VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 1 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 7 3.1 Lämpötila... 7 3.2 Sadanta... 8 3.3 Lumitilanne... 8 4 TARKKAILUN TOTEUTUS... 9 4.1 Yleistä... 9 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus...10 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 10 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu... 11 4.2.3 Jälkihoitovaihe... 11 4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu... 11 4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto... 11 4.3 Näytteiden analysointi...11 4.4 Päästöjen laskenta...12 4.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus... 12 4.4.2 Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta... 14 4.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet... 14 4.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset... 16 4.5 Raportointi...16 4.5.1 Väliraportointi... 16 4.5.2 Vuosiraportointi... 16 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2012...17 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2012... 18 5.1 Yleistä...18 5.2 Soiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012...21 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2012...22 5.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2012...22 5.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu...23 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 23 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 25 5.4.3 Rankkasadenäytteiden vedenlaatu... 28 5.4.4 Vedenlaatu alueittain... 29 5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut...30 5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 30 5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 33 6 TARKKAILUSUOT... 34

6.1 Hämeen ELY-keskus... 34 6.1.1 Letonsuo (Forssa)... 35 6.2 Hartola... 36 6.2.1 Jaakkolansuo (Hartola)... 36 6.3 Hattula... 39 6.3.1 Väärälammensuo (Hattula)... 39 6.4 Heinola... 42 6.4.1 Laviassuo (Heinola)... 42 6.5 Hollola... 43 6.5.1 Hirvisuo (Hollola)... 43 6.6 Janakkala... 45 6.6.1 Roitonsuo (Janakkala)... 45 6.6.2 Röyhynsuo (Janakkala)... 46 6.7 Riihimäki... 50 6.7.1 Sammalistonsuo (Riihimäki)... 50 6.8 Tammela... 52 6.8.1 Koivansuo (Tammela)... 52 6.8.2 Okssuo (Tammela)... 55 6.8.3 Rinnansuo (Tammela)... 62 6.9 Ypäjä... 67 6.9.1 Letkunsuo (Ypäjä)... 67 6.9.2 Varsansuo (Ypäjä)... 69 6.10 Uudenmaan ELY-keskus... 70 6.10.1 Meltolansuo (Raasepori)... 70 6.10.2 Stormossen (Inkoo)... 70 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2012... 73 7.1 Yleistä... 73 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 73 7.2.1 Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus)... 73 7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus)... 74 7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus)... 74 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 75 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 76 7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus)... 76 7.3 Kuormitus vesistöalueittain... 82 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 82 7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 82 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 83 7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 83 7.3.5 Laajoen vesistöalue (31)... 84 7.3.6 Lapinjoen vesistöalue (33)... 84 7.3.7 Eurajoen vesistöalue (34)... 84 7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 85 7.3.9 Karvianjoen vesistöalue (36)... 85 7.3.10 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 86 7.3.11 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 86 7.3.12 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 87 7.3.13 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 87 7.3.14 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 88 2

7.3.15 Purmonjoen vesistöalue (46)... 88 7.3.16 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 89 7.3.17 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 89 7.3.18 Perhonjoen vesistöalue (49)... 90 7.3.19 Suomenlahden rannikkoalue (81)... 90 7.3.20 Suomenselän rannikkoalue (83)... 91 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilla...91 7.4.1 Kokonaiskuormitus... 92 8 YHTEENVETO... 95 8.1.1 Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta 2012... 95 9 VIITTEET... 98 3 Liitteet Liite 1 Ominaiskuormitussuot vuonna 2012 läntisen Suomen alueella Liite 2 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2012 Liite 3 Rankkasadenäytteet vuonna 2012 Liite 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat Liite 5 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu Liite 6 Ominaiskuormitukset 2012 Liite 7 Päästötarkkailupisteet vuonna 2012 Liite 8 Tarkkailusoiden pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2012 Pöyry Finland Oy Pia Jaakola, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Pia Jaakola puh. 010 33 49174 Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Vapo Oy Energian Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2012 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n 25.9.2008 laatimaa ja ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille 2008-2013 (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden Vapo Oy:n Itä-Suomen ja Uudenmaan alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailujakso oli viidettä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2011-31.10.2012. Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Samoin pientuottajien tarkkailutulokset tai Vapo Oy:n tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan vuodesta 2009 alkaen Vapo Oy:n raporteissa ainoastaan, jos tuottajalla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisen virtaaman mittaamiseen tarkoitettuja jäätymättömiä kaivoja. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joissa ei ole ympärivuotista tarkkailua. Vuoden 2012 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko Vapo Oy Energia läntisen alueen turvetuotannon piirissä olevien soiden vuoden 2012 kokonaiskuormitus sekä kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuna. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Käytäntö on osoittanut, että turvetuotannon vesistövaikutuksista kertovat raportit ja selvitykset kaipaavat alan perusterminologian selventämistä, jotta lukija paremmin ymmärtäisi lukemaansa.

2 Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen lyhyt oppimäärä. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.finbioenergy.fi tai http://www.vapo.fi Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4: n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen Imukokoojavaunu Turvetuotantomenetelmä, jossa jyrsinturve kerätään paineilman avulla Itsekuumeneminen

Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään 40 50 % kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä keko johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuusallas Vesikasveja kasvava laskeutusallas, jossa kasvit (mm. ruoko, korte, sarat, pajut, vehka) sitovat vedessä olevia ravinteita Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kiintoaines Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut Kuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi) Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi 3

4 Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva hiukkasjakoinen aines laskeutuu altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi) Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle

5 Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m 3 /ha) Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Suoalue jolla turvetuotanto on käynnissä Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai tuotannon ulkopuolella (levossa) Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöä selvitellään nykyään laajasti. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta

Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi YVA YVA -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan 1994. Uusia turvetuotantoa koskevia asioita tuli mukaan kun lakia ja asetusta muutettiin 1.4.1999. 6 Kuva 1 Periaatekuva turvetuotantoalueesta.

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen sijaitsee painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2012 on tarkasteltu sen tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2012 keskilämpötila (4,4 o C) oli Jokioisilla 0,2 astetta vertailukauden 1981 2010 keskilämpötiloja alhaisempi. Vuosi 2012 oli 1,4 astetta edellistä vuotta kylmempi (kuva 2). Hydrologista vuotta 2011 tarkastellessa marras- ja joulukuu 2011 olivat selvästi (3,9 ja 5,0 astetta) tavallista lämpimämpiä. Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella tammikuusta maaliskuuhun 2012. Kylmin kuukausi oli helmikuu, jolloin keskilämpötila oli 2,0 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa kylmempi. Kesäkuu oli 1,4 astetta viileämpi kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin. Heinäkuu oli edellisvuoden tapaan vuoden lämpimin kuukausi. Vuoden 2012 syksy oli vertailujaksoa 1981-2010 lämpimämpi, mutta ei yhtä lämmin kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä 22.4. eli suunnilleen samaan aikaan kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 20.10. eli noin viikon normaalia myöhemmin (Ilmatieteen laitos 2013). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 7 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jokioisilla vuosina 2011-2012 ja vertailuajanjaksona 1981-2010.

3.2 Sadanta Vuonna 2012 Hämeessä saatiin sateita vertailujakson 1981-2010 keskiarvoa (627 mm) selvästi enemmän (783 mm). Hydrologisena vuonna 2012 satoi joulu-, tammi-, helmi-, huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa vuosien 1981-2010 keskiarvoa enemmän. Erityisesti syys- ja lokakuussa satoi paljon vettä. Syyskuussa satoi 61 mm ja lokakuussa 35 mm keskimääräistä enemmän. Elokuussa satoi keskimääräistä vähemmän. 8 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jokioisilla vuosina 2011-2012 ja vertailuajanjaksona 1981-2010. 3.3 Lumitilanne Pirkanmaalla lunta oli talvella 2011-2012 keskimääräistä vähemmän helmikuuta lukuun ottamatta. Ensilumi satoi vasta joulukuussa. Joulukuun 2011 puolivälissä lumen syvyys oli 2 cm, tammikuussa 2012 9 cm, helmikuussa 31 cm ja maaliskuussa 24 cm (kuva 4). Terminen talvi alkoi 31.12.2011 ja loppui 10.3.2012. Talvi jäi selvästi tavanomaista lyhemmäksi, sillä keskimäärin terminen talvi on alkanut marraskuun toisella viikolla ja päättynyt maalis-huhtikuun vaihteessa.

9 Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella 2011-2012 35 2011-2012 1981-2010 30 25 20 cm 15 10 5 0 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 4 Lumen syvyys Jokioisten mitta-asemalla talvella 2011-2012 ja vertailuajanjaksolla 1981-2010. 4 TARKKAILUN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun on hoitanut tarkkailun tilaaja Vapo Oy Energia. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla joudutaan mm. tulkitsemaan poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2012 päästötarkkailun ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan, tuotantoajan tai ympärivuotista tarkkailua. Turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla lisänäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja

raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3 6 vuoden välein ELY-keskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia. 10 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Useimmilla kohteilla käytössä oleva mittari on mallia Eijkelkamp e+water L. Muutamilla kohteilla on vielä käytössä Telog (WLS-2109e tai WLS-31). Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä. Laitteen kalibrointi tarkistetaan jokaisella lukukerralla. Pinnankorkeuden keskiarvo 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin. Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu tarkkailun tilaajan toimesta kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ELY-keskuksen kanssa. Virtaaman mittausta voidaan tehdä myös muilla soilla, mikäli niillä on toimivat mittapadot valmiina. 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. - 31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4. - 1.5.) 1 krt / viikko 1.5. - 31.12. 1 krt / 2 vko

4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. 11 4.2.3 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman 2008-2013 mukaisesti ELYkeskuksen määräämän ajan. 4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittapadoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2012 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman 2008-2013 ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. - 31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4. - 1.5.) 1 krt / viikko 1.5. - 31.12. 1 krt / 2 vko 4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto Turvetuottaja on ottanut kesällä 2012 mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt rankkasadenäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2012 oli tavanomaista enemmän kovia sateita. Myös rankkasadenäytteitä otettiin edellisvuosia huomattavasti enemmän. Yhteensä läntisen Suomen tarkkailuun kuuluvilta turvetuotantoalueilta otettiin 161 kpl rankkasadenäytteitä. Hämeen ELY-keskuksen alueella rankkasadenäytteitä otettiin kesän 2012 aikana 2 kpl (liite 3). 4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima. Ympäristölupien vaatiessa on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä ja rankkasadenäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Tuotantovaiheen tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima.

Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima. Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa alunamaassa hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotanto alueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine Suppea analyysivalikoima Kiintoaine 12 COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Ammomiumtyppi (NH 4 -N) Fosfaattifosfori (suod.) PO 4 -P Rauta COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph 4.4 Päästöjen laskenta 4.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a.

Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja COD Mn 35 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) 13 K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä K bj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) K bd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitus (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Netto vuosikuormitus (kg/ha a) saadaan vähentämällä bruttokuormituksesta (kg/ha a) nettokuormitus, joka saadaan jakamalla keskimääräisen nettokuormituksen (kg/d) ja jakson pituuden (d) tulo mittapadon valuma-alalla (ha). 3) K na = K ba (K nd * Δt / F) Missä K na = nettokuormitus (kg/ha a) K ba = bruttokuormitus (kg/ha a) K nd = keskimääräinen nettokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu vaan jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2012 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut alle 5v). 4)

14 K tot = A tot * K om Missä K tot = Kokonaiskuormitus (kg/a) K om = Ominaiskuormitus (kg/ha a) A tot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta viimeisen viiden vuoden aikana poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. Eri vuodenaikojen päästöt on saatu laskemalla eri vuodenajoille keskimääräiset päästöt ja kertomalla ne kunkin vuodenajan pituudella. 4.4.2 Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille. 4.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu vain muutamia näytteitä tarkkailujakson aikana. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (kuva 5, karttaliite 1). Lisäksi kunkin alueen (A, B, C, D) sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2).

15 Taulukko 1 Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tarkkailu- Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella soiden lkm Alue A1 n=3 tuotantovaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue A2 n=2 valmisteluvaiheessa Häme / Varsinais-Suomi Alue B1 n=17 tuotantovaiheessa Varsinais-Suomi / Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa Alue B2 n=1 valmisteluvaiheessa Varsinais-Suomi Alue C1 n=3 tuotantovaiheessa Keski-Suomi Alue D1 n=8 tuotantovaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue D2 n=4 valmisteluvaiheessa Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Yhteensä n=38 Kuva 5. Ominaiskuormitussoiden maantieteellinen jaottelu alueisiin A, B, C ja D vuonna 2012. Fonttivärit: sininen = perustarkkailu, vihreä = kuntoonpanotarkkailu, oranssi = erillislaaja tarkkailu. Tarkempi kartta liitteessä 1. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä näytejaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ) jokaiselle näytekerralle. Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden B1 keskimääräinen kiintoainepitoisuus samalla jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu ympärivuotisesti pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle kaikille virtaamajaksoille, joilta läheisiltä ominaiskuormitussoilta on tuloksia. Läheisten ominaiskuormitussoiden jaksojen keskipitoisuudet kerrottiin tarkkailupisteen kertoimilla. Kertoimina on käytetty näytevälille edellisen näytteen

kerrointa tai tapauskohtaisesti vuoden keskimääräistä kerrointa, jos näytteiden väli on pitkä. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 4.4.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ). 16 4.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset 4.5 Raportointi Tätä menetelmää käytettiin kohteille, jotka eivät olleet vuonna 2012 tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista laskettiin tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytettiin vuosien 2009-2012 ajalta otettujen näytteiden puhdistustehon keskiarvoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla laskettiin kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 4.4.1). 4.5.1 Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa https://data.nablabs.fi/, johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille Vapo Oy:n toimipaikoille tai muille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. Vuosiraportoinnissa käytetyt kuormitusjaksot poikkeavat väliraportoinneissa käytetyistä jaksoista, sillä jaksoja on tarkennettu ja virtaamien osalta tarkistettu. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan. 4.5.2 Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko vuoden tarkkailun tulokset päästö-, vesistö- ja pohjavesitarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensi sijassa sähköisessä muodossa (https://data.nablabs.fi). Vuonna 2012 sekä kuormitus- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kullekin ELY-keskukselle.

Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta ELY-keskuksittain, vesistöalueittain (3. jakovaihe) sekä tuotantoalueittain. Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Vuosiraportti on laadittu tekstin ja taulukoiden osalta myös sähköiseen muotoon. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Vuonna 2012 kevät alkoi jo maaliskuussa muualla paitsi Keski-Suomessa. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla vuodenaikoina on käytetty seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - maaliskuu 30.12.2011-52 - 10 71 9.3.2012 Kevät huhti - toukokuu 10.3. - 14.5.2012 10-20 52 Kesä touko - syyskuu 15.5. - 19.9.2012 20-38 142 Syksy syys - joulukuu 1.11. - 29.12.2011 44-52 (2011) 100 20.9. - 31.10.2012 38-44 (2012) Keski-Suomessa kevät alkoi vasta huhtikuun 10. päivän tienoilla. Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamissa ja tarkempi kevään alun määrittäminen tarkkailusoille on tehty tarkkailukohteiden virtaamien perusteella. Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella vuodenaikoina on käytetty vuosien 2011 ja 2012 osalta seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu - huhtikuu 30.12.2011-52 - 15 102 9.4.2012 Kevät huhti - toukokuu 10.4. - 14.5.2012 15-20 35 Kesä touko - syyskuu 15.5. - 19.9.2012 20-38 128 Syksy syys - joulukuu 1.11. - 29.12.2011 44-52 (2011) 100 20.9. - 31.10.2012 38-44 (2012) 17 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2012 Vuonna 2012 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana 141 pysyvää päästötarkkailuasemaa (liite 7), joista 63 mittasi vesienkäsittelymenetelmän yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua suoritettiin 312 pisteellä, niistä 143 oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolisia. Erillislaajan tarkkailun seitsemän yhdeksän joukkoon kuuluivat kahden ruokohelpikosteikon ja kahden kemikalointiaseman tarkkailut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritettiin 39 pisteeltä, joista 16 oli yläpuolisia pisteitä.

18 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2012 5.1 Yleistä Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevia soita oli vuonna 2012 yhteensä 274 kpl, joista Vapo Oy Energian omistamia oli 246 ja yksityisten tuottajien omistamia 29 kpl. Vuodesta 2009 tarkkailussa ovat olleet mukana Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä Oy:n tuotantoalueet. Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 246 suota vetensä 314 reittiä pitkin. Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 23 061 ha. Levossa oli 1 538 ha ja valmistelussa 1 686 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 2 920 ha ja 9 418 ha yli viisi vuotta sitten. Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 2. Vapo Oy Energian osalta tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 12 338 ha. Alle viisi vuotta poistuneita alueita oli 2 920 ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita 9 418 ha (taulukko 2). Yksityiset turvetuottajat mukaan laskien saadut yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 3. Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 21 eri vesistöalueen varrella. Vesistöalueista suurimmat ovat Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet (taulukko 2). Kalajoen vesistöalue on siirtynyt vuonna 2010 pois Vapon läntisen Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteyteen. Läntisen Suomen tarkkailussa mukana olevista Vapo Oy Energian tuotantoalueita (taulukko 2) vesistöalueittain tarkasteltaessa, eniten tuotantosoita tai niiden osia (32 % koko määrästä) oli kappalemääräisesti mitattuna Kokemäenjoen vesistöalueella (99 kpl). Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 875 ha) koko läntisen Suomen tarkkailun tuotannossa olevan alan kokonaismäärästä oli 25,5 %. Kymijoen vesistöalueella oli 65 ja Kyrönjoen vesistöalueella 41 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 732 ha) edusti 20,5 % kaikesta tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 15,1 %. Karvianjoen vesistöalueella (28 kpl) oli 12,0 % tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 17 vesistöalueen osuus oli tuotannossa olevasta pinta-alasta 25,1 %.

19 Taulukko 2 Vapo Oy Energian läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2012. Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue 3 488 557 465 403 1 557 6 470 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 0 0 1 0 27 27 Paimionjoen vesistöalue 57 11 0 0 0 68 28 Aurajoen vesistöalue 65 0 0 0 0 65 31 Laajoen vesistöalue 0 0 46 0 0 46 33 Lapinjoen vesistöalue 78 0 0 4 0 82 34 Eurajoen vesistöalue 419 26 0 0 0 445 35 Kokemäenjoen vesistöalue 5 875 402 524 532 3 330 10 664 36 Karvianjoen vesistöalue 2 757 60 6 318 1 090 4 231 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 397 0 10 51 18 477 38 Teuvanjoen vesistöalue 129 0 0 3 1 133 39 Närpiönjoen vesistöalue 290 0 12 36 0 338 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 732 20 20 902 1 885 7 558 44 Lapuanjoen vesistöalue 1 375 75 0 370 878 2 698 46 Purmonjoen vesistöalue 119 2 110 0 0 230 47 Ähtävänjoen vesistöalue 835 61 182 167 442 1 687 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 789 84 79 26 10 987 49 Perhonjoen vesistöalue 1 030 241 233 109 199 1 812 81 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue 79 0 0 0 4 83 83 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue 521 0 0 0 2 523 Yhteensä 2012 23 061 1 538 1 686 2 920 9 418 38 624 Yhteensä 2011 23 044 1 051 2 040 2 653 9 336 38 123 Yhteensä 2010 24 199 213 2 555 2 361 8 875 38 202 Yhteensä 2009 24 570 526 2 187 1 790 8338 37 409 Yhteensä 2008 22 781 494 1 363 1 904 7662 34 203 Vaikka tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet jakautuivat useamman ELYkeskuksen alueelle, jää painopiste Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, missä sijaitsi 102 tuotantoaluetta ja lähes puolet tuotannossa olevasta alueesta (11 184 ha). Vähiten tuotannossa olevaa alaa oli Uudenmaan (0,3 %) alueella (taulukko 3). Vuoden 2009 jälkeen raportissa ei ole ollut enää mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueita. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden raportointi tapahtuu omana kokonaisuutenaan. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli tuotannossa 4 532 ha, levossa 408 ha, valmistelussa 554 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 497 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa Vapo Oy energian osalta 53 tuotantoaluetta ja yksityisten tuottajien osalta 29 tuotantoaluetta. Taulukko 3 Turvetuotannon pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2012 (taulukossa mukana myös yksityisten tuottajien pinta-alat. ELY-keskus Pinta-ala, ha (Yksityiset mukana) Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme 698 116 55 47 145 1 061 Pirkanmaa 2 618 62 20 343 2 007 5 050 Varsinais-Suomi 4 864 86 250 382 1 564 7 146 Keski-Suomi 4 532 408 554 497 1 880 7 871 Etelä-Pohjanmaa 11 184 867 806 1 728 3 818 18 404 Uusimaa 79 0 0 0 4 83 Yhteensä 2012 23 976 1 538 1 686 2 997 9 418 39 615 Yhteensä 2011 23 993 1 065 2 040 2 735 9 336 39 168 Yhteensä 2010 25 181 350 2 563 2 422 8 876 39 391 Yhteensä 2009 25 529 526 2 216 1 937 8 338 38 545 Yhteensä 2008 24 422 536 1 422 1 936 7 661 35 977 Yhteensä 2007 24 138 769 1 463 2 220 6 727 35 316 Yhteensä 2006 24 516 1 040 1 541 2 664 6 127 35 888

Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2012 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2012 (taulukko 4). Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä 4 708 ha, mikä edustaa noin 20 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta (23 976 ha). Vuonna 2012 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 24 suolla oli käytössä pintavalutus, yhdeksällä suolla kasvillisuuskenttä tai -kosteikko, yhdellä suolla laskeutusallas, kahdella suolla ruokohelpikosteikko, yhdellä kemikalointi ja yhdellä kohteella ns. Yli- Kujalan menetelmä. Seitsemän tarkkailupisteen osalta tuotantoalue oli kuntoonpanovaiheessa, loppujen 31 tarkkailupisteen osalta kokonaan tuotannossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 4 ja niiden sijainti liitteessä 1. Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Eniten oli tuotantovaiheen tarkkailusoita alueella B1. Vähiten tuotantovaiheen tarkkailusoita oli alueilla A1 ja C1. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli selvästi vähemmän, eikä lainkaan alueella C (Keski-Suomi). Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Kaikki vuoden 2012 päästötarkkailuasemat on esitetty liitteessä 7. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi näyte hydrologisena vuonna 2012. 20

21 Taulukko 4 Vapo Oy Energia läntisen alueen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2012. Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Mittapadon valuma-alue ha Alue A1 (n=3) Okssuo Tammela Häme Pintavalutus 80 Joutsuo Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 83 Nanhiansuo Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 86 Alue A2 (n=2) Rinnansuo Tammela Häme Pintavalutus 51 Raumjärvensuo Laitila Varsinais-Suomi Pintavalutus 56 Alue B1 (n=17) Iso-Rydistönkeidas Merikarvia Varsinais-Suomi Pintavalutus 100 Jämiänkeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 86 Kurkikeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 178 Leppisuot 1 Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko 102 Saarikeidas Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko 100 Helminkäiskeidas Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 110 Iso-korvaneva Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 264 Mäkikylänsuo Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 114 Palloneva Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 189 Riihineva Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 45 Sammatinneva Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 142 Takaneva Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 68 Ristineva Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 240 Aitonevan koealue Kihniö Pirkanmaa Siirotlevitys, pintavalutus 24 Aitonevan koealue Kihniö Pirkanmaa Massansiirto, kemikalointi 19 Rukoneva Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 82 Sompaneva Parkano Pirkanmaa Yli-Kujalan menetelmä 82 Alue B2 (n=1) Hirvikeidas Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 91 Alue C1 (n=3) Höystösensuo Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 17 Jokipolvensuo Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 26 Valkeissuo Petäjävesi Keski-Suomi Laskeutusallas 66 Alue D1 (n=8) Savonneva Kyyjärvi Keski-Suomi Pintavalutus 108 Kairinneva, pvk2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 68 Kairinneva, kost.1 Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 537 Kairinneva, kost.2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 143 Korpisalonneva, lo1 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 240 Korpisalonneva, lo7 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 129 Porrasneva Evijärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 112 Pyymaanneva Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 183 Alue D2 (n=4) Lypsinneva Kyyjärvi Keski-Suomi Kosteikko 369 Pirttiahonsuo Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 42 Kairinneva, pvk3 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 188 Pannuneva Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 89 5.2 Soiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012 Vapo Oy Energian läntisen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on pintavalutuskenttä. Noin puolella (52 %) tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on alimpana vesienkäsittelymenetelmänä käytössä pintavalutuskenttä. Noin kolmanneksella (33 %) tuotantoalasta alin vesienkäsittelymenetelmä on kosteikko, kasvillisuuskenttä, ruokohelpikosteikko tai vastaava käsittelymenetelmä. Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Vuonna 2012 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä noin 3 %:lla tuotantoalasta (kuva 6).

