Päiväkoti Myllytontun toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Myllytonttu/Puro
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Lapsen aloittaminen päiväkodissa Myllytontussa on 5 ryhmää, joista yksi on pienten ryhmä ja yksi 3-5 vuotiaiden ryhmä. Loput kolme ovat kielikylpyryhmiä, joista yksi on kielikylpyesiopetusryhmä. Jokaisessa ryhmässä työskentelee 3 kasvattajaa ja ryhmillä on omat leikkitilat ja oma eteinen. Kaikki ryhmät ulkoilevat samalla isolla pihalla ja pienten ryhmällä on oma aidattu alue. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen päiväkodissa perheellä on ensin tutustumisjakso. Jakson aikana lapsi harjoittelee yhdessä vanhemman kanssa päiväkodin eri tilanteita, kuten ulkoilua, leikkiä ja ruokailua. Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu ympäristöön, ryhmänsä aikuisiin ja muihin lapsiin. Tutustumisjakso kestää muutamasta päivästä viikkoon. Lapsen päiväkodissa oloaikaa lisätään pehmeällä aloituksella pikkuhiljaa. Tutustumisjakson aikana vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välillä käydään varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu. Keskustelun tarkoituksena on tutustua lapseen tarkemmin sekä avata päiväkodin ja lapsen ryhmän käytäntöjä. Keskustelussa vanhemmat saavat kertoa omasta lapsesta, kasvatusnäkemyksistä sekä toiveista päiväkodissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Tutustumisjakson ja aloituskeskustelun tarkoituksena on helpottaa lapsen päiväkodin aloitusta. 2.2.2018 3
Leikki ja vuorovaikutus Myllytontussa käytämme leikkipisteitä, joiden avulla lapset valitsevat leikin. Leikkipisteillä tuemme lapsen oman toiminnan ohjausta, harjoitamme sosiaalista vuorovaikutusta leikkiä ja leikkikavereita valitessa, ja autamme kaikkia pääsemään mukaan leikkeihin. Leikkipisteet auttavat myös pitämään melutason kohtalaisena, kun määrättyihin leikkeihin mahtuu mukaan tietty määrä lapsia ja ryhmätilaa on käytetty kokonaisvaltaisesti. Leikkien ja lelujen paikat eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettu, joten vaihdamme ja uudistamme paikkoja ja leluja lasten mielenkiinnon mukaan. Totuttuaan päiväkotiarkeen kannustamme lapsia myös leikkimään kaikkien lasten kanssa eikä ainoastaan yksin tai aina saman kaverin kanssa. Kasvattaja tukee lapsia vuorovaikutuksessa esimerkiksi avustamalla konfliktitilanteiden selvittämisessä ja mallittamalla hyvää vuorovaikutusta. Leikissä myös havainnoimme lapsia, minkä kautta saamme selville lasten mielenkiinnonkohteita ja tuen tarpeita. Kohtaamme kaikki lapset yksilöinä ja tasa-arvoisesti. Kun lasta kohdellaan arvokkaasti ja reilusti, oppivat he itse kohtelemaan muita juuri tällä tavalla. Puhumme siitä, että kaikki ovat samanarvoisia riippumatta ulkonäöstä, kulttuurista tai muista taustatekijöistä. Keskustelemme, luemme ja otamme selvää ympäröivästä maailmasta ja sen moninaisuudesta. Vietämme myös juhlia, joissa erilaisia kulttuureja käsitellään, esimerkiksi YK-päivän juhlaa. 4
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Myllytontussa pidämme huolen siitä, että lapsella on hyvä ja turvallinen olo päiväkotiarjessa. Meillä on sisällä ja ulkona sääntöjä, jotka luovat turvallisuutta ja auttavat lapsia oman toiminnan ohjauksessa. Lapsille myös selitetään miksi meillä on säännöt ja minkä takia niitä kuuluu noudattaa, jotta he oppisivat turvalliseen liikkumiseen omatoimisestikin. Tuemme ja autamme lasta arjen tehtävissä, mutta annamme hänen myös yrittää itse, jotta hänestä tulisi omatoiminen ja itsevarma. Pidämme huolta lasten hygieniasta ja valvomme heidän vessassa käyntejä ja käsien pesua. Pesemme kädet aina sisään tultaessa ja ennen ruokailuja. Pesemme myös leluja tasasin väliajoin. Opetamme lapsia myös kierrättämään ja lajittelemme heidän kanssaan paperi-, seka- ja biojätteet. Pidämme huolen, että leikkiympäristö on mukava ja mahdollisimman rauhallinen. Käytämme koko ryhmätilaa leikkimiseen ja jaamme leikit eri paikkoihin ja huoneisiin, jotta melutaso pysyisi kohtuullisena. Järjestämme myös mukavia paikkoja leikkiä, jossa leikin tunnelman luonti olisi kivaa ja helppoa. 5
