koskipuistossa on lasten suosiossa (2009) 11. Koskipuistoa (2012) 9 10 11
Nro 3. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema 7 / 7 12. Koskipuistoa ja Kirjastonpuistoa (2012)
Nro 4. Ratinan suvannon kaupunkimaisema Valintaperuste: Monipuolinen rakenne u kaupunkimaisema. Edelleen toimivaa teollisuu a, Tampereen kaupunkikehitystä ilmentävät Koskikeskus ja Ilves-hotelli sekä kansallinen urheilumonumen Ra nan stadion. Kaupunkikuvallisena y menä Ra nan suvanto siltoineen sekä Laukontori satamineen. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Ra nan suvantoa ympäröivä monipuolinen kokonaisuus sisältäen valtakunnallises merki ävän Ra nan stadionin 1 / 4 1. 2. 3. 4. Laukontori 11. 5. 6. 7. 8. 9. Ratinan suvanto Laukonsilta tärkeitä kohteita: 10. 1. Laukonlinna Birger Federley (1907) 2. Laukonhovi Veikko Kallio (1926) 3. Laukonkulma Arthur af Hällström (1901) 4. Kauppaseurantalo Jaakko Täh nen (1957) 5. Tako Birger Federley (1922-27), W.G.Palmqvist (1931-40), Bertel Strömmer (1932-53), Heimo Kautonen (1952-74) 6. Liljeroos (Kehräsaari) Lambert Pe erson (1896), Bertel Strömmer (1949) 7. Alavoimala Bertel Strömmer (1937) 8. Hotelli Ilves Maunu Kitunen (1986) 9. Koskikeskus Täh -Set (1988) 10. Ra nan stadion Timo Pen lä (1963) 11. Laukontori ja Laukontorin satama 12. Ra nansilta Herman Ossian Hannelius (1959) Eteläpuisto Nalkalanranta Ratinanniemi 12. Ratinannokka
Nro 4. Ratinan suvannon kaupunkimaisema 2 / 4 Kuvaus Tammerkoski lii yy Pyhäjärveen Ra nan suvannossa, jonka vesimaisema avautuu järvelle Ra nansillan alta. Ra nan suvanto on toiminnoiltaan monipuolinen ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen rakenne u ympäristö ja pitkiä näkymiä tarjoava kaupunkimaisema. Laukontorin satama on maamme merki ävimpiä sisävesisatamia. Suvannon pohjoispuolinen Laukontori (Alaranta) on viehä ävä, urbaani tori ja kaupunkikul uurin näy ämö. Torimyyn siirtyi sinne, kun myyn Kauppatorilla (nyk. Keskustori) lopete in. Edelleen toiminnassa olevan Takon kartonkitehtaan ja Kehräsaaren uudiskäytössä olevien tehdasrakennusten lisäksi Laukontoria rajaavat useat komeat kivitalot. Suvannon vastakkaisella rannalla on valtakunnallises arvokas Ra nan stadion. Samaan suvantoa reunustavaan maisemalliseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1980-luvun lopussa valmistuneet Koskikeskus ja Hotelli Ilves sekä saman aikakauden asuinkerrostalot. Suvantoon lii yy kolme kevyen liikenteen siltaa, joista vuonna 2010 valmistunut Laukonsilta on alueen uusin maamerkki. Historia 1800-luvun puolivälissä laivaliikenne nykyisen Laukontorin enoille vilkastui vauhdi aen myös satamakauppaa. Tämän johdosta ale in uu a rantatoria rakentaa v. 1866. Torikauppa eh jo laantua 1900-luvun alussa, mu a se elpyi 1930-luvulla, kun kaupankäyn Keskustorilla lopete in. Nykyisen Kehräsaaren-TAKOn alueen nykypäiviin saakka jatkuva teollinen historia alkoi jo ennen Liljeroosin tehdasta. Saarella toimi neulaverstas, mu a Henrik Liljeroos os sen värjäämölleen ja kutomolleen vuonna 1871. TAKO aloi toimintansa 1860-luvulla ja Verkatehdas kosken vastakkaisella rannalla 1850-luvulla. Ra nan niemi oli alkujaan osa Kalevankankaan-Pyynikin harjujonoa. 1900-luvun alussa sinne kaavail in sijoite avaksi Tampereen kaupungin uusi hallinnollinen keskus. Alue a päädy in kuitenkin käy ämään hiekano opaikkana. Harjun madallu ua 1930-lukuun mennessä nousi esiin ajatus urheilustadionin rakentamisesta hiekkakuopan paikalle. Ra nan stadion valmistui vuonna 1966 arkkiteh Timo Pen län suunnitelmien mukaan. Hotelli Ilveksen ja Koskikeskuksen paikalla sijainneen Verkatehtaan purkamista vuonna 1976 saa eli eräs maamme merki ävimmistä rakennussuojelukiistoista.