22 Vapon Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012. 3% 9% 3% Perustaso Pintavalutus Kosteikko Kemikalointi 33% 52% Valunnan säätö Muu Ei mitään Kuva 6. Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012. 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2012 5.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2012 Osittain Hameen ja Uudenmaan ELY-keskuksien alueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (alue A) keskimääräiset valumat on esitetty kuvassa 7. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden koko vuoden keskivaluma 17,8 l/s km 2 oli kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumaa 19,0 l/s km 2 pienempi. Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskivaluma 26,0 l/s km 2 oli suurempi kuin A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla tai kaikilla tarkkailun ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Valumat olivat suurimmat keväällä ja syksyllä. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden kevään keskimääräinen valuma oli 35,0 l/s km 2 ja syksyllä 31,4 l/s km 2. Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden kevään keskimääräinen valuma oli 41,9 l/s km 2 ja syksyllä 40,5 l/s km 2. Pienimmillään valumat olivat kesällä ja talvella. Kevättulva alkoi alueen A ominaiskuormitussoilla aikaisemmin kuin kaikilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Syksyllä 2011 alueen A ominaiskuormitussoiden valumat olivat suuremmat kuin kaikilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoista suurimmat keskivalumat olivat Joutsuolla (28,4 l/s km 2 ) ja pienimmät Okssuolla (8,7 l/s km 2 ). Alueen A2 kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoista Rinnansuon keskivaluma oli 22,5 l/s km 2 ja Raumjärvensuon 29,3 l/s km 2. Liitteessä 4 on esitetty kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumat kuukausittain sekä vuodenajoittain esitettynä.

23 Kuva 7. Ominaiskuormitussoiden (n=38) keskimääräiset valumat sekä osittain Hämeen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien tuotantovaiheen (A1) ominaiskuormitussoiden ja kuntoonpanovaiheen (A2) ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2012. 5.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Vuonna 2012 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (38 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 5. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaine- ja rautapitoisuus, sekä COD Mn -arvo olivat korkeampia, mutta ravinnepitoisuudet puolestaan edellisvuotta pienempiä. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Yleisesti voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat vesien ja vesialueiden luonne huomioiden pääsääntöisesti melko pieniä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,6. Happamin keskimääräinen ph oli Aitonevan koealueen siirtolevityskentän pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä (3,9). Lähimpänä neutraalia vesi oli Saarikeitaan, Helminkäiskeitaan, Kairinnevan kosteikon 1 ja Mäkikylänsuon tarkkailupisteillä (ph 6,5). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 52 mg O 2 /l, eniten Riihinevalla (91 mg O 2 /l) ja vähiten Höystösensuolla (17 mg/l O 2 ). Koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 6,4 mg/l ja korkein Saarikeitaalla (23 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli Rukonevalta purkautuvassa vedessä (1,2 mg/l). Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on 2,0 mg/l. Rukonevan lisäksi Iso-Rydistönkeitaan, Jämiänkeitaan, Kairinnevan pvk3 ja Ristinevan keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat alle 2 mg/l. Eniten kokonaisfosforia purkautui Aitonevan koealueen siirtolevitys pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (198 μg/l) ja vähiten Iso-Rydistönkeitaalta (12 μg/l) vuosikeskiarvon ollessa 56 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden

kokonaisfosforin pitoisuus on 20 μg/l. Fosfaattifosforia purkuvesissä oli keskimäärin 20 μg/l. Taulukko 5 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2012 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vedenlaatu yht. valuma-alue ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl ha 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo A1 Pintavalutus 24 80,0 5,4 3,7 1715 604 76 41 4,2 70 Rinnansuo A2 Pintavalutus 27 51,0 5,8 10 1664 649 108 40 5,2 42 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo C1 Ruokohelpikosteikko 24 16,6 6,3 2,1 820 148 14 5,3 1,0 17 Jokipolvensuo C1 Ruokohelpikosteikko 28 25,5 6,2 3,3 886 31 20 5,0 1,0 28 Pirttiahonsuo D2 Pintavalutus 27 41,7 5,5 8,8 2486 847 145 58 5,1 69 Savonneva D1 Pintavalutus 24 108,4 6,0 6,1 1555 304 50 17 3,0 46 Savonneva ja Lypsinneva D2 Kosteikko 27 369,4 6,1 4,4 1351 173 40 46 Valkeissuo C1 laskeutusallas 26 66,4 5,8 8,1 2386 1307 62 23 3,2 44 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hirvikeidas B2 Pintavalutus 27 91,0 5,0 2,7 1973 772 27 5,9 2,4 64 Iso-Rydistönkeidas B1 Pintavalutus 24 100,0 4,4 1,6 1738 869 12 5,0 0,78 62 Joutsuo A1 Pintavalutus 24 83,0 5,8 8,1 2009 571 58 14 2,0 58 Jämiänkeidas B1 Pintavalutus 24 85,9 4,4 1,4 1115 401 12 5,0 0,69 52 Kurkikeidas B1 Pintavalutus 24 178,0 5,9 9,6 1474 445 55 12 2,7 39 Leppisuot 1 B1 Kosteikko 22 102,0 4,6 6,5 1887 1009 36 13 2,2 48 Nanhiansuo A1 Pintavalutus 25 86,0 4,8 5,2 1454 233 85 49 3,4 80 Raumjärvensuo A2 Pintavalutus 27 56,0 6,4 4,4 1204 278 68 39 Saarikeidas B1 Kosteikko 22 100,0 6,5 23 1345 268 76 19 3,5 42 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas B1 Pintavalutus 26 110,0 6,5 3,2 873 55 69 32 1,1 26 Iso-korvaneva B1 Kasvillisuuskenttä 20 264,2 5,4 6,8 1675 377 47 10 1,2 51 Kairinneva, pvk2 D1 Pintavalutus 27 68,4 6,3 3,8 995 288 29 35 Kairinneva, kost.1 D1 Kosteikko 24 537,4 6,3 8,6 1652 462 57 16 6,5 39 Kairinneva, kost.2 D1 Kosteikko 24 142,8 6,5 17 1448 358 59 18 5,9 41 Kairinneva, pvk3 D2 Pintavalutus 24 187,8 6,1 1,8 972 121 21 5,1 1,5 43 Korpisalonneva, lo1 D1 Pintavalutus 24 240,0 5,8 4,4 1388 197 37 8,9 2,7 52 Korpisalonneva, lo7 D1 Pintavalutus 24 129,0 6,1 4,4 2059 718 61 19 2,5 67 Mäkikylänsuo B1 Kosteikko 25 113,6 6,5 5,2 1396 95 43 9,4 1,7 35 Palloneva B1 Kasvillisuuskenttä 24 188,6 6,0 8,5 1336 405 69 24 2,7 43 Pannuneva D2 Pintavalutus 25 89,1 4,8 2,4 1237 266 28 58 Porrasneva D1 Pintavalutus 24 111,9 6,0 5,2 2329 938 40 8,3 2,9 67 Pyymaanneva D1 Pintavalutus 24 182,5 5,1 4,4 2575 998 96 29 3,0 83 Riihineva B1 Pintavalutus 24 45,0 4,3 2,9 1897 402 67 24 1,8 91 Sammatinneva B1 Pintavalutus 24 141,9 4,9 4,3 1792 491 46 12 2,2 78 Takaneva B1 Kasvillisuuskenttä 24 67,6 5,7 7,4 1192 149 52 10 1,2 38 Pirkanmaan ELY-keskus Ristineva B1 Pintavalutus 26 240,0 5,4 1,4 914 237 13 4,0 0,87 41 Aitonevan koealue B1 Siirtolevitys, pvk. lähtevä 24 24,0 3,9 16 3075 1030 198 87 7,5 90 Aitonevan koealue B1 Massansiirto, kem. lähtevä 24 19,0 4,4 18 2573 984 62 17 24 50 Rukoneva B1 Pintavalutus 32 82,0 4,7 1,2 709 182 14 4,2 0,71 31 Sompaneva B1 Yl-kujalan menetelmä 24 82,0 5,9 6,5 2094 1255 85 45 4,6 54 ka 2012 (n=38): 943 4707,7 5,6 6,4 1612 498 56 20 3,4 52 ka 2011 (n=25): 604 3727,8 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=21): 501 4260,4 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 4495,2 6,0 10,3 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=25) 572 3689,9 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 20 16,6 3,9 1,2 709 31 11,6 4,0 0,69 17 Maksimi: 32 537,4 6,5 23 3075 1307 198 87 24 91 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 605 2613 5,4 4,9 1633 496 59 23 2,7 58 Laskeutusallas(n=1) 26 66 5,8 8,1 2386 1307 62 23 3,2 44 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 24 82 5,9 6,5 2094 1255 85 45 4,6 54 Ruokohelpikosteikko (n=2) 52 42 6,2 2,7 853 90 17 5,1 1,0 22 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 212 1886 6,0 9,7 1476 366 53 15 3,1 43 Kemikalointi (n=1) 24 19 4,4 18 2573 984 62 17 23,6 50 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 756 3941,1 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Valmistelu (n=7) 187 766,6 5,7 5,3 1559 468 63 35 4,2 50 Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Aitonevan koealueen siirtolevitys pvk lähtevästä vedestä (3 075 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Rukonevalla (709 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli purkuvedessä 1 611 μg/l ja ammoniumtyppeä 498 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen pitoisuus on 500 μg/l. Rautapitoisin vesi oli Aitonevan koealueen massansiirto kemikalointiaseman lähtevässä vedessä (24 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisimmat keskipitoisuudet raudan osalta olivat Jämiänkeitaalla ja Rukonevalla (0,71 mg/l) sekä Iso-Rydistönkeitaalla (0,78 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 3,4 mg/l (taulukko 5). 24

Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden (7 kpl) keskimääräiset pitoisuudet olivat raudan ja fosforiyhdisteiden osalta korkeampia kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla (31 kpl) (taulukko 5). 25 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 8. Tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa 7 10. Liitteessä 5 on esitetty suokohtaiset keskiarvot eri vuodenaikoina. Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa 4.5.2 (sivu 21). Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan kesällä ja keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja talvella. Fosforipitoisuus oli suurimmillaan kesällä. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat pienimmät keväällä, jolloin lumen sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti ravinteiden pitoisuuksiin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn - arvo oli alhaisimmillaan keväällä. Keväällä lumien sulamisesta aiheutuvat suuret vesimäärät laimentavat vettä, mistä johtuen kevään keskimääräinen COD Mn -arvo on alhainen. Syksyn vedenlaatu on tarkkailusoiden keskiarvo ajoilta 1.11. 29.12.2011 ja 20.9. 31.10.2012. Vuonna 2011 syksy oli pitkä ja sateinen ja talvi tuli vasta joulukuun lopulla. Myös syksy 2012 oli erittäin sateinen. Syksyä edustavia näytteitä on siis tavanomaista enemmän ja talven osalta vähemmän kuin yleensä. Talvella typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina Myös raudan määrä oli talvijakson aikana suurimmillaan. Talven korkeat ravinnepitoisuudet selittyvät pienillä vesimäärillä, jolloin vettä virtaa vähän ja vedet pääsevät väkevöitymään. Toisaalta vuonna 2012 myös syksyllä typpipitoisuus oli korkea, kun satoi tavanomaista enemmän. Keväällä happea kuluttavan aineksen COD Mn -arvo oli alhaisimmillaan, samoin kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Keväällä lumen sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti ravinteiden pitoisuuksiin. Kesällä (tuotantokaudella) kiintoainepitoisuus, COD Mn -arvo ja fosforipitoisuus olivat korkeimmillaan. Syksyllä kokonaistypen pitoisuus oli yhtä korkea kuin talvella.

26 Taulukko 6 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2012. Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH 4 -N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO 4 -P) osuus siitä. Vedenlaatu Vuoden- ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 5,7 4,3 1827 982 61 39 4,2 47 kevät 5,6 6,5 1299 475 39 13 1,9 33 kesä 5,6 7,2 1532 268 75 23 4,7 62 syksy 5,4 5,8 1834 579 43 16 2,6 53 ka. v. 2012 5,6 6,4 1611 498 56 20 3,4 52 Kuva 8. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2012.

Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella 2012. 27 Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=37): 117 5,7 4,3 1827 982 61 39 4,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 ka 2010 (n=23): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42 ka 2008 (n=25) 5,9 5,0 1840 755 45 16 1,9 38 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 1 4,3 1,0 690 31 8,5 4,3 0,53 13 Maksimi: 6 6,6 22 3967 2500 257 250 17 103 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 80 5,5 2,9 1849 985 61 40 3,3 54 Laskeutusallas(n=1) 3 6,2 5,1 2667 2200 65 39 5,3 32 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 3 6,1 4,6 2433 2500 87 83 8,0 38 Ruokohelpikosteikko (n=2) 5 6,2 1,2 798 115 12 5,0 1,1 19 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 23 6,1 8,2 1569 711 60 33 6,9 32 Kemikalointi (n=1) 3 5,9 12 3967 1800 123 55 8,8 92 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 81 5,7 4,5 1850 1039 63 39 4,3 48 Valmistelu (n=7) 36 5,7 3,4 1728 748 54 33 3,4 43 Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä 2012. Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 196 5,6 6,5 1299 475 39 13 1,9 33 ka 2011 (n=25): 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 ka 2010 (n=24): 5,9 7,3 1649 627 43 12 1,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12,0 1413 575 57 13 2,1 31 ka 2008 (n=25) 5,8 8,1 1455 584 71 16 3,2 34 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4 3,7 1,1 570 28 9,2 5,0 0,40 14 Maksimi: 6 6,6 36 2440 1354 112 78 8 63 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 126 5,5 4,4 1290 453 41 15 1,6 36 Laskeutusallas(n=1) 5 5,6 5,3 1600 1245 36 31 2,6 24 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5 5,5 3,0 1400 691 28 9 1,6 34 Ruokohelpikosteikko (n=2) 10 6,2 2,6 798 131 16 5,0 1,0 20 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 45 5,9 12,3 1261 404 38 10 2,1 29 Kemikalointi (n=1) 5 4,7 19 2440 1354 57 20 7,7 38 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 161 5,5 7,1 1294 481 36 12 1,8 32 Valmistelu (n=7) 35 5,8 3,9 1318 451 50 30 2,6 36 Taulukko 9 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä 2012. Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 348 5,6 7,2 1532 268 75 23 4,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 ka 2010 (n=22): 6,1 8,1 1750 391 72 17 3,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 9,9 1755 470 103 28 4,7 56 ka 2008 (n=25) 6,1 11,6 1892 673 113 45 5,2 61 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 7 3,9 1,0 514 16 12,2 3,8 0,73 19 Maksimi: 12 6,7 23 3978 1153 292 84 49 122 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 222 5,4 6,6 1581 268 80 27 3,5 71 Laskeutusallas(n=1) 9 6,1 10,1 2056 560 93 32 4,2 52 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 9 6,1 10,5 2261 1153 146 63 5,8 64 Ruokohelpikosteikko (n=2) 20 6,3 3,0 766 22 22 5,1 1,1 24 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 79 6,0 8,1 1374 166 64 11 3,0 51 Kemikalointi (n=1) 9 4,0 17 2044 524 58 9 48,7 45 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 285 5,6 7,2 1567 284 73 21 4,6 63 Valmistelu (n=7) 63 5,7 7,5 1376 198 84 38 5,7 60

Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä 2012 (syksy 2011 ja 2012). 28 Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2012 (n=38): 271 5,4 5,8 1835 579 43 16 2,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5,7 2111 874 50 10 2,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17,3 2538 277 67 7 1,0 54 ka 2008 (n=25) 5,9 11,5 1961 842 67 17 3,0 55 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 5 4,0 1,2 817 40 9,6 3,3 0,77 19 Maksimi: 10 6,5 24 3060 1675 132 56 9 95 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 167 5,2 4,0 1842 582 44 17 2,3 59 Laskeutusallas(n=1) 9 5,6 8,6 3060 1675 44 9 2,2 53 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 7 5,6 4,8 2229 1350 48 35 4,1 61 Ruokohelpikosteikko (n=2) 17 6,2 2,7 996 138 14 5,3 0,9 23 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=9 64 5,9 9,4 1722 427 46 16 3,0 46 Kemikalointi (n=1) 7 4,2 20 2750 895 44 9 9,4 45 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 224 5,4 6,0 1839 575 41 14 2,5 53 Valmistelu (n=7) 47 5,5 4,9 1818 596 51 33 4,0 53 5.4.3 Rankkasadenäytteiden vedenlaatu Tarkkailun puitteissa pyritään ottamaan tarkkailusuolta rankkasadenäytteitä tuotantokauden aikana. Vuonna 2012 erillisiä rankkasadenäytteitä otettiin 161 kappaletta, joista 14 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 147 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Vuonna 2012 rankkasadenäytteitä otettiin huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Liitteestä 3 löytyy kaikkien yksittäiset rankkasadenäytteiden vedenlaatutulokset. Muutamien rankkasadenäytteiden näytteenottopaikka oli epäselvä, mistä johtuen niitä ei voitu ottaa mukaan kuormituslaskentaan. Taulukossa 11 on esitetty vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden pitoisuudet. Taulukko 11 Vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen rankkasadenäytteiden vedenlaatu vuonna 2012. Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kpl mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet keskiarvo 14 5,4 42 22 3407 792 93 32 2,3 83 Min 14 4,2 4,4 0 2400 130 39 6,6 0,63 31 mediaani 14 5,5 19 0 2975 665 83 27 2,3 85 Max 14 6,6 180 120 5400 1900 190 110 3,9 120 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet keskiarvo 147 5,3 10 1,9 1752 395 55 14 2,1 61 mediaani 147 5,3 6,0 0 1500 230 48 10 1,8 61 Min 147 3,4 1,0 0 440 2,2 3,0 0 0,25 17 Max 147 7,2 77 54 4400 1900 247 88 10 120 Taulukossa 12 on esitetty vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen rankkasadenäytteiden keskimääräiset pitoisuudet. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli noin kolmanneksen ominaiskuormitussoiden keskimääräistä kiintoainepitoisuutta suurempi hydrologisena vuonna 2012. Rankkasadenäytteiden kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,0 77 mg/l. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava keskimääräinen COD Mn -arvo olivat hieman ominaiskuormitussoiden keskiarvoa

korkeammat. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Taulukko 12 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten rankkasadenäytteiden pitoisuudet vuonna 2012. ELY-keskus Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kpl mg/l jäännös mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Varsinais-Suomi 46 5,5 13 16 1814 353 69 19 2,1 60 Pirkanmaa 53 5,1 7,3 22 1568 305 49 12 2,2 64 Keski-Suomi 18 5,5 13 28 2021 611 57 14 2,2 53 Etelä-Pohjanmaa 28 5,1 6,9 16 1778 503 44 12 1,7 62 Häme 1 6,7 32 11 3000 90 93 7,4 2,1 33 Keskiarvo 147 5,3 9,7 19 1752 395 55 14 2,1 61 Min 147 3,4 1,0 10 440 < 5 < 5 < 5 0,25 17 Mediaani 147 5,3 6,0 16 1500 230 48 10 1,8 61 Max 147 7,2 77 54 4400 1900 247 88 10 120 Om.kuorm.suot 2012 943 5,6 6,4 1612 498 56 20 3,4 52 Kesän ja syksyn rankkasadenäytteet otettiin suurimmaksi osaksi heinä- ja lokakuussa (taulukko 13). Heinäkuussa otettiin 50 rankkasadenäytettä ja lokakuussa 94 näytettä. Taulukko 13 Rankkasadenäytteet kuukausittain vuonna 2012. Näytteenotto- Näytteitä ph Kiintoaine kiint.hehk. Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta, Fe COD Mn kuukausi kpl mg/l jäännös mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l mg O2/l Kesäkuu 3 6,5 2,1 767 25 58 21 1,6 30 Heinäkuu 50 5,3 12 17 1512 224 73 18 2,6 62 Elokuu 0 Syyskuu 14 5,9 13 16 1751 329 65 20 1,7 48 Lokakuu 94 5,1 8,4 22 1932 520 43 12 1,8 63 29 5.4.4 Vedenlaatu alueittain Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen A, B, C ja D (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Korkein kiintoainepitoisuus (taulukko 14) oli keskimäärin alueen A kuntoonpanossa olevilla soilla (A2: 7,5 mg/l) ja pienin keskipitoisuus alueen B2 Hirvikeitaalla (2,7 mg/l). Korkein keskimääräinen typpipitoisuus (1 973 µg/l) oli alueen B2 Hirvikeitaalla ja pienin alueen C tuotannossa olevilla soilla (C1: 1 364 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus oli pienin alueen B2 Hirvikeitaalla (27 µg/l) ja suurin alueen A kuntoonpanovaiheen soilla (A2: 88 µg/l). Rautapitoisuus oli suurin alueen A2 soilla (5,2 mg/l) ja pienin alueen C1 soilla (1,7 mg/l). CODMn-arvo oli suurin alueen A1 soilla (69 mg O 2 /l) ja pienin alueen C1 soilla (30 mg O 2 /l). Alueiden välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailusoiden määrän vaihtelu (1-17 kpl/alue). Alueella B1 oli tarkkailusoita eniten (17 kpl) ja samalla alueella kuntoonpanovaiheen soita vain 1 kpl. Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon.