Lasten osallisuus Myllytontussa pidämme tärkeänä lasten osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Suunnittelemme toimintaa myös lasten mielenkiinnonkohteiden pohjalta ja keskustelemme lasten kanssa mistä he pitävät ja mitä he haluaisivat tehdä. Kun leikimme lasten kanssa huomioimme myös millaiset asiat tulevat leikissä esille ja mistä jutellaan, jotta saataisiin selville mistä lapset ovat kiinnostuneita. On kuitenkin olemassa joitakin tavoitteita, teemoja ja sanastoja, jotka ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja oppimiselle, joista pidämme kiinni. Kun työskentelemme näiden parissa toteutamme lasten osallisuuden esimerkiksi niin, että lapset saavat valita kahden vaihtoehdon välillä, jolloin heille kuitenkin tulee tunne siitä, että he ovat saaneet olla mukana toiminnan valitsemisessa. Isompien lasten ryhmissä äänestäminenkin on suosittu tapa valita esimerkiksi mitä satuhetkellä luetaan tai mitä lauluja lauletaan. Toiminnan arvioinnin lisäksi annamme mahdollisuuden lapsille arvioida omaa osaamista. Esimerkiksi laittaessamme lasten töitä esille saavat lapset nähdä mitä kaikkea he ovat saaneet aikaseksi. Otamme myös eri tilanteista valokuvia, joita voi myöhemmin katsoa ja muistella mitä tehtiin ja opittiin. 6
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö Vanhempien osallisuus Mahdollistamme myös vanhempien osallistumisen toimintamme suunnitteluun ja arviointiin. Tulo- ja hakutilanteissa keskustelemme vanhempien kanssa ja kuuntelemme heidän toiveitaan toiminnastamme. Sen lisäksi teemme kyselyjä vanhemmille liittyen toimintaamme ja sen suunnitteluun, sekä pyydämme heiltä palautetta, jotta voisimme kehittää toimintaamme parhaimman mukaan. Kysyimme vanhempien tärkeitä arvoja kasvatuksessa ja teimme niistä koonnin, joka on ollut apuna toimintasuunnitelmamme teossa. Vanhempien ajatuksia lapsen arjesta kuullaan myös VASU- ja LEOPS-keskusteluissa. Ilmoitamme vanhemmille säännöllisesti sähköpostilla tärkeistä päivämääristä ja tapahtumista sekä muista Myllytontun ajankohtaisista asioista. Monialainen yhteistyö Teemme myös yhteistyötä monien tahojen kanssa. Alueemme kiertävä erityislastentarhanopettaja käy toimintakauden aikana jokaisessa ryhmässä vierailulla. Tämän lisäksi voimme ottaa yhteyttä häneen muinakin aikoina, mikäli siihen on tarvetta. Häneltä me ja vanhemmat saamme tukea kasvatuksessa. Meillä käy tarvittaessa S2, eli suomi toisena kielenä, lastentarhanopettaja joka antaa ehdotuksia siihen, miten työskennellä lapsen kanssa joka tarvitsee tukea suomen kielessä. Teemme yhteistyötä myös neuvolan (Hyve4), puheterapeutin sekä seurakunnan kanssa. 2.2.2018 8