Nro 4. Ratinan suvannon kaupunkimaisema 3 / 4 1. Alueen eteläpuolista Ra nanrantaa rakennetaan viistokuvassa vuodelta 2010. 2. Näkymä Laukontorin yli Takon suuntaan (2012) 4. Ra nan stadionin katos on betoniarkkitehtuurin taidonnäyte (2012) 3. Ra nan suvanto vapunaa ona (2012) 5. Kaupankäyn ä Laukontorilla (2012) 2 3 4 5
Nro 4. Ratinan suvannon kaupunkimaisema 4 / 4 6. Näkymä suvannon yli Kehräsaareen vuonna (2009)
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu Valintaperuste: Tampereen tärkeät ak iviakselit, tuntumassa ja pää eenä historiallises ja arkkitehtonises merki äviä rakennuksia. Kauppakatu kaupungin pääkatu sen perustamisesta läh en 1800-luvun lopulle. Hämeenkatu kaupungin pääkatu 1890-luvulta läh en. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu niitä rajaavat rakennukset sekä kadunpää eet 1 / 7 tärkeitä kohteita: 1. Rauta easema O o Flodin ja Eero Seppälä (1934) 2. Hotelli Scandic (ent. Emmaus) Bertel Strömmer ja Heikki Tiitola (1935) 3. Rauta eläistentalo Bruno Granholm (1896) 4. Stockmann (1981) 5. Napparintalo Bertel Strömmer (1919) 6. SMK:n talo Jaakko Täh nen (1941) 7. Varmantalo J.S.Sirén (1936) 8. Centrum (1961) 9. Voimantalo Georg Jägerroos (1936) 10. Tampereen Säästöpankin talo Harry W. Schreck (1950) 11. Vanha Pos talo Selim Savonius (1927) 12. Suomenpankintalo Harry W. Schreck (1940-42) 13. Ruuskasentalo Lamber Pe erson (1891) 14. Ravintola Koskipuisto (Rosso) Timo Pen lä (1965) 15. Tampereen tea eri Kauno S. Kallio (1913) 16. Tempontalo Bertel Strömmer (1938) 17. Sumeliuksentalo Grahn-Hedman-Wasastjerna (1899) 18. Commerce Andersin-Jung-Bomanson (1898) 19. Raa huone Georg Schreck (1888) 20. Kauppa-Häme Aarne Ervi (1965) 21. Kauppahalli ja virastotalo Hjalmar Åberg (1899) 22. Otrantalo Georg Schreck (1912-14) 23. Turvantalo Jaakko Täh nen (1938) 24. Kymmenenmiehentalo Birger Federley (1907) 25. Kansallispankintalo Birger Federley 1915 26. Yhdyspankintalo Jaakko Täh nen (1937) 27. Tuotannontalo Bertel Strömmer (1940) 28. Hämeenkatu 29 Runar Finnilä (1928) 29. Hjorthin talo Georg Henriksson (1936) 30. Tuulensuu Bertel Strömmer (1928) 31. Säästöpankintalo Gesellius-Lindgren-Saarinen (1900), Birger Federley (1925) 32. Ainanlinna Erkki Hu unen (1950) 33. Ylioppilastalo (ent. Suomen Yhdyspankin talo) Gustaf Nyström (1901-1902) 34. Tirkkosentalo Lars Sonck ja Birger Federley (1899, 1905) 35. Osuuspankintalo Vilho Pen lä (1905), Bertel Strömmer (1954) 36. Sandbergintalo F.L.Calonius (1880, 1890, 1896) 31. Kauppakatu 30. 28. 29. 32. 33. 26. 27. 24. 23. 25. 22. 34. 35. 36. 19. 20. 21. 18. Hämeenkatu 15. 17. 16. Tammerkoski 14. 13. 10. 12. 11. 8. 9. 7. 5. 6. 4. 3. 2. 1.
Rautatie Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö / Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2012 Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 2 / 7 tärkeitä kohteita: 37. Tullikamari ja pakkahuone Georg Schreck (1900) 38. A la Heikki Tiitola (1914) 39. Toralinna Bruno Granhol (1902) 40. Lähteenlinna E.A.Liuha (1928) 41. Tammelan palvelukeskus (ent. Tampereen Kenkäteollisuus Oy) Lauri Autero ja Hugo Lindholm (1927) 42. As. Oy Sammonkulma Bertel Strömmer (1940) 43. Itsenäisyydenkatu 7-9 Kos Kuronen (1976) 3. Hämeenkatu 2. 1. 37. 43. 41. Itsenäisyydenkatu 38. 39. 40. 42.
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 3 / 7 Kuvaus Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merki ävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keski yvät. Akseli risteää rauta en kanssa ja muodostaa merki ävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun ilmeeseen kuuluvat olennaisena osana bulevardi-istutukset. Hämeenkadun län senä pää eenä on 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko ja itäisenä vuonna 1936 valmistunut rauta easema torneineen. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rauta esemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rauta easeman ali ava vilkasliikenteinen tunneli. Aluerajaukseen sisältyy myös Keskustorilta Hämeenpuistoon johtava Kauppakatu, joka toimi Tampereen pääkatuna 1700-luvun lopulta 1890-luvulle. Kadun merkityksestä kertovat monet sen laidoilla olevat merkkirakennukset sekä pää eenä kohoava Vanhan kirkon kellotapuli. Katujen varren nykyinen rakennuskanta muodostuu lähinnä 1900-luvun liike-, pankki- ja julkisista rakennuksista. Hämeenkadun nykyisessä ilmeessä on kahden eri aikakauden leima: Hämeensillasta itään kadun ilme on pääasiassa funk onalismin ja modernin arkkitehtuurin sävy ämää, sillasta länteen taas enimmäkseen jugendin ja klassismin sävy ämää. Hämeenkatu ja Kauppakatu kertovat kaupankäynnin historiasta, ne johtavat historialliselle markkinapaikalle ja niiden varrelle keski yvät eri aikakausien tärkeimmät kauppaliikkeet, tavaratalot ja kauppahalli. Itsenäisyydenkatu kertoo kaupunkialueen laajenemisesta itään 1800-luvun lopulla ja erityises 1900-luvun kaupunkiarkkitehtuurista. Historia Hämeenkatu esiintyi ensimmäisen kerran kartalla Tampereen ensimmäisessä asemakaavassa vuonna 1779. Kaupan ja liikenteen pääväylänä säilyi kuitenkin 1800-luvun lopulle saakka Kauppakatu, jonka paikalla oli Hämeenlinnasta Pohjanmaalle johtava maan e jo ennen kaupungin perustamista. Vuoden 1865 palon jälkeen yliarkkiteh C.A. Edelfelt laa uuden asemakaavan 1868, jossa Hämeenkatu levenne in paloesteenä toimivaksi puistokaduksi. Rauta e Tampereelle valmistui 1876 ja Ky älän alue liite in kaupunkiin 1877. Pääkaduksi ava in 30 metrin levyinen Hämeenkadun jatke rantapuistoineen kaupunginarkkiteh F. L. Caloniuksen laa massa suunnitelmassa. Hämeenkatu sai suuren liikekadun leiman 1890-luvulla. Puolimatkankatu muodostui rauta en itäpuolelle 1800-luvun lopulla ja sai nykyisen nimensä Suomen itsenäistymisen 40-vuo sjuhlavuoden kunniaksi 1958. 1966 kadun pää eeksi valmistui Raili ja Reima Pie län suunni elema Kalevan kirkko.