30 Taulukko 14 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2012 alueittain (A-D) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Ympärivuotisten tarkkailusoiden vedenlaatu vuonna 2012 Suo Ely Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue A1 Okssuo Häme Pintavalutus 24 5,4 3,7 1715 604 76 41 4,2 70 Joutsuo V-S Pintavalutus 24 5,8 8,1 2009 571 58 14 2,0 58 Nanhiansuo V-S Pintavalutus 25 4,8 5,2 1454 233 85 49 3,4 80 Alue A2 Rinnansuo Häme Pintavalutus 27 5,8 10 1664 649 108 40 5,2 42 Raumjärvensuo V-S Pintavalutus 27 6,4 4,4 1204 278 68 39 Alue B1 Iso-Rydistönkeidas V-S Pintavalutus 24 4,4 1,6 1738 869 12 5,0 0,8 62 Jämiänkeidas V-S Pintavalutus 24 4,4 1,4 1115 401 12 5,0 0,7 52 Kurkikeidas V-S Pintavalutus 24 5,9 9,6 1474 445 55 12 2,7 39 Leppisuot 1 V-S Kosteikko 22 4,6 6,5 1887 1009 36 13 2,2 48 Saarikeidas V-S Kosteikko 22 6,5 23 1345 268 76 19 3,5 42 Helminkäiskeidas E-P Pintavalutus 26 6,5 3,2 873 55 69 32 1,1 26 Iso-korvaneva E-P Kasvillisuuskenttä 20 5,4 6,8 1675 377 47 10 1,2 51 Mäkikylänsuo E-P Kosteikko 25 6,5 5,2 1396 95 43 9,4 1,7 35 Palloneva E-P Kasvillisuuskenttä 24 6,0 8,5 1336 405 69 24 2,7 43 Riihineva E-P Pintavalutus 24 4,3 2,9 1897 402 67 24 1,8 91 Sammatinneva E-P Pintavalutus 24 4,9 4,3 1792 491 46 12 2,2 78 Takaneva E-P Kasvillisuuskenttä 24 5,7 7,4 1192 149 52 10 1,2 38 Ristineva Pirk. Pintavalutus 26 5,4 1,4 914 237 13 4,0 0,9 41 Aitonevan koealue Pirk. Siirotlevitys, pvk. 24 3,9 16 3075 1030 198 87 7,5 90 Aitonevan koealue Pirk. Massansiirto, kem. 24 4,4 18 2573 984 62 17 24 50 Rukoneva Pirk. Pintavalutus 32 4,7 1,2 709 182 14 4,2 0,7 31 Sompaneva Pirk. Yli-Kujalan menetelmä 24 5,9 6,5 2094 1255 85 45 4,6 54 Alue B2 Hirvikeidas V-S Pintavalutus 27 5,0 2,7 1973 772 27 5,9 2,4 64 Alue C1 Höystösensuo K-S laskeutusallas 24 6,3 2,1 820 148 14 5,3 1,0 17 Jokipolvensuo K-S Ruokohelpikosteikko 28 6,2 3,3 886 31 20 5,0 1,0 28 Valkeissuo K-S laskeutusallas 26 5,8 8,1 2386 1307 62 23 3,2 44 Alue D1 Savonneva K-S Pintavalutus 24 6,0 6,1 1555 304 50 17 3,0 46 Kairinneva, pvk2 E-P Pintavalutus 27 6,3 3,8 995 288 29 35 Kairinneva, kost.1 E-P Kosteikko 24 6,3 8,6 1652 462 57 16 6,5 39 Kairinneva, kost.2 E-P Kosteikko 24 6,5 17 1448 358 59 18 5,9 41 Korpisalonneva, lo1 E-P Pintavalutus 24 5,8 4,4 1388 197 37 8,9 2,7 52 Korpisalonneva, lo7 E-P Pintavalutus 24 6,1 4,4 2059 718 61 19 2,5 67 Porrasneva E-P Pintavalutus 24 6,0 5,2 2329 938 40 8,3 2,9 67 Pyymaanneva E-P Pintavalutus 24 5,1 4,4 2575 998 96 29 3,0 83 Alue D2 Savonneva ja Lypsinneva K-S Kosteikko 26 6,1 4,4 1330 173 41 46 Pirttiahonsuo K-S Pintavalutus 27 5,5 8,8 2486 847 145 58 5,1 69 Kairinneva, pvk3 E-P Pintavalutus 24 6,1 1,8 972 121 21 5,1 1,5 43 Pannuneva E-P Pintavalutus 25 4,8 2,4 1237 266 28 58 Alue A1 Keskiarvo (n=3) 73 5,3 5,7 1726 470 73 35 3,2 69 Alue A2 Keskiarvo (n=2) 54 6,1 7,5 1434 464 88 40 5,2 40 Alue B1 Keskiarvo (n=17) 413 5,2 7,2 1593 509 56 19 3,5 51 Alue B2 Keskiarvo (n=1) 27 5,0 2,7 1973 772 27 5,9 2,4 64 Alue C1 Keskiarvo (n=3) 78 6,1 4,5 1364 495 32 11 1,7 30 Alue D1 Keskiarvo (n=8) 195 6,0 6,7 1750 533 54 17 3,8 54 Alue D2 Keskiarvo (n=4) 102 5,6 4,3 1507 352 58 32 3,3 54 ka 2012 (n=38): 942 5,6 6,4 1611 498 56 20 3,4 52 5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2012 ominaiskuormituslaskentaan otettiin mukaan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitus. Kemiallisen hapenkulutuksen taustapitoisuutena on käytetty arvoa 35 mg/l O 2. Käytetty taustapitoisuus on peräisin Vapon teettämästä ominaiskuormitusselvityksestä (Pöyry Finland Oy 2012). Kemiallisen hapenkulutuksen yksikköinä käytetään kg O 2 /d, g O 2 /ha d ja kg O 2 /ha a. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset ominaiskuormitukset 2005-2012 on esitetty taulukossa 15 (g/ha d) ja kuvassa 9 (kg/ha a). Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2012 niiden 38 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2012. Laskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä on edellisvuosia korkeampi. Edellisinä vuosina

ominaiskuormituslaskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä on vaihdellut 19 25 pisteen välillä. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 77 g/ha d, kokonaistypen 17 g/ha d, kokonaisfosforin 0,48 g/ha d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) oi 152 g O 2 /ha d. Kaikkien muuttujien netto-ominaiskuormitukset olivat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna ollen samalla tasolla vuoden 2008 kuormitusten kanssa. Taulukko 15 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina 2005 2012. Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha d g O2/ha d g/ha d g O2/ha d ka 2012 (n=38) 113 26 0,84 773 77 17 0,48 152 ka 2011 (n=25) 87 19 0,56 489 57 11 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19 0,57 43 14 0,35 ka 2009 (n=25) 95 21 0,79 69 14 0,53 ka 2008 (n=24) 123 28 0,85 81 17 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23 0,75 68 18 0,54 Ka 2006 (n=24) 126 28 0,95 93 20 0,61 Ka 2005 (n=24) 142 25 0,90 117 19 0,65 31 kg/ha a 50 40 30 20 10 0 Kiintoaineen nettoominaiskuormitus kg/ha a 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kokonaistypen nettoominaiskuormitus kg/ha a 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kokonaisfosforin nettoominaiskuormitus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 9. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2005 2012. Ominaiskuormitussoiden vuoden 2012 keskimääräiset ominaiskuormitukset vuositasolla (g/ha d) on esitetty taulukossa 16 sekä eri vuodenaikojen kuormitukset liitteessä 6.

Taulukko 16 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha a ja kg O 2 /ha a) vuonna 2012. 32 Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha d ja g O2 / ha d) vuonna 2012 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha g/ha d g O2/ ha d g/ha d g O2/ ha d Hämeen ELY-keskus Okssuo A1 Pintavalutus 24 80 13 13 0,36 435-3,8 8,7 0,19 135 Rinnansuo A2 Pintavalutus 27 51 184 36 2,06 902 143 26 1,6 186 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo C1 Ruokohelpikosteikko 24 17 29 18 0,22 269-14 6,9-0,22-496 Jokipolvensuo C1 Ruokohelpikosteikko 28 26 33 8 0,17 226 13 2,5-0,03-30 Pirttiahonsuo D2 Pintavalutus 27 42 209 35 1,73 906 175 26 1,4 322 Savonneva D1 Pintavalutus 24 108 77 22 0,65 612 44 14 0,32 28 Savonneva ja Lypsinne D2 Kosteikko 27 369 53 18 0,48 596 24 10 0,19 79 Valkeissuo C1 laskeutusallas 26 66 100 32 0,66 547 58 21 0,24-195 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hirvikeidas B2 Pintavalutus 27 91 50 35 0,42 971 13 26 0,06 334 Iso-Rydistönkeidas B1 Pintavalutus 24 100 10 12 0,08 423-3,8 8,2-0,06 174 Joutsuo A1 Pintavalutus 24 83 251 52 1,19 1287 200 40 0,68 396 Jämiänkeidas B1 Pintavalutus 24 86 28 24 0,22 990-18 13-0,24 195 Kurkikeidas B1 Pintavalutus 24 178 189 20 0,63 515 161 13 0,35 25 Leppisuot 1 B1 Kosteikko 22 102 92 26 0,53 640 61 18 0,21 85 Nanhiansuo A1 Pintavalutus 25 86 105 21 0,97 911 80 14 0,71 464 Raumjärvensuo A2 Pintavalutus 27 56 86 36 1,66 973 39 24 1,2 140 Saarikeidas B1 Kosteikko 23 100 603 31 1,34 874 557 20 0,88 68 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas B1 Pintavalutus 26 110 81 25 1,62 708 20 9,9 1,0-375 Iso-korvaneva B1 Kasvillisuuskenttä 20 264 123 25 0,66 681 96 18 0,38 199 Kairinneva, pvk2 D1 Pintavalutus 27 68 87 19 0,60 723 47 9,1 0,20 17 Kairinneva, kost.1 D1 Kosteikko 24 537 106 20 0,67 482 74 12 0,35-87 Kairinneva, kost.2 D1 Kosteikko 24 143 240 20 0,80 624 205 11 0,45 15 Kairinneva, pvk3 D2 Pintavalutus 24 188 29 14 0,30 575-4,7 5-0,03-6 Korpisalonneva, lo1 D1 Pintavalutus 24 240 107 30 0,78 1144 60 18 0,31 314 Korpisalonneva, lo7 D1 Pintavalutus 24 129 71 33 0,89 1132 36 24 0,54 513 Mäkikylänsuo B1 Kosteikko 25 114 76 24 0,54 511 43 16 0,21-73 Palloneva B1 Kasvillisuuskenttä 24 189 192 31 1,36 812 141 18 0,85-80 Pannuneva D2 Pintavalutus 25 89 28 13 0,30 575 3,3 6,6 0,06 152 Porrasneva D1 Pintavalutus 24 112 90 42 0,66 1061 51 32 0,27 376 Pyymaanneva D1 Pintavalutus 24 183 82 42 1,41 1214 43 32 1,0 532 Riihineva B1 Pintavalutus 24 45 34 24 0,82 1086 7,2 17 0,55 617 Sammatinneva B1 Pintavalutus 24 142 54 20 0,45 844 28 14 0,18 383 Takaneva B1 Kasvillisuuskenttä 24 68 143 24 0,85 608 97 13 0,39-193 Pirkanmaan ELY-keskus Ristineva B1 Pintavalutus 26 240 26 16 0,23 637-14 5,9-0,17-53 Aitonevan koealue B1 Siirtolevitys, pvk. lähtevä 24 24 255 49 3,17 1387 216 40 2,8 709 Aitonevan koealue B1 Massansiirto, kem. lähte 24 19 201 35 0,83 627 174 28 0,57 165 Rukoneva B1 Pintavalutus 32 82 28 14 0,23 639-13 3,6-0,18-72 Sompaneva B1 Yli-Kujalan menetelmä 24 82 156 49 1,46 1274 99 35 0,89 281 ka 2012 (n=38): 944 4708 113 26 0,84 773 77 17 0,48 152 ka 2011 (n=25): 604 3728 87 19 0,56 489 57 11 0,26 ka 2010 (n=21): 409 3458 64 19 0,57 43 14 0,35 ka 2009 (n=25): 541 4495 95 21 0,79 69 14 0,53 ka 2008 (n=25) 572 3690 123 28 0,85 81 17 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23 0,75 68 18 0,54 Minimi: 10 7,6 0,08 226-18 2,5-0,24-496 Maksimi: 603 52 3,17 1387 557 40 2,79 709 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 605 2613 91 27 0,89 860 54 18 0,53 230 Laskeutusallas(n=1) 26 66 100 32 0,66 547 58 21 0,24-195 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 24 82 156 49 1,5 1274 99 35 0,89 281 Ruokohelpikosteikko (n=2) 52 42 31 13 0,20 247-1 4,7-0,13-263 Kasvillisuuskenttä / kosteikko 213 1886 181 24 0,80 647 144 15 0,43 1,5 Kemikalointi (n=1) 24 19 201 35 0,83 627 174 28 0,57 165 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=31) 756 3941 116 26 0,80 765 81 17 0,44 147 Valmistelu (n=7) 186 767 100 27 1,0 803 64 18 0,68 174 Selvästi suurimmat kiintoaineen nettomääräiset kuormitukset tulivat Mustakeidas- Saarikeitaalta (548 g/ha d). Myös Aitonevan koealueen siirtolevityksen (216 g/ha d) sekä Joutsuon (200 g/ha d) kiintoaineen nettokuormitukset olivat korkeita. Mustakeidas-Saarikeitaan kiintoaineen kuormitusta nostavat kevään ja syksyn korkeat kiintoainepitoisuudet (74 mg/l ja 77 mg/l). Kaikkien näytteiden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l, mikä on lähes nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (6,4 mg/l). Oksuolla, Iso-Rydistönkeitaalla, Jämiänkeitaalla, Kairinevan pintavalutuskentällä 3, Ristinevalla ja Rukonevalla laskennallinen kiintoaineen netto-ominaiskuormitus jäi alhaisista pitoisuuksista johtuen negatiiviseksi. Kaikilla näillä tarkkailupisteillä vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. Myös Höystösensuon ruokohelpikosteikon kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen.

Kokonaistypen netto-ominaiskuormitus oli suurin Joutsuolla (40 g/ha d) ja Aitonevan koealueen siirtolevitys alueella (40 g/ha d). Joutsuon osalta suurimmat typpikuormitukset syntyivät syksyllä, jolloin virtaamat olivat suuria. Aitonevan osalta heinäkuun lopulla ja elokuussa mitattiin korkeita typpipitoisuuksia, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita. Selvästi alhaisin typen netto-ominaiskuormitus oli Jokipolvensuolla (2,5 g/ha d) ja Rukonevalla (3,6 g/ha d). Jokipolvensuon vesienkäsittelymenetelmä on ruokohelpikosteikko ja Rukonevan pintavalutuskenttä. Suurin netto-ominaiskuormitus fosforin osalta tuli Aitonevan koealueen siirtolevityksen pintavalutuksesta (2,8 g/ha d). Aitonevan koealueen fosforipitoisuudet olivat korkeita koko vuoden ajan, keskimääräinen fosforipitoisuus oli 198 µg/l. Kaikkiaan seitsemällä tuotantoalueella fosforin netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen. Negatiivinen nettoominaiskuormitus johtuu tarkkailupisteiltä mitatuista pitoisuuksista, jotka ovat olleet laskennassa taustapitoisuutena käytettävää pitoisuutta pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus oli niin ikään korkein Aitonevan koealueen siirtolevityksen pintavalutuskentällä. Netto-ominaiskuormitus oli yhdellätoista alueella negatiivinen. 33 5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Vuodenaikojen ajoitus on esitetty kappaleessa 4.5. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 6. Vuonna 2012 ympärivuotista tarkkailua pystyttiin suorittamaan ilman häiriöitä 38 tarkkailupisteellä. Taulukko 17 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna 2012. Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha d g O2/ha d kg/ha a g O2/ha d Talvi (n=38) 24 9,7 0,34 236 13 6,8 0,23 32 Kevät (n=38) 254 45 1,4 1077 184 28 0,73-127 Kesä (n=38) 80 15 0,75 582 62 11 0,57 271 Syksy (n=38) 133 41 0,95 1169 88 29 0,50 372 Vuosi (n=38) 113 26 0,84 773 77 17 0,48 152 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2012 selvästi eri vuodenaikoina (taulukko 17, liite 6). Kiintoaineen ja fosforin osalta ominaiskuormitus oli selvästi suurin keväällä, jolloin valumat ovat suurimmillaan. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen ja syksyllä saatiin myös voimakkaita sateita, mikä nostatti syksyn kuormituksia. Syksyllä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli hieman kevättä suurempi. Typen kuormitus oli syksyllä lähes yhtä suuri kuin keväällä. Kuormitukset olivat puolestaan talvella pienimmillään, jolloin keskivaluma oli alhainen. Talvi jäi myös tavanomaista lyhyemmäksi. Virtaamalla on suuri vaikutus kuormituksiin. Keväällä valumat ovat yleensä suurimmillaan. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen valuma oli vuonna 2012 keväällä 40,5 l/s km 2, kesällä 10,8 l/s km 2, syksyllä 27,4 l/s km 2 ja talvella 7,1 l/s km 2.

6 TARKKAILUSUOT 34 6.1 Hämeen ELY-keskus Tässä kappaleessa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tarkkailusoiden tulokset näytekerroittain löytyvät Vapo Oy Energian turvetuotannon tuloshallinnasta internetistä (https://data.nablabs.fi/). Suokohtaiset tarkastelut on pyritty pitämään melko suppeina ja tarkkailun tulokset on esitetty pääasiassa taulukoin ja kuvaajin. Suokohtainen tarkastelu antaa kuitenkin mahdollisuuden myös käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu, joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Täydentävillä tarkkailuasemilla näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain kesäaikaan, kun taas keskimääräiset ominaiskuormitusluvut lasketaan ympärivuotisen seurannan perusteella. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty taulukoissa 72 ja 79. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa tarkasteltaessa käytetään vuosina 1987-1992 tehdyissä tutkimuksissa pintavalutuskentillä keskimäärin saavutettuja poistumia: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi yli 40 % ja kokonaisfosfori yli 40 % (Ihme 1994). Muutamien tuotantoalueiden ympäristöluvissa on suokohtaisia puhdistustehovaatimuksia. Vapon läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa on Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 10 ympärivuotista tarkkailuasemaa, 11 täydentävää tarkkailupistettä ja 3 kuntoonpano vaiheessa olevaa tarkkailupistettä.

Forssa Forssan alueella täydentävää kuormitustarkkailua suoritetaan Letonsuon tarkkailupisteellä (liite 7). Letonsuolta ei kuitenkaan saatu näytteitä hydrologisena vuonna 2012. 35 6.1.1 Letonsuo (Forssa) Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1995 ja tuotanto vuonna 1997. Vuonna 2012 Letonsuolla oli tuotannossa 32 ha ja levossa 5,8 ha. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa 7.3.2013 (ESAVI/204/04.08/2011). Uuden luvan mukaan vesienkäsittelymenetelmäksi tulee ympärivuotinen kemikaalikäsittely. Letonsuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueen Koijoen yläosan alueella (35.964). Tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa pitkin Letonojan kautta Koijokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltiin vuonna 2012 laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön avulla. Letonsuolla suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua. Mittapadon valuma-alue on 38,0 ha. Vuonna 2012 tuotantoa oli Letonsuolla ajalla 7.5. - 26.8.2012 yhteensä 23 tuotantopäivää. Vedenlaatu Letonsuon alapuoliselta tarkkailupisteeltä ei saatu näytteitä hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 18). Mittapadolla ei ollut virtaamaa näytteenottokerroilla aikavälillä 31.10.2011-26.6.2012. Myöhemmillä näytteenottokerroilla 6.9.2012 ja 4.10.2012 mittapadolla oli padotusta (vesi seisoi mittapadolla eikä virrannut), joten vesinäytettä ei otettu. Taulukko 18 Letonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l 5 30.1.2012 Ei näytetä 22 31.5.2012 Ei näytetä 26 26.6.2012 Ei näytetä 36 6.9.2012 Ei näytetä 40 4.10.2012 Ei näytetä Ka 2012 näytteitä ei saatu Ka 2011 5,0 5,7 2250 51 68 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Virtaama ja kuormitus Koska Letonsuolta ei saatu näytteitä vuonna 2012, sen vuosikuormitus on laskettu kertomalla tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräiset kuormitukset (kg/ha) Letonsuon pinta-aloilla. Letonsuolle laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 72.

6.2 Hartola Hartolan alueella on suoritettu täydentävää tarkkailua Jaakkolansuon laskuojasta. Kun Jaakkolansuon pintavalutuskenttä otettiin käyttöön toukokuussa 2012, aloitettiin perustarkkailu pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä (liite 7). 6.2.1 Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon turvetuotantoalueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 67,5 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden aikana poistuneita alueita 10,6 ha. Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös 30.12.2011. Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.812). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat olleet aikaisemmin koko alueen osalta laskeutusaltaat. Pintavalutuskenttä otettiin käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kaikki kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sen kautta. Jaakkolansuolla on perustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 78,1 ha. Vuonna 2012 Jaakkolansuolla oli tuotantoa ajalla 30.5. 27.7.2012 yhteensä 19 tuotantopäivää. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2012 täydentävässä tarkkailussa näytteet otettiin Jaakkolansuon laskuojasta tammi- ja maaliskuussa. Maaliskuussa pitoisuudet olivat tavanomaista korkeammat (taulukko 19). Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisten soiden vertailuarvo (35 mg/l O2). Taulukko 19 Jaakkolansuon laskuojan tarkkailupisteen vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Kok. CODMn aine hehk. typpi fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l mg/l O2 5 30.1.2012 5,9 5,1 1600 11 9,1 13 29.3.2012 5,0 40 17 4900 51 36 Ka 2012 n=2 kpl 5,5 22 17 3250 31 23 Med 12 5,5 22 17 3250 31 23 Ka 2011 Ka 2010 5,8 6,5 2215 14 14 6,6 24 6,2 1677 26 12 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 36 Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 20. Vuonna 2012 otettujen näytteiden perusteella Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 21). Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus (2,2 mg/l) oli vain hieman luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta (2 mg/l) suurempi. Kokonaisfosforipitoisuus (17 µg/l) oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (20 µg/l). Jaakkolansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli erittäin hapanta (ph keskiarvo 3,8). Useiden kalalajien

lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. Taulukko 20 Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 21 24.5.2012 4,9 7,6 2500 1600 30 < 5 2,5 46 23 5.6.2012 6,0 14 2400 17 46 7,0 5,9 50 25 18.6.2012 5,4 85 38 4700 2300 43 < 5 3,7 41 27 3.7.2012 6,1 27 13 3000 1600 61 < 5 5,4 54 29 17.7.2012 6,0 75 21 3400 1700 55 < 5 3,3 31 31 31.7.2012 6,5 14 1100 370 25 6,0 5,5 23 33 15.8.2012 6,6 11 910 370 30 < 5 3,7 19 35 28.8.2012 6,6 36 6,0 820 257 45 < 5 2,8 17 37 11.9.2012 6,8 76 8,6 890 430 55 < 5 5,6 15 39 25.9.2012 4,5 22 10 5600 3500 25 < 5 2,9 33 41 11.10.2012 5,2 8,1 2800 760 21 5,0 2,1 39 43 25.10.2012 5,3 19 2900 1900 31 10 4,1 47 Ka 2012 n=12 kpl 5,8 33 2585 1234 39 5,7 4,0 35 Med 12 6,0 21 2650 1180 37 5,0 3,7 36 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Kesä 9 kpl 6,1 38 17 2191 960 43 5,3 4,3 33 Syksy 3 kpl 5,0 16 10 3767 2053 26 6,7 3,0 40 37 Taulukko 21 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 21 24.5.2012 3,7 1,0 835 180 12 < 5 0,30 37 23 5.6.2012 3,7 1,4 700 1100 12 < 5 0,11 37 25 18.6.2012 3,7 3,9 750 47 20 6,0 0,15 44 27 3.7.2012 3,7 1,5 910 250 15 < 5 0,34 34 29 17.7.2012 3,8 3,3 960 250 19 < 5 0,34 33 31 31.7.2012 3,9 3,5 1800 420 28 8,0 1,3 63 33 15.8.2012 3,9 1,2 980 130 23 < 5 0,58 39 35 28.8.2012 3,9 1,7 700 48 15 < 5 0,40 33 37 11.9.2012 3,9 2,0 590 61 13 < 5 0,26 28 39 25.9.2012 3,9 3,5 2250 1500 13 < 5 0,38 20 41 11.10.2012 3,6 < 1 1600 1200 15 < 5 0,33 27 43 25.10.2012 4,1 2,0 2400 1600 14 < 5 1,4 40 Ka 2012 n=12 kpl 3,8 2,2 1206 565 17 5,3 0,49 36 Med 12 3,8 1,9 935 250 15 5,0 0,34 36 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Kesä 9 kpl 3,8 2,2 914 276 17 5,4 0,42 39 Syksy 3 kpl 3,9 2,2 2083 1433 14 5,0 0,70 29 Virtaama ja valuma Jaakkolansuon pintavalutuskentän mittapadolle on asennettu jatkuvatoiminen virtaamamittari 24.5.2012. Ajanjaksolla 24.5.2012-31.10.2012 keskivirtaama oli 10,1 l/s ja keskivaluma 13,0 l/s km 2. Kuvassa 10 on esitetty tarkkailupisteen keskimääräiset valumat, näytteenottohetket sekä vertailuarvona lähialueen (A1) tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat. Jaakkolansuon valumat olivat välillä korkeammat kuin alueen A1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

