Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 (Turvallisuussuunnitelman 2011 2015 päivitys) Tarkistettu ja hyväksytty Oriveden kaupunginhallituksessa 9.12.2013
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO JA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TAUSTAA... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI... 10 2.1 ASUMISTURVALLISUUS... 10 2.1.1 Yleistä... 10 2.1.2 Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen nykytilanne Orivedellä... 10 2.1.3 Haasteet ja ongelmat erityisryhmien asumisturvallisuudessa Orivedellä... 13 2.1.4 Toimenpide-ehdotukset erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseksi Orivedellä... 15 2.1.5 Juupajoella ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen nykytilanne... 18 2.1.6 Juupajoella toimenpide-ehdotukset asumisturvallisuuden parantamiseksi... 20 2.2 LIIKENNETURVALLISUUS... 21 2.2.1 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007... 21 2.2.2 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2013... 21 2.2.2.1 Liikenneonnettomuuksien kehitys Orivedellä 2008 2012... 22 2.2.3 Vaarallisten aineiden ohikuljetukset... 24 2.2.2.1 Vaarallisten kemikaalien kuljetus maanteillä... 24 2.2.2.2 Vaarallisten kemikaalien kuljetus rautateillä... 24 2.3 KATUTURVALLISUUS... 25 2.3.1 Katuturvallisuuden nykytila... 25 2.3.2 Kameravalvonta... 28 2.3.3 Katuturvallisuuden lisääminen... 28 2.4 LAPSET JA NUORET... 29 2.4.1 Lasten ja nuorten turvallisuus... 29 2.4.2 Lasten ja nuorten turvallisuus Juupajoella... 34 2.4.3 Lasten ja nuorten turvallisuuteen liittyviä asioita Orivedellä... 34 2.4.4 Nuorten ammatillinen koulutus, työttömyys ja toimeentuloturvan tarve. 35 2.4.4.1 Nuorten ammatillinen koulutus... 35 2.4.4.2 Työttömyys... 36 2.4.4.3 Toimeentuloturva... 37 2.4.3 Laillisuus- ja asennekasvatus... 39 2.4.3.1 Nykytilanne... 39 2.4.3.2 Toimenpiteet... 41 3 TURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 42 4 SEURANTA JA ARVIOINTI... 44 2
1 JOHDANTO JA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TAUSTAA Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi huominen (Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012). Ohjelma sisältää yhteensä 64 toimenpidettä, joiden tavoitteena on ratkaista keskeisimmät arjen turvallisuuden ongelmat ja ennalta ehkäistä ongelmia jatkossa. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015: Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan määritelmän mukaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Turvallisuuden parantaminen ja tehokas ongelmien ratkaisu edellyttävät yhä useammin eri toimijoiden yhteisesti sopimaa ja ajoittamaa toimintaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman painopiste on tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Yhteisesti toteutetut ja yhteen sovitetut toimenpiteet ovat usein myös kustannuksiltaan huomattavasti edullisempia verrattuna siihen, että eri sektorit ja hallinnon tasot toimivat samojen asioiden edistämiseksi toisistaan tietämättä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman kohteena ovat sellaiset ilmiöt, joissa arjen turvallisuuteen kohdistuvat riskit ja ongelmat ovat kohonneet ja joita ei voida ratkaista koko väestöön kohdistettavilla toimenpiteillä. Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojen varautumista. Suomalainen yhteiskunta on varsin turvallinen. Normaalioloissakin ilmenee silti häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja kuvauksiksi tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen elintärkeät toiminnot. Uhkamalleja ovat: - voimahuollon vakavat häiriöt, - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt, - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt, - yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt, - elintarvikehuollon vakavat häiriöt, - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt, - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen, - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt, - suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, - terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus, - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt, - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä - sotilaallisen voiman käyttö. 3
Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset ym. voivat suunnitella varautumistaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian pohjalta. Alueellinen valmistelu Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyö perustuu sisäasiainministeriön julkaisussa 23/2011 kuvattuun yhteistyön toimintamalliin ( Arjen turvaa yhteistyöllä ). Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laadittiin ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtui aluehallintovirastojen johdolla laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Alueelliset ohjelmat täydentävät kansallista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston laatimassa kokonaisturvallisuusstrategiassa 2012-2015 annetaan kuvaus kokonaisturvallisuustyön nykytilasta, nostetaan esiin keskeiset haasteet sekä noin 60 kärkitoimenpidettä, joilla haasteisiin lähivuosina vastataan. Kärkitoimenpiteitä on kolmenlaisia: 1) organisaation omat jo käynnissä olevat toimenpiteet, 2) kansallista sisäisen turvallisuuden ohjelmaa alueellisesti toteuttavat toimenpiteet ja 3) uudet, innovatiiviset prosessin aikana syntyneet toimenpiteet. Kokonaisturvallisuusstrategia on dynaaminen ja sitä päivitetään tulosten arvioinnin yhteydessä vuosittain. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategian painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja erityisesti lasten ja nuorten elämänhallinnan parantamisessa. Alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistuttua päivitetään paikalliset turvallisuussuunnitelmat sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kuntien tulee huomioida turvallisuussuunnittelussaan niin kolmannen sisäisen turvallisuuden kansallisen ohjelman kuin alueellisen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja toimeenpanoesitykset. Sisäasiainministeriön kirje 19.12.2012 (SM064:00/2011) ja sen liitteenä oleva muistio 27.11.2012 (Yhteenveto sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteistä) on toimitettu mm. kunnille. Sisäasiainministeriön verkkosivuille osoitteeseen http://www.intermin.fi/sisainenturvallisuus/paikallinen_turvallisuussuunnittelu on koottu tietoa sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä paikallisesta turvallisuussuunnittelusta. Turvallisuussuunnitelmista on koottu tietoa sivustolle, jonka osoite on turvallisuussuunnittelu.fi. Paikallista turvallisuussuunnittelua seuraa ja edistää poikkihallinnollinen valtakunnallinen ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Päivi Nerg. Ohjaus- ja seurantaryhmän kokousten aineisto on luettavissa osoitteessa http://www.intermin.fi/sisainenturvallisuus/paikallinen_turvallisuussuunnittelu/prime104.aspx. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden toimeenpanon edistämiseksi sisäasiainministeriö on julkaissut koosteen toimenpiteisiin liittyvistä hyvistä käytännöistä, joita on jo toteutettu eri puolilla maata ( Tie turvallisempaan huomiseen, Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt, Sisäasianministeriön julkaisuja 29/2012). 4
Sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeinen sisältöä: lisätään turvallisuuden tunnetta - tavoitteena lisätä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman alueensa turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisäävään työhön, - tavoitteena parantaa maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin; kehitetään ennalta ehkäisevän turvallisuustyön tuloksia mittaavia indikaattoreita ja varmistetaan kansallisten kyselytutkimusten säännöllinen toteuttaminen - toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on saada tietoa lasten ja nuorten turvallisuudesta ja ennalta ehkäisevän nuorisotyön vaikuttavuudesta toimenpiteiden oikean kohdentamisen varmistamiseksi (mm. kouluterveyskysely, nuorisorikollisuustutkimus jne. sekä vapaa-ajalla tehtävän nuorisotyön arviointimalli); varmistetaan turvallinen oppimisympäristö - toimenpiteiden tavoitteena on tehostaa koulukiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista varmistamalla KiVa Koulu hankkeen kattava käyttöönotto, - saada luotettavaa tietoa koulussa tapahtuvista väkivaltatilanteista ennalta ehkäisevän työn kehittämiseksi sekä - varmistaa, että uudet turvallisuusohjeet on otettu kattavasti käyttöön oppilaitoksissa ja että kriisi- ja häiriötilanteissa toimimista harjoitellaan säännöllisesti > tärkeää, että jatkossa oppilaitosten turvallisuus liitetään osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua; julkisten tilojen turvallisuuden parantaminen varmistetaan työtään tekevien ihmisten turvallisuus - Työssä kohdattu väkivalta on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana ja on kyselytutkimusten mukaan yleisin naisiin kohdistuva väkivallan muoto. Työssä kohdattua väkivaltaa on erityisesti kaupan alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä sellaisissa kuntien toimipisteissä, joissa käsitellään ihmisten saamia etuuksia. Työssä kohdattua väkivaltaa on myös oppilaitoksissa sekä hoiva- ja huoltolaitoksissa. Huom! Vuonna 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä lievä pahoinpitely, silloin kun se kohdistuu työtään tekevään henkilöön, on virallisen syytteen alainen rikos. Kuntien kannalta keskeinen on toimenpide 17, jossa on päätetty, että aluehallintoviraston johdolla toteutetaan vuonna 2013 kampanja, jossa levitetään tietoa työssä kohdatusta väkivallasta ja keinoista sen vähentämiseksi ottaen huomioon erilaiset työtehtävät ja työympäristöt. parannetaan rakennetun ympäristön turvallisuutta - turvallisuusseikkojen huomioon ottaminen alusta alkaen päätöksissä, jotka koskevat alueiden käyttöä, kaavoitusta ja rakennetun ympäristön suunnittelua > www.turvallinenkaupunki.fi sivuston kehittäminen (ja levittäminen 5
kunnassa), - lisätään esteettömyyttä eri keinoilla ottamalla huomioon myös kustannustehokkuuteen liittyvät seikat; lisätään liikkumisen turvallisuutta varmistetaan nuorille turvallinen kasvuympäristö (neljä toimenpidekokonaisuutta) - nuorten rattijuopumusten määrän vähentäminen > Tie selväksi toimintamallin ottaminen käyttöön kunnissa (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/alkoholiohjelma/kentalla2011/tie_selvaksi), - tavoite katkaista nuoren, alle 18-vuotiaan rikoskierre ja tukea vanhempia kasvatustyössä > Ankkurimallin käyttöönotto valtakunnallisesti: poliisilaitokselle perustetaan moniammatillinen Ankkuritiimi, joka ottaa alle 18-vuotiaan rikoksesta kiinni jääneen puhutteluun heti ensimmäisen teon jälkeen, - vähennetään nuorten (yli 18-vuotiaiden) uusintarikollisuutta: rikokseen syyllistyneiden nuorten sovitteluun ohjauksella edistetään sitä, että nuori saa mahdollisuuden kohdata uhri ja kantaa vastuun teoistaan, - lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja seksuaalirikosten ehkäisy; vähennetään vakavaa väkivaltaa ja sen uhkaa - pilotoidaan toimintamalli, jolla henkilö, jolla on korkea väkivaltapotentiaali, voidaan ohjata jonon ohi nopeasti terveydenhuollon palvelujen piiriin; - edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille, - jatketaan lähisuhdeväkivallan riskiarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella; ennalta ehkäistään perhesurmia - sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä teettänyt selvityksen perhe- ja lapsisurmien taustoista vuosilta 2003-2012 (sisäasianministeriön julkaisuja 35/2012), - päätös perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän kokouksessa 17.10.2012; toimeenpanopäätös sisältää 14 toimenpidettä vastuutahoineen ja toimeenpanon aikatauluineen; parannetaan yritystoiminnan turvallisuutta ja yritysten häiriötöntä toimintaa - toimenpiteet (17 kpl) on koottu kansalliseen yritysturvallisuusstrategiaan Liiketoimintaa turvallisesti; vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia - selvitetään mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä, - alkoholia ja muita päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta mukaan lukien verkkoaineisto, 6