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 4 / 7 1. Pääkadun pinnoite aiheu aa melua ja tärinää, mu a monien mielestä juuri nupukivi tekee Hämpistä Hämpin. (2009) 2. Viistokuva Hämeenkadulta Hämeensillalta länteen (2010) 3. Viistokuva Hämeenkadulta Hämeensillalta itään (2010) 2 3
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 5 / 7 4. Viistokuva Itsenäisyydenkadulta (2010) 5. Näkymä Itsenäisyydenkatua pitkin rauta easemalle (2012) 4 5
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 6 / 7 6. Vanha kirkko Kauppakadun pää eenä (2012) 8. Näkymä Hämeenkadulta Hämeenpuistosta itään (2012) 7. Näkymä Hämeenkadulla Koskipuistosta länteen (2012) 9. Hämeenkatu yli ää kosken Hämeensillalla (2012) 6 8 7 9
Nro 5. Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu 7 / 7 10. Näkymä Itsenäisyydenkadulta Kalevan kirkon suuntaan (2009) 12. Näkymä Itsenäisyydenkadulta (2012) 11. Näkymä Itsenäisyydenkadulta rauta easeman suuntaan (2012) 13. Näkymä Itsenäisyydenkadulta (2012) 10 12 11 13
Nro 6. Hämeenpuisto 1 / 4 Valintaperuste: Tampereen keskustan merki ävin maisema-akseli ja historiallinen puistokatu. 1800-luvun kaupunki- ja puistosuunni elun ilmentymä. Kul uurihistoriallises ja arkkitehtonises merki ävää rakennuskantaa, kul uuritoimintoja ja muita julkisia rakennuksia. RKY 2009. Rajausperuste: Hämeenpuisto ja sitä rajaavat rakennukset sekä pää eet Näsinpuisto 15. 20. 1. 2. 4. 3. tärkeitä kohteita ja veistoksia: 1. Laivayh ön talo Birger Federley (1908), Heikki Tiitola (1939) 2. Länsipuisto Veikko Kallio (1927) 3. Amurinlinnan kor eli Erik Bryggman (1950-54) 4. Finlaysonin pikkupalatsi Frederik Thesleff (1897) 5. Pääkirjasto Metso Raili ja Reima Pie lä (1986) 6. Tuulensuu Bertel Strömmer (1928) 7. Aleksanterin koulu Brynolf Sjöström (1873), F.L.Calonius (1886), Wivi Lönn (1903) 8. Työväentalo Heikki Tiitola (1899), Lambert Pe ersson (1905), Heikki Kaar nen (1912), Bertel Strömmer (1930) 9. Tampereen Työväen tea eri Marja a ja Mar Jaa nen (1985) 10. Pyynikin koulu (ent. Ty ölyseo) Wivi Lönn (1899, 1931) 11. Klingendahl Lambert Pe erson (1897, 1904, 1905) 12. Tiilispuisto Maunu Kitunen ja Erkki Luoma (1961) 13. Hjorthin talo Georg Henriksson (1936) 14. Hämeenpuisto Karl Johan Gauffin (1870 1900) 15. Näsinpuisto Onni Karsten (1900-luku) 16. Eteläpuisto K. Vaaramäki (1929) 17. Osuustoimintamuistomerkki Tukinkantajat ja Ostoksilta paluu Wäinö Aaltonen (1950) 18. Uu nen (veistos) Heikki Varja (1981) 19. Minna Canthin muistomerkki Lauri Leppänen (1951) 17. Näsinkallion suihkukaivo Emil Wikström (1913) Pirkankatu 19. 5. 18. 6. 14. 13. 7. 8. 9. 10. 11. Hämeenkatu 12. 17. 16. Eteläpuisto
Nro 6. Hämeenpuisto 2 / 4 Kuvaus Tampereen Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunni eluun lii yvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merki ävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallises kerroksellisen, mi akaavaltaan yhtenäisen kaupunki lan. Yli kilometrin mi ainen Hämeenpuisto johtaa esplanadityyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Merki ävä solmukohta on puiston keskivaiheilla, missä Hämeenkatu ja -puisto kohtaavat. Puistokadun pohjoisena pää eenä on Näsinpuisto suihkukaivoineen ja eteläisenä Eteläpuisto. Eteläinen pääte on mene änyt puistona kul uurihistoriallista luonne aan Ra nan sillan (1959) ja siihen lii yvien liikenneratkaisujen johdosta. Puiston varrelle sijoi uu runsaas merki ävää rakennuskantaa, 1800-1900-luvun vaihteen kouluja ja tehdasyh öiden rakennuksia, 1880-1980-luvuilla rakenne uja julkisia rakennuksia sekä 1900-luvun asuinkerrostaloja. Historia C.L.Engelin laa massa Tampereen asemakaavassa vuodelta 1830 oli paloesteinä leveitä esplanadeja ja puistoja. Komeimman esplanadin, nykyisen Hämeenpuiston Engel suunni eli estämään mahdollisten tulipalojen leviämistä kaupungin uuden ja vanhan osan välillä. Kaupunki pää yi tuolloin nykyisen Näsilinnankadun ton riviin. Hämeenpuiston vanhin osa istute in vuosina 1875-79 ja vuonna 1909 se saavu nykyisen laajuutensa. Puiston nimi vaihde in 1936 Esplanadista Hämeenpuistoksi. Aiemmin hyötyviljelyksessä olleen Eteläpuiston alueen muotopuutarhatyylisen puistosuunnitelman teki kaupungininsinööri K. Vaaramäki ja rakentamista joh kaupunginpuutarhuri Onni Karsten. Puistoa rakenne in vaihei ain 1915-17 ja 1928-29. Puisto katosi maisemasta Ra nansillan ja siihen lii yvien liikennejärjestelyjen johdosta 1950-60-lukujen tai eessa.