38 Kuva 10 Jaakkolansuon pintavalutuskentän valumat (vuorokausikeskiarvot), alueen A1 tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskivaluma ja Jaakkolansuon näytteenottohetket jaksolla 24.5. 31.10.2012. Kuormitus Jaakkolansuon kuormitukset on laskettu alkuvuoden osalta vertaamalla Jaakkolansuon täydentävän tarkkailupisteen tuloksia alueen A1 ominaiskuormitussoiden vedenlaatuun ja käyttämällä alueen A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). 24.5.2012 alkaen kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Jaakkolansuolta mitattujen virtaamien perusteella (laskentatapa ks. kappale 4.4.1). Vuosikuormitus on saatu yhdistämällä nämä laskentatulokset. Jaakkolansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 22. Netto-ominaiskuormituksista kiintoaineen ja kokonaistypen kuormitukset olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeammat. Fosforin osalta kuormitus oli vähäistä. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 22 Jaakkolansuon tarkkailuaseman (pvk ap) kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 219 186 116 81 13 6230 5309 80 68 Typpi 40 32 26 17 2,9 1140 910 15 12 Fosfori 0,35 0,025 0,80 0,44 0,023 9,9 0,71 0,13 0,009 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 369-197 765 147 28 10508-5607 135-72 Puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2012 on esitetty taulukossa 23. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 93 %, kokonaistypen osalta 53 % ja kokonaisfosforin osalta 57 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta vaihtelu oli suurta eri näytteenottokertojen välillä. Alapuoliset pitoisuudet olivat välillä pienempiä ja välillä suurempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella. Näytteiden

perusteella kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Taulukko 23 Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 24.5.2012 7,6 1,0 87 2500 835 67 30 12 60 46 37 20 5.6.2012 14 1,4 90 2400 700 71 46 12 74 50 37 26 18.6.2012 85 3,9 95 4700 750 84 43 20 53 41 44-7 3.7.2012 27 1,5 94 3000 910 70 61 15 75 54 34 37 17.7.2012 75 3,3 96 3400 960 72 55 19 65 31 33-6 31.7.2012 14 3,5 75 1100 1800-64 25 28-12 23 63-174 15.8.2012 11 1,2 89 910 980-8 30 23 23 19 39-105 28.8.2012 36 1,7 95 820 700 15 45 15 67 17 33-94 11.9.2012 76 2,0 97 890 590 34 55 13 76 15 28-87 25.9.2012 22 3,5 84 5600 2250 60 25 13 48 33 20 39 11.10.2012 8,1 1,0 88 2800 1600 43 21 15 29 39 27 31 25.10.2012 19 2,0 89 2900 2400 17 31 14 55 47 40 15 Keskiarvo: 33 2,2 93 2585 1206 53 39 17 57 35 36-5 Mediaani: 21 1,9 90 2650 935 51 37 15 57 36 36 4 Minimi: 7,6 1,0 75 820 590-64 21 12-12 15 20-174 Maksimi: 85 3,9 97 5600 2400 84 61 28 76 54 63 39 Kesä 38 2,2 94 2191 914 58 43 17 60 33 39-18 Syksy 16 2,2 87 3767 2083 45 26 14 45 40 29 27 39 6.3 Hattula Hattulan alueella suoritetaan ympärivuotista kuormitustarkkailua Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä sekä täydentävää kuormitustarkkailua Väärälammensuon kasvillisuusaltaan alapuoliselta pisteeltä (liite 7). 6.3.1 Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto 1984. Väärälammensuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 94,0 ha ja levossa 11,0 ha. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty 15.6.2006). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35.885). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Lisäksi kuivatusvedet käsitellään 67,0 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 38,0 ha alalta kosteikolla. Väärälammensuon pysyvän päästötarkkailun asemalta näyte otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta (putkipato). Mittapadon valuma-alue on 77,0 ha. Vuonna 2012 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla 6.5. 26.8.2012 yhteensä 23 tuotantopäivää.

Vedenlaatu 40 Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Vuonna 2012 Väärälammen tarkkailuasemalta otettujen näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat ammoniumtypen ja raudan osalta suuremmat verrattuna pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoon. Muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa alhaisemmat. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus 16 µg/l oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) alhaisempi. Edellisvuosiin verrattuna kiintoainepitoisuus ja raudan pitoisuus ovat kohonneet (taulukko 24). Taulukko 24 Väärälammensuon tarkkailuaseman (pvk ap) vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 9.11.2011 6,5 3,6 1620 11 27 47 22.11.2011 6,6 1,8 1450 11 18 50 12.12.2011 6,3 1,0 1770 580 12 6,0 1,5 24 51 19.12.2011 6,0 1,3 1980 10 27 3 18.1.2012 6,1 2,4 1400 14 23 8 22.2.2012 Ei Q, Ei näytettä! 11 14.3.2012 Ei Q, Ei näytettä! 14 3.4.2012 Ei Q, Ei näytettä! 15 12.4.2012 6,0 2,0 1400 10 16 16 19.4.2012 6,0 1,0 1100 510 10 < 5 0,61 15 17 26.4.2012 5,7 1,3 1300 11 21 19 8.5.2012 6,0 1,5 1400 13 30 21 21.5.2012 6,15 3,4 1600 500 20 < 5 3,0 34 23 4.6.2012 6,3 5,0 1400 23 38 25 20.6.2012 6,6 3,5 1400 16 37 27 5.7.2012 6,5 6,5 1200 400 20 < 5 5,6 42 29 16.7.2012 6,6 15 2300 26 52 31 1.8.2012 6,4 15 2200 32 58 33 15.8.2012 6,5 13 1700 1100 19 < 5 18 43 35 29.8.2012 6,6 8,6 1950 24 33 37 13.9.2012 6,5 5,3 1000 14 23 39 26.9.2012 6,5 6,0 1700 670 17 < 5 2,6 35 41 11.10.2012 6,2 7,0 1900 16 43 43 25.10.2012 6,1 < 1 980 15 32 Ka 2012 n=24 kpl 6,3 5,0 1560 627 16 5,2 5,2 32 Med 12 6,3 3,5 1450 545 15 5,0 2,8 32 Ka 2011 6,4 3,3 1545 679 14 2,1 4,4 27 Ka 2010 6,5 3,9 1488 524 16 5,0 2,7 32 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 1 kpl 6,1 2,4 1400 14 23 Kevät 4 kpl 5,9 1,5 1300 510 11 5,0 0,61 21 Kesä 9 kpl 6,5 8,4 1639 667 22 5,0 8,9 40 Syksy 7 kpl 6,3 3,1 1629 625 13 5,5 2,1 29

Väärälammensuo, kasvillisuusallas 41 Väärälammensuolla suoritetaan myös täydentävää päästötarkkailua kasvillisuusaltaan 1 alapuoliselta mittapadolta. Mittapadon valuma-alue on 104,0 ha, josta tuotannossa on 38,0 h. Kolmen mittauskerran perusteella täydentävän aseman kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin Vapon tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 25). Kokonaistyppipitoisuus oli keskiarvoa suurempi ja muiden mitattujen suureiden osalta pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosiin nähden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus pienenivät, kokonaistyppipitoisuus kasvoi ja COD Mn oli edellisvuosien tasoa. Taulukko 25 Väärälammensuon täydentävän päästötarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn TOC aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l 45 9.11.2011 6,5 5,5 1750 16 23 50 12.12.2011 6,2 3,3 2040 17 36 13 29.3.2012 5,9 4,7 1400 17 23 25 20.6.2012 6,5 9,0 1500 27 25 37 13.9.2012 6,6 4,3 1500 25 26 40 3.10.2012 6,2 13 2300 26 50 Ka 2012 n=6 kpl 6,3 6,6 1748 21 31 Med 12 6,4 5,1 1625 21 26 Ka 2011 Ka 2010 6,4 7,8 1588 26 27 6,9 11,5 5200 34 30 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 Virtaamat, valumat ja kuormitus Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkellinen virtaama. Näytteenottajien merkintöjen mukaan pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on ollut lähes joka näytteenottokerralla padotusta. Kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Väärälammensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.2). Kiintoaineen nettokuormitus oli pieni johtuen kiintoaineen alhaisista pitoisuuksista. Varsinkin keväällä, jolloin virtaamat ovat suuria, olivat kiintoaineen pitoisuudet pieniä. Kokonaisfosforin ja COD Mn -arvojen osalta Väärälammensuon nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Typen kuormitus oli pienempi kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 26).

42 Taulukko 26 Väärälammensuon (pvk ap) kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 40 5,8 116 81 3,2 14 2,1 Typpi 19 11 26 17 1,6 7,0 3,9 Fosfori 0,2-0,2 0,80 0,44 0,0 0,06-0,07 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 335-255 765 147 29 122-93 Väärälammensuo, kasvillisuusallas Väärälammensuon kasvillisuusaltaalta on mitattu vain hetkellisiä virtaamia. Väärälammensuon täydentävän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Väärälammensuon kasvillisuusaltaan netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2012 (taulukko 27). Fosforin kuormitus oli puolestaan selvästi keskiarvoa pienempi. COD Mn -arvon osalta Väärälammensuon nettokuormitus oli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus. Taulukko 27 Väärälammensuon täydentävän tarkkailupisteen (kost ap) kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2012 Keski- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 171 139 116 81 16 62 51 Typpi 32 24 26 17 3,3 12 8,9 Fosfori 0,41 0,09 0,80 0,44 0,04 0,15 0,03 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 563-4,6 765 147 58 206-2 6.4 Heinola Väärälammensuon vuosikuormitus Väärälammensuon vuosikuormitus on esitetty taulukossa 72. Vuosikuormitus on laskettu Väärälammensuon pinta-aloille sen omien tarkkailupisteiden ominaiskuormitusluvuilla vesienkäsittelymenetelmien mukaan. Heinolan alueelta Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana yksi tuotantoalue (Laviassuo). 6.4.1 Laviassuo (Heinola) Laviassuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty 7.11.2005). Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen Myllyojan (14.142) valuma-alueella.

Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella. Heinolan Laviassuolla tuotanto aloitettiin jo v. 1973. Vuonna 2012 oli tuotannossa 53,2 ha ala. Vesienkäsittely on perustasoa virtaamansäädöllä. Kuormitustarkkailua ei suoritettu vuonna 2013. Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu ominaiskuormitussoiden tiedoilla. Laviassuon kokonaiskuormitus on esitetty taulukossa 72. 43 6.5 Hollola Hollolan alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Hirvisuolla (liite 7). 6.5.1 Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto 1987. Hirvisuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 26,7 ha. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty 28.1.2002) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty 23.1.2003). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v. 2009 (päätös ISY 29/09/1, 18.5.2009). Päätöksen mukaisesti lupa on voimassa 31.12.2019 saakka. Hirvisuo sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella H (18.056). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on perustaso ja virtaamansäätö. Kuormitustarkkailunäyte otetaan laskeutusaltaan alapäähän rakennetulta mittapadolta tarkkailupisteestä 1b. Mittapadon valuma-alue on 24,8 ha. Vuonna 2012 tuotantoa oli Hirvisuolla ajalla 2.7. - 17.8.2012 yhteensä 19 tuotantopäivää. Vedenlaatu Vuonna 2012 Hirvisuolta otettiin yhteensä viisi näytettä (taulukko 28). Näytteenottokertojen keskiarvona kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet olivat pienempiä kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli suurempi ja kokonaistyppipitoisuus samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaine ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pienempiä. Kokonaisfosfori ja COD Mn - arvo puolestaan olivat edellisvuotta korkeampia. Hirvisuolta purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,3). Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa.

Taulukko 28 Hirvisuon tarkkailuaseman 1B vedenlaatu vuonna 2012. 44 vko pvm ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 5 30.1.2012 4,3 2,4 1900 27 85 13 26.3.2012 4,1 4,7 1900 36 65 24 13.6.2012 4,7 4,8 1200 62 82 34 21.8.2012 4,4 6,3 1450 74 110 40 3.10.2012 4,0 2,4 1650 21 110 Ka 2012 n=5 kpl 4,3 4,1 1620 44 90 Med 12 4,3 4,7 1650 36 85 Ka 2011 Ka 2010 4,9 4,8 1730 33 69 4,7 5,6 2150 68 85 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 Virtaamat ja kuormitus Hirvisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Hirvisuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Hirvisuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Hirvisuon netto-ominaiskuormitus oli kokonaistypen osalta samaa tasoa, kiintoaineen osalta noin 76 % pienempi ja kokonaisfosforin osalta noin 80 % pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin (taulukko 29). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus oli 4,6 kertaa suurempi verrattuna ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Hirvisuon vuosikuormitus on laskettu täydentävän tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla (taulukko 72). Taulukko 29 Hirvisuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 52 20 116 81 1,1 520 198 19 7,3 Typpi 27 19 26 17 0,65 269 189 10 6,9 Fosfori 0,42 0,10 0,80 0,44 0,01 4,2 1,0 0,15 0,04 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 1252 684 765 147 32 12 430 6 791 457 250 Hämeen ELY-keskuksen hyväksymässä Hirvisuon päästötarkkailuohjelmassa edellytetään kuormitustietojen ilmoittamista myös yksikössä kg/d. Alla olevassa taulukossa 30 on esitetty keskimääräiset päiväkuormat. Nettokuormitus oli vuonna 2012 edellisvuotta pienempi kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta. Aikaisempina vuosina keskimääräiset vuorokausikuormitukset on laskettu hetkellisten virtaamien perusteella, mikä vaikuttaa osaltaan tuloksiin.

45 Taulukko 30 Hirvisuon tarkkailuaseman keskimääräiset vuorokausikuormitukset vuosina 2009-2012. Bruttokuormitus Nettokuormitus Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. CODMn Vuosi aine typpi fosf. aine typpi fosf. kg /d kg / d kg / d Kg O2/d kg / d kg / d kg / d Kg O2/d keskiarvo 2012 1,1 0,65 0,010 32 0,33 0,45 0,002 17 Keskiarvo 2011: 1,3 0,41 0,011 21 21 0,87 0,29 Keskiarvo 2010: 1,4 0,22 0,015 1,1 0,15 0,012 Keskiarvo 2009: 0,48 0,14 0,005 0,30 0,10 0,003 6.6 Janakkala Janakkalan alueella suoritetaan ympärivuotista perustarkkailua Röyhynsuolla sekä täydentävää kuormitustarkkailua Roitonsuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 7. 6.6.1 Roitonsuo (Janakkala) Roitonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1965 ja tuotanto 1967. Roitonsuolla on tuotantokuntoista alaa 76 ha. Vuonna 2012 Roitonsuon tuotantoalue oli kokonaisuudessaan levossa. Roitonsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 24.4.2012 myöntämä ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa poiketa pohjaveden muuttamiskiellosta (päätös nro 90/2012/2, Dnro ESAVI/721/04.08/2010). Roitonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Luhdanjoen valuma-alueella (nro 35.85). Roitonsuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja - Lapinjoenoja - Lapinjoki - Luhdanjoki - Mommilanjärvi. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Roitonsuolla oli täydentävää tarkkailua vuonna 2012. Vedenlaatu Roitonsuolta otettiin näytteitä neljä kertaa hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 31). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen pitoisuus oli hieman suurempi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Myös kokonaistyppipitoisuus oli keskiarvoa suurempi. Kokonaisfosforin ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta pitoisuudet olivat pysyvien asemien keskiarvoa pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaistyppipitoisuus oli suurempi ja kokonaisfosforipitoisuus pienempi. Kiintoaine ja COD Mn -arvo olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna.

Taulukko 31 Roitonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. 46 vko pvm Pitoisuudet ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 50 14.12.2011 6,0 6,0 2360 27 48 29 17.7.2012 6,6 7,3 1000 45 20 34 21.8.2012 6,4 9,9 1700 36 27 40 4.10.2012 5,6 5,3 2100 37 74 Ka 2012 n=4 kpl 6,1 7,1 1790 36 42 Med 12 6,2 6,7 1900 37 37 Ka 2011 5,9 7,5 1371 42 45 Ka 2010 6,1 35 2050 51 41 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 Virtaama, valuma ja kuormitus Roitonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Roitonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Roitonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Roitonsuon netto-ominaiskuormitukset olivat fosforipitoisuutta lukuun ottamatta huomattavasti korkeammat verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon vuonna 2012 (taulukko 32). Roitonsuon vuosikuormitus on laskettu koko alueelle Roitonsuon täydentävän tarkkailupisteen kuormitusten perusteella (taulukko 72). Taulukko 32 Roitonsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 239 207 116 81 18 6 636 5 736 87 75 Typpi 35 27 26 17 3,2 982 756 13 10 Fosfori 0,60 0,27 0,80 0,44 0,05 17 7,6 0,22 0,10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 845 277 765 147 80 23 445 7 688 308 101 6.6.2 Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto 2001. Röyhynsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 127,0 ha ja levossa 9,0 ha. Röyhynsuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty 1.6.2007). Röyhynsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Hiidenjoen suualueella (35.811). Kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jälkeen Ilmusjärveen ja siitä ne virtaavat Välijokea pitkin Vettenjakamoon ja Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Röyhynsuolla on perustarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 160,0 ha. Turvetuotannon ulkopuolisia vesiä mittapadolle tulee 10,8 ha alalta.

Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin 4.5. ja lopetettiin 30.8.2012, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 24. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2012 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä otettiin kaikkiaan 24 näytettä (taulukko 33). Maaliskuussa yläpuolisen pisteen näytettä ei otettu. Pintavalutuskentän yläpuoliset ravinnepitoisuudet olivat pienempiä ja kiintoainepitoisuudet samaa tasoa kuin edellisvuonna. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen osalta vuonna 2012 Röyhynsuolta purkautuvan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Kiintoainetta ja rautaa vedessä oli keskiarvoa vähemmän ja kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikki pitoisuudet ovat pienentyneet (taulukko 34). Taulukko 33 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 9.11.2011 6,5 6,0 5310 194 81 47 22.11.2011 6,5 7,0 4920 180 66 50 12.12.2011 6,2 70 7,0 3170 1600 130 58 1,2 39 51 22.12.2011 5,6 12 2970 67 36 3 18.1.2012 6,3 5,6 5600 240 58 8 22.2.2012 6,8 4,0 6100 4900 305 210 2,9 63 11 14.3.2012 Ei näytettä! 14 3.4.2012 5,8 8,7 1900 1100 56 24 0,75 21 15 12.4.2012 5,9 10 1900 74 28 16 19.4.2012 5,6 7,6 1500 550 41 < 5 0,55 25 17 26.4.2012 5,8 14 1600 50 29 19 8.5.2012 5,8 8,9 1600 46 32 21 21.5.2012 6,3 51 31 5700 2000 500 38 2,4 67 23 4.6.2012 6,9 19 3900 160 56 25 20.6.2012 6,7 28 8,6 3800 195 57 27 5.7.2012 6,8 19 3700 2000 280 54 3,4 68 29 16.7.2012 6,7 54 16 4100 180 59 31 1.8.2012 6,8 24 11 4000 270 64 33 15.8.2012 6,8 16 2900 1400 120 32 2,5 50 35 29.8.2012 6,5 17 4200 200 82 37 13.9.2012 6,6 19 3400 130 62 39 26.9.2012 6,0 11 4800 1300 94 29 1,2 61 41 11.10.2012 6,1 90 7,3 3300 130 66 43 25.10.2012 6,0 12 2600 98 53 Ka 2012 n=23 kpl 6,3 22 13 3607 1856 163 56 1,9 53 Med 12 6,3 14 9,8 3700 1500 130 35 1,8 58 Ka 2011 Ka 2010 6,4 22 21 4713 2564 179 84 2,3 59 6,6 110 26 3950 1980 266 49 6,7 60 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 2 kpl 6,5 4,8 5850 4900 273 210 2,9 61 Kevät 5 kpl 5,8 10 1700 825 53 15 0,65 27 Kesä 9 kpl 6,7 27 17 3967 1800 226 41 2,8 63 Syksy 7 kpl 6,1 30 7,2 3867 1450 128 44 1,2 57 47

48 Taulukko 34 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 9.11.2011 5,8 2,7 1980 52 71 47 22.11.2011 5,9 3,0 2090 45 57 50 12.12.2011 6,1 2,3 2540 790 52 31 0,78 39 51 22.12.2011 5,6 4,6 2630 49 37 3 18.1.2012 5,9 1,9 2500 65 51 8 22.2.2012 5,9 2,6 3100 1900 80 31 3,3 65 11 14.3.2012 5,8 2,5 2800 87 74 14 3.4.2012 5,8 4,8 1600 570 40 14 0,78 26 15 12.4.2012 5,9 3,0 1500 38 27 16 19.4.2012 5,7 1,5 1100 140 33 29 0,75 27 17 26.4.2012 5,5 2,0 1100 30 34 19 8.5.2012 5,7 < 1 900 28 33 21 21.5.2012 5,9 5,7 1600 81 71 12 1,5 59 23 4.6.2012 5,8 5,8 1700 53 64 25 20.6.2012 5,8 5,5 2100 80 71 27 5.7.2012 5,7 9,3 2500 760 110 24 3,5 73 29 16.7.2012 5,9 6,7 2500 82 74 31 1.8.2012 5,9 11 3000 130 70 33 15.8.2012 5,9 10 2900 1500 110 51 4,2 61 35 29.8.2012 6,0 2,3 1900 74 82 37 13.9.2012 5,7 2,6 2000 60 81 39 26.9.2012 6,0 6,0 3200 260 59 14 0,92 57 41 11.10.2012 5,8 4,8 2100 55 61 43 25.10.2012 5,7 4,5 2100 59 49 Ka 2012 n=24 kpl 5,8 4,4 2143 750 64 26 2,0 56 Med 12 5,8 3,8 2100 665 59 27 1,2 60 Ka 2011 5,8 5,5 2757 986 86 30 2,5 67 Ka 2010 5,7 8,2 2553 673 86 14 3,6 69 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 2 kpl 5,9 2,3 2800 1900 73 31 3,3 58 Kevät 6 kpl 5,7 2,5 1500 355 43 22 0,8 37 Kesä 9 kpl 5,8 6,5 2244 780 86 29 3,1 71 Syksy 7 kpl 5,8 4,0 2377 525 53 23 0,85 53 Virtaama, valuma ja kuormitus Edellisten vuosien tapaan Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenottojen yhteydessä. Näytteenottajien merkintöjen mukaan mittapadolla oli useaan otteeseen padotusta. Röyhynsuon kuormitukset on laskettu omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden A1 valumilla (ks. laskentatavan kuvaus 4.4.2). Röyhynsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2012 on esitetty taulukossa 35. Nettoominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta pienempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitukset olivat keskiarvoa suurempia. Röyhynsuon vuosikuormitus on laskettu oman tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla.