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Kielitietoisuus, ajattelu ja oppiminen Tuemme lasten kielen kehitystä joka päivä erilaisissa tilanteissa lukemalla satuja, laulamalla, nimeämällä asioita oppimisympäristössä ja keskustelemalla lasten kanssa maailman menosta. Käytämme paljon pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden sille, että lapset saavat toteuttaa itseään ja kun ryhmä on pienempi voivat ujoimmatkin lapset rohkaistua osallistumaan toimintaan. Kasvattajat pystyvät myös helpommin havainnoimaan, kuuntelemaan ja tukemaan lapsia yksilöllisellä tasolla. Koska ruotsin kielen omaksuminen on kielikylvyn tavoite, näkyy kielen kehityksen tukeminen vahvasti kielikylpytoiminnassamme. Aikuisen rooli vieraan kielen oppimisessa on erittäin suuri niin mallittamisessa, nimeämisessä kuin fraasien opettamisessakin. Tämän takia toimimme paljon pienryhmissä, jolloin on rauha oppia uusia sanoja ja sanontoja ja saada yksilöllistä tukea kielen oppimisessa. Leikkipisteetkin ovat sitä varten, että kasvattaja voi leikissä nimetä ja mallittaa juuri sitä sanastoa, jota leikissä käytetään. Lorujen ja laulujen kautta lapset voivat maistella ja harjoitella sanoja ja huomata kielen rakenteita. Ryhmissä työskentelemme toisinaan erilaisten teemojen mukaisesti. Teemat syntyvät niin lasten mielenkiinnonkohteista, kuin pedagogisista painopisteistäkin. Lisäksi koko varhaiskasvatusalueellamme on vuosittain yhteinen teema, jota painotamme toiminnassamme. Tämän kauden, 2017-2018, teema on kirjallisuus ja juhlavuoden kunniaksi Suomi100-teema näkyy työskentelyssämme. 10
Monilukutaito ja digitaalisuus Näin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) määrittelevät monilukutaidon : Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. [ ] Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Harjoittelemme monilukutaitoa monissa eri tilanteissa. Tarkastelemme lasten kanssa esimerkiksi ilmeitä ja eri tapoja ilmaista tunteita, jotta sosiaaliset signaalit ja niiden tulkinnat tulisi tutuksi. Harjoittelemme myös tunneilmaisuja ja tapaa keskustella tilanteissa eri henkilöiden kanssa. Lisäksi tarkastelemme kuvia ja niiden merkitystä kommunikaatiossa ja viestinnässä. Luemme tietenkin myös kirjoja ja pohdiskelemme niitä. Talossa on myös kaksi tablettia, ja tavoitteena on saada jokaiseen ryhmään omat. Tableteille on ladattu pedagogisia pelejä ja niiden pelaamiseen asetetaan aina peliaika. Käytämme tablettia lasten kanssa myös kuvaamisen ja äänittämiseen sekä yleiseen tiedonhakuun. Jos eteen tulee jokin asia johon emme tiedä vastausta kannustamme lapsia itse keksimään miten siihen saisi vastauksen. Lapset hakevat aikuisen avulla tietoa ja ohjeita tabletilta, esimerkiksi paperilentokoneen taittamisohjeita. 2.2.2018 11
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö sisällä Talossa on 5 ryhmää ja jokaisella ryhmällä on omat tilat ja eteiset. Omat tilat luovat turvallisen ja rauhallisen leikki- ja oppimisympäristön. Jokaisessa ryhmässä on leluja, jotka sopivat juuri sen ikäisille lapsille. Vaihtelemme leluja ryhmien kesken ja käytämme joskus toistemme tiloja. Ryhmissä miltei kaikki lelut ovat lasten saatavilla ja he saavat vapaasti ottaa niitä. Käytämme leikkipisteitä, jotka auttavat lasta oman toiminnan ohjauksessa, leikkikaverin löytämisessä, pitkäjänteisessä leikissä ja oman tilan hahmottamisessa. Joskus aikuiset voivat arpoa leikkikaverit, jotta lapset oppivat leikkimään kaikkien ryhmän lasten kanssa sekä leikkimään uusia leikkejä. Talossamme on liikuntasali. Ryhmät käyttävät salia vuorotellen eri viikonpäivinä johon jokaisella ryhmällä on omat vuoronsa. Salissa pidämme myös yhteisiä lauluhetkiä ja muita juhlia. 2.2.2018 13
Oppimisympäristö ulkona Käytössämme on oma iso piha, jota käytetään kokonaan. Pihalla on esim. keinuja, kiipeilytelineitä, ulkoleluja ja pyöriä. Pihamme muodostuu erilaisista leikkimaastoista, asfaltista, sorasta ja pienestä metsästä. Pienten, eli 1-2 vuotiaiden ryhmällä, on oma aidattu alue pihasta, jotta heillä olisi rauhaa tutkiskella ympäristöä turvallisesti. Ulkona on ulkoilusääntöjä, joilla luomme turvallisuutta. Aikuisilla on omat alueet joita he valvovat, jotta isoa pihaamme voisi käyttää kokonaisvaltaisesti ja turvallisesti. 2.2.2018 14