Nro 6. Hämeenpuisto 3 / 4 1. Syksyistä esplanaditunnelmaa (2009) 2. Viistokuva Hämeenpuistosta Pirkankadulta pohjoiseen (2010) 3. Viistokuva Hämeenpuistosta Pirkankadulta etelään (2010) 4. Viistokuva Hämeenpuistosta ja Eteläpuistosta (2010) 2 3 4
Nro 6. Hämeenpuisto 4 / 4 5. Hämeenpuistoa pääkirjasto Metson kupeessa (2012) 7. Työväentalon näy ävä kulmaus Hallituskadulta nähtynä (2012) 6. Hämeenpuistoa Eteläpuiston tuntumassa Klingendahlin edustalla (2012) 8. Hämeenpuiston ja Pirkankadun risteys Metson portailta nähtynä (2012) 5 6 7 8
Nro 7. Särkänniemi ja Mustanlahden satama 1 / 4 Valintaperuste: Matkailu-, virkistys- ja imagoarvoltaan Tampereelle merki ävä kokonaisuus. Tärkeä saapumisnäkymä. Historiallinen ja nykyinen satamapaikka. Maisemallinen merkitys Näsijärveen lii yen. Näsinneula koko Tampereen kaupunkikuvallinen dominan. Rajausperuste: Särkänniemellä sijaitseva huvipuisto rakennuksineen ja rakennelmineen, Mustanlahden satama-alue. Näsijärvi tärkeitä kohteita: 1. Näsinneula Pekka Ilveskoski (1971) 2. Akvaario ja planetaario Pekka Ilveskoski (1969) 3. Sara Hildénin taidemuseo ja piha-alue Pekka Ilveskoski (1979) 4. Delfinaario Pekka Ilveskoski (1985) Petri Pussinen (2007) 5. Satamamakasiini Lambert Pe erson (1915) 3. 4. 2. 1. Kortelahti 5. Mustanlahti Paasikiventie
Nro 7. Särkänniemi ja Mustanlahden satama 2 / 4 Kuvaus Särkänniemen elämyspuisto ja Mustanlahden satama muodostavat tärkeän maisemallisen kokonaisuuden lännestä kaupunkiin saavu aessa. Näsinneulasta on vuosien myötä tullut Tampereen matkailullinen tunnus, mu a epäilemä ä myös tärkeä tekijä paikallisiden tee n rakentajana. Elämyspuisto ja Mustanlahden satama palvelevat vapaa-ajanvie opaikkoina niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin. Kokonaisuus on Tampereen tärkeimpiä matkailuympäristöjä. Alueella sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo on eräs maamme merki ävimmistä modernin taiteen museoista. Historia Mustanlah ja Kortelah ovat toimineet Näsijärven liikenteen satamapaikkoina Tampereen perustamisesta läh en. Alueella oli huoma ava merkitys kaupungin vesiliikenne- ja kauppakeskuksena aina 1800-luvun alkupuolelta 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen alue on vähitellen siirtynyt pääasiassa matkailijoiden ja muiden vapaa-ajan vie äjien käy öön.mustanlahden tori oli erityises Pispalan asukkaiden tori, koska matka sinne oli lyhyempi kuin muille toreille. Satamaalueella sijaitseva, Lambert Pe ersonin suunni elema ja vuonna 1915 valmistunut satamamakasiini palvelee mm. ravintolana. Särkänniemi syntyi Onkiniemestä ja viereisestä Särkänsaaresta jotka yhdiste in täytemaan avulla niemeksi. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa niemellä harjoite in teollisuustoimintaa ja se oli myös kaupunkilaisten suosi u vapaa-ajan vie opaikka. 1950-luvulla syntyi ajatus tamperelaisesta matkailunähtävyydestä ja vuonna 1966 peruste in Tampereen Särkänniemi Oy, jonka tehtävänä oli edistää kaupungin matkailua. Vuosina 1969 valmistuivat akvaario, planetaario, lasten eläintarha ja Näsinneulan näkötorni. Vuonna 1975 Tampere sai ensimmäisen pysyvän huvipuistonsa Särkänniemen itäpäähän. Sara Hildénin taidemuseon vihkiäisiä viete in 1979. Delfinaario rakenne in 1985. 1970-luvulta alkaen alue on kehi ynyt Tampereen suurimmaksi turis kohteeksi. Nykyään se on yksi Suomen suurimmista ja suosituimmista huvipuistoista.