49 Taulukko 35 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 58 24 116 81 9,6 3142 1310 21 8,8 Typpi 38 29 26 17 6,0 2047 1589 14 11 Fosfori 0,95 0,61 0,80 0,44 0,15 52 33 0,35 0,22 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 858 269 765 147 136 46714 14654 313 98 Puhdistusteho Röyhynsuon pintavalutuskenttä poisti pitoisuusvertailun mukaan vuonna 2012 tehokkaasti kiintoainetta (puhdistusteho 80 %), fosforia (61 %) ja typpeä (41 %). Pitoisuusvertailun tulokset on koottu taulukkoon 36. Pitoisuusvertailun mukaan kiintoaineen ja fosforin puhdistusteho on parantunut ja typen osalta pysynyt ennallaan edellisvuoteen nähden. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon (lähinnä humus) osalta ei tapahtunut puhdistumista pintavalutuskentällä. Ammoniumtypen puhdistusteho oli 60 % ja fosfaattifosforin 54 %. Raudan osalta ei tapahtunut puhdistumista. Taulukko 36 Röyhynsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.11.2011 6,0 2,7 55 5310 1980 63 194 52 73 81 71 12 22.11.2011 7,0 3,0 57 4920 2090 58 180 45 75 66 57 14 12.12.2011 70 2,3 97 3170 2540 20 130 52 60 39 39-1 22.12.2011 12 4,6 62 2970 2630 11 67 49 27 36 37-2 18.1.2012 5,6 1,9 66 5600 2500 55 240 65 73 58 51 12 22.2.2012 4,0 2,6 35 6100 3100 49 305 80 74 63 65-3 14.3.2012 Ei näytettä! 3.4.2012 8,7 4,8 45 1900 1600 16 56 40 29 21 26-24 12.4.2012 10 3,0 70 1900 1500 21 74 38 49 28 27 4 19.4.2012 7,6 1,5 80 1500 1100 27 41 33 20 25 27-8 26.4.2012 14 2,0 86 1600 1100 31 50 30 40 29 34-17 8.5.2012 8,9 1,0 89 1600 900 44 46 28 39 32 33-3 21.5.2012 51 5,7 89 5700 1600 72 500 71 86 67 59 12 4.6.2012 19 5,8 69 3900 1700 56 160 53 67 56 64-14 20.6.2012 28 5,5 80 3800 2100 45 195 80 59 57 71-25 5.7.2012 19 9,3 51 3700 2500 32 280 110 61 68 73-7 16.7.2012 54 6,7 88 4100 2500 39 180 82 54 59 74-25 1.8.2012 24 11 54 4000 3000 25 270 130 52 64 70-9 15.8.2012 16 10 38 2900 2900 0 120 110 8 50 61-22 29.8.2012 17 2,3 86 4200 1900 55 200 74 63 82 82 0 13.9.2012 19 2,6 86 3400 2000 41 130 60 54 62 81-31 26.9.2012 11 6,0 45 4800 3200 33 94 59 37 61 57 7 11.10.2012 90 4,8 95 3300 2100 36 130 55 58 66 61 8 25.10.2012 12 4,5 63 2600 2100 19 98 59 40 53 49 8 Keskiarvo: 22 4,5 80 3607 2115 41 163 63 61 53 55-4 Mediaani: 14 4,5 69 3700 2100 36 130 59 54 58 59-3 Minimi: 4,0 1,0 35 1500 900 0 41 28 8 21 26-31 Maksimi: 90 11 97 6100 3200 72 500 130 86 82 82 14 2011 22 5,2 77 4713 2666 43 179 81 55 59 66-11 2010 120 8,4 93 4050 2500 38 281 85 70 60 69-15 Talvi 4,8 2,3 53 5850 2800 52 273 73 73 61 58 4 Kevät 10 2,5 75 1700 1500 12 53 43 20 27 37-36 Kesä 27 6,5 76 3967 2244 43 226 86 62 63 71-12 Syksy 30 4,0 87 3867 2377 39 128 53 59 57 53 8

6.7 Riihimäki Riihimäen alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 7. 50 6.7.1 Sammalistonsuo (Riihimäki) Sammalistonsuo sijaitsee Riihimäen kaupungissa noin 3 km taajama-alueen pohjoispuolella. Sammalistonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1970 ja tuotanto 1975. Sammalistonsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 110 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 16.6.2004 (päätös nro 44/2004/4, dnro LSY-2002- Y-355) on myöntänyt ympäristöluvan Sammalistonsuon turvetuotantoalueelle. Sammalistonsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35) Vanajan reitin valumaalueeseen (35.8) kuuluvalla Punkanjoen valuma-alueella (35.829). Sammalistonsuon kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reittiä Punkanjoki - Puujoki - Kernaalanjärvi. Kuivatusvedet käsitellään koko tuotantoalan osalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Sammalistonsuolla suoritetaan täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 198,0 ha. Vuonna 2012 Sammalistonsuolla oli tuotantoa ajalla 22.5. - 27.8.2012 yhteensä 58 tuotantopäivää. Vedenlaatu Taulukoissa 37 ja 38 on esitetty Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna 2012. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kaksi kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kokonaistyppipitoisuus oli 61 % ja kokonaisfosforin pitoisuus 26 % keskiarvoa korkeampi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli samaa tasoa kuin luonnontilaisten soiden vertailuarvo (35 mg/l O2). 25.9.2012 otettu näyte on ylimääräinen rankkasadenäyte, jonka osalta pitoisuudet on laskettu mukaan keskiarvoihin. Kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat näytteessä suurempia kuin Sammalistonsuon muilla näytteenottokerroilla (taulukko 38).

51 Taulukko 37 Sammalistonsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 50 14.12.2011 6,7 12 4310 60 24 13 29.3.2012 6,2 17 3800 59 14 24 13.6.2012 7,3 14 3700 93 37 34 21.8.2012 7,6 7,3 1700 68 33 39 25.9.2012* 6,6 36 5,0 3150 130 94 6,6 2,2 31 40 4.10.2012 6,7 17 2400 79 41 * rankkasadenäyte Ka 2012 n=6 kpl 6,9 17 3177 76 30 Med 12 6,7 16 3425 74 32 Ka 2011 Ka 2010 6,7 16 3860 85 35 7,0 19 3250 107 24 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Taulukko 38 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 50 14.12.2011 6,4 4,2 1910 45 46 13 29.3.2012 6,3 15 3600 49 14 24 13.6.2012 7,1 12 3400 91 41 34 21.8.2012 7,2 2,3 1600 69 34 39 25.9.2012* 6,7 32 11 3000 90 93 7,4 2,1 33 40 4.10.2012 6,8 14 2200 66 43 * rankkasadenäyte Ka 2012 n=6 kpl 6,7 13 2618 69 35 Med 12 6,7 13 2600 68 38 Ka 2011 6,5 9,8 3217 68 42 Ka 2010 6,6 19 3450 78 36 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Virtaama, valuma ja kuormitus Sammalistonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Sammalistonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Sammalistonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Sammalistonsuon netto-ominaiskuormitukset olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta huomattavasti suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 39). Typpi- ja fosforikuormitukset olivat noin kaksi kertaa suurempia ja kiintoainekuormitus 2,6 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo.

52 Taulukko 39 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 246 213 116 81 47,9 11 295 9 802 90 78 Typpi 38 30 26 17 8,4 1 765 1 391 14 11 Fosfori 1,13 0,80 0,80 0,44 0,21 52 37 0,4 0,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 677 109 765 147 124 31 144 5 020 247 40 Puhdistusteho Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 40. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 23 %, kokonaistypen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta 9 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli korkeampi pintavalutuskentän alapuolisessa vedessä. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Taulukko 40 Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 14.12.2011 12 4,2 65 4310 1910 56 60 45 25 24 46-94 29.3.2012 17 15 12 3800 3600 5 59 49 17 14 14 0 13.6.2012 14 12 14 3700 3400 8 93 91 2 37 41-11 21.8.2012 7,3 2,3 68 1700 1600 6 68 69-1 33 34-3 25.9.2012 36 32 11 3150 3000 5 94 93 1 31 33-6 4.10.2012 17 14 18 2400 2200 8 79 66 16 41 43-5 Keskiarvo: 17 13 23 3177 2618 18 76 69 9 30 35-17 Minimi: 7,3 2,3 11 1700 1600 5 59 45-1 14 14-94 Maksimi: 36 32 68 4310 3600 56 94 93 25 41 46 0 2011 ka 16 9,8 39 3860 3217 17 85 68 20 35 42-21 2010 ka 19 19 2 3250 3450-6 107 78 27 24 36-54 6.8 Tammela Hydrologisena vuonna 2012 Tammelan kunnan alueelta Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli mukana kolme tuotantoaluetta. Ympärivuotista kuormitustarkkailua oli Okssuolla ja Rinnansuolla ja täydentävää tarkkailua Koivansuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 7. 6.8.1 Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna 2011. Vuonna 2012 tuotannossa oli 30,0 ha ja levossa 11,0 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Koivansuo sijaitsee Paimionjoen vesistöalueella (27), Pajulanjoen valuma-alueella (27.043). Vuonna 2012 tuotanto käynnistettiin 6.5. ja lopetettiin 1.9.2012, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 22. Koivansuolla suoritetaan täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän yläja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen mittapadon valuma-alue on 44 ha.

Vedenlaatu Taulukoissa 41 ja 42 on esitetty Koivansuon pintavalutuskentän vedenlaadut vuonna 2012. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat muiden mitattujen parametrien paitsi ammoniumtypen osalta pienemmät verrattuna tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Taulukko 41 Koivansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 9.11.2011 5,7 1,0 1940 1100 82 59 4,1 60 47 22.11.2011 5,5 2,8 1840 1200 76 44 2,9 53 50 12.12.2011 4,6 1,7 1870 1100 120 98 1,5 62 51 22.12.2011 4,7 1,2 1800 1000 124 98 2,3 61 1 4.1.2012 5,5 2,2 1800 1200 135 93 4,1 53 3 18.1.2012 5,9 27 15 2000 1200 165 74 5,1 50 16 19.4.2012 5,4 5,3 1300 98 39 27 5.7.2012 5,9 32 15 2200 260 61 34 23.8.2012 5,6 8,5 1200 71 62 40 3.10.2012 4,7 41 33 4450 300 140 Ka 2012 n=10 kpl 5,3 12 21 2040 1133 143 78 3,3 64 Med 12 5,5 4,1 15 1855 1150 122 84 3,5 60 Ka 2011 4,9 7,4 21 1852 878 92 41 3,0 60 Ka 2010 4,6 9,7 50 1667 622 47 15 2,4 64 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 2 kpl 5,7 15 15 1900 1200 150 84 4,6 52 Kevät 1 kpl 5,4 5,3 1300 98 39 Kesä 2 kpl 5,8 20 15 1700 166 62 Syksy 5 kpl 5,0 9,5 33 2380 1100 140 75 2,7 75 53 Taulukko 42 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 9.11.2011 6,1 2,0 1340 630 36 17 2,4 50 47 22.11.2011 5,7 < 1 1140 670 21 12 1,1 39 50 12.12.2011 5,0 < 1 1050 530 17 7,0 1,0 40 51 22.12.2011 4,7 < 1 1210 640 22 11 1,3 45 1 4.1.2012 5,0 2,2 1100 680 24 14 1,2 41 3 18.1.2012 5,2 1,0 1100 630 15 < 5 0,90 40 16 19.4.2012 5,5 < 1 730 24 25 27 5.7.2012 6,0 8,8 1300 68 71 34 23.8.2012 5,7 4,5 770 41 52 40 3.10.2012 5,3 4,0 1400 32 69 Ka 2012 n=10 kpl 5,4 2,7 1114 630 30 11 1,3 47 Med 12 5,4 1,5 1120 635 24 12 1,2 43 Ka 2011 5,5 3,7 1117 344 42 11 2,1 49 Ka 2010 5,5 4,6 1117 274 36 6,1 1,7 50 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 2 kpl 5,1 1,6 1100 655 20 9,5 1,1 41 Kevät 1 kpl 5,5 1,0 730 24 25 Kesä 2 kpl 5,9 6,7 1035 55 62 Syksy 5 kpl 5,4 1,8 1228 618 26 12 1,5 49

Virtaama ja valuma Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla 22.12.2011 saakka. Ajalla 1.11.2011-22.12.2011 Koivansuon keskivirtaama oli 6,25 l/s ja valuma 14,2 l/s km 2. Tarkkailujakson valuma on hieman ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumaa pienempi (kuva 11). 54 Kuva 11 Koivansuon tarkkailuaseman valumat jaksolla 1.11.2011 22.12.2011 sekä tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden A1 keskimääräiset vuorokausivalumat v. 2012. Kuormitus Koivansuon kuormitukset on laskettu käyttämällä Koivansuon vedenlaatutietoja ja Koivansuon omia valumia niiltä osin kuin dataa on. Puuttuville valumajaksoille 22.12.2011-31.10.2012 on käytetty lähimpänä sijaitsevien ympärivuotisten tuotannossa olevien soiden A1 keskivalumaa. Koivansuon tarkkailupisteen kuormitukset on esitetty taulukossa 43. Netto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kiintoaineen osalta kuormitus jäi laskennallista luonnontilaisen suon taustakuormitusta pienemmäksi, mikä johtui pienistä pitoisuuksista. Taulukko 43 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus v. 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Vuosikuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 30-2,0 116 81 1,5 454-30 11-0,72 Typpi 15 6,5 26 17 0,83 218 97 5,3 2,4 Fosfori 0,39 0,07 0,80 0,44 0,02 5,8 1,0 0,14 0,02 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 605 40 765 147 34 9058 595 221 15 Puhdistusteho Koivansuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 44. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen

osalta 78 %, kokonaistypen osalta 45 % ja kokonaisfosforin osalta 79 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta puhdistusteho oli 26 %. Puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Koivansuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli hyvä myös ammoniumtypen (44 %), fosfaattifosforin (86 %) ja raudan (61 %) osalta. Taulukko 44 Koivansuon pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.11.2011 1,0 2,0-100 1940 1340 31 82 36 56 60 50 16 22.11.2011 2,8 1,0 64 1840 1140 38 76 21 72 53 39 26 12.12.2011 1,7 1,0 41 1870 1050 44 120 17 86 62 40 35 22.12.2011 1,2 1,0 17 1800 1210 33 124 22 82 61 45 26 4.1.2012 2,2 2,2 0 1800 1100 39 135 24 82 53 41 23 18.1.2012 27 1,0 96 2000 1100 45 165 15 91 50 40 20 19.4.2012 5,3 1,0 81 1300 730 44 98 24 76 39 25 36 5.7.2012 32 8,8 73 2200 1300 41 260 68 74 61 71-16 23.8.2012 8,5 4,5 47 1200 770 36 71 41 42 62 52 16 3.10.2012 41 4,0 90 4450 1400 69 300 32 89 140 69 51 Keskiarvo: 12 2,7 78 2040 1114 45 143 30 79 64 47 26 Mediaani: 4,1 1,5 56 1855 1120 40 122 24 79 60 43 24 Minimi: 1,0 1,0-100 1200 730 31 71 15 42 39 25-16 Maksimi: 41 8,8 96 4450 1400 69 300 68 91 140 71 51 2011 7,4 3,7 49 1852 1118 40 92 42 55 60 50 16 2010 10 4,6 53 1667 1117 33 47 36 23 64 50 22 Talvi 15 1,6 89 1900 1100 42 150 20 87 52 41 21 Kevät 5,3 1,0 81 1300 730 44 98 24 76 39 25 36 Kesä 20 6,7 67 1700 1035 39 166 55 67 62 62 0 Syksy 9,5 1,8 81 2380 1228 48 140 26 82 75 49 35 55 6.8.2 Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto 2001. Okssuolla on vuonna 2012 tuotannossa 115,0 ha ja valmistelussa oli 4,0 ha. Okssuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty 5.12.2007) ja ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty 13.5.2009). Okssuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35.937). Okssuon kuivatusvedet purkautuvat Oksjokeen ja edelleen Pehkijärveen. Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle. Okssuolla oli ympärivuotisessa tarkkailussa pintavalutuskentän alapuolinen ja kosteikon alapuolinen piste. Lisäksi veden laatua tarkkailtiin ympärivuotisesti yläpuoliselta näytepisteeltä. Vedet johdetaan pumppaamolta puolet pintavalutuskentän ja puolet kosteikon kautta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 80 ha. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on myös 80 ha. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen pisteen tietoja on käytetty ominaiskuormituslaskennassa. Vuonna 2012 tuotantoa oli Okssuolla ajalla 4.5. - 29.8.2012 yhteensä 25 tuotantopäivää.

Vedenlaatu Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 45. Taulukossa 46 on esitetty pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli lähes puolet pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus oli 37 % suurempi kuin pysyvillä tarkkailukohteilla keskimäärin. Fosfaattifosforia vedessä oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Rautapitoisuus oli 27 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo 34 % suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Okssuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kaikkien keskimääräisten pitoisuuksien osalta parempi kuin vuosina 2010-2011. Taulukko 45 Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 46 9.11.2011 5,6 5,6 3090 62 88 48 22.11.2011 5,9 7,0 3190 86 82 51 12.12.2011 5,0 8,2 2800 1600 64 21 1,7 67 52 22.12.2011 4,9 2,6 2490 54 59 4 18.1.2012 5,9 2,8 2600 120 61 9 22.2.2012 6,1 7,0 3100 2400 190 110 7,6 58 12 14.3.2012 5,8 1,8 2400 81 33 15 3.4.2012 5,6 2,5 1700 870 63 29 2,0 38 16 12.4.2012 5,8 3,2 1600 61 32 17 19.4.2012 5,4 4,3 1700 840 59 51 1,3 39 18 26.4.2012 5,3 2,8 1800 60 46 20 8.5.2012 6,2 7,1 1700 69 51 22 21.5.2012 6,1 14 1500 360 132 11 5,2 57 24 4.6.2012 6,1 9,0 1700 110 61 26 20.6.2012 6,3 4,7 2100 130 76 28 5.7.2012 6,3 6,5 2100 650 105 38 5,0 91 30 17.7.2012 6,0 7,7 2000 87 88 32 2.8.2012 6,1 8,8 2300 220 107 34 15.8.2012 6,3 15 2600 1800 190 130 17 77 36 29.8.2012 6,3 3,3 2300 134 110 38 13.9.2012 6,2 4,7 2150 73 99 40 26.9.2012 5,4 7,6 2800 1400 60 7,0 3,0 90 42 11.10.2012 4,6 3,2 2800 43 82 44 25.10.2012 4,7 4,0 2500 1500 46 30 3,1 78 Ka 2012 n=24 kpl 5,7 6,0 2293 1269 96 47 5,1 70 Med 12 5,9 5,2 2300 1400 77 30 3,1 71 Ka 2011 4,9 4,5 2892 1950 48 10 2,2 100 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 3 kpl 5,9 3,9 2700 2400 130 110 7,6 51 Kevät 5 kpl 5,7 4,0 1700 855 62 40 1,7 41 Kesä 9 kpl 6,2 8,2 2083 937 131 60 9,1 85 Syksy 7 kpl 5,2 5,5 2810 1500 59 19 2,6 78 56

Taulukko 46 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. 57 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 46 9.11.2011 5,3 1,6 2080 46 77 48 22.11.2011 5,4 < 1 2130 51 71 51 12.12.2011 5,4 1,2 2200 1200 44 21 1,9 61 52 22.12.2011 4,8 < 1 2040 34 53 4 18.1.2012 5,2 1,4 2000 47 70 9 22.2.2012 5,3 2,5 2900 1400 120 65 7,1 120 12 14.3.2012 5,5 2,4 3200 170 120 15 3.4.2012 5,5 1,0 1200 590 37 14 1,7 34 16 12.4.2012 5,6 1,6 1400 43 41 17 19.4.2012 5,5 1,2 1100 490 34 6,0 1,2 30 18 26.4.2012 5,3 < 1 1100 34 39 20 8.5.2012 5,4 2,0 1200 44 48 22 21.5.2012 5,3 2,9 1100 99 57 20 2,6 55 24 4.6.2012 5,4 2,8 1000 53 50 26 20.6.2012 5,5 3,8 1200 74 53 28 5.7.2012 5,3 7,6 1800 220 120 35 5,3 79 30 17.7.2012 5,4 6,7 1500 94 71 32 2.8.2012 5,2 7,3 2000 120 111 34 15.8.2012 5,5 23 19 2200 430 306 170 13 120 36 29.8.2012 5,6 2,8 1500 72 81 38 13.9.2012 5,6 4,0 1400 52 72 40 26.9.2012 5,6 3,5 1300 110 65 21 2,5 74 42 11.10.2012 5,2 3,0 1700 52 73 44 25.10.2012 5,0 2,4 1900 900 43 17 2,4 71 Ka 2012 n=24 kpl 5,4 3,7 19 1715 604 76 41 4,2 70 Med 12 5,4 2,5 19 1600 490 52 21 2,5 71 Ka 2011 5,4 4,1 20 1930 634 141 159 7,3 80 Ka 2010 5,4 8,6 23 2061 448 112 37 5,6 83 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 3 kpl 5,3 2,1 2700 1400 112 65 7,1 103 Kevät 5 kpl 5,5 1,4 1200 540 38 10 1,5 38 Kesä 9 kpl 5,4 6,8 1522 250 105 75 7,0 77 Syksy 7 kpl 5,2 2,0 1907 737 48 20 2,3 69 Okssuo, kosteikko Okssuon kosteikolta purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa 47. Kosteikolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli kolmanneksen alhaisempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon vuonna 2012. Kokonaistyppeä oli noin 27 % ja kokonaisfosforia noin 18 % enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus oli yli kaksinkertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo noin 50 % suurempi pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna. Kiintoainetta lukuun ottamatta Okssuon kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatu oli parempi kuin edellisenä vuonna.