Lähiympäristö ja muu Helsinki oppimisympäristönä Myllytontun lähellä on hyviä leikkipuistoja ja kenttiä, joita käytämme aktiivisesti. Teemme myös retkiä lähimetsäämme. Käytämme myös lähellä olevia liikuntahalleja, esimerkiksi Liikuntamyllyä tai Myllypuron jäähallia. Lähellämme on myös Stoa ja Itäkeskuksen kirjasto, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä. Käymme myös pidemmillä retkillä, esimerkiksi Vuosaaressa tai keskustassa. Päiväkotimme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, esimerkiksi metro tai Kehä 1:tä pitkin ajavat bussit 2.2.2018 15
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Arviointi ja kehittäminen Arvioimme toimintaamme ja kehitämme sitä koko ajan. Arjessa keskustelemme lennossa siitä mikä toimii ja mikä ei. Tiimipalavereissa otamme asiat uudelleen esiin ja mietimme millä tavalla toimintaa voi kehittää ja missä olemme onnistuneet. Kysymme myös lapsilta heidän mielipidettään siitä, mikä on ollut kivaa ja mitä he toivovat lisää. Lapset saavat myös arvioida toimintaa eri tavoin. Käytämme hymiöitä joiden avulla lapset voivat kertoa onko retki tai tehtävä ollut hyvä tai huono. Isompien lasten ryhmissä keskustelemme, mikä on ollut hauskaa ja mikä tylsää, jotta he saavat äänensä kuuluviin ja tunteen sitä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan. Kehitämme toimintaamme, jotta lasten tarpeet ja taidot huomioitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen tiimi tekee myös oman suunnitelman toiminnastaan ja palaa siihen tasasin väliajoin tarkastelemaan miten pedagogisissa tavoitteissa on onnistuttu ja miten toimintaa voisi vielä kehittää. Henkilökunnalla on kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä, jolloin käymme läpi toimintamme onnistumisia ja kehittämiskohteita. Lisäksi pidämme kerran vuodessa esimiehen ja työntekijän välisen kehityskeskustelun. Kysymme myös vanhempien mielipidettä toiminnastamme, jotta hekin saavat vaikuttaa siihen. Palautetta pyydämme tasasin väliajoin, jotta vanhemmatkin saisivat toiveensa kuuluviin. Huhtikuussa pyydämme palautetta ryhmän toiminnasta koko vuoden ajalta. Lisäksi vanhemmat voivat antaa palautetta johtajalle samaisessa kyselyssä. Pidämme vanhempainiltoja, juhlia ja muita kahvitteluhetkiä, joissa vanhemmilla on mahdollisuus kertoa mielipiteitään sekä ideoita toimintaamme. 2.2.2018 17
Tavoitteet 2017-18 Helsingin yhteiset tavoitteet Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Myllytontussa olemme esimerkiksi kysyneet vanhempien tärkeitä kasvatusarvoja sekä toiveita toimintaamme. Lapset ovat saaneet kertoa toiveitaan päiväkodin toiminnasta ja oppimisympäristöstä ja olemme myös ottaneet selvää lasten mielenkiinnonkohteista. Tämän kaiken olemme huomioineet ja sisällyttäneet tämän toimintasuunnitelman tekoon. Myllytontun tavoitteet vuodelle 2017-2018 Monipuolinen liikunta osaksi päiväkotiarkea. Kannustamme lapsia liikkumaan, tarjoamme monipuolisia liikkumismuotoja ja muistutamme siitä, että useaan hetkeen päivässä voi sisällyttää liikuntaa. Varhaiskasvatustyön aikatauluttaminen ja vahvistaminen. Vanhempien ja lasten osallistaminen toimintaan ja sen suunnitteluun. (Myös Helsingin tavoitteissa) Toiminnassamme näkyy lasten ja vanhempien toiveet. Toimintaamme arvioidaan säännöllisesti. 2.2.2018 Etunimi Sukunimi 18