Nro 7. Särkänniemi ja Mustanlahden satama 3 / 4 1. Näkymä Mustanlahden sataman yli Särkänniemeen (2012) 2. Viistokuva alueelta (2010) 3. Näkymä Mustanlahden sataman yli Särkänniemeen (2012) 4. Huh kuinen näkymä Näsinneulasta (2012) 2 3
Nro 7. Särkänniemi ja Mustanlahden satama 4 / 4 5-8. Kulkumuotojen kirjoa satama-alueelta nähtynä (2012) 5 6 7 8
Nro 8. Pirkankadun länsipään kaupunkimaisema 1 / 3 Valintaperuste: Kaupunkikuvallises tärkeä kaupunki- ja luonnonmaisema keskustaan lännestä saavu aessa. Pyynikin harjumetsän ja rakennetun kaupunkialueen selkeä rajapinta. Tampereen maisemarakenne hyvin havainnoitavissa. Kul uurihistoriallises arvokkaita rakennuksia. Ilmentää Tampereen asutushistoriaa. MKK 2007 osa. Rajausperuste: Pirkankadun länsipää Pispalan rajalta amma koululle ja Punakylään. 1. tärkeitä kohteita: 1. Rollikkahallin länsipuolen talot Bertel Strömmer (1921) K.O.Aro (1923) ym. 2. Rollikkahallit Vilho Kolho (1949) 3. Tennishallit Bertel Strömmer (1937) 4. Kilometritalo Heikki Tiitola (1923) 5. Pirkankatu 25-27 Bertel Strömmer (1928) 6. Pirkankatu 21-23 Bertel Strömmer (1935) 7. Amma koulu Bertel Strömmer, Mikael Nordenswan (1939, 1950-51) 8. Punakylä Kaupungin rakennuskon ori (1919) 2. 3. Pirkankatu 4. 5. 6. 7. 8. Satakunnankatu
Nro 8. Pirkankadun länsipään kaupunkimaisema 2 / 3 Kuvaus Pirkankatu nouda elee pääpiirteissään historiallisen Hämeenlinnasta Pohjanmaalle johtaneen maan en rei ä. Maan e haarautui Ala-Pispalassa ja sen toinen haara joh Poriin ja Turkuun, kolmas Hyhkyyn. Nykyisin se on maisemallises tärkeä katuosuus lännestä Tampereen keskustaan saavu aessa. Yläpuolisen maisemakehyksenä on Pyynikin ja Pispalan harju. Rollikkahallin yläpuolelta avautuu näkymä paitsi Pyhäjärvelle myös kaupungin yli aina Kalevan kirkolle saakka. Pirkankatua rajaava rakennuskanta koostuu 1920-luvun puisista kaksikerroksisista asuinrakennuksista sekä näistä mi akaavaltaan ja massoi elultaan poikkeavista julkisista rakennuksista. Rakennukset muodostavat voimakkaan katuseinämän ja kaupunkikuvallisen reunan Pirkankadun eteläpuolelle. Kadun taitepisteen vastakkaisilla puolilla sijaitsevat Punakylä ja amma koulu ovat tärkeitä kaupunkikuvallisia elemen ejä. Historia Punakylä rakenne in toimenpiteenä kansalaissodan aiheu aman asuntopulan korjaamiseksi. Alueelle asute in punavankien leskiä lapsineen, mistä alue on saanut nimensä. Pirkankadun länsipään rakennuskanta on syntynyt 1920-luvulta eteenpäin kaupungin sisääntuloväylänä toimivan Pirkankadun varteen. Rollikkahallin länsipuolella sijaitsee viehä ävässä rivissä 11 1920-luvun alkuvuosina valmistunu a puutaloa, joiden suunni elijoita ovat mm. Bertel Strömmer ja K.O.Aro. Rollikkahallin itäpuolella sijaitsee Heikki Tiitolan suunni elema Kilometritalo, joka rakenne in vuonna 1923 sekä kaksi Bertel Strömmerin suunni elemaa pienkerrostaloa vuodelta 1928. Lähinnä amma oppilaitosta on 1935 rakenne u pienkerrostalo. Kaupungin kolme amma koulua pääte in sijoi aa samaan rakennukseen vuonna 1938 ja Bertel Strömmerin suunni elema rakennus valmistui 1940. Sodan vuoksi koulutoiminta keskeytyi ja rakennus luovute in sotasairaalan käy öön. Pirkankadun puoleinen lisärakennus valmistui 1950-luvun alussa. Rollikkahalli on kiinnostava Tampereen liikennehistorian maamerkki. Johdinautoliikenne alkoi Tampereella 8.12.1948 ja rollikkahallit valmistuivat 1949. Pirkankadun vastakkaisella puolella sijaitsee puurakenteinen lautaverhoiltu tennishalli vuodelta 1937.