Taulukko 47 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2012. 58 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 46 9.11.2011 5,5 3,2 2990 42 89 48 22.11.2011 5,8 4,6 3140 61 86 51 12.12.2011 5,1 8,5 2800 1600 61 18 1,9 68 52 22.12.2011 4,6 2,0 2310 42 55 4 18.1.2012 5,9 2,4 2600 115 64 9 22.2.2012 5,9 6,4 3100 2000 175 73 7,0 63 12 14.3.2012 5,7 4,4 2400 83 37 15 3.4.2012 5,3 1,3 1500 670 45 15 1,2 32 16 12.4.2012 5,9 2,2 1700 69 37 17 19.4.2012 5,1 2,3 1300 620 43 15 0,62 30 18 26.4.2012 5,1 2,5 1500 39 40 20 8.5.2012 5,6 7,6 1500 55 54 22 21.5.2012 5,8 9,5 1400 230 70 10 2,8 60 24 4.6.2012 5,7 9,8 1500 78 74 26 20.6.2012 5,8 2,7 2000 80 88 28 5.7.2012 5,5 6,7 1900 110 76 < 5 4,3 130 30 17.7.2012 5,6 3,8 1600 43 100 32 2.8.2012 5,5 5,0 1800 65 125 34 15.8.2012 5,5 2,4 1600 220 63 7,0 4,1 140 36 29.8.2012 5,7 4,8 1800 70 130 38 13.9.2012 5,6 3,0 1800 34 120 40 26.9.2012 5,4 5,3 2400 950 56 7,0 2,9 93 42 11.10.2012 4,8 3,5 2600 34 82 44 25.10.2012 4,6 6,0 2500 1400 35 < 5 1,4 78 Ka 2012 n=23 kpl 5,5 4,5 2054 800 65 19 3,1 78 Med 12 5,6 3,8 1800 645 61 13 2,9 74 Ka 2011 5,1 3,1 2233 918 77 29 3,1 84 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 3 kpl 5,5 3,6 2670 2000 111 73 7,0 61 Kevät 5 kpl 5,4 2,5 1680 645 56 15 0,91 35 Kesä 9 kpl 5,6 5,8 1678 187 67 7,3 3,7 100 Syksy 6 kpl 5,4 4,7 2622 1275 48 13 2,4 90 Virtaama, valuma ja kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolla on mitattu virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 7,0 l/s (v. 2011 4,3 l/s) ja valuma 8,7 l/s km 2 (v. 2011 5,4 l/s km 2 ). Virtaamamittauksessa oli ongelmia 22.11. - 22.12.2011, jolloin mittaria ei saatu luettua. Puuttuvalle jaksolle on käytetty samalla lähellä sijaitsevan, tuotantovaiheessa olevan Nanhiansuon valumia. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marras-joulukuussa 2011, keväällä sekä syys-lokakuussa 2012 (kuva 12). Helmikuussa ja kesä-heinäkuussa valumat olivat lähellä nollaa. Okssuon valumat olivat pienempiä kuin tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden A1 keskimääräiset valumat.

59 Kuva 12 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A1 valumat ja Okssuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2012. Okssuon pintavalutuskentän alapuoliset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2012 olivat huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 48). Kiintoaineen osalta kuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Tämä johtui pienistä kiintoainepitoisuuksista etenkin suurten valumien aikaan. Kiintoaineen ja fosforin netto-ominaiskuormitukset olivat pienemmät kuin aikaisempina vuosina (kuva 13). Typen netto-ominaiskuormitus oli vuonna 2012 hieman suurempi kuin vuonna 2011, mutta pienempi kuin sitä aikaisempina vuosina. Taulukko 48 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Vuosikuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto q=8,7 l/s km 2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 13-3,8 116 81 1,2 4,9-1,4 Typpi 13 8,7 26 17 1,1 4,7 3,2 Fosfori 0,36 0,19 0,80 0,44 0,03 0,13 0,07 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 435 135 765 147 38 159 49 Kuva 13 Okssuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003 2012.

Okssuon kosteikon alapuolinen kuormitus Okssuon kosteikon alapuoliselta mittapadolla on mitattu hetkellisiä virtaamia. Kuormituslaskennassa Okssuon kosteikon osalta on käytetty kosteikon alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja Okssuon pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja virtaamatietoja. Okssuon kosteikon alapuoliset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2012 olivat COD Mn - kuormitusta lukuun ottamatta huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 49). Taulukko 49 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a Kiintoaine 31 13 116 81 2,9 11 4,8 Typpi 17 13 26 17 1,5 6,3 4,7 Fosfori 0,41 0,24 0,80 0,44 0,04 0,15 0,09 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 484 180 765 147 42 177 66 Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen ja kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Koska Okssuon kuivatusvedet jaetaan puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle, on kuormitukset laskettu samassa suhteessa Okssuon pinta-aloille tarkkailupisteiden ominaiskuormitusluvuilla. Okssuon kokonaiskuormitukset tarkkailupisteittäin ja yhteensä on esitetty taulukossa 50. Taulukko 50 Okssuon kokonaiskuormitukset tarkkailupisteittäin ja Okssuon kokonaiskuormitus vuonna 2012. Pintavalutus, kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg / vuosi kg / vuosi 289-83 665 288 954 205 281 188 376 281 657 470 7,8 4,1 9,0 5,2 17 9,3 Kg O2 Kosteikko, kg / vuosi Kg O2 Okssuon kokonaiskuormitus 2012 Kg O2 9452 2935 10509 3912 19961 6847 Puhdistusteho Okssuon pintavalutuskenttä kokonaiskuormitus Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 51. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 39 %, kokonaistypen osalta 25 % ja kokonaisfosforin osalta 21 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta ei tapahtunut puhdistumista. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 52 %, fosfaattifosforin osalta 14 % ja raudan osalta 18 %. 60

Taulukko 51 Okssuon pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2012. 61 Pvm Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.11.2011 5,6 1,6 71 3090 2080 33 62 46 26 88 77 12 22.11.2011 7,0 1,0 86 3190 2130 33 86 51 41 82 71 13 12.12.2011 8,2 1,2 85 2800 2200 21 64 44 31 67 61 9 22.12.2011 2,6 1,0 62 2490 2040 18 54 34 37 59 53 10 18.1.2012 2,8 1,4 50 2600 2000 23 120 47 61 61 70-15 22.2.2012 7,0 2,5 64 3100 2900 6 190 120 37 58 120-107 14.3.2012 1,8 2,4-33 2400 3200-33 81 170-111 33 120-264 3.4.2012 2,5 1,0 60 1700 1200 29 63 37 41 38 34 9 12.4.2012 3,2 1,6 50 1600 1400 13 61 43 30 32 41-28 19.4.2012 4,3 1,2 72 1700 1100 35 59 34 42 39 30 23 26.4.2012 2,8 1,0 64 1800 1100 39 60 34 43 46 39 15 8.5.2012 7,1 2,0 72 1700 1200 29 69 44 36 51 48 6 21.5.2012 14 2,9 79 1500 1100 27 132 57 57 57 55 4 4.6.2012 9,0 2,8 69 1700 1000 41 110 53 52 61 50 18 20.6.2012 4,7 3,8 19 2100 1200 43 130 74 43 76 53 30 5.7.2012 6,5 7,6-17 2100 1800 14 105 120-14 91 79 13 17.7.2012 7,7 6,7 13 2000 1500 25 87 94-8 88 71 19 2.8.2012 8,8 7,3 17 2300 2000 13 220 120 45 107 111-4 15.8.2012 15 23-53 2600 2200 15 190 306-61 77 120-56 29.8.2012 3,3 2,8 15 2300 1500 35 134 72 46 110 81 26 13.9.2012 4,7 4,0 15 2150 1400 35 73 52 29 99 72 27 26.9.2012 7,6 3,5 54 2800 1300 54 60 65-8 90 74 18 11.10.2012 3,2 3,0 6 2800 1700 39 43 52-21 82 73 11 25.10.2012 4,0 2,4 40 2500 1900 24 46 43 7 78 71 9 Keskiarvo: 6,0 3,7 39 2293 1715 25 96 76 21 70 70 0 Mediaani: 5,2 2,5 52 2300 1600 28 77 52 37 71 71 11 Minimi: 1,8 1,0-53 1500 1000-33 43 34-111 32 30-264 Maksimi: 15 23 86 3190 3200 54 220 306 61 110 120 30 2011 4,5 2,8 38 2892 1555 46 48 55-14 100 78 22 Talvi 3,9 2,1 46 2700 2700 0 130 112 14 51 103-104 Kevät 4,0 1,4 66 1700 1200 29 62 38 38 41 38 7 Kesä 8,2 6,8 17 2083 1522 27 131 105 20 85 77 10 Syksy 5,5 2,0 64 2810 1907 32 59 48 19 78 69 12 Okssuon kosteikko Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Okssuon kosteikon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 52. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 23 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 33 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta ei tapahtunut puhdistumista. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 32 %, fosfaattifosforin osalta 64 % ja raudan osalta 43 %. Puhdistustehot olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta huonommat verrattuna Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehoihin. Fosforin ja raudan osalta kosteikon puhdistustehot olivat paremmat kuin Okssuon pintavalutuskentällä.

Taulukko 52 Okssuon kosteikon puhdistusteho v. 2012. 62 Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.11.2011 5,6 3,2 43 3090 2990 3 62 42 32 88 89-2 22.11.2011 7,0 4,6 34 3190 3140 2 86 61 29 82 86-5 12.12.2011 8,2 8,5-4 2800 2800 0 64 61 5 67 68-1 22.12.2011 2,6 2,0 23 2490 2310 7 54 42 22 59 55 7 18.1.2012 2,8 2,4 14 2600 2600 0 120 115 4 61 64-5 22.2.2012 7,0 6,4 9 3100 3100 0 190 175 8 58 63-9 14.3.2012 1,8 4,4-144 2400 2400 0 81 83-3 33 37-12 3.4.2012 2,5 1,3 48 1700 1500 12 63 45 29 38 32 15 12.4.2012 3,2 2,2 31 1600 1700-6 61 69-12 32 37-16 19.4.2012 4,3 2,3 47 1700 1300 24 59 43 28 39 30 23 26.4.2012 2,8 2,5 11 1800 1500 17 60 39 35 46 40 13 8.5.2012 7,1 7,6-7 1700 1500 12 69 55 20 51 54-6 21.5.2012 14 9,5 31 1500 1400 7 132 70 47 57 60-5 4.6.2012 9,0 9,8-9 1700 1500 12 110 78 29 61 74-21 20.6.2012 4,7 2,7 43 2100 2000 5 130 80 38 76 88-16 5.7.2012 6,5 6,7-3 2100 1900 10 105 76 28 91 130-43 17.7.2012 7,7 3,8 51 2000 1600 20 87 43 51 88 100-14 2.8.2012 8,8 5,0 43 2300 1800 22 220 65 70 107 125-17 15.8.2012 15 2,4 84 2600 1600 38 190 63 67 77 140-82 29.8.2012 3,3 4,8-45 2300 1800 22 134 70 48 110 130-18 13.9.2012 4,7 3,0 36 2150 1800 16 73 34 53 99 120-21 26.9.2012 7,6 5,3 30 2800 2400 14 60 56 7 90 93-3 11.10.2012 3,2 3,5-9 2800 2600 7 43 34 21 82 82 0 25.10.2012 4,0 6,0-50 2500 2500 0 46 35 24 78 78 0 Keskiarvo: 6,0 4,6 23 2293 2073 10 96 64 33 70 78-12 Mediaani: 5,2 4,1 27 2300 1850 8 77 61 28 71 76-6 Minimi: 1,8 1,3-144 1500 1300-6 43 34-12 32 30-82 Maksimi: 15 10 84 3190 3140 38 220 175 70 110 140 23 2011 4,5 2,8 38 2892 1555 46 48 55-14 100 78 22 Talvi 3,9 3,6 6,9 2700 2670 1 130 111 15 51 61-20 Kevät 4,0 2,5 36 1700 1680 1 62 56 11 41 35 14 Kesä 8,2 5,8 29 2083 1678 19 131 67 49 85 100-18 Syksy 5,5 4,7 14 2810 2622 7 59 48 19 78 90-15 6.8.3 Rinnansuo (Tammela) Rinnansuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2012 Rinnansuolla oli valmistelussa 51,0 ha. Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.10.2009 myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Tuotantoalue sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35) Turpoonjoen valuma-alueeseen (35.98) kuuluvalla Kauhaojan valuma-alueella (35.985). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet lisäksi kemikaloidaan. Kemikalointi on ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukka-annostelijalla. Kemikalointi otettiin käyttöön 15.8.2012 alkaen ja kemikalointi lopetettiin talven ajaksi 18.11.2012. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä sekä kemikalointiasemalla. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon ja kemikalointiaseman valuma-alue on 51,0 ha.

Vuoden 2012 osalta kuntoonpanotöitä tehtiin Rinnansuolla aikavälillä 2.4.2012-26.9.2012. Vedenlaatu Taulukoissa 53 ja 54 on esitetty Rinnansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna 2012. Taulukossa 55 on esitetty kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu. Kemikalointi otettiin käyttöön 15.8.2012 ja ensimmäinen näyte tarkkailupisteeltä haettiin 29.8.2012. Rinnansuon pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet vuonna 2012 keskimäärin 58 % suuremmat kuin kuntoonpanovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeita kesällä, mikä nostaa keskiarvoa. Myös suurimmat rautapitoisuudet ajoittuivat kesään. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvoa lukuun ottamatta mitattujen parametrien keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempia. Kokonaistyppeä oli 11 %, ammoniumtyppeä 39 %, kokonaisfosforia 80 % ja fosfaattifosforia 22 % enemmän kuin kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rinnansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kiintoainetta ja rautaa lukuun ottamatta parempi kuin edellisenä vuonna keskimäärin. Taulukko 53 Rinnansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l 45 9.11.2011 6,2 19 1790 950 52 18 17 36 47 22.11.2011 6,2 75 11 2310 1200 105 34 14 47 50 12.12.2011 5,9 5,7 1660 580 180 160 6,5 59 51 22.12.2011 6,0 4,9 1810 740 123 94 7,6 48 1 4.1.2012 6,0 27 13 1700 860 80 40 11 37 3 18.1.2012 6,4 4,8 1400 850 55 35 11 29 5 30.1.2012 6,3 5,7 1800 1200 50 32 17 26 8 22.2.2012 6,3 5,5 1400 900 47 26 12 22 9 1.3.2012 6,1 4,0 1500 760 60 37 8,3 24 11 14.3.2012 5,9 27 17 1600 620 74 16 4,6 33 14 3.4.2012 6,2 4,7 1500 680 120 78 6,4 33 15 12.4.2012 6,2 18 1300 570 200 140 5,4 33 16 19.4.2012 6,1 15 1700 570 150 75 5,4 36 17 26.4.2012 6,1 15 1500 480 140 90 5,1 37 19 8.5.2012 6,6 27 9,7 1300 590 48 13 9,9 24 21 21.5.2012 6,4 24 13 1100 310 50 10 9,4 26 23 5.6.2012 6,5 34 26 1400 670 40 5,0 12 24 25 20.6.2012 6,6 27 23 1800 860 53 5,0 13 27 16 101 17 27 5.7.2012 6,5 36 22 1700 740 51 < 5 13 31 18 93 19 29 16.7.2012 6,6 28 16 1400 570 < 5 52 10 9,9 28 17 42 17 31 1.8.2012 6,6 36 14 1400 700 < 5 43 30 15 25 16 44 14 33 15.8.2012 Ei näytettä! 35 29.8.2012 6,5 26 17 1400 686 < 5 52 11 12 30 18 35 19 36 5.9.2012 6,5 25 13 1550 650 < 5 44 8,0 12 31 29 37 27 37 12.9.2012 6,4 28 20 1600 680 < 5 65 13 8,4 43 27 30 27 39 27.9.2012 5,9 51 42 3150 660 99 120 30 6,4 79 38 66 35 41 10.10.2012 6,1 8,8 2100 830 120 89 44 5,9 60 36 17 34 43 24.10.2012 6,2 6,7 2100 1100 130 90 55 8,0 54 40 20 39 Ka 2012 n=27 kpl 6,3 22 18 1666 741 47 83 41 9,9 36 26 49 25 Med 12 6,2 24 17 1600 686 5,0 60 30 9,9 33 23 40 23 Ka 2011 6,1 63 30 2310 1049 95 25 15 62 Om.kuorm.suot 2012 5,7 5,3 1556 468 64 35 4,2 50 Talvi 5 kpl 6,2 9,4 1560 914 58 34 12 28 Kevät 6 kpl 6,2 18 1483 585 122 69 6,1 33 Kesä 9 kpl 6,5 29 18 1483 652 5,0 50 11 12 29 20 55 20 Syksy 7 kpl 6,1 24 2131 866 116 108 62 9,3 55 38 34 36 63

Taulukko 54 Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. 64 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l 45 9.11.2011 6,0 3,0 2260 1300 71 25 3,3 49 47 22.11.2011 5,8 14 2400 1100 100 31 4,7 51 50 12.12.2011 5,8 3,2 1630 650 120 87 3,1 56 51 22.12.2011 5,3 2,4 1740 680 115 83 3,1 52 1 4.1.2012 5,5 5,4 1700 790 83 42 3,6 44 3 18.1.2012 6,0 2,3 1500 960 59 34 3,9 28 5 30.1.2012 6,0 2,8 1600 1100 52 32 4,5 24 8 22.2.2012 6,2 6,4 1700 1200 71 31 4,4 28 9 1.3.2012 6,0 4,4 2600 1500 110 51 2,7 57 11 14.3.2012 6,0 5,5 3500 1800 190 82 4,5 91 14 3.4.2012 6,1 2,5 1400 610 94 52 3,6 30 15 12.4.2012 6,4 4,8 1400 820 87 48 4,1 26 16 19.4.2012 6,1 7,4 1600 620 110 47 3,0 35 17 26.4.2012 6,2 4,0 1500 590 100 54 3,1 38 19 8.5.2012 6,6 7,9 1600 660 92 28 4,8 40 21 21.5.2012 6,6 10 1200 23 104 20 4,8 48 23 5.6.2012 6,7 16 1700 230 220 53 6,9 45 25 20.6.2012 6,6 32 20 1800 130 310 67 6,7 57 29 25 30 27 5.7.2012 6,4 17 1700 100 240 60 6,7 60 31 19 32 29 16.7.2012 6,6 12 1600 260 < 5 160 49 5,7 46 36 18 31 31 1.8.2012 6,4 16 1600 20 < 5 196 58 8,4 55 32 14 31 33 15.8.2012 Ei näytettä! 35 29.8.2012 6,7 6,7 1000 120 < 5 71 12 5,6 36 30 12 26 36 5.9.2012 6,6 8,5 1200 180 < 5 66 7,0 6,0 40 39 13 20 37 12.9.2012 6,7 8,0 1150 250 < 5 55 12 5,7 38 30 12 29 39 27.9.2012 6,2 12 2000 570 150 70 20 5,2 100 39 16 33 41 10.10.2012 6,3 6,0 1800 690 70 70 27 4,6 54 34 12 33 43 24.10.2012 6,3 5,9 1750 630 100 74 37 5,1 53 40 12 35 Ka 2012 n=27 kpl 6,2 8,4 20 1727 651 43 114 43 4,7 47 34 15 30 Med 12 6,2 6,4 20 1630 630 5,0 94 42 4,6 46 33 14 31 Ka 2011 4,7 5,1 2394 856 149 83 2,2 91 Om.kuorm.suot 2012 5,7 5,3 1556 468 64 35 4,2 50 Talvi 5 kpl 5,9 4,3 1820 1110 75 38 3,8 36 Kevät 6 kpl 6,2 5,4 1833 850 112 52 3,9 43 Kesä 9 kpl 6,6 14 20 1439 146 5,0 158 38 6,3 47 32 16 28 Syksy 7 kpl 5,9 6,6 1940 803 107 89 44 4,2 59 38 13 34 Rinnansuon kemikalointiasemalta purkautuvan veden kiintoaineen pitoisuudet olivat keskimäärin 2,3 kertaa suuremmat kuin kuntoonpanovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rautapitoisuudet olivat 73 % ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Muiden parametrien osalta vedenlaatu oli kuntoonpanossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa parempi. Taulukko 55 Rinnansuon kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 mg/l FTU mg/l 35 29.8.2012 6,7 6,7 1000 122 < 5 71 12 5,6 36 30 12 26 36 5.9.2012 3,6 9,5 470 190 < 5 8,4 < 5 6,9 7,9 7,5 6,8 6,8 37 12.9.2012 3,4 10 520 250 6,0 6,0 < 5 11 7,6 7,6 5,9 6,8 39 27.9.2012 5,4 19 1900 520 390 56 13 5,6 44 29 16 22 41 10.10.2012 4,2 23 17 1500 690 260 23 < 5 5,2 24 19 10 13 43 24.10.2012 4,6 36 29 1800 610 160 67 19 9,6 51 28 25 16 Ka 2012 n=6 kpl 4,6 17 23 1198 397 138 38 10 7,3 28 20 13 15 Med 12 4,4 15 23 1250 385 83 39 8,5 6,3 30 24 11 15 Om.kuorm.suot 2012 5,7 5,3 1556 468 64 35 4,2 50 Kesä 3 kpl 4,6 8,7 663 187 5,3 28 7,3 7,8 17 15 8,2 13 Syksy 3 kpl 4,7 26 23 1733 607 270 49 12 6,8 40 25 17 17 Virtaama ja valuma Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Keskimääräinen virtaama oli 11,5 l/s ja valuma 22,5 l/s km 2. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marras-joulukuussa 2011,

kevättulvan aikaan maalis-huhtikuussa sekä syys-lokakuussa 2012 (kuva 14). Helmimaaliskuun vaihteessa valuma oli lähellä nollaa. Rinnansuon valumat olivat keskimäärin 30 % pienempiä kuin lähimpänä sijaitsevan kuntoonpanossa olevan Raumjärvensuon valumat. Rinnansuon ja Raumjärvensuo ovat ominaiskuormitussoita (A2, karttaliite 1). Saman alueen (A1) tuotannossa oleviin soihin verrattuna Rinnansuon keskivaluma oli noin 20 % suurempi. 65 Kuva 14 Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat, kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden A2 valumat ja Rinnansuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2012. Kuormitus Rinnansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 56. Kuormitukset on laskettu Rinnansuon omien pitoisuuksien ja valumien avulla (ks. laskentatapa luvusta 4.4.1). Pitoisuuksina on käytetty pintavalutuskentän alapuolisia pitoisuuksia siihen saakka kunnes kemikalointi otettiin käyttöön. Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen kuormituslaskennassa on käytetty pitoisuuksina kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksia. Rinnansuon netto-ominaiskuormitukset olivat kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Kiintoaineen osalta nettoominaiskuormitus oli 2,2- ja fosforin osalta 2,4 kertaa suurempi. Rinnansuon vuosikuormitus on laskettu tarkkailupisteen ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 56 Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna 2012. Vertailuarvoina kuntoonpanovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 22,5 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 184 143 100 64 9,5 3420 2659 67 52 Typpi 36 26 27 18 1,8 679 489 13 9,6 Fosfori 2,1 1,6 1,0 0,68 0,1 38 31 0,8 0,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 902 186 803 174 45 16799 3469 329 68

