KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 13.11.2015 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Unkarin parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015)0450 C8-0269/2015 2015/0208(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Unkarin parlamentti on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta asetukseksi. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\1078675.doc PE571.704v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

LIITE UNKARIN PARLAMENTIN VARAPUHEMIES Vastaanottaja: Martin Schulz Euroopan parlamentin puhemies AELJ-40/155/2015. Rue Wiertz 60, Bryssel B 1047 Belgia Asia: Unkarin parlamentin perusteltu lausunto Arvoisa puhemies Unkarin parlamentin puhemiehen pyynnöstä ilmoitan, että Unkarin parlamentti, joka tukeutui perussopimusten liitteenä olevassa, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevaan 6 artiklaan, Unkarin parlamenttia koskevaan vuonna 2012 annettuun lakiin N:o XXXVI sekä 24. helmikuuta 2014 tehtyyn, tiettyjä työjärjestyksen määräyksiä koskevaan päätökseen 10/2014 (II. 24.) OGY, on tarkastellut toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja - menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015)450-2015/0208(COD)) (jäljempänä: ehdotus ). Unkarin parlamentti päätti 3. marraskuuta 2015, että ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ja siksi toimitan Euroopan parlamentin puhemiehelle asiasta perustellun lausunnon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti. Unkarin parlamentin perusteltu lausunto tukeutuu sen Eurooppa-asioiden valiokunnan 13. lokakuuta 2015 antamaan mietintöön nro B/6622, ja perusteltu lausunto voidaan tiivistää seuraavasti: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 78 artiklan 2 kohdan e alakohta ei sovellu kriisitilanteen siirtomekanismia koskevaksi oikeusperustaksi. Euroopan unionin toimet voisivat perustua ensisijaisesti SEUT:n 352 artiklaan. Ehdotuksen 33 a artiklan 1 kohdassa siirretään komissiolle yksinomainen valta päättää kriisimekanismin aktivoimisesta, vaikka SEUT:n 78 artiklan 3 kohdassa kyseinen valta annetaan hätätilanteen ilmetessä neuvostolle. PE571.704v01-00 2/11 NP\1078675.doc

Komissiolle siirretty valta ylittää selvästi SEUT:n 290 artiklassa asetetut rajoitukset. Tämän seurauksena alettaisiin soveltaa keskitettyä menettelyä, joka olisi olennaisilta osin automaattinen eikä edellyttäisi suostumusta asianomaisilta jäsenvaltioilta eikä neuvoston konkreettista osallistumista. Komissio ei osoita asianmukaisesti, että ehdotuksen mukaisen kriisitilanteen siirtomekanismin mahdollinen soveltaminen johtaisi tehokkaampaan menettelyyn kuin SEUT:n 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hätätilanteen nojalla käynnistettävät toimet tai että ehdotuksen soveltaminen tuottaisi lisäarvoa. Ehdotuksessa ei myöskään perustella riittävästi, miksi sen antaminen oli tarpeen, kun otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla toteutettava kattava toimivuustarkastus, joka saatetaan todennäköisesti päätökseen vuonna 2016. Liitteenä on parlamentin perustellun lausunnon teksti kokonaisuudessaan sekä Unkarin parlamentin Eurooppa-asioiden valiokunnan mietintö. Budapest 3. marraskuuta 2015 Kunnioittavasti Allekirjoitus János Latorcai NP\1078675.doc 3/11 PE571.704v01-00

Vastaanotettu: 31. lokakuuta 2015 Valiokunnan riippumaton ehdotus Unkarin parlamentin Eurooppaasioiden valiokunta (käsiteltävä yhdessä Unkarin parlamentin päätöksen N:o... kanssa) Mietintö edellytysten täyttymisestä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta* Esittelijä: Richárd Hörcsik Puheenjohtaja Budapest 13. lokakuuta 2015 PE571.704v01-00 4/11 NP\1078675.doc