- otetaan PAKKA-hankkeen (Paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa, - lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja; kehittämishankkeisiin mahdollista saada rahoitusta KASTE-rahoituksesta; parannetaan rikoksen uhrin palveluja ja rikoksen tekijän tukea - riittävien ja alueellisesti kattavien rikosuhripalvelujen varmistamiseksi valmistellaan 31.12.2013 mennessä vaihtoehtoiset mallit rikosuhripalvelujen kestäväksi rahoitusmalliksi mukaan lukien rikosuhrirahaston perustaminen - kuntien tulisi jatkossa entistä kattavammin huolehtia siitä, että vapautuvalle vangille järjestetään rikoksetonta elämää tukevia palveluja (toimenpiteen 60 mukaisesti), - kehitetään nuorille miehille suunnattuja rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja; ennalta ehkäistään ääriajatteluun perustuvia väkivaltaisia tekoja - sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun yhteydessä laadittiin toimenpideohjelma (12 toimenpidettä) ääriajatteluun perustuvien väkivaltaisten tekojen ennalta ehkäisemiseksi ( Tavoitteena eheä yhteiskunta, Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2012); varmistetaan vapaaehtoisten saatavuus turvallisuus- ja hälytystehtäviin Pelastuslain ohjaamana ja paikallisten tarpeiden pohjalta vapaaehtoisen palokuntien ja sivutoimisen pelastushenkilöstön toimintakykyä arvioidaan vuoden 2013 aikana. Sopimuspalokuntien osalta Pirkanmaan pelastuslaitos vie koko maakunnan alueella syksyn 2013 aikana läpi toimintakykyhankkeen, jossa käsitellään palokuntien toiminnallisia valmiuksia, tulevaisuuden näkymiä ja mietitään tarvittaessa kehitettäviä yhteistyön toimintamuotoja. Pirkanmaan pelastuslaitos on yhdessä sopimuspalokuntien kanssa vuosien 2012-2013 aikana rakentanut toiminnallisia prosesseja, jotka helpottavat pelastuslaitoksen ja vapaaehtoisen henkilöstön yhteistyötä. Tärkeimpinä voidaan mainita mm. ylläpitokoulutus, aloitetoiminta ja fyysisen kunnon seuranta. Sivutoimisen henkilöstön tarkastelu pyritään alkamaan syksyn 2013 aikana. Pirkanmaan turvallisuusklusteri on maakunnan alueelle keskittynyt laajaalainen turvallisuustoimijoiden yhteistyötä kehittävä hanke. Mukana on mittava määrä eri organisaatioiden edustajia. Yhtenä osa-alueena on käsitelty kolmannen sektorin osallistumisen mahdollisuutta yleisen turvallisuuden kehittämiseen. Kolmannen sektorin osa-alueen tarkastelu on käynnistynyt syksyn 2013 aikana. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla, jossa kansalliset tavoitteet sovitetaan yhteen paikallisen turvallisuustilanteen analyysin tuottaman tiedon kanssa. Paikallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. 7
Keskeisenä keinona tavoitteen savuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu, joka toteutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä. Yhteisesti laadittu turvallisuussuunnitelma ohjaa ja koordinoi toimintaa. Suunnitelma mahdollistaa jatkuvuuden sekä yhteisen vastuunjaon turvallisuudesta ja rikollisuuden ehkäisystä. Turvallisuussuunnittelu ja turvallisuustyö on osa kunnan kaikkien toimialojen työtä. Jokaisella toimialalla on sen luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat siihen, miten käytännössä turvallisuustyötä tehdään. Turvallisuustyö on myös yhteistyötä kunnan ja kunnan ulkopuolisten organisaatioiden kuten esim. seurakunnan, poliisin ja alueellisen pelastustoimen sekä yksityisten yritysten ja lukuisien järjestöjen kanssa. Kuntaliiton linjauksen (Haiko, 2003) mukaan tehokas turvallisuustyö kunnissa vaatii: - nykytilan perusteellista analysointia ja kartoitusta - haasteellisen päämäärän ja konkreettiset tavoitteet - yhteistoiminnan organisoinnin - riskien ja turvallisuusongelmien tunnistamisen - toimenpiteiden määrittelyn - toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen Riskit ja turvallisuus Käsitemäärittelyä: Turvallisuus on abstrakti käsite, jonka avulla kuvataan jonkin oletetun vaaran tai riskin poissaoloa tai näiden vaikutusten estämistä. Turvallisuuden kokemus on henkilön subjektiivinen käsitys vaaran tai riskin poissaolosta. Turvallisuus merkitsee sitä, että on suojeltu vaaroilta eikä ole altistettu niille; se merkitsee vapautta epäilyksistä, varmuutta, perusteltua luottamusta; ja se merkitsee vapautta huolesta ja pelosta (Berk) Piileviä virheitä sisältäviä luokkia: - järjestelmän mekaaniset puutteet - suunnitteluvirheet - huonot ylläpitotoiminnot - väärät toimintatavat (käyttöproseduurit) - virheisiin pakottavat olosuhteet - epäjärjestys ja huono siisteys - järjestelmän tavoitteet ristiriidassa turvallisuuden kanssa - organisatoriset virheet - kommunikaatiovirheet - riittämätön osaaminen (koulutuksen puutteet) - riittämättömät turvallisuusjärjestelyt (Reason/Levä 2003) 8
Turvallisuus ja vahingoittumattomuus ovat lähikäsitteitä. Turvallisuus kuvaa yksilön tunnetta suhteessa tiedossa oleviin riskeihin, mutta myös niitä järjestelyjä, joilla turvalli-suutta tavoitellaan. Turvallisuus on sekä ominaisuus että tavoite. Turvallisuus on sekä subjektiivinen että objektiivinen käsite. Subjektiiviseksi sen tekee yksilön turvallisuuden tunne ja objektiiviseksi yleinen käsitys turvallisuustilanteesta sekä olemassa olevista turvallisuusjärjestelyistä. Yksilö voi kokea olonsa turvattomaksi, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna turvallisuutta ei uhkaa mikään todellinen riski. Koska turvallisuus on yksilön kannalta tunne, on se siten aitoa ja yksilön kannalta todellista. Turvallisuus on arvotetun ja suojattavan kohteen pysymistä vahingoittumattomana. Vahingoittumattomuus on siten suojattavan kohteen turvallinen olotila. Kuntien toiminnassa turvallisuudella on monia näkökulmia. Toisaalta puhutaan kunnan turvallisuussuunnitelmasta ja toisaalta kunnan riskienhallinnasta. Käsitteet sekoavat helposti toisiinsa, vaikka kyse on operatiivisesti erillisestä kokonaisuudesta. Turvallisuussuunnittelulla tarkoitetaan kuntalaisturvallisuutta. Riskien hallinta kohdistuu kunnan sisäisiin, hallinnollisiin ja operatiivisiin toimintoihin. KUNTALAISTURVALLISUUS o toteumat / tilastot o turvallisuuden kokeminen Palvelutuotanto, kuntalainen, yhteistyö Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisuuskäsitteen kokonaisuus sisältää myös riskien hallinnan, joka sisältää organisaatioturvallisuuden lisäksi myös vahinkoriskien hallinnan ja varautumisen. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITYSTYÖRYHMÄ 2013 Turvallisuussuunnitelman päivitystyötä on valmistellut turvallisuustyöryhmä. Oriveden kaupunginjohtaja on 31.1.2013 viranhaltijapäätöksellään pyytänyt Juupajoen kuntaa nimeämään turvallisuustyöryhmään edustajat. Juupajoen kunnan edustajaksi on nimetty perusturvajohtaja Sirkka Viiala. Oriveden kaupungin edustajina ovat olleet hallintosihteeri Helena Lappi (työryhmän sihteeri), tekninen johtaja Antti Jortikka, talousjohtaja Marjatta Lilja, sosiaali- ja terveysjohtaja Tuija Peurala (6.9.2013 asti), vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leila Rutanen (7.9.2013 alkaen) kasvatus- ja opetusjohtaja Pauliina Pikka ja hallintojohtaja Timo Toivonen (työryhmän puheenjohtaja). Pirkanmaan poliisilaitosta edusti ylikonstaapeli Jari Ylä-Viteli. Pirkanmaan pelastuslaitosta turvallisuustyöryhmässä edustivat palopäällikkö Mika Salmela ja palotarkastusinsinööri Sami Loukkaanhuhta. Oriveden seurakuntaa edusti kappalainen Juha Itkonen. 9
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2.1 ASUMISTURVALLISUUS 2.1.1 Yleistä Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Suomen väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella 8,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suurin väestönkasvu, 17,1 prosenttia, on odotettavissa Uudellamaalla. Vuonna 2030 Uudellamaalla asuu ennusteen mukaan neljäsosa maan väestöstä. Väestön määrä lisääntyy yli kymmenesosalla myös Pirkanmaalla. Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä huomattavasti. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaita oli 938 850 ja vuonna 2030 heitä tulee olemaan peräti 1 516 242. Heidän osuutensa väestöstä on yli neljäsosa vuonna 2030. Samalla ajanjaksolla yli 75-vuotiaita määrä lähes kaksinkertaistuu 433 180:sta 835 068:een. Heidän osuutensa on vuonna 2030 jo 14,4 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli vain 8,1 prosenttia. Kehitys johtuu pitkälti alhaisen syntyvyyden lisäksi pidentyneestä eliniästä. Pysyvyys ja tuttuus merkitsevät useimmille ikääntyneille ihmisille turvallisuutta. Tutussa ympäristössä toimiminen on helpompaa, mikä puoltaa vanhuspoliittisissa strategioissakin esille tuotua tavoitetta: mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään ja toimintakyvyn mukaisten asumismuotojen tarjoamista. Ikääntyneiden yleisimmät riskit ovat tutkimusten mukaan kaatumistapaturmat ja tulipalot. Selvitysten mukaan yleisimpiä kotitapaturmat ovat 75 vuotta täyttäneillä naisilla, 25 000 tapahtumaa koko maassa v. 2003. Kaatumistapausten osuus kasvaa iän myötä. Yli 64-vuotiaista tapaturman kohteiksi useimmiten joudutaan omalla pihalla. Palokuolemista erityisryhmiin kuuluvien osuus on suurin ja taustalla useimmiten vuoteessa tupakointi. Merkittävästi suurin osa mm. kaatumistapaturmista syntyy kotona. Turvallinen koti mahdollistaa aktiivisen elämäntavan ja tukee toimintakyvyn ylläpitämistä. Toimintakyvyn säilyminen vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia sekä turvaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kaikki turvallisuutta, toiminnallisuutta ja esteettömyyttä parantavat ratkaisut lisäävät kaikkien väestöryhmien turvallisuutta. Erityisesti huomio tulisi kiinnittää ikäihmisten ja erityisryhmien (mm. vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) asumisturvallisuuteen, koska heillä kaikilla on heikentynyt toimintakyky, joka aiheuttaa vaaratilanteita sekä vaikeuttaa toimintaa hätätilanteissa ja pelastautumista. 2.1.2 Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen nykytilanne Orivedellä Erityisesti vanhusten asumisturvallisuuden kehittäminen on Orivedellä haaste, nyt ja tulevaisuudessa. Ikäohjelmassa Kohti Parempaa ikääntymistä - Onnellinen vanhuus Orivedellä vuosille 2013-2025 on huomioitu uuden vanhuspalvelulain (980/2012) ja valtakunnallisen ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen (STM 2013:11) asettamat velvoitteet ja suositukset. Oriveden ikäohjelmassa painotetaan ennaltaehkäiseviä ja ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kau- 10
pungin kaikkiin toimialoihin. Ikäohjelmassa on huomioitu ikääntymisen vaikutus ja esitetty ikääntyvän väestön osalta strategisia tavoitteita sekä myös konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin ja kehittää ikäihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on, että vuosittain vanhuspalveluissa otetaan esim. 1-3 kpl kehittämiskohdetta ja toimenpidettä talousarvio- ja toiminta- suunnitelmaan. Ikääntyneiden palvelurakenneindikaattorit Oriveden ja Juupajoen osalta on esitetty taulukossa 1. STM STM Palvelu / asuminen Juupajoki Orivesi Juupajoki Orivesi Tavoite Tavoite vuosi 2010 vuosi 2012 2013 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 82 92,7 82 90,6 91 92 91 92 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 15 10,7 15 11,5 13 14 13 14 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,0 4 2,1 5-6 6-7 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 6 1,5 5 5,7 5-6 6-7 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 12 5,8 11,7 4,7 3 2-3 Taulukko 1. Palvelurakenne 75 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista vuosina 2010 2012. Vuonna 2013 Orivedellä on 75 vuotta täyttänyttä väestöä 1141 ja vuonna 2020 heitä on 1 299. Tavoite on, että heistä asuisi kotona noin 91 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli Orivedellä 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 30.11.2012 tehdyn asiakaslaskennan mukaan 11,5 % (valtakunnallinen suositus 13-14%). Kotihoidon tukipalveluna asiakkaille järjestetään turvapuhelinpalvelu. Turvapuhelimia oli n. 80 henkilöllä. Vain osa ikäihmisistä on kotihoidon palvelujen piirissä ja tavallaan myös osittaisen asumisturvallisuuden seurannan piirissä. Muiden osalta asumisturvallisuuteen liittyvät asiat ovat omaisten, läheisten ym. valvonnassa. Orivedellä tarjotaan ennaltaehkäisevää kotikäyntiä kaikille 75 vuotta täyttäneille (vapaaehtoinen). Vanhusväestöstä osa saa tehostettua asumispalvelua tai on pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä. Tehostetun palveluasumisen piirissä oli Orivedellä vuonna 2012 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 5,7% ja lokakuussa 2013 yhteensä 5,22% (suositus 6-7%. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli Orivedellä vuonna 2012 yht. 5,8% ja lokakuussa 2013 yht. 4,61% (suositus 2-3%). Kaikissa palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä on viranomaismääräysten mukainen paloturvallisuus huomioitu. 11