Puhdistusteho Rinnansuon ympäristöluvassa on asetettu puhdistustehon osalta vaateet että kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta pitäisi puhdistua 50 %. Koska pintavalutuskentän puhdistusteho ei ole aikaisemmin täyttänyt lupaehtoja, on Rinnansuolla otettu käyttöön ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukkaannostelijalla. Sulan maan aikana Rinnansuon vedet johdetaan pintavalutuskentälle ja lisäksi kemikaloidaan. Rinnansuon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 57. Näytteiden 29.8. - 24.10.2012 välisellä ajalla kemikalointi on ollut käytössä ja puhdistusteho on laskettu vertaamalla kemikaloinnista lähtenyttä vettä Rinnansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailupisteen veden laatuun. Ennen kemikaloinnin aloittamista (ennen 29.8.2012 otettujen näytteiden osalta), puhdistusteho on laskettu vertaamalla pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisten tarkkailupisteiden pitoisuuksia. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 52 %. Kokonaistypen osalta puhdistustehon keskiarvo oli 0 % ja kokonaisfosforin pitoisuudet sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo keskimäärin kohosivat pintavalutuskentällä. Ammoniumtypen osalta reduktio oli keskimäärin 12 %, fosfaattifosforin 2 % ja raudan osalta 48 %. Kiintoaineen osalta vuoden keskimääräinen puhdistusteho täytti reduktiovaateen kun taas kokonaisfosforin osalta reduktiovaade (50 %) ei täyttynyt. Kun tarkastellaan fosforin puhdistustehoa kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen, on reduktiovaade täyttynyt neljällä näytteenottokerralla kuudesta. Kemikaloinnin avulla saadaan puhdistettua Rinnansuon vedestä fosforia paremmin kuin pelkällä pintavalutuksella. Kemikalointi puhdisti myös typpeä paremmin kuin pelkkä pintavalutus. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot pienenivät kemikaloinnin ansiosta. Lokakuun näytteiden osalta kiintoainetta on ollut kemikaloinnista lähtevässä vedessä selvästi enemmän kuin pintavalutuskentän yläpuolisella tarkkailupisteellä. Tämä voi johtua mm. siitä että vesien kylmetessä kemikaali ei mahdollisesti liukene täysin veteen, vaan kemikaalia menee suoraan mittapadolle, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta. 66

67 Taulukko 57 Rinnansuon pintavalutuskentän (sekä lisäksi kemikaloinnin ajalla 24.8.2012-24.10.2012) puhdistusteho v. 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.11.2011 19 3,0 84 1790 2260-26 52 71-37 36 49-36 22.11.2011 75 14 81 2310 2400-4 105 100 5 47 51-7 12.12.2011 5,7 3,2 44 1660 1630 2 180 120 33 59 56 5 22.12.2011 4,9 2,4 51 1810 1740 4 123 115 7 48 52-8 4.1.2012 27 5,4 80 1700 1700 0 80 83-4 37 44-19 18.1.2012 4,8 2,3 52 1400 1500-7 55 59-7 29 28 3 30.1.2012 5,7 2,8 51 1800 1600 11 50 52-4 26 24 8 22.2.2012 5,5 6,4-16 1400 1700-21 47 71-51 22 28-27 1.3.2012 4,0 4,4-10 1500 2600-73 60 110-83 24 57-138 14.3.2012 27 5,5 80 1600 3500-119 74 190-157 33 91-176 3.4.2012 4,7 2,5 47 1500 1400 7 120 94 22 33 30 9 12.4.2012 18 4,8 73 1300 1400-8 200 87 57 33 26 21 19.4.2012 15 7,4 51 1700 1600 6 150 110 27 36 35 3 26.4.2012 15 4,0 73 1500 1500 0 140 100 29 37 38-3 8.5.2012 27 7,9 71 1300 1600-23 48 92-92 24 40-67 21.5.2012 24 10 59 1100 1200-9 50 104-108 26 48-85 5.6.2012 34 16 53 1400 1700-21 40 220-450 24 45-88 20.6.2012 27 32-19 1800 1800 0 53 310-485 27 57-111 5.7.2012 36 17 53 1700 1700 0 51 240-371 31 60-94 16.7.2012 28 12 57 1400 1600-14 52 160-208 28 46-67 1.8.2012 36 16 56 1400 1600-14 43 196-356 25 55-120 15.8.2012 Ei näytettä! 29.8.2012* 26 6,7 74 1400 1000 29 52 71-37 30 36,0-20 5.9.2012* 25 10 62 1550 470 70 44 8,4 81 31 7,9 75 12.9.2012* 28 10 64 1600 520 68 65 6,0 91 43 7,6 82 27.9.2012* 51 19 63 3150 1900 40 120 56 54 79 44 44 10.10.2012* 8,8 23-161 2100 1500 29 89 23 74 60 24 60 24.10.2012* 6,7 36-437 2100 1800 14 90 67 26 54 51 6 * kemikalointi ollut käytössä Keskiarvo: 22 10 52 1666 1664 0 83 108-31 36 42-15 Mediaani: 24 7,4 56 1600 1600 0 60 94-4 33 44-8 Minimi: 4,0 2,3-437 1100 470-119 40 6,0-485 22 7,6-176 Maksimi: 75 36 84 3150 3500 70 200 310 91 79 91 82 2011 63 5,1 92 2310 2394-4 95 149-57 62 91-46 Talvi 9,4 4,3 55 1560 1820-17 58 75-28 28 36-31 Kevät 18 5,4 70 1483 1833-24 122 112 8 33 43-33 Kesä 29 14 52 1483 1439 3 50 158-216 29 47-61 Syksy 24 6,6 73 2131 1940 9 108 89 18 55 59-8 6.9 Ypäjä Ypäjän alueella suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua Letkunsuon ja Varsansuon tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 7. 6.9.1 Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 17,0 ha ja levossa 3,0 ha. Osa turvetuotantoalueen pinta-aloista on jo poistunut tuotannosta. Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 25.10.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Letkunsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella, Ypäjoen valuma-alueella (35.924). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään

laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla. Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen reittiä Letkunoja - Haaranoja - Ypäjoki. Letkunsuolla suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua. Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin 6.5.2012 ja lopetettiin 22.8.2012, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 23. Vedenlaatu Taulukossa 58 on esitetty Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu vuonna 2012. Tammikuussa näytepisteellä ei ollut virtaamaa, joten näytettä ei otettu. Otettujen näytteiden perusteella Letkunsuolta purkautuvan veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaistyppipitoisuus oli pienempi ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Letkunsuon vedenlaatu oli kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta parempi kuin edellisenä vuonna. Taulukko 58 Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu v. 2012 vko pvm ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O 2 44 1.11.2011 5,8 4,7 1060 51 55 5 31.1.2012 Ei näytettä! 22 31.5.2012 6,5 14 830 79 42 26 26.6.2012 6,5 15 970 65 40 36 6.9.2012 6,6 10 990 92 47 40 4.10.2012 4,8 9,3 1350 48 80 Ka 2012 n=5 kpl 6,0 11 1040 67 53 Med 12 6,5 10 990 65 47 Ka 2011 5,9 20 1095 82 40 Ka 2010 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 68 Virtaama, valuma ja kuormitus Letkunsuon tarkkailupisteeltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Kesä-, syys- ja lokakuun näytteenottokerroilla mittapadolla havaittiin padotusta. Letkunsuon kuormitukset (taulukko 59) on laskettu vertaamalla Letkunsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Letkunsuon netto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia muiden paitsi typpikuormituksen osalta. Kiintoaineen osalta netto-ominaiskuormitus oli 2,8- ja fosforin osalta 1,9 kertaa keskiarvoa suurempi. Taulukko 59 Letkunsuon tarkkailupisteen kuormitus vuonna 2012. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonaiskg/ha Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi a Kiintoaine 258 225 116 81 42 2 073 1 805 94 82 Typpi 19 11 26 17 3,7 154 87 7,0 3,9 Fosfori 1,2 0,82 0,80 0,44 0,20 9,3 6,6 0,42 0,30 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 826 242 765 147 161 6 634 1 946 302 88

6.9.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Varsansuolla oli vuonna 2012 tuotannossa 26,0 ha. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan 5.12.2012 (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Varsansuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella Loimijoen yläosan alueella Pehkijärven alueella (35.923). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla. Varsansuolla on täydentävää tarkkailua laskeutusaltaan 1 alapuolella. Tuotanto vuonna 2012 aloitettiin 10.5. ja lopetettiin 22.8.2012, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21. Vedenlaatu Taulukossa 60 on esitetty Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2012. Otettujen näytteiden perusteella purkautuvan veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Vedenlaatu vaihteli mittauskertojen välillä. Kesäkuussa vedessä oli paljon kiintoainetta ja fosforia. Lokakuun näytteenottokerralla typpipitoisuus oli suurimmillaan. Taulukko 60 Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn TOC aine typpi fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l 44 1.11.2011 6,6 14 2630 99 56 5 31.1.2012 6,6 12 3000 100 42 22 31.5.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä 26 26.6.2012 7,2 18 1700 120 40 36 6.9.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä 40 4.10.2012 6,2 8,2 3500 72 69 Ka 2012 n=4 kpl 6,6 13 2708 98 52 Med 12 6,6 13 2815 100 49 Ka 2011 7,1 17 1523 121 40 Om.kuormitussuot 2012 5,5 6,6 1624 55 52 Virtaama, valuma ja kuormitus Varsansuon tarkkailupisteeltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Varsansuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Varsansuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A1 vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1 keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Varsansuon netto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien parametrien osalta suurempia verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin hydrologisena vuonna 2012 (taulukko 61). Erityisesti kiintoainekuormitus oli suuri, noin 6,2 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpikuormitus oli noin 2,4- ja fosforikuormitus 3,1 kertaa keskiarvoa suurempi. 69

Taulukko 61 Varsansuon tarkkailupisteen virtaamat ja kuormitus vuonna 2012. 70 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- Vuosikuormitus 2012 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / vuosi kg/ha a Kiintoaine 513 481 112 77 11 4 869 4 561 187 175 Typpi 49 41 26 17 1,3 465 388 18 15 Fosfori 1,8 1,5 0,83 0,48 0,04 17 14 0,65 0,53 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 776 208 764 151 21 7 364 1 974 283 76 6.10 Uudenmaan ELY-keskus Vapon Oy on liittänyt läntisen Suomen turvetuotannon tarkkailuohjelmaan vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ja Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella (81) sijaitsevat suot: Stormossenin Inkoossa ja Meltolansuon Raaseporissa. Stormossen oli mukana päästötarkkailussa vuonna 2012. 6.10.1 Meltolansuo (Raasepori) Meltolansuolla (Stormossen, Kekkilä) oli vuonna 2012 tuotannossa 36,0 ha. Meltolansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.9.2009 myöntämä ympäristölupa (66/2009/4, Dnro LSY-2008-Y). Meltolansuo sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen valuma-alueeseen kuuluvalla Bruksträsketin vesistöalueella (81.070). Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotannossa olevan alan osalta ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 2012 Meltolansuolla oli tuotantoa ajalla 15.5. - 30.8.2012 yhteensä 27 tuotantopäivää. Meltolansuolla ei ollut omaa tarkkailua vuonna 2012. Meltolansuon vuosikuormitukset on laskettu tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoilla. Vuosikuormitukset on esitetty taulukossa 76. 6.10.2 Stormossen (Inkoo) Stormossen turvetuotantoalue sijaitsee Inkoossa. Vuonna 2012 Stormossen tuotannossa oleva ala oli 43,4 ha. Stormossen turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 30.3.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 72/2012/2, Dnro ESAVI/722/04.08/2010). Stormossen sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella (81.067). Stormossen vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/ Norrfjärden) yhden laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat lisäksi sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet. Kemikalointi on käytössä tuotannon aikaan. Kemikalointi on ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukka-annostelijalla. Stormossen pumppaamo ja pintavalutuskenttä ovat rakenteilla. Stormossen tuli mukaan ympärivuotiseen tarkkailuun heinäkuussa 2012. Tarkkailussa ovat kemikaloinnin ylä- ja alapuolinen piste. Alapuolisen pisteen mittapadon valumaalue on 90,0 ha. Vuonna 2012 Stormossen osalta oli tuotantoa ajalla 30.5. - 30.8.2012 yhteensä 30 tuotantopäivää. Kemikalointi oli käytössä ajalla 2.7. - 30.8.2012.

Vedenlaatu Taulukoissa 62 ja 63 on esitetty Stormossen kemikaloinnin ylä- ja alapuoliset veden laadut vuonna 2012. Otettujen näytteiden perusteella kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 2,4-kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Vedessä oli myös runsaasti rautaa. Typpipitoisuus oli hieman keskiarvoa korkeampi ja fosforipitoisuudet olivat pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikalointi ei enää ollut käytössä syksyllä, jolloin Stormossen ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin kesällä. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli alhaisempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vesi oli kesällä erittäin hapanta. Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä ph:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille ph:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa. Taulukko 62 Stormossen kemikaloinnin yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 29 16.7.2012 6,6 7,1 2000 660 42 12 0,87 82 30 23.7.2012 6,7 5,3 1300 510 38 12 0,78 45 31 1.8.2012 6,9 8,4 920 250 41 11 0,69 40 32 7.8.2012 6,8 7,4 1300 480 52 18 0,79 51 33 15.8.2012 7,0 21 19 670 110 20 < 5 0,55 44 35 29.8.2012 6,8 9,5 3200 1600 67 27 1,1 100 39 26.9.2012 6,1 1,6 4300 2100 71 38 0,93 86 44 29.10.2012 6,5 6,3 2800 1600 75 49 1,3 55 Ka 2012 n=8 kpl 6,7 8,3 19 2061 914 51 22 0,88 63 Med 12 6,8 7,3 19 1650 585 47 15 0,83 53 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Kesä 6 kpl 6,8 9,8 19 1565 602 43 14 0,80 60 Syksy 2 kpl 6,3 4,0 3550 1850 73 44 1,1 71 71 Taulukko 63 Stormossen kemikaloinnin alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2012. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 29 16.7.2012 5,8 47 40 1900 730 46 5,0 6,5 76 30 23.7.2012 3,3 12 800 590 11 < 5 1,7 11 31 1.8.2012 3,1 12 590 350 12 < 5 27 12 32 7.8.2012 3,1 23 12 720 520 15 18 25 15 33 15.8.2012 2,8 22 10 330 190 10 < 5 37 12 35 29.8.2012 6,6 4,3 3300 1600 60 17 2,6 100 39 26.9.2012 5,9 1,7 4300 1900 70 39 1,3 84 44 29.10.2012 6,4 4,2 2600 1700 76 47 1,7 58 Ka 2012 n=8 kpl 4,6 16 21 1818 948 38 18 13 46 Med 12 4,6 12 12 1350 660 31 11 4,6 37 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Kesä 6 kpl 4,1 20 21 1273 663 26 9,2 17 38 Syksy 2 kpl 6,2 3,0 3450 1800 73 43 1,5 71 Virtaama, valuma ja kuormitus Stormossen tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Stormossen kuormitukset tarkkailujaksolle 16.7. - 31.10.2012 on laskettu käyttämällä ominaiskuormitussoiden A1

keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.2). Stormossen kokonaiskuormitus on laskettu omien tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolle ja ennen tarkkailun aloitusta alkuvuoden kuormitus on laskettu ominaiskuormitussoiden keskiarvoilla. Stormossen tarkkailujakson perusteella lasketut netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 64). Typpikuormitus oli noin 2,9- ja fosforikuormitus 1,6-kertaa suurempi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn (lähinnä humus) nettokuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 5 kertaa suurempi. Suuri ero johtuu siitä että Stormossen COD Mn -pitoisuudet olivat korkeita syksyllä kun valumat olivat suuria. Taulukko 64 Stormossen kemikaloinnin alapuolinen kuormitus jaksolla 16.7. 31.10.2012. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvot (g / ha d). Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2012 Keski- Kokonais- 107 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg / jakso Kiintoaine 55 33 116 81 6,5 255 155 Typpi 55 50 26 17 3,0 256 231 Fosfori 0,93 0,72 0,80 0,44 0,06 4,3 3,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 CODMn 1129 754 765 147 66 5242 3502 72 Puhdistusteho Stormossen kemikaloinnin puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 65. Kemikalointi on ollut käytössä 2.7. - 30.8.2012 välisellä ajalla. Syksyllä lokakuun alkupuolella tuotantoalue niin märkä ja upottava, että sinne ei saatu vietyä enää lisää kemikaalia. Keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 12 %, kokonaisfosforin osalta 26 % ja COD Mn -arvon osalta 27 %. Kiintoainetta on ollut lähes jokaisella näytteenottokerralla kemikaloinnista lähtevässä vedessä selvästi enemmän kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Tähän voi olla syynä että kemikaalin annostelua/säätöä joudutaan aluksi hakemaan ja se voi alussa olla hankalaa, annostelussa voi olla myös ongelmia laitteistosta johtuen. Kemikaali ei mahdollisesti liukene täysin veteen, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta. Taulukko 65 Stormossen kemikaloinnin puhdistusteho vuonna 2012. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 16.7.2012 7,1 47-562 2000 1900 5 42 46-10 82 76 7 23.7.2012 5,3 12-119 1300 800 38 38 11 71 45 11 76 1.8.2012 8,4 12-43 920 590 36 41 12 71 40 12 70 7.8.2012 7,4 23-211 1300 720 45 52 15 71 51 15 71 15.8.2012 21 22-5 670 330 51 20 10 50 44 12 73 29.8.2012 9,5 4,3 55 3200 3300-3 67 60 10 100 100 0 26.9.2012 1,6 1,7-6 4300 4300 0 71 70 1 86 84 2 29.10.2012 6,3 4,2 33 2800 2600 7 75 76-1 55 58-5 Keskiarvo: 8,3 16-89 2061 1818 12 51 38 26 63 46 27 Mediaani: 7,3 12-25 1650 1350 22 47 31 30 53 37 39 Minimi: 1,6 1,7-562 670 330-3 20 10-10 40 11-5 Maksimi: 21 47 55 4300 4300 51 75 76 71 100 100 76 Kesä 9,8 20-104 1565 1273 19 43 26 41 60 38 38 Syksy 4,0 3,0 25 3550 3450 3 73 73 0 71 71-1

73 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2012 7.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELYkeskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Aikaisempina vuosina Vapon Läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitus on laskettu pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla, paitsi ympärivuotisessa tarkkailussa olevien kohteiden osalta omilla ominaiskuormitusluvuilla. Vuonna 2012 laskentatapaa on muutettu siten että laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 18.5.2006), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuosina 2009-2012 tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä alle 5 vuotta sitten poistuneiden alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin jo bruttokuormitukset. Vuonna 2012 COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. Seuraavassa on esitetty Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain. 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain 7.2.1 Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Hämeen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 13 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 698 ha. Levossa oli 116 ha ja valmistelussa 55 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotantokunnossa 136 ha). Tuotannossa olleen pinta-alan osalta pienimmät turvetuotantoalueet olivat Letkunsuo ja Varsansuo Ypäjällä (molemmat 26 ha). Vuonna 2012 Laviassuo otettiin uutena kohteena mukaan tähän tarkkailuraporttiin, aikaisemmin se on raportoitu omana tarkkailunaan.

Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008-2012 on esitetty taulukossa 66. Pinta-ala yhteensä käsittää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 66 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Hämeen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 74 Vuosi 2012 698 1 061 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151 40 751 Vuosi 2011 666 967 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 94 Vuosi 2010 734 941 18 109 5 837 172 11 582 4 205 107 Vuosi 2009 728 885 25 236 5 975 231 17 823 4 122 157 Vuosi 2008 518 641 19 447 6 934 160 9 839 4 532 64 Kaikkien Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 72. 7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla 41 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 2 618 ha. Levossa oli 62 ha ja valmistelussa 20 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Isosuo Punkalaitumella (tuotannossa 327,4 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Hautakankaanneva Kihniössä (levossa 5,0 ha). Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden kuormitukset vuosina 2008-2012 on esitetty taulukossa 67. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 67 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Pirkanmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 Vuosi 2012 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 2 618 5 050 126 173 25 587 Vuosikuormitus, brutto 915 906 013 82 262 Vuosikuormitus, netto 14 601 476 137 846 Vuosi 2011 2 451 4 769 79 076 18 051 558 478 321 50 521 10 913 273 Vuosi 2010 2 416 4 735 64 362 17 988 562 43 581 12 792 354 Vuosi 2009 2 892 5 125 122 497 24 520 1 100 89 212 16 199 768 Vuosi 2008 2 360 3 999 141 306 29 293 968 97 540 18 351 530 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 73. 7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 35 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 4 864 ha. Levossa oli 86 ha ja valmistelussa 250 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella

(tuotantokunnossa 692 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Keinusuo Loimaalla (6 ha). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden vuosina 2008-2012 kuormitus on esitetty taulukossa 68. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 68 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Varsinais-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 75 Vuosi 2012 4 864 7 146 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Vuosi 2011 4 873 7 283 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581 Vuosi 2010 5 052 7 254 137 798 35 458 1 320 94 095 24 530 883 Vuosi 2009 4 614 6 572 158 304 35 900 1 490 108 707 23 501 994 Vuosi 2008 4 385 6 749 240 971 55 851 1 993 155 918 34 587 1 142 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 74. 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 52 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 3 618 ha. Levossa oli 408 ha ja valmistelussa 554 ha. Vapo Oy:n suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan alue Kyyjärven, Alajärven ja Soinin kunnissa (tuotantokunnossa 560,6 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Pihtiputaalla (1,3 ha). Vapon Läntisen Suomen tarkkailun yhteydessä raportoivien yksityisten tuottajien tuotantoalueita oli Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 29 kpl. Alueista suurin oli Peat Bog Oy:n Leppineva Kyyjärvellä (148,9 ha tuotannossa). Valtaosa alueista oli pieniä tuotantopinta-alan vaihdellessa välillä 4,0-148,9 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 4 532 ha. Alueiden pintaala kokonaisuudessaan ml. poistunut pinta-ala oli 7 871 ha. Tuotantoalueilta purkautuva kuormitus vuonna 2012 on esitetty taulukossa 69. Taulukko 69 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Keski-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 4 532 7 871 249 861 54 928 1 672 1 516 508 172 482 35 143 894 163 541 Vuosi 2011 5 027 8 068 206 036 45 038 1 232 1 165 571 136 584 27 675 537 Vuosi 2010 5 069 8 095 143 110 45 048 1 232 93 131 32 521 734 Vuosi 2009 4 992 7 704 212 872 43 953 1 715 153 444 29 096 1 121 Vuosi 2008 4 956 7 149 255 310 59 473 1 752 165 465 36 984 861 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 75 (Vapo Oy) ja 77 (muut tuottajat).