1. Oikeudellinen tausta asian käsittelylle toissijaisuusperiaatteen nojalla Toissijaisuusperiaatteesta seuraa, että päätökset olisi tehtävä aina tasolla, joka on mahdollisimman lähellä kansalaisia. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä: SEU) 5 artiklasta 1 seuraa, että suunniteltu Euroopan unionin toimi on toissijaisuusperiaatteen mukainen, jos sitä ei voida toteuttaa jäsenvaltion tasolla tai jos tavoite voidaan saavuttaa paremmin ja tehokkaammin unionin tasolla ja jos unionin toimenpiteellä on lisäarvoa. Lissabonin sopimuksen pöytäkirjasta N:o 2 2 seuraa, että EU:n jäsenvaltion kansallinen parlamentti voi lakisääteistä menettelyä soveltaen tarkastella, ovatko Euroopan unionin lainsäädäntöehdotukset toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Jos asianomainen parlamentin kamari katsoo, että periaatetta on loukattu, se voi kahdeksan viikon kuluessa lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä antaa ehdotuksen tekijälle, komissiolle, ja unionin lainsäädäntövallan käyttäjälle perustellun lausunnon. Jos perusteltuja lausuntoja otetaan vastaan pöytäkirjassa N:o 2 edellytetty määrä, ehdotuksen tekijän on tarkasteltava ehdotustaan uudelleen ja hän voi joutua lopulta peruuttamaan sen. Menettelyllä pyritään siihen, että kansallisten parlamenttien olisi tarvittaessa kyettävä estämään Euroopan unionin toimielimiä ylittämästä toimivaltaansa. Unkarin parlamentin Eurooppa-asioiden valiokunta voi tarkastella Euroopan unionin lainsäädäntöehdotusta toissijaisuusperiaatteen nojalla vuonna 2012 annetun Unkarin parlamenttia koskevan lain N:o XXXVI 71 artiklan 1 2 kohdan sekä 24. helmikuuta 2014 annetun, työjärjestyksen tiettyjä määräyksiä koskevan päätöksen nro 10/2014 (II. 24.) OGY 142 artiklan 1 2 kohdan mukaisesti. Jos Eurooppa-asioiden valiokunta toteaa, että lainsäädäntöehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta, se antaa Unkarin parlamentille mietinnön, jossa todetaan, että perustellun lausunnon antamista koskevat edellytykset täyttyvät, sekä päätösluonnoksen, joka koskee mietinnön hyväksymistä. Työjärjestyksen tiettyjä määräyksiä koskevan, 24. helmikuuta 2014 annetun päätöksen nro 10/2014(II. 24.) OGY 142 artiklan 3 kohdassa todetaan, että Unkarin parlamentin on päätettävä 15 päivän kuluessa, hyväksyykö se mietinnön ja päätösluonnoksen. Perustellun lausunnon hyväksymiseen sovellettava kahdeksan viikon määräaika on ehdoton, joten parlamentin on otettava se huomioon. 2. Asian tarkastelu toissijaisuusperiaatteen nojalla: komission ehdotus Komissio antoi 9. syyskuuta 2015 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisiä siirtoja koskevan kriisimekanismin perustamisesta ja kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun 1 EU:n oikeudellista taustaa, joka koskee toissijaisuusperiaatteen soveltamista, ja menettelyn mahdollisia seurauksia käsitellään liitteessä. 2 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta. NP\1078675.doc 5/11 PE571.704v01-00