Orivedellä on käynnistetty ikäihmisten palvelurakennemuutos, jonka myötä palvelurakenne saatetaan valtakunnallisen laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaiseksi. Orivedelle on suunnitteilla rakentaa uusi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö (45 paikkaa) ja lisää esteettömiä senioriasuntoja. Kohteen suunnittelu on käynnistetty10/2013 (Sote - jaosto 30.10.2013 100 ja Khall 4.11.2013 347). Oriveden asumispalvelu- ja pitkäaikaiset hoitopaikat Orivedellä vuonna 2013: Vanhusten vuokra-asuminen, palveluasuminen ja hoitopaikat - Tähtiniemikoti ja Toivonkoti: 45 laitospaikkaa ja 14 tehostettua palveluasumispaikkaa Kiinteistössä savuilmaisimet ja paloilmoitin/ automaattinen sammutinjärjestelmä) - Einonkoti ja Annakoti (vanhusten solumuotoista vuokra-asumista): 28 asuntoa Kiinteistöissä savuilmaisimet ja automaattinen sammutinjärjestelmä - Onninkoti: 14 tehostettua palveluasumispaikkaa automaattinen sammutinjärjestelmä - Attendo Ruusukuja: 25+5 tehostettua palveluasumispaikkaa automaattinen sammutinjärjestelmä - Palvelutalo (Säätiö): Vanhusten vuokra-asumista 29 asuntoa automaattinen sammutinjärjestelmä - Vanhusten vuokratalot Orivedellä Suositeltu paloturvallisuusjärjestelmää Eräjärven vanhusten vuokrataloilla ei ole paloturvallisuusjärjestelmiä Mielenterveyskuntoutujat - Kuntoutuskoti Puistolankujalla. Ei ole paloturvallisuusjärjestelmiä, ei ole vaadittu. Jokaisessa asunnossa on paloilmoitin. Kehitysvammaiset - Oriveden ryhmäkoti Koulutiellä:11 paikkaa vuonna 2010 asennettu automaattinen sammutinjärjestelmä. Yksikkö ei ole esteetön, liikuntarajoitteisilla vaikeuksia piha-alueella. Päihdeongelmaiset - Tähtiniemen vuokra-asunnot: Kiinteistössä on savuilmaisinjärjestelmä ja asennettu automaattinen sammutinjärjestelmä syyskuussa 2010. Oriveden kaupungissa on tehty laaja esteettömyyskartoitus vuonna 2011, joka on tarkoitus päivittää 2013-2014. Kartoituksen kohteena olivat mm. julkiset rakennukset ja yksityiset palvelupisteet sekä näiden toimitilojen lähiympäristö. 12
2.1.3 Haasteet ja ongelmat erityisryhmien asumisturvallisuudessa Orivedellä Esteettömyys. Asumisturvallisuuteen vaikuttavat ympäristön esteettömyys, valaistus ja kunnossapito. Haasteena on myös eri palveluiden esteetön saatavuus ja kerrostalojen hissittömyys. Myös katujen ja kulkuväylien kunto aiheuttaa riskiä kaatumisille eikä pelkästään erityisryhmille vaan kaikille kaupungin asukkaille. Talvinen pihojen ja katujen liukkaus aiheuttaa kaatumisia. Hyvin suunnitellut, valaistut ja talvella auratut ja hiekoitetut kulkuyhteydet ennaltaehkäisevät tapaturmia. Lisäksi asukkaiden toimintakyky ja omatoimisuus pysyvät vireinä. Ikääntyvän väestön asumisturvallisuus. Oman asunnon asumisturvallisuus on keskeinen asia etenkin ikäihmisillä. Oriveden kaupungin väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on vanhuksia (kuvat 1 ja 2). Vanhusväestön suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvu asettaa haasteita julkisen sosiaali- ja terveystoimen resurssien kohdentamiselle. Rajalliset henkilöstöresurssit eivät riitä ohjaamaan, neuvomaan saati toteuttamaan tarvittavia muutoksia koko vanhusväestölle, jotta heidän oman asunnon asumisturvallisuus saataisiin kohentumaan tasoon, jossa ehkäistäisiin tehokkaasti esim. tapaturmia ja kaatumisia. Kriittisimmät tilanteet tulevat esille kotihoidon palvelujen järjestämisen yhteydessä ja kuntoutuksessa, jolloin tehdään asunnon muutostöitä (mm. asennetaan tukikahvoja, kulkuluiskia). Valtaosa ikääntyvästä väestöstä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon työntekijät neuvovat ja opastavat asiakasta sekä asunnon että ympäristön turvallisuuskysymyksissä, mm. turvapuhelimien hankinta ja käyttö, palovaroittimen tarkastus, asunnon pienet muutostyöt, erilaisten apuvälineiden hankinta ja käyttö, ympäristön kunnossapito. Vuoden 2014 alusta Orivedelle perustetaan uusi kotihoidon fysioterapeutin toimi, asiakasohjaajan virka sekä yhdistetty kotiutushoitajan ja muistihoitajan toimi. Aikuisneuvolan terveydenhoitajan työpanosta kohdennetaan jatkossa 75 vuotta täyttäneiden ennaltaehkäisevien kotikäynteihin sekä seniorineuvontaan. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisuudessaan. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös asuminen ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Asiakkaan kanssa yhdessä laadittavassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan palvelukokonaisuudesta, tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja arviointiin osallistetaan asiakkaan niin halutessa myös asiakkaan omaiset ja läheiset. Mikäli asiakkaan asunnossa havaitaan puutteita, esteitä tai mahdollisesti vaaraa aiheuttavia tekijöitä, voidaan asuntoon tehdä tai suositella teetettäväksi asunnonmuutostöitä tai hankittavaksi laitteita (esim. palovaroitin, turvaliesi, tukikahvat ym.). Asukkaalla on kuitenkin itsemääräämisoikeus omassa kodissaan. Haasteena ovat myös asukkaat, jotka eivät tarvitse/halua palveluja ja/tai joiden omaiset asuvat kaukana tai heitä ei ole ollenkaan. Toimintakyvyn heiketessä asukkaille voidaan tarjota vaihtoehtoisia asumisratkaisuja (esim. ryhmäasumista, tehostettua palveluasumista). 13
Kuva 1. 75-84 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Kuva 2. 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Paloturvallisuus. Iso haaste on omassa asunnossa asuvien erityisryhmien palo- ja asumisturvallisuuden edistäminen. Suurin riskin aiheuttaja on yleensä tupakointi ja päihdeongelmat. Tämä näkyy kaupungin vuokra-asunnoissa. Myös kodeissa olevat vanhanaikaiset tai vialliset sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita. Ikäihmisten ja erityisryhmien alentunut toimintakyky saattaa estää palohälyttimen/sähkölaitteiden kunnon tarkistamisen ja usein myös heikentynyt toimintakyky, tiedon puute ja/tai taloudellinen tilanne saattaa estää uudenaikaisten sähkölaitteiden hankinnan. Tämä on merkittävä ongelma etenkin silloin, jos asukkaalla ei ole omaisia asiaa hoitamassa eikä hän ole kaupungin palvelujen piirissä. 14