Nro 8. Pirkankadun länsipään kaupunkimaisema 3 / 3 1. Punakylä kertoo kiinnostavan luvun Tampereen asutushistoriasta (2012) 2. Alueen itäosaa viistokuvassa (2010) 4. Sympaa nen talorivi rajaa näkymää keskustaan saavu aessa (2012) 3. Rollikkahallin länsipuolisia taloja (2012) 5. Amma koulu rajaa tyylikkääs Pirkankatua (2012) 2 4 3 5
Nro 9. Pyynikin kaupunkiympäristö Valintaperuste: Rakennustaiteellises, kaupunkikuvallises ja historiallises poikkeuksellisen eheä 1900-luvun alun kaupunkiympäristö komeine toreineen ja monine merkkirakennuksineen. Asuntovaltaista kaupunginosaa leimaa klassis nen arkkitehtuuri ja Pyynikinharjun läheisyys. RKY 2009 osa. Rajausperuste: Pyynikinrinteen asuinkor elit, Pyynikintori 1 / 5 18. tärkeitä kohteita: 1. Tampereen lyseon lukio Hjalmar Åberg ja A. Willberg (1935) 2. Pyynikin pappila Bertel Strömmer (1928) 3. Marjatan sairaala Lambert Pe erson (1912) 4. Tammerkontu Mar Välikangas (1928-31) 5. Pikarilinna A.E.Eränen (1928) 6. Pyynikintori 8 Jaakko Täh nen (1931) 7. Pirkankontu ja Hiilloksentalo Bertel Strömmer (1928) Mikko Tamminen ja Bertel Strömmer (1916) 8. Pyynikintori 1 ja 3 Veikko Kallio (1928) Jaakko Täh nen ja Yrjö Lindegren (1928) 9. Vanha vaakahuone Lambert Pe erson (1913) 10. Tampereen konservatorio Tampereen kaupungin arkkiteh toimisto (1975) 11. Pyynikinlinna Jarl Eklund (1923) 12. Piispantalo Gunnar Wahlroos (1936) 13. Durchmanintalo Oiva Kallio (1915) 14. Teknillinen oppilaitos R. Björnberg (1912) 15. Pyynikin urheiluken ä ja katsomo Bertel Strömmer ja Eetu Murros (1922) 16. Haapasen palatsi Veikko Kallio (1928) 17. Olanintalo Wivi Lönn (1916) 18. Kolmisopen talot E.A.Liuha, Juho Salokoski, Heikki Tiitola, Bertel Strömmer (1924-27) 19. Amma koulu Bertel Strömmer, Mikael Nordenswan (1939, 1950-51) 20. Marianpuisto (n. 1900) 21. Ilomäen aukea (1930-luku) 22. Heinätori ja Heinäpuisto 23. Pyynikintori Lambert Pe erson (1896), Bertel Strömmer (1927) Bertel Strömmerin suunni elemia asuinrakennuksia (1920-l.): 24. Heinätori 3 25. Ilomäen e 7 26. Kisakentänkatu 10 27. Kisakentänkatu 12 28. Kisakentänkatu 14 29. Kisakentänkatu 16 30. Palomäen e 2 31. Palomäen e 10 32. Palomäen e 13 (1915) 33. Palomäen e 24 34. Palomäen e 27 35. Palomäen e 29 36. Palomäen e 36 37. Palomäen e 38 38. Pyynikin e 3 Birger Federleyn suunni elemia: 39. Palomäen e 1 40. Palomäen e 3 19. 37. 36. 21. 25. Ammattikoulunkatu Palomäentie 22. 35. 34. 33. 17. 16. Heinätori 24. 10. Kisakentänkatu 26. 27.28.29. 2. 9. 8. Pyynikintori 1. 32. 23. 5. 4. 6. 7. 15. 31. 14. 3. 38. 20. Pirkankatu Pyynikin kirkkopuisto 13. 40. 30. 39. 12. 11.
Nro 9. Pyynikin kaupunkiympäristö 2 / 5 Kuvaus Pyynikinrinne on edustava 1900-luvun alkupuolella rakenne u viihtyisä puutarhakaupunginosa, joka on säily änyt hyvin alkuperäiset tyylipiirtensä. Rakennuskanta on enimmäkseen ajallises yhtenäistä ja uudistunut varsin vähän. Kaupunkikuva vaihtelee urbaanista, umpikor elien reunustamasta Pyynikintorista puutalojen reunustamiin, pikkukaupunkimaisiin katuihin. Maisemallises merki ävää on rajautuminen Pyynikinharjuun. Merki ävän julkisten ulko lojen sarjan muodostavat Pyynikintori, Pyynikin urheiluken ä, Marianpuisto sekä Pyynikinharju. Pääosa Pyynikinrinteen rakennuskannasta on 1920-luvulta olevaa puurakentamista klassis sin piirtein. Joukossa on myös sosiaalista asuntotuotantoa edustavia rakennuksia. Näy ävin osa taloista on Palomäenkadun länsipuolella olevia jugendvaiku eisia, kookkaita yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Palomäen en varrella ja Kisakentänkadulla on rivistö puisia aumaka oisia kaksikerroksisia asuintaloja. Alueella on useita julkisia loja samalta aikakaudelta: Heinätori, Pyynikintori, vaakahuone, kouluja, urheiluken ä ja sairaala. Historia Alueen asemakaava perustuu Lars Sonckin voi oisaan kilpailuehdotukseen vuodelta 1903. Alueen rakentamisessa edellyte in edustavaa ulkoarkkitehtuuria ja monet alueen huvilamaisista taloista ovatkin kaupunginarkkiteh Bertel Strömmerin ja arkkiteh Birger Federleyn piirtämiä. Pyynikintorin paikalla on tori jo Lambert Pe ersonin 1896 laa massa asemakaavakartassa, mu a nykyisen muotonsa se sai Bertel Strömmerin 1927 laa massa kaavassa. 1920- ja 1930-luvun vaihteessa torin varrelle nousi yhtenäinen kuusikerroksisten asuin- ja liiketalojen ryhmä, joka nouda elee 1920-luvun klassis sta henkeä. Tyylikkään kokonaisuuden kruunaa torin etelälaidalla Tampereen lyseo kaarevine julkisivuineen vuodelta 1935.