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015)450), 2015/0208(COD)) (jäljempänä ehdotus ). Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 78 artiklan 2 kohdan e alakohta, jonka nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevia toimenpiteitä, mukaan luettuina perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi. On syytä huomata, että SEUT:n 78 artikla muodostaa loogisen kokonaisuuden, koska tietyt yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöön ottamista koskevat seikat kuuluvat 2 kohtaan, kun taas 3 kohdassa käsitellään hätätilanteita, jotka johtuvat kolmansien maiden kansalaisten äkillisestä joukoittaisesta maahantulosta. Näissä kahdessa kohdassa määrätään erilaisista päätöksentekomenettelyistä. Tämän säädösehdotuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa, että unionilla on käytettävissään tehokas kriisitilanteen siirtomekanismi, jonka avulla voidaan ratkaista turvapaikkakysymyksiin liittyvät kriisitilanteet rakenteellisesti kestävällä tavalla ja tuloksellisesti, ja varmistaa kriisitilanteissa, että jäsenvaltiot jakavat oikeudenmukaisesti vastuun suurista hakijamääristä, jotka tarvitsevat selvästi kansainvälistä suojelua. Uuden ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: - muuttamalla asetusta (EU) N:o 604/2013 (niin kutsuttu Dublin III -asetus) otetaan käyttöön uusi oikeudellinen luokka, kriisitilanteen siirtomekanismi, joka olisi pysyvä ja joka aktivoitaisiin kriisien ilmetessä; - komissiolla olisi kriisitilanteen siirtomekanismissa keskeinen päätöksentekorooli; komissiolla olisi tässä yhteydessä säädösvallan siirron perusteella oikeus todeta, että yksittäisessä jäsenvaltiossa on kriisitilanne; komissio voisi vahvistaa kyseisestä jäsenvaltiosta siirrettävien henkilöiden määrän; komissiolla olisi myös oikeus määrittää, miten kyseiset henkilöt jaetaan jäsenvaltioiden kesken, ja se soveltaa tällöin jakoperustetta, joka on ehdotuksen liitteessä III; - siirron edellytyksenä kriisin olisi oltava niin merkittävä, että se kuormittaa valtavasti jopa hyvin valmistautunutta ja toimivaa turvapaikkajärjestelmää; lisäksi olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion koko; - jos jäsenvaltio olisi väliaikaisesti kyvytön osallistumaan siirtomekanismiin, sen olisi maksettava Euroopan unionin talousarvioon rahoitusosuus, joka vastaa 0,002:ta prosenttia sen BKT:stä, jotta se voi rahoittaa kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimia kriisin ratkaisemiseksi. 3. Ehdotuksen käsittely Eurooppa-asioiden valiokunnassa toissijaisuusperiaatteen nojalla Sisäministeriön edustaja ilmoitti 5. lokakuuta 2015 pidetyssä Eurooppa-asioiden valiokunnan kokouksessa valiokunnalle ehdotuksen tarkoituksesta ja pääkohdista. Eurooppa-asioiden valiokunta totesi, että oikeudelliselta kannalta ehdotusta voidaan tarkastella PE571.704v01-00 6/11 NP\1078675.doc

toissijaisuusperiaatteen perusteella, koska perustellun lausunnon antamista koskeva kahdeksan viikon määräaika umpeutuu 9. marraskuuta 2015. Eurooppa-asioiden valiokunta käsitteli ehdotusta 13. lokakuuta 2015 pitämässään kokouksessa toissijaisuusperiaatteen perusteella ja toi julki seuraavat huolenaiheet: - ehdotuksen oikeusperusta on SEUT:n 78 artiklan 2 kohdan e alakohta, eli sama kuin asetuksen (EU) N:o 604/2013 oikeusperusta; tämä on muodollisesti oikein, mutta sisällöllisesti ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön asetusta (EU) N:o 604/2013 koskeva pysyvä poikkeus siten, että otetaan käyttöön niin kutsutun kriisitilanteen ja kriisitilanteen siirtomekanismin käsite, vaikka SEUT:n 78 artiklassa ei myönnetä toimivaltaa siihen; Euroopan unionin lainsäädäntövallan käyttäjät voivat hyväksyä lainsäädäntöä ainoastaan eräisiin SEUT:n tietyissä artikloissa eriteltyihin tarkoituksiin ja soveltaen niissä tarkoitettuja menettelyjä; kun otetaan huomioon SEUT:n koko 78 artikla ja pakolaispolitiikkaa koskeva EU:n nykyinen säännöstö sekä Lissabonin sopimuksen tavoitteet ja määräykset ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 2 kohta, jonka mukaan unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa, tällainen uusi oikeudellinen mekanismi voitaisiin ottaa käyttöön soveltamalla SEUT:n 352 artiklassa 3 tarkoitettua menettelyä; - komissiolle uutta valtaa päättää, että siirtoa edellyttävä kriisitilanne ilmenee: komissio voi nykyisin asetuksen (EU) N:o 604/2013 33 artiklan nojalla antaa jäsenvaltiolle ennaltaehkäiseviä suosituksia tai edellyttää siltä kriisinhallintasuunnitelman laatimista niin kutsutun turvapaikkakriisin ilmetessä; ehdotuksella otetaan käyttöön kriisitilanteen käsite ja annetaan komissiolle valtuudet sen hoitamiseen; ehdotuksessa kuitenkin sivuutetaan hätätilanteen ilmenemisen määritteleminen, joka kuuluu SEUT:n 78 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan; tämä on tärkeää, koska perimmiltään olisi mahdollista käsitellä yhtä ja samaa ilmiötä kahden eri oikeudellisen menettelyn avulla; jos siis hätätilannetta ja kriisitilannetta ei eroteta toisistaan, ehdotuksella siirrettäisiin neuvostolle aiemmin kuulunutta valtaa pysyvästi komissiolle; tämä olisi vastoin SEU:n 13 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan kukin toimielin toimii sille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti ; - komissiolle siirretty uusi toimivalta: ehdotuksella ylitetään rajat, jotka on asetettu SEUT:n 290 artiklassa, jonka mukaan valtaa voidaan siirtää, kun täydennetään tai muutetaan... säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia ; ehdotuksella siirretään komissiolle valta toteuttaa toimenpiteitä kriisitilanteen toteamiseksi aina siirtomekanismin soveltamiseen saakka, ja näihin toimenpiteisiin kuuluu siirrettäviä ihmisiä koskeva jakoperuste; lienee syytä todeta, että ehdotuksen perusteluissa ilmoitetaan, että Euroopan parlamentilla tai neuvostolla on kuukausi aikaa 3 1. Jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. NP\1078675.doc 7/11 PE571.704v01-00