Palotarkastustoimintaa maakunnan alueella ohjaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimesta laadittu valvontasuunnitelma, joka määrittelee eri tarkastuskohteille riskien mukaisen valvontavälin. Asuinrakennusten osalta on vuoden 2013 alusta siirrytty omavalvontaan, minkä vuoksi asukkaiden täytyy enenevässä määrin itse huolehtia oman asuntonsa turvallisuudesta ja tarkastuksista. Periaate toiminnalle on, että kohteisiin lähetetään omavalvontalomake, jonka asunnon omistaja ohjeiden mukaan täyttää ja palauttaa pelastuslaitokselle. Tietyin kriteerein mm. silloin kun lomake ei palaudu, niin pelastuslaitos käy tekemässä kohteessa erikseen palotarkastuksen. 2.1.4 Toimenpide-ehdotukset erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseksi Orivedellä Asuntojen esteettömyyden parantamisessa on tärkeää neuvonnan ja ohjauksen lisääminen kuntalaisille. Kaupungin verkkosivuja pyritään hyödyntämään tiedon välityksessä ja erityisesti vanhusväestölle tietoa välitetään kotihoidon työntekijöiden sekä vanhuspalveluoppaan välityksellä. Kaupungin verkkosivuille tulisi tehdä linkitys avustusten ja rahoitusten hakumahdollisuuksiin (mm. ARA). Asunnon muutostöissä on myös hyödynnettävissä kotitalousvähennys. Tästä mahdollisuudesta täytyisi tiedottaa myös enemmän. Kotiutustiimin työntekijänä fysioterapeutti tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi kotona asuvien asiakkaiden apuväline- ja asunnonmuutostöiden tarvetta. Vammaispalvelulain mukaisista tukitoimista (esim. asunnonmuutostyöt) tiedotusta kehitetään edelleen. Apuvälineiden käyttö lisää merkittävästi asumisturvallisuutta. Opastus apuvälineiden hankinnassa ja käytössä on tärkeää. Yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalityön ja vanhuspalveluiden (mm. kotihoito) välillä on kehitettävä. Pienet, asumista tukevat ja turvallisuutta lisäävät apuvälineet ja asunnon muutostyöt (esim. tukikahvat, kynnysten poistot) tulisi tehdä mahdollisimman joustavasti ja eri toimijoiden yhteistyössä. Lisäksi ikäihmisten ja liikuntaesteisten neuvontaa tulisi lisätä myös siinä, kuinka esimerkiksi kodin sisustamiseen, huonekalujen valintaan ja sijoitteluun ym. liittyvät tekijät vaikuttavat asunnon esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Aikuisneuvolan terveydenhoitajan työpanosta kohdennetaan ennaltaehkäiseviin kotikäynteihin. Kotihoidon palvelut tulisi olla saatavina kaikkina vuorokauden aikoina. Orivedellä on alkanut ympärivuorokautinen kotihoito marraskuussa 2013. Kun elämä kotona alkaa tuntua epävarmalta, turvapuhelin tarjoaa mielenrauhaa sekä käyttäjälle että hänen läheisilleen. Turvapuhelinpalvelu tuo avun hälytyspainikkeen päähän. Turvapuhelinpalvelu sopii niin ikäihmisille, liikuntarajoitteisille, epileptikoille, pitkäaikaissairaille, kuntoutujille, kehitysvammaisille kuin yksin työskentelevien hoitajienkin turvaksi. Turvapuhelimen avulla apu on saatavissa nopeasti ja helposti. Kotihoidon tukipalveluina tulee enenevissä määrin tarjota asiakkaille turvapalveluja, kuten turvapuhelimia, sekä lisälaitteita (mm. ovihälytin, savu-/palovaroitin sekä liesi- ja vuodevahti). Turvapuhelimen kautta onnistuu tarvittaessa myös hyvinvointisoitot, joiden kautta voidaan tiedustella asiakkaan vointia. Kotihoidon turvapalvelun apuna (erityisesti uhkaavissa tilanteissa) on perusteltua käyttää apuna vartiointipalveluja. Kotihoidon asiakkaiden turvaksi ja erityisesti kulunvalvonnan seurantaan tulisi ottaa käyttöön sähkölukot, jotka nopeuttavat turvahälytystilanteissa asiakkaan kotiin sisäänpääsyä. 15
Uusiin asumisyksiköihin tulisi jo perustamisvaiheessa investoida monitorointi- ja kulunvalvontalaitteet, joiden avulla voidaan lisätä asukasturvallisuutta ja vähentää tapaturmia. Erityisryhmiin kuuluville asukkaille suunnitellaan ja tarjotaan palveluasumista, mikä mahdollistaa turvallisen asumisen siinä vaiheessa, kun asukkaan toimintakyky heikkenee, eikä kotona asuminen ole enää turvallista. suunnitteilla lisätä uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja tulevina vuosina. Vuonna 2015 yht. 45-paikkainen ja vuoteen 2020 mennessä n. 30-paikkainen. kehitysvammaisille on suunnitteilla lähivuosina vaativaa hoivaa ja hoitoa tarvitseville 12+3-paikkainen autetun asumisen yksikkö, jonka ympäristössä on esteettömiä tukiasuntoja. Vahvistetaan asumiseen liittyvien toimijoiden (sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, asuntotoimi, omaishoitajat) osaamista ja panostusta asumisturvallisuuden edistämiseen ja kehittämiseen. Oriveden kaupungin henkilöstölle on jo useamman vuoden ajan järjestetty yhden päivän mittainen turvallisuuskoulutus, johon on liittynyt mm. paloturvallisuusosio. Yksiköissä, joissa on paloilmoitin / automaattinen sammutinjärjestelmä, toteutetaan jatkuvaa koulutusta järjestelmän käytön hallitsemiseksi kriisitilanteessa. Palotarkastusten omavalvontaan muuttumisen myötä erityisryhmien omien erillisasuntojen valvontatoiminnan tarvetta kartoitetaan ja valvontatoimintaa kehitetään viranomaisyhteistyötä lisäämällä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Kotihoidon asiakkaiden palohälyttimien ja turvapuhelimien toimivuus testataan säännöllisesti joka kuukausi hoitajien toimesta. Kaatumisriskin vähentämiseksi lisätään asiakkaiden, omaisten ja hoitohenkilöstön koulutusta ja tiedotusta. Hyödynnetään koulutuksessa IKINÄ-opetus materiaalia, joka löytyy verkosta: http://www.thl.fi/fi_fi/web/pistetapaturmille-fi/iakkaat/toimintamalli/opas IKINÄ-opas on tarkoitettu iäkkäiden parissa koti- ja laitoshoidossa työskenteleville ammattilaisille. Opas tarjoaa tietoa ja työvälineitä kaatumisvaaran tunnistamiseen sekä kaatumisten ehkäisyyn. Tavoitteena on tehostaa kaatumisten ehkäisyä ja muuttaa työtapoja nykyisen tutkimustiedon mukaisesti. Iäkkäiden kaatumistapaturmia voidaan vähentää tehokkaasti ottamalla käyttöön kaatumisen ehkäisyn käytännöt ja toimintamallit. Kotihoidossa ja kaikissa hoitoyksiköissä otetaan käyttöön kaatumisvaaran arviointi. Kaatumisvaaran arviointiin on kehitetyt työvälineet ja mittarit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: o o o itsearviointi ja ammattilaisen tekemä haastattelu tai havainnointi toiminta- tai liikkumiskykyä mittaavat toiminnalliset testit kaatumisalttiutta laajasti kartoittavat mittarit ja testistöt. Tärkeää on erityisesti tunnistaa ne iäkkäät, joilla kaatumisvaara on huomattavasti lisääntynyt. Kaikille iäkkäille ei ole tarpeen eikä järkevääkään tehdä laajaa kaatumisvaaran arviointia. 16