Nro 9. Pyynikin kaupunkiympäristö 3 / 5 1. Pyynikin pikkukaupunkimaista tunnelmaa Amma koulunkadulla (2012) 2. Ilmakuva alueelta ympäristöineen (2011) 3. Pyynikinlinna (2012) 4. Pyynikin e (2012) 3 4
Nro 9. Pyynikin kaupunkiympäristö 4 / 5 5-6. Sisäänkäyntejä Amma koulunkatu 8 ja 10 (2012) 8. Amma koulunkadun pää eenä Amma oppilaitos (2012) 7. Palomäen e 16 (2012) 9. Kisakentänkadun ja Lyseonkadun risteys (2012) 5 6 8 7 9
Nro 9. Pyynikin kaupunkiympäristö 5 / 5 10. Pyynikintori (2012) 12. Tampereen lyseo ja konservatorio (2012) 11. Pyynikintori (2012) 13. Pyynikintori 2-8 (2012) 10 12 11 13
Nro 10. Sepänkadun umpikorttelit Valintaperuste: Tamperelaisi ain harvinaisia ja ympäristöstään poikkeavia suuria umpikor eleita. Amurin koulun ja asuntokor eleiden arkkitehtuuri edustaa enimmäkseen jälleenrakennuskauden ra onalismia. Poikkeuksellinen 1900-luvun alun asemakaavan ja myöhemmän rakennustavan yhdistelmä. Rajausperuste: Amurin koulun, Veljeslinnan ja Savilinnankadun 1940-1950 -luvuilla rakentuneet kor elit 1 / 3 Sotkankatu Paasikiventie 3. Savilinnankatu tärkeitä kohteita: 1. Veljeslinnan kor eli E.A.Liuha (1928), Bertel Strömmer (1948), Jaakko Laaksovirta (1930), A.Eränen (1939), Jaakko Täh nen (1940), Harry W.Schreck (1942-1945) 2. Amurin koulu Bertel Strömmer ja Jaakko Ilveskoski (1952) 3. Savilinnankadun kor eli Jaakko Täh nen (1944, 1945, 1950), Heikki Sysimetsä (1951), Reijo Lairto (1998) 4. Kivipunalanpuisto (1950-luku) 5. Yrjö Jylhän puisto (1950-luku) Sepänkatu 5. 1. 2. 4. Satakunnankatu Pirkankatu Pyynikintori
Nro 10. Sepänkadun umpikorttelit 2 / 3 Kuvaus Kolme Sepänkatuun rajautuvaa kor elia muodostavat kaupunkikuvallises eheän, pääosin sodanjälkeistä arkkitehtuuria edustavan, urbaanin kokonaisuuden. Veljeslinnan ja Savilinnankadun kor elit edustavat poikkeuksellista suurkor elityyppiä Tampereella: arkkitehtuuriltaan samanhenkiset, muurimaiset rakennukset sulkevat sisäänsä suuren sisäpihan. Pihoilla on puustoa ja ne ovat monipuolisessa käytössä. Veljeslinnan kor elin sisäpuolella on Kivipunalanpuisto 1950-luvulta. Kahden umpikor elin väliin sijoi uu Amurin koulun kor eli. Arkkiteh en Bertel Strömmer ja Jaakko Ilveskoski 1952 suunni elema Amurin koulu edustaa korkealuokkaista sodan jälkeistä koulurakentamista. Rakennuksen ukkaa funk onaalista ilme ä pehmentää sodan jälkeiselle arkkitehtuurille tyypillinen hyväntuulinen detaljiikka. Se onkin Tampereen koulujen joukossa hieno esimerkki sodanjälkeisestä suomalaisesta maanläheisestä ra onalismista, johon lii yvät mm. luonnonkiven käy ö ja taitava sijoi uminen kallioiselle mäennyppylälle. Historia Ainakin Veljeslinnan kor elin kohdalla kaavallinen idea on peruja 1920-luvulta vaikka toteutus on pääosin myöhäisempi. Veljeslinnan kor elin seitsemän ton n rakennukset on rakenne u vuosina 1928-1953. Samanoloinen, mu a ajallises yhtenäisempi asuinkor eli muodostuu Amurin koulun kor elin luoteispuolelle Sepänkadun ja Savilinnankadun väliin. Sen rakennukset on rakenne u pääosin 1950-luvulla.