vastustaa säädösvallan siirtoon perustuvaa säädöstä, mutta ehdotuksen 45 artiklan 8 kohdassa määräaika on kaksi viikkoa; kyseinen ristiriita on sekä ehdotuksen unkarinkielisessä että englanninkielisessä versiossa; näin lyhyt kahden viikon määräaika tekisi konkreettisesta kuulemisesta ja sopimisesta täysin nimellistä niin jäsenvaltioille kuin Euroopan parlamentillekin, joten käytännössä ehdotus johtaisi automaattiseen menettelyyn; - komissio ei ehdotuksen tarpeellisuuden osalta perustele riittävästi, miksi ehdotus on annettu ennen kuin asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti suoritettava toimivuustarkastus on saatettu päätökseen, kun otetaan huomioon, että SEUT:n 78 artiklan 3 kohdassa määrätään hätätilanteen ilmetessä sovellettavasta menettelystä, ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin on toistaiseksi sovellettu kyseistä kohtaa. 4. Eurooppa-asioiden valiokunnan kanta toissijaisuusperiaatteen soveltamiseen - SEUT:n 78 artiklan 2 kohdan e alakohta ei sovellu kriisitilanteen siirtomekanismin oikeusperustaksi; Euroopan unionin toimet voisivat mahdollisesti perustua ensisijaisesti SEUT:n 352 artiklaan; - ehdotuksen 33 a artiklan 1 kohdassa siirretään komissiolle yksinomainen valta päättää kriisimekanismin aktivoimisesta, vaikka SEUT:n 78 artiklan 3 kohdassa kyseinen valta annetaan hätätilanteen ilmetessä neuvostolle; - komissiolle siirretty valta ylittää selvästi SEUT:n 290 artiklassa asetetut rajoitukset; tämän seurauksena alettaisiin soveltaa keskitettyä menettelyä, joka olisi olennaisilta osin automaattinen eikä edellyttäisi suostumusta asianosaisilta jäsenvaltioilta eikä neuvoston konkreettista osallistumista; - komissio ei osoita asianmukaisesti, että ehdotuksen mukaisen kriisitilanteen siirtomekanismin mahdollinen soveltaminen johtaisi tehokkaampaan menettelyyn kuin SEUT:n 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hätätilanteen nojalla käynnistettävät toimet tai että ehdotuksen soveltaminen tuottaisi lisäarvoa; ehdotuksessa ei myöskään perustella riittävästi, miksi sen antaminen oli tarpeen, kun otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla toteutettava kattava toimivuustarkastus, joka saatetaan todennäköisesti päätökseen vuonna 2016. Edellä mainitun perusteella Eurooppa-asioiden valiokunta katsoo, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (COM(2015)450-2015/208(COD) ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. PE571.704v01-00 8/11 NP\1078675.doc