Kaatumisvaaran arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa iäkkään alttius kaatumisille mahdollisimman varhain sekä kartoittaa tekijät, jotka lisäävät henkilön kaatumisalttiutta. Kaatumisalttius lisääntyy, kun liikkumiskyky heikkenee ja hoivan tarve kasvaa. Järjestelmällisen ja tehokkaan kaatumisten ehkäisyn järjestäminen osana palveluita on iäkkäiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi sekä kaatumisista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi erittäin tärkeää. Kaatumisvaaran arvioinnissa hyödynnetään THL:n suosittamia arviointilomakkeita ja tarkistuslistoja, kuten: Iäkkäälle, joka on kaatunut ja kertoo esimerkiksi kaatumispelosta tai tasapainovaikeuksista, on suositeltavaa tehdä lyhyt kaatumisvaaran arviointi FROP-Com tai FRAT. Laaja kaatumisvaaran arviointi tehdään henkilölle, joka on kaatunut useasti viimeisen vuoden aikana, tulee kaatumisen vuoksi lääkärin vastaanotolle tai kaatuu hoivakodissa tai sairaalassa. Arvioinnin tulosten perusteella tehdään suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään ja ehkäisemään kaatumisia. Toiminta- ja liikkumiskyky sekä kaatumispelkoa arvioidaan Lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä SPPB, toiminnallisen tasapainon varmuutta ABC-asteikolla ja kaatumisen pelkoa FES-I-FIN mittarilla. Arviointilomakkeet ja tarkastuslistat löytyvät osoitteesta: http://www.thl.fi/fi_fi/web/pistetapaturmille-fi/iakkaat/ikina/arviointilomakkeet Edistetään iäkkään väestön mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen eri toimijoiden yhteistyönä; hyvinvointi- ja terveyspalvelut, liikuntapalvelut, yhteistoiminta-alue, urheiluseurat sekä eläkeläisjärjestöt. Otetaan käyttöön ikäihmisten toimintakalenteri. Uuden kotihoidon fysioterapeutin työpanosta ohjataan ryhmäliikuntaan, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää kotona asuvien vanhusten toimintakykyä ja tasapainon hallintaa. Asumisturvallisuuden ylläpitoon on suuri vaikutus myös sillä, miten asukas voi toimia yhteisössä, ja ylläpitää omaa toimintakykyään kodin ulkopuolella liikkuessaan. Joukkoliikenne, palveluliikenne ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut (SHL-matkat) tulee järjestää siten, että mahdollisimman moni voisi niitä käyttää. Palveluliikenne NOPA: tulevaisuuden tavoite on lisätä entisestään yksilöllisen kuljetuksen mahdollisuuksia avustajapalvelua laajentamalla. 17
2.1.5 Juupajoella ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen nykytilanne Asumisturvallisuudella tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkien kuntalaisten asumiseen liittyvää turvallisuutta. Tässä kappaleessa tarkastellaan turvallisuussuunnitelmaa ikääntyneeseen väestönosaan sekä erityisryhmien asumiseen liittyen. Erityisryhmillä tarkoitetaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia sekä päihdeongelmaisia. Juupajoen väkiluku oli vuoden 2013 alussa 2049 asukasta, joista yli 65 -vuotiaita oli 511 ja yli 75-vuotiaita 244. Vuonna 2015 ennustetaan yli 65-vuotiaiden osuuden kasvavan 541 henkilöön ja yli 75-vuotiaiden osuuden kasvavan 250 henkilöön. Juupajoki Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Ikä 2013 2015 2020 2025 2030 YHTEENSÄ 65-74 267 291 316 284 249 YHTEENSÄ 75 244 250 263 318 351 YHTEENSÄ 65 511 541 579 602 600 Väestöennuste vv. 2013 2030 (65-vuotta täyttäneet) (Lähde: Väestötilastot 2012, Tilastokeskus) Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia. Suosituksissa on asetettu valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten palvelujen laadulle. Edelliset suositukset julkaistiin vuosina 2001 ja 2008. Kesällä 2013 julkaistu suositus on asetettu vuosille 2013 2017. Vuodesta 2013 alkaen tavoitteet ovat hyvin pitkälle samansuuntaisia kuin vuonna 2008 asetetut tavoitteet. Vuoteen 2017 mennessä kunnan 75 - vuotta täyttäneet henkilöt suositellaan olevan seuraavien palveluiden piirissä: 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 6-7 prosenttia saa omaishoidon tukea 6-7 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 2-3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Juupajoen ikääntyneet henkilöt asuvat pääsääntöisesti kotona, joskin valtakunnalliseen suositukseen nähden ja Oriveden kaupungin vastaavan ikäiseen väestöryhmään nähden kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on alhainen. Tämä selittyy sillä, että Juupajoella on laitoshoidon ja laitoksessa asumisen osuus suuri 75 vuotta täyttäneiden määrään nähden. Ks. Taulukko 1, sivu11. 18
Juupajoella on vuonna 2013 peruskorjausten ja muutostöiden kautta tuettu ikääntyneiden henkilöiden kotona asumista. Esteetön asunto antaa ikääntyneelle henkilölle mahdollisuuden liikkua ja suoriutua arjessaan oman toimintakykynsä mukaisesti ja antaa mahdollisuuden asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Juupajoen ikääntyneitä henkilöt asuvat seuraavanlaisissa asumismuodoissa 1. Omistus- tai vuokra-asunto, omat palovaroittimet (omatoiminen valvonta). 2. Neliapila, esteetön vuokra-asunto 8 vuokralaiselle, asukkailla on huoneistoissa omat palovaroittimet. Taloon on asennettu automaattinen palosammutinjärjestelmä vuonna 2013. 3. Vanhustentalo 2 (vanhainkodin vieressä), esteetön vuokra-asunto 16 vuokralaiselle, asukkailla on huoneistoissa omat palovaroittimet. Rivitaloihin on asennettu automaattinen palosammutinjärjestelmä vuonna 2013. 4. Vanhustentalo, Koivukoto, rivitaloasunto ikääntyneille. Vuokralaisina nykyisin myös nuorempia. 5. Pienryhmäkoti, esteetön vuokra-asunto 6 vuokralaiselle, huoneistoissa on omat paloilmoittimet. Automaattinen sammutinjärjestelmä asennettu vuonna 2010. Valvontaa ja hoivapalvelua kotihoidon ja vanhainkodin työntekijöiden kautta. 6. Palveluasumisyksikkö vanhainkodin yhteydessä, esteetön vuokra-asunto 3 vuokralaiselle, huoneistoissa on omat palovaroittimet. Automaattinen sammutinjärjestelmä 2010 vuoden loppuun mennessä. Valvontaa ja hoivapalvelua kotihoidon ja vanhainkodin työntekijöiden kautta. 7. Juupakoti, 28-paikkainen vanhainkoti. Kiinteistössä on paloilmoitinlaitteet ja automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinkleri) asennettu vuonna 2010. Vanhainkodin keittiöön, joka peruskorjattiin edellisen kerran vuonna 1991, peruskorjattiin vuonna 2013 asentamalla uudet lattiapinnoitteet, vesijohdot, viemärit sekä uusittiin pintarakenteita. 8. Oriveden ryhmäkoti, automaattinen sammutinjärjestelmä on asennettu vuonna 2010 (ks. Orivesi). 9. Asumispalveluyksiköt (ostopalvelu), joissa tarjotaan hoito- ja hoivapalvelua ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Ostopalvelupaikkojen turvallisuutta valvotaan kunnan, Aluehallintoviraston ja Valviran toimesta. 19