Nro 10. Sepänkadun umpikorttelit 3 / 3 1. Veljeslinnan kor elin sisäspihaa (2012) 2. Viistokuva alueelta (2010) 4. Veljeslinnan kor elin sisäpihaa (2012) 3. Näkymä Sepänkadulta (2012) 5. Amurin koulun pihaa (2012) 2 4 3 5
Nro 11. Pyynikin kirkkopuisto ympäristöineen Valintaperuste: Historiallises ja kaupunkikuvallises merki ävä puisto, Tampereen ensimmäinen hautausmaa ja julkisten arvorakennusten ympäristö. Alueella on Hämeenkadun ja Hämeenpuiston solmukohta ja kaupunkikuvallises merki ävä Aleksanterin kirkko. RKY 2009 osa, MKK 2007 osa. Rajausperuste: Pirkankadun alkupäähän lii yvät puistot ja julkisten rakennusten kor elit 1 / 5 Satakunnankatu 8. tärkeitä kohteita: 1. Aleksanterin kirkko Theodor Decker (1881) 2. Pääkirjasto Metso Raili ja Reima Pie lä (1982-86) 3. Aleksanterin koulu Brynolf Sjöström (1873), F.L.Calonius (1886) Wivi Lönn (1903) 4. Reaalilyseo Jac. Ahrenberg (1890), Bertel Strömmer (1939) 5. Yhteiskoulun lukio E.A.Kranck (1899), Jaakko Täh nen (1959) 6. Pyynikin uimahalli Harry W. Shreck (1954-57) 7. Tampereen taidemuseo (ent. kruunun viljamakasiini) C.L.Engel (1838), Hilja Gestrin (1930) 8. Työläismuseokor eli (1880-l. - 1902) 9. VPK:n talo Heikki Tiitola (1910) 10. Hiekan taidemuseo Oiva Viljanen (1927) 11. Pirkankontu ja Hiilloksentalo Bertel Strömmer (1928) Mikko Tamminen ja Bertel Strömmer (1916) 12. Marjatan sairaala (ent. Tampereen synnytyslaitos) Lambert Pe erson (1912) 13. Pyynikin kirkkopuisto / vanha hautausmaa (1785-1880-l. loppu) 14. Aleksanterin kirkon edustapuisto Karl Johan Gauffin (1880-luku) 15. Kirkkopuiston suihkukaivo (1900) Kevät -veistos Väinö Richard Rautalin (1937) Pyynikintori 7. 11. 12. 6. Puutarhakatu 9. 10. 1. 13. Pirkankatu 2. 14. 15. 3. 5. 4. Hämeenpuisto Hämeenkatu
Nro 11. Pyynikin kirkkopuisto ympäristöineen 2 / 5 Kuvaus Pyynikin kirkkopuiston alueeseen sisältyvät Hämeenpuiston ja Pirkankadun risteyksen tuntumassa sijaitsevat julkiset kaupunki lat ja -rakennukset. Ne muodostavat historiallises kerroksellisen, kaupunkikuvallises ja arkkitehtuuriltaan rikkaan kokonaisuuden. Kokonaisuudelle ovat ominaista pitkät moneen suuntaan avautuvat näkymät sekä iältään ja kaupunki lalliselta rooliltaan moninainen rakennuskanta. Alueen kaupunkikuvallinen dominan on puna ilinen, uusgoo lainen Aleksanterin kirkko. Aleksanterin kirkon edessä on muotopuutarha, joka yhdessä kirkon kanssa muodostaa län sen pää een Hämeenkadulle. Alueen monet koulurakennukset, Pääkirjasto Metso, Pyynikin uimahalli sekä Tampereen taidemuseo, Hiekan taidemuseo ja Amurin työläismuseokor eli monipuolistavat alueen julkista käy öä. Historia Nykyisen Pyynikin kirkkopuiston muodostaa Tampereen vanhan hautausmaan alue, joka ote in käy öön 1785, jolloin Tampereella ei ollut vielä omaa kirkkoa ja seurakunta oli osa Messukylän emäseurakuntaa. Aiemmin alue oli peltoa. Hautausmaan paikka oli esite y jo Daniel Hallin laa massa Tammerkosken kauppalan asemakaavassa vuonna 1775. Hautausmaa oli käytössä aina 1880-luvulle saakka, minkä jälkeen ote in käy öön Kalevankankaan hautausmaa. Theodor Deckerin suunni elema, Aleksanterin kirkko, Tampereen keskusta-alueen kolmanneksi vanhin kirkko (Vanhan kirkon ja Finlaysonin kirkon jälkeen) valmistui vuonna 1881 Esplanadin (nyk. Hämeenpuisto) ja hautausmaan väliin. Tampereen keskustan vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva en nen kruunun viljamakasiini on toiminut Tampereen taidemuseona 1930-luvulta läh en. Sen naapurina sijaitsee uusrenessanssityylinen puutalokor eli, joka rakentui vuosina 1887-1902 työväestön asunnoiksi. Ajatus työläismuseokor elista syntyi jo 1950-luvulla ja Amurin asemakaavaa uudiste aessa vara in tähän tarkoitukseen kor eli taidemuseon läheisyydestä. Museotoiminta alkoi 1975. Alueen rakennuskantaan kuuluu lisäksi monia iäkkäitä koulurakennuksia, joista vanhin on Aleksanterin koulun ton lla sijaitseva en nen Tampereen kansakoulun rakennus (1873). En nen Tampereen reaalilyseo (1890) toimii nykyään ranskalais-suomalaisena päiväko na. Yhteiskoulun lukio toimii edelleen vuonna 1899 valmistuneessa rakennuksessa.