Liite Menettely ehdotusten käsittelemiseksi toissijaisuusperiaatteen perusteella ja menettelyn mahdolliset seuraukset Toissijaisuus määritellään SEU:n 5 artiklassa seuraavasti: 3. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti. 4. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin toimielimet soveltavat suhteellisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Ehdotusten käsittelystä toissijaisuusperiaatteen perusteella todetaan Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 6 artiklassa seuraavaa: Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen... Perustellun lausunnon seuraukset riippuvat siitä, kuinka monen jäsenvaltion parlamentti päättää kahdeksan viikon määräajassa, että kyseinen Euroopan unionin ehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Tässä menettelyssä kunkin 28 jäsenvaltion parlamentilla on kaksi ääntä (eli äänten kokonaismäärä on 56). Perustellut lausunnot vaikuttavat tuntuvasti unionin päätöksentekoon etenkin tapauksissa, joissa kulloinkin sovellettavasta lainsäädäntömenettelystä riippuen joko neljännes, kolmannes, tai yksinkertainen enemmistö jäsenvaltioiden parlamenteista päättää, että toissijaisuusperiaatetta on loukattu. Kun sovelletaan pöytäkirjan N:o 2 7 artiklan mukaista niin kutsuttua keltaisen kortin menettelyä, ehdotusta on arvioitava uudelleen, jos kolmannes jäsenvaltioiden parlamenteista (19 ääntä) päättää, että se loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen ehdotuksen antaja voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Keltaisen kortin menettelyä on sovellettu kahdesti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Ensimmäisessä tapauksessa ehdotus peruutettiin, kun taas toisessa 4 komissio piti ehdotuksensa ennallaan. 4 Unkarin parlamentti antoi päätöksen nro 87/2013 (X.22.) OGY, että ehdotus Euroopan syyttäjänviraston NP\1078675.doc 9/11 PE571.704v01-00

Unkarin parlamentin Eurooppa-asioiden valiokunta László Kövériltä Unkarin parlamentin puhemiehelle Arvoisa puhemies Soveltaen perustanaan työjärjestyksen tiettyjä määräyksiä koskevan päätöksen 10/2014 (II. 24.) OGY 142 artiklan 2 kohtaa Unkarin parlamentin Eurooppa-asioiden valiokunta toimittaa mietinnön edellytysten täyttymisestä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta. Budapest 13. lokakuuta 2015 Allekirjoitus Richárd Hörcsik valiokunnan puheenjohtaja perustamista koskevaksi neuvoston asetukseksi loukkaa toissijaisuusperiaatetta. PE571.704v01-00 10/11 NP\1078675.doc

Unkarin parlamentin päätös.../2015 (...) OGY mietinnöstä, joka koskee edellytysten täyttymistä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta* 1. Unkarin parlamentti hyväksyy Eurooppa-asioiden valiokuntansa mietinnön, joka koskee edellytysten täyttymistä perustellun lausunnon antamiseksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja - menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta (jäljempänä: mietintö) ja katsoo sen perusteella, että kyseinen asetusehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta. 2. Unkarin parlamentti kehottaa puhemiestä välittämään mietintöön sisältyvän perustellun lausunnon Euroopan parlamentin puhemiehelle, neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle mahdollisimman pian ja ilmoittamaan samalla asiasta maan hallitukselle. Allekirjoitus Sándor Lezsák Unkarin parlamentin varapuhemies Allekirjoitus Allekirjoitus Attila Gelencsér Lóránt Hegedűs Unkarin parlamentin pöytäkirjanpitäjä Unkarin parlamentin pöytäkirjanpitäjä * Parlamentti hyväksyi päätöksen 3. marraskuuta 2015 pidetyssä täysistunnossa. NP\1078675.doc 11/11 PE571.704v01-00