2.1.6 Juupajoella toimenpide-ehdotukset asumisturvallisuuden parantamiseksi Tavallisesti liikkumisongelmat alkavat näkyä 75-vuotiaana. Sairaudet lisääntyvät, tapaturma-alttius kasvaa ja toimintakykyyn tulee rajoituksia. Muisti voi huonontua ja liikkumisesta tulee työläämpää. Vanhuspalveluiden suunnitelmassa (vanhuspoliittinen strategia) nostetaan esille ikääntymiseen liittyvät tekijät, myös asumisturvallisuustekijät. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joita toteutetaan kunnassa eri hallintokuntien kesken. Vanhuspalvelusuunnitelma on hyväksytty vuonna 2013. Apuvälineillä helpotetaan liikkumista omassa kotona tai lähiympäristössä. Apuvälinepalvelut kuuluvat terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Lisäksi apuvälineitä myönnetään sosiaalipalveluina vammaispalvelulain mukaisesti. Pirkanmaalla lääkinnällinen kuntoutus on hajautettu, jossa kuntoutus on erikoissairaanhoidossa eri klinikoilla ja toisaalta perusterveydenhuollossa kuntatasolla. Hajallaan toimiva toimintatapa ei tue riittävää osaamista, oikea-aikaista kuntoutusta eikä myöskään yhdenvertaista palvelua kuntalaisille. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaan (2013-2016) Pirkanmaan alueellista kehittämistä varten luodaan koordinaatioryhmä, jossa sovitaan apuvälinepalveluiden työnjako ja kehittäminen. Apuvälinepalveluilla tuetaan kotona asumista ja lisätään asumisturvallisuutta. Kuljetuspalvelut tukevat ikääntyneitä asumaan omassa kotona. Kuljetuspalveluiden saatavuus ja päivittäisen asioinnin mahdollistaminen tukee asumisturvallisuutta, sillä se vähentää sosiaalista turvattomuutta ja pelkoa toimintakyvyttömyydestä. Omien asioiden hallinta lisää turvallisuutta ja asumista omassa kotona. Kuljetuspalveluiden toimivuutta kehitetään ja saatavuutta arvioidaan. Turvapalvelu lisää asumisturvallisuutta. Turvapuhelin päivystyspalvelu on järjestetty sopimuksella Korkeakosken vapaapalokunnan (VPK) kautta. Kotiin vietävien palveluiden (kotihoito) kehittäminen on jatkuvaa, jotta kunnassa voidaan vastata palvelutarpeeseen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisilla hoiva- ja hoitotoimenpiteillä. Arjessa selviytymistä ja asumisturvallisuutta omassa kotona vahvistetaan. Korjausneuvonta tukee turvallista kotona asumista. Vanhustyön keskusliiton kanssa tehtävä yhteistyö ja korjausneuvojan asiantuntemus asunnon muutostöiden suunnittelussa on tärkeää. Korjausneuvoja auttaa myös asuntojen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä. Valtiokonttorin kanssa tehtävä yhteistyö liittyy sotainvalidien asunnon muutostöihin. Sotilasvammalain nojalla voidaan korvata vamman tai sairauden vuoksi tarpeellisia välineitä ja laitteita sekä asunnon muutostöitä. Juupajoella ei ole asunnottomuutta. 20
2.2 LIIKENNETURVALLISUUS 2.2.1 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2007 Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, Juupajoen, Kurun, Mäntän, Oriveden, Ruoveden, Vilppulan ja Virtain kunnat laativat vuonna 2007 seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnitelmassa selvitettiin liikenneturvallisuuden tila ja kartoitettiin liikenneturvallisuusongelmia kyselyn ja onnettomuusanalyysin avulla. Nykytilanteen selvitys antoi lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Suunnittelualueen kuntien liikenneturvallisuustyölle määriteltiin koetun liikenneturvallisuuden ja onnettomuus analyysien tulosten pohjalta toiminnalliset tavoitteet: - henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien väheneminen alle maan keskimääräisen tason, - kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen, - ajonopeuksien hillitseminen, - turvallisen liikennekäyttäytymisen edistäminen, - kasvatus-, valistus ja tiedotustyön käynnistäminen, - liikennejärjestelyjen toteuttaminen toimenpideohjelman mukaisesti. Kuntien eri hallintokunnat ovat laatineet kuntakohtaiset toimintasuunnitelmat (liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja valistuksen toimintasuunnitelma) vuosille 2007 2011. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain, jolloin mm. toimenpiteiden ajoitus jakson loppuvuosille tarkentuu. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään lisäämään kaikkien kuntalaisten tietoisuutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lasten lisäksi liikennekasvatus ja -valistus kohdennetaan nuorille, työikäisille ja ikääntyneille. Esitetyt keinot ovat moninaisia: mm. liikenneturvallisuusasioista tiedottaminen, kannustaminen turvavälineiden käyttöön, teemapäivien ja koulutuksen järjestäminen. 2.2.2 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Vuoden 2012 lopussa käynnistyi uuden Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen. Liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan yhteistyössä Pirkanmaan ELYkeskuksen, Liikenneturvan, Pirkanmaan poliisilaitoksen, Juupajoen ja Ruoveden kuntien ja Virtain, Oriveden ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien toimesta. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyi asukas- ja sidosryhmäkyselyt. Asukaskysely oli tehty erikseen koululaisille ja aikuisille. Valtakunnallisen liikennekuolemien puolittamisen tavoitteen mukaisesti liikennekuolemien määrän tulisi Ylä-Pirkanmaalla vähentyä kahteen henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi loukkaantumisten tulisi vähentyä neljänneksellä 48 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. 21