7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 103 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 11 184 ha. Levossa oli 867 ha ja valmistelussa 806 ha. Vapo Oy:n suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Korpisalonneva Vimpelissä (tuotantokunnossa 880 ha) ja Haukinevan alue Seinäjoella (tuotantokunnossa 825,6 ha). Pienimmät tuotantoalueet olivat Susineva Jalasjärvellä (5 ha) ja Riitasuo Ähtärissä (9,9 ha). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden Vapo Oy:n tuotantosoiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 11 131 ha. Niiltä yhteensä purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2008-2012 on esitetty taulukossa 70. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 70 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Etelä-Pohjanmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 11 184 18 404 662 585 145 358 4 781 4 457 257 470 522 76 97 249 2 861 1 099 303 Vuosi 2011 10 896 17 997 478 293 100 226 3 036 2 613 735 317 136 59 937 1 425 Vuosi 2010 11 832 18 282 366 317 102 724 2 991 250 263 73 704 1 830 Vuosi 2009 12 065 17 852 507 345 108 624 4 016 373 528 75 170 2 678 Vuosi 2008 12 046 17 266 704 538 147 459 4 508 496 394 95 423 2 426 Etelä-Pohjanmaan alueella toimineiden Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukoihin 78 79. 7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) Vapon Länsi-Suomen tarkkailuun lisättiin vuonna 2009 kaksi Kekkilän (Vapon) turvesuota, jotka sijaitsivat entisen Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Stormossenin ja Meltolansuon yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala vuonna 2012 oli 79,4 ha. Uudenmaan ELY-keskuksen tuotantoalueilta purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2009 2012 on esitetty taulukossa 71. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 76. Taulukko 71 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2012. Uudenmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 79 83 3 089 894 24 23 858 2 116 643 14 7 086 Vuosi 2011 79 83 2 524 547 16 14 178 1 650 328 8 Vuosi 2010 79 83 1 963 584 17 1 297 418 11 Vuosi 2009 83 87 3 029 655 25 2 193 446 17

Taulukko 72 Hämeen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012. 77 Hämeen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Letonsuo Forssa 32,0 5,8 1 607 362 11 10 554 1 112 234 6,1 2 033 Jaakkolansuo Hartola 67,5 10,6 6 230 1 140 10 10 508 5 309 910 0,71-5 607 Väärälammensuo Hattula 94,0 11,0 4,8 23,3 3 123 924 9,2 16 090 1 787 591-4,1-7 292 Laviassuo Heinola 53,2 49,8 2 262 510 15 14 853 1 564 329 8,5 2 862 Hirvisuo Hollola 26,7 0,5 520 269 4,2 12 430 198 189 0,95 6 791 Roitonsuo (aik. Kekkilä) Janakkala 76,0 17,0 6 636 982 17 23 445 5 736 756 7,6 7 688 Röyhynsuo Janakkala 127,0 9,0 13,2 3 142 2 047 52 46 714 1 310 1 589 33 14 654 Sammalistonsuo (aik. Kekkilä) Riihimäki 110,0 16,0 30 11 295 1 765 52 31 144 9 802 1 391 37 5 020 Koivansuo Tammela 30,0 11,0 454 218 5,8 9 058-30 97 1,0 595 Okssuo Tammela 115,0 4,0 922 635 16 19 290 198 454 9,0 6 617 Rinnansuo Tammela 51,0 3 420 679 38 16 799 2 659 489 31 3 469 Letkunsuo Ypäjä 17,0 3,0 2,0 25,0 2 073 154 9,3 6 634 1 805 87 6,6 1 946 Varsansuo Ypäjä 26,0 4 869 465 17 7 364 4 561 388 14 1 974 Yhteensä 2012: 698 116 55 47 145 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151 40 751 Yhteensä 2011: 666 76 86 38 101 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 94 Taulukko 73 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012. Pirkanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Lauttaneva-Haukkaneva Ikaalinen /Jämijärvi 40,2 6,0 2 180 379 18 8 282 1 564 225 12-2 492 Vuorenpään-Vatilähteenneva Ikaalinen 110,4 7,0 59,4 5 336 765 19 29 404 3 771 374 3,0 2 026 Aitoneva Kihniö 54,0 307,6 2 499 444 19 16 546 1 841 279 12 5 040 Aitoneva, koealue siirtolevitys Kihniö 18,6 1 731 334 22 9 413 1 468 268 19 4 814 Aitoneva, koealue massansiirto Kihniö 13,9 1 017 176 4,2 3 180 884 142 2,9 838 Hirvineva Kihniö 59,1 1,4 852 464 17 17 551-5 249 8,3 2 539 Iso Hakoneva, Vähä Hakoneva Kihniö /Parkano 81,0 11,0 33,2 2 591 651 17 28 794 538 138-3 -7 121 Kirjasneva Kihniö 42,0 17,3 1 883 508 22 22 612 946 274 12 6 217 Sydänmaanneva/Pirttineva Kihniö 29,4 2,4 12,5 5 585 401 26 17 213 4 856 219 19 4 446 Sydänmaanneva Kihniö /Parkano 98,3 24,0 60,1 194,7 11 831 2 327 80 84 679 7 647 1 281 38 11 452 Talasneva Kihniö / Ylöjärvi 79,8 44,0 2 113 540 21 23 631 1 050 274 10 5 021 Halikkoneva Kihniö 10,0 425 96 2,9 2 792 294 62 1,6 538 Hautakankaanneva Kihniö 5,0 213 48 1,5 1 396 147 31 0,80 269 Keisarinneva Kihniö 28,2 5,2 1 199 270 8,2 7 873 829 174 4,5 1 517 Kotoneva-Kiimaneva Kihniö 24,0 3,0 1 148 259 7,9 7 538 794 167 4,3 1 452 Latikkaneva Parkano 10,0 117,1 390 39 1,4 1 190 256 6 0,05-1 142 Ristineva Parkano 109,0 10,0 1 113 686 10 27 666-600 258-7,3-2 305 Lylyneva,Saarineva,Mustikkaneva Parkano 84,0 6,0 205,8 1 589 596 16 27 405 389 296 3,6 6 416 Niinineva (Kekkilä) Parkano 22,6 122 881 177 9,4 7 667 580 102 6,4 2 397 Niinineva Parkano 10,0 10,0 390 78 4,1 3 392 257 45 2,8 1 060 Nivusneva Parkano 93,0 22,0 12,4 885 704 15 31 040-648 321-0,7 4 221 Pohjoisneva Parkano 41,7 1 265 229 5,3 6 189 709 90-0,2-3 535 Rukoneva Parkano 69,0 699 345 5,7 16 092-325 90-4,5-1 817 Sammalneva Parkano 74,9 2 097 865 21 28 953 1 099 615 11 11 485 Sarkinneva (+Lampineva) Parkano 62,0 9,0 117,3 2 558 825 30 18 923 1 612 588 20 2 365 Sompaneva Parkano 153,2 3,9 57,4 6 443 2 213 56 63 560 3 368 1 444 25 9 744 Sompaneva/Hanhineva Parkano 102,3 4,5 1 696 748 18 40 780-281 254-2,0 6 177 Sompaneva/Veteläsuo Parkano 34,7 39,2 2 644 333 10 13 421 1 973 166 3,7 1 683 Sydänmaan/Nokilammenneva Parkano 27,5 6,5 5,2 1 034 172 5,3 6 675 581 59 0,8-1 254 Arkkuinsuo,Vihalaidansuo Punkalaidun 67,1 20,0 35,0 362 15 091 1 083 77 33 844 13 468 677 61 5 442 Isosuo Punkalaidun 327,4 25,0 5,8 15 581 2 546 91 73 535 12 771 1 843 62 24 358 Holstinsuo Punkalaidun 34,4 545 339 6,2 16 319 87 225 1,7 8 297 Lylysuo (aik. Kekkilä) Punkalaidun 77,0 417 486 8,4 41 468-609 230-1,8 23 511 Hietasalonneva Virrat / Seinäjoki 104,7 48,6 141,0 7 010 1 472 82 41 197 4 967 961 61 5 446 Tuuranneva Virrat 96,6 45,8 70,0 5 493 908 29 30 710 3 595 434 10-2 499 Kokkoneva Virrat 105,7 27,6 14,7 9 780 1 457 68 31 312 8 003 1 013 50 226 Korteneva Virrat 30,0 4,3 34,0 1 443 246 13 10 690 986 132 8,3 2 691 Nimetönneva Virrat / Ylöjärvi 20,0 266 153 5,0 6 899-1 86 2,3 2 234 Pihtineva Virrat 79,0 1,0 1 347 282 4,8 12 844 294 19-5,7-5 579 Sammakkolamminneva Virrat / Ylöjärvi 37,5 1,5 498 286 9,4 12 935-2 161 4,4 4 189 Sarvanneva Virrat 84,4 13,9 11,0 4 415 656 30 20 403 3 105 329 17-2 521 Yhteensä 2012: 2618 62 20 343 2007 126 173 25 587 915 906 013 82 262 14 601 476 137 846 Yhteensä 2011: 2451 39 57 274 1948 79 076 18 051 558 478 321 50 521 10 913 273

Taulukko74 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012 78 Varsinais-Suomen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Joutsuo Eura 78,2 4,0 7 531 1 574 36 38 628 6 003 1 192 21 11 888 Eurassuo Eura / Köyliö 47,0 753 370 7,1 18 345 166 223 1,2 8 072 Lammi-Kahala-Välisuo (Kekkilä) Eurajoki / Eura 372,3 25,7 5 991 5 726 223 159 039 1 587 4 625 179 81 974 Huidankeidas Honkajoki 148,3 1,7 1,3 4 762 1 649 83 75 097 2 728 1 141 63 39 497 Kotkankeidas Honkajoki 134,0 10,0 5 465 888 29 21 164 3 498 35 10-13 266 Marjakeidas Honkajoki 98,5 1 125 833 24 31 226-221 497 10 7 674 Satamakeidas Honkajoki 647,0 45,0 36,0 374,4 53 622 7 900 361 136 387 40 141 4 529 226-99 526 Hakasuo Huittinen 53,0 1 927 528 20 15 529 1 232 354 13 3 360 Nanhiansuo Huittinen 123,1 4 724 936 44 40 949 3 575 648 32 20 850 Vittassuo Huittinen 55,6 905 531 14 15 322 270 372 7,7 4 203 Saarikeidas Jämijärvi 125,6 10,0 15,0 29 846 1 554 66 43 266 27 567 984 43 3 377 Hirvikeidas Kankaanpää 45,0 45,0 1 626 1 162 14 31 884 432 864 1,9 10 984 Jämiänkeidas Kankaanpää 440,0 143,4 12 541 4 451 152 138 800 5 970 2 808 87 23 807 Kurkikeidas Kankaanpää 246,3 37,4 188 14 131 2 666 75 65 544 10 805 1 835 42 7 333 Viheräperä Kankaanpää 69,0 18,0 79 4 343 427 25 11 872 3 154 130 13-8 930 Alkkia Karvia / Parkano 335,0 121,7 214,2 16 109 3 288 124 107 115 8 957 1 500 53-18 036 Loukaskeidas/Haitikeidas Karvia 115,0 2,0 73,3 2 435 625 23 21 646 837 225 7,3-6 329 Loukaskeidas Karvia 54,0 11,7 61,1 3 173 401 17 15 080 2 276 176 7,8-629 Mustakeidas Karvia 246,8 28,4 69,9 15 508 1 776 92 67 064 11 920 879 56 4 274 Suomikeidas Karvia 84,1 2,6 2,0 5 478 1 013 26 27 115 4 294 716 15 6 385 Lammisuo Köyliö 151,3 59,9 6,0 8,0 12 886 4 243 75 60 573 9 895 3 496 45 8 223 Matkussuo Köyliö / Huittinen 64,1 46,9 231,0 17 394 1 592 128 30 871 16 125 1 275 115 8 673 Raumjärvensuo Laitila 46,0 1 447 605 28 16 344 647 405 20 2 347 Keinusuo Loimaa 6,0 5,0 76,5 468 105 3,2 3 071 323 68 1,8 592 Harmantinsuo Loimaa 64,7 3 038 722 14 25 622 2 299 537 6,2 12 683 Linturahka (Kekkilä) Loimaa 212,0 40,5 25,5 25,0 13 035 2 668 80 93 721 9 270 1 699 43 28 774 Heitonneva Merikarvia 66,4 1 022 843 13 24 467 279 658 5,3 11 477 Iso-Rydistönkeidas Merikarvia 202,6 6 834 1 697 47 50 820 4 542 1 106 24 11 339 Kirinneva Merikarvia 125,6 1,9 1 333 1 761 31 56 694-383 1 332 14 26 663 Kotoneva Merikarvia 192,6 1 684 858 23 30 477 683 608 13 12 967 Kurkelansuo (Kekkilä) Nakkila 33,5 736 674 61 17 061 353 578 57 10 362 Haaroistensuo Oripää 79,1 7 447 856 31 28 261 6 543 630 22 12 443 Kotokeidas / Leppisuot 1 Siikainen 90,0 14,7 3 528 983 20 24 446 2 317 680 8,2 3 257 Leppisuot 2 (Torvi - Iivarinkeidas) Siikainen 84,0 15,4 6,0 4 251 931 46 29 745 2 483 489 28-1 194 Juvanrahka (Rahkasuo) Tarvasjoki 27,0 1 148 259 7,9 7 538 794 167 4,3 1 452 Yhteensä 2012: 4864 86 250 382 1564 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Yhteensä 2011: 4873 195 272 321 1623 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581

Taulukko75 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012 79 Keski-Suomen ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kivisensuo Hankasalmi 76,0 15,0 8,0 4 056 474 10 9 675 2 714 138-4 -13 805 Läyniönsuo Hankasalmi 42,3 36,4 8,3 58 7 299 499 16 18 187 6 211 227 4,8-866 Tervasuo Hankasalmi 32,5 18,6 3,8 3,7 8 663 710 46 17 911 7 972 537 39 5 809 Haapasuo Joutsa 96,3 77,4 14,9 128,0 7 330 1 819 18 23 759 4 913 1 215-5,9-18 533 Havusuo Joutsa 87,9 14,1 18,4 94 5 492 1 498 24 28 923 3 398 974 3,2-7 731 Höystösensuo Joutsa 10,6 16,6 5,0 236 347 210 2,6 3 161-167 81-2,5-5 834 Jokipolvensuo Joutsa 25,2 1,6 13,6 325 74 1,7 2 210 125 24-0,34-291 Kailasuo Joutsa 35,2 56,6 13,5 17,0 7 965 1 225 19 17 669 6 538 868 4,3-7 306 Mesiänsuo Joutsa 37,6 16,4 1 722 528 9,0 11 015 904 323 0,81-3 293 Palosuo Jyväskylä 86,8 36,0 1 667 628 29 16 167 519 341 18-3 912 Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 122,2 9,0 3,3 11,7 6 125 1 453 42 27 419 4 614 1 076 27 981 Pohjansuo Joutsa 47,2 1,7 6,0 2 079 468 14 13 653 1 438 303 7,9 2 630 Rääsysuo Joutsa 68,1 15,4 1 123 554 40 22 422 256 337 31 7 243 Kaijansuo Karstula 438,2 6,5 21,4 88,8 11 005 4 357 130 162 371 4 790 2 778 68 54 481 Martinsuo Karstula 88,0 1,7 22,3 3 813 859 26 25 044 2 638 555 14 4 825 Pirttiahonsuo Karstula 40,7 3 101 517 26 13 460 2 605 393 21 4 791 Sammakkoneva Karstula 52,6 22,0 3,6 4,0 3 325 749 23 21 833 2 300 484 13 4 206 Suoniemensuo 1 Karstula 73,7 3,6 32,0 3 286 741 22 21 582 2 273 478 12 4 158 Suurensuonneva Karstula 25,4 2,0 4,7 10,2 1 365 308 9,3 8 962 944 199 5,2 1 727 Tynnörsuo Karstula 66,7 2,1 0,9 2 925 659 20 19 209 2 023 426 11 3 701 Heposuo Keuruu 46,2 1 680 460 18 13 536 1 074 309 11 2 929 Kalmuneva Keuruu 56,5 5,5 35,9 8 853 541 20 11 656 7 816 281 10-6 488 Lehtosuo Keuruu 85,8 2,0 15,8 4 837 663 32 13 561 3 640 364 20-7 381 Permisuo Keuruu / Vilppula 61,2 0,7 3 905 759 15 18 599 3 059 547 6,3 3 799 Vehkaneva Kinnula 222,1 15 844 2 652 63 61 077 13 407 2 043 39 18 423 Isoneva Kivijärvi 31,5 9,2 36,0 4 532 214 8,4 4 939 3 982 77 2,9-4 699 Veteläneva Kivijärvi 42,6 1 549 425 16 12 481 990 285 11 2 700 Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi 145,5 1 627 730 14 22 793 386 420 1,2 1 072 Savonneva Alajärvi/Soini/Kyyjärvi/Karstula 541,0 19,6 82,0 566,7 18 318 4 898 129 133 793 10 751 3 007 53 1 381 Hirvisuo Multia 43,3 2 914 377 28 24 340 1 800 98 17 4 853 Pirtti-Peurusuo Multia 113,5 4,0 37,2 4 995 1 126 34 32 806 3 455 727 19 6 320 Hyttisuo (ex-fortum) Petäjävesi 28,9 5,0 1 441 325 10 9 465 997 210 5,4 1 823 Kurkisuo Multia 75,3 1 011 1 017 46 28 172 86 785 37 11 986 Lapsukansuo Petäjävesi 131,2 4 771 1 307 50 38 441 3 049 877 33 8 317 Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi 62,6 17,0 1 066 490 24 11 980-18 219 13-6 994 Umpilamminsuo Petäjävesi 34,6 215 103 5,1 5 641-254 -14 0,44-2 565 Valkeissuo Petäjävesi 32,2 14,7 2,4 5,0 1 808 574 12 9 849 1 045 383 4,3-3 509 Oriräme Pihtipudas 1,2 0,1 2,3 153 34 1,0 1 005 106 22 0,58 194 Purontausneva Pihtipudas 72,0 2 618 717 27 21 095 1 673 481 18 4 564 Pyytneva Pihtipudas 27,0 40,7 58,3 2 878 649 20 18 902 1 991 419 11 3 642 Talkkunasuo Pihtipudas 68,5 2 491 683 26 20 070 1 592 458 17 4 342 Ahvenlamminsuo Saarijärvi 164,0 4,3 62,4 7 155 1 612 49 46 989 4 949 1 041 27 9 053 Mahasuo Saarijärvi 156,0 4,1 72,8 6 806 1 534 47 44 699 4 708 991 26 8 612 Pajumäensuo Saarijärvi 115,0 2,2 1,2 4 983 1 123 34 32 722 3 447 725 19 6 304 Raatteikonsuo Saarijärvi 63,5 2,9 17,0 2 823 636 19 18 539 1 953 411 11 3 572 Rajasuo Saarijärvi 50,6 9,3 9,0 2 547 574 17 16 724 1 762 371 10 3 222 Saarekeneva Saarijärvi 88,4 2,3 35,4 3 856 869 26 25 323 2 667 561 15 4 879 Heinäsuo Viitasaari 21,3 5,2 28,3 67,2 2 330 525 16 15 300 1 612 339 8,8 2 948 Ihkajansuo Viitasaari 31,9 10,1 55,0 31,5 4 124 929 28 27 082 2 853 600 16 5 218 Kolkunsuo Viitasaari 7,2 4,3 33,5 21,0 1 913 431 13 12 564 1 323 278 7,2 2 421 Hietamansuo Äänekoski 27,0 3,5 2,2 1 297 292 8,9 8 515 897 189 4,9 1 641 Sirkkasuo Äänekoski (Suolahti) 7,1 43,0 302 68 2,1 1 982 209 44 1,1 382 Yhteensä 2012: 3618 408 554 420 1880 208 653 45 667 1 386 1 249 272 144 014 29 305 741 125 941 Yhteensä 2011: 4113 53 634 351 1912 174 085 38 120 1 026 986 119 115 694 23 522 442 Taulukko76 Uudenmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012. Uudenmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Stormossen (Kekkilä) Inkoo 43,4 1 559 549 13 13 807 1 057 420 8,2 5 149 Meltolansuo (Stormossen, KeRaasepori 36,0 4,0 1 530 345 10 10 051 1 059 223 5,8 1 936 Yhteensä 2012: 79,4 0,0 0,0 0,0 4,0 3 089 894 24 23 858 2 116 643 14 7 086 Yhteensä 2011: 79,4 0,0 0,0 0,0 4,0 2 524 547 16 14 178 1 650 328 7,5

80 Taulukko77 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012. Suo Kunta Tuottaja Pinta-ala 2012, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Aukeasuo Joutsa Ristisuon Turve Oy 27 3,0 1 275 287 8,7 8 376 882 186 4,8 1 614 Karametsä (Suurisuo) Karstula Autosen Urakointi Oy 22,0 3,0 1 063 240 7,3 6 980 735 155 4,0 1 345 Haukisuo Multia Autosen Urakointi Oy/Martinsuon Turve Oy 81,0 3 146 492 12 17 309 2 048 218 0,86-1 902 Hyötykankaanneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 8,0 7,0 638 144 4,4 4 188 441 93 2,4 807 Piuharjunneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 64,0 2 721 613 19 17 869 1 882 396 10 3 443 Pyöreäsuo Kyyjärvi J&V Saukko Oy 10,0 25,0 1 488 335 10 9 772 1 029 217 5,6 1 883 Suoniemensuo Karstula Karstulan Morass Oy 25,0 12,0 1 573 354 11 10 330 1 088 229 5,9 1 990 Kurjussuo Multia Linnari Oy 38,0 1 616 364 11 10 609 1 117 235 6,1 2 044 Löytösuo Karstula Martinsuon turve Oy 10,0 530 85 2,5 1 941 394 51 1,2-431 Takaneva Karstula Martinsuon turve Oy 8,0 340 77 2,3 2 234 235 50 1,3 430 Pihtisuo Multia Martinsuon turve Oy / Autosen Urakointi Oy 18,0 765 172 5,2 5 026 529 111 2,9 968 Valkeissuo Petäjävesi Mikko Survo 33,6 8,4 1 353 591 16 14 293 1 107 387 8,2 37 Rajapuronsuo Saarijärvi Paavo Alsti 25,0 1 063 240 7,3 6 980 735 155 4,0 1 345 Vihisuo Karstula Patamaharjun Turve Ay 8,0 340 77 2,3 2 234 235 50 1,3 430 Pärepuulamminneva I Karstula Peat Bog Oy 4,0 170 38 1,2 1 117 118 25 0,64 215 Pärepuulamminneva II Karstula Peat Bog Oy 31,0 1 318 297 9,0 8 655 912 192 5,0 1 667 Penkkisuo Keuruu Peat Bog Oy 80,2 3 410 768 23 22 392 2 358 496 13 4 314 Leppineva Kyyjärvi Peat Bog Oy 148,9 6 330 1 427 43 41 572 4 379 921 24 8 009 Kummunsuo Multia Peat Bog Oy 53,0 2 253 508 15 14 797 1 559 328 8,5 2 851 Vasikkasuo Pylkönmöki PTK-Turve Oy 5,0 213 48 1,5 1 396 147 31 0,80 269 Haapasuo Karstula Autosen Urakointi Oy / PTK-Turve Oy 20,0 850 192 5,8 5 584 588 124 3,2 1 076 Löytösuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 30,0 2,0 1 058 179 15 3 049 625 70 11-4 541 Mökkisuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 9,0 1,0 425 96 2,9 2 792 294 62 1,6 538 Rasinsuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 10,0 425 96 2,9 2 792 294 62 1,6 538 Ristisuo Karstula Ristisuon Turve Oy 20,0 7,0 1 148 259 7,9 7 538 794 167 4,3 1 452 Saarisuo Multia Ristisuon Turve Oy 36,0 2,0 1 616 364 11 10 609 1 117 235 6,1 2 044 Kahasuo Saarijärvi Ristisuon Turve Oy / Juha Korkeamäki 37,0 5,0 1 786 402 12 11 726 1 235 260 6,7 2 259 Petäikköneva Kinnula Turvepudas Oy 30,0 1 275 287 8,7 8 376 882 186 4,8 1 614 Laukerinsuo Karstula Reino Syrjälä 23,0 1,0 1 020 230 7,0 6 701 706 149 3,9 1 291 Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: 914,7 0,0 76,4 41 208 9 261 286 267 236 28 467 5 838 154 37 599 914,0 14,0 77,0 31 951 6 918 206 179 453 20 890 4 153 95 Taulukko78 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012 1/2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Paskoneva Alajärvi 53,2 3 678 708 22 16 577 2 959 528 15 3 979 Aitaneva Alavus 71,1 6,0 6 507 1 321 45 32 919 5 454 1 058 35 14 485 Haapaneva Alavus 61,9 9,0 37,0 5 363 876 22 18 612 4 394 634 12 1 660 Löyänneva Alavus 34,6 25,2 224,5 2 217 290 5,3 1 833 1 400 86-2,9-12 465 Matoneva 3 Alavus 49,8 11,0 4,6 2 703 301 10 7 078 1 872 93 2,2-7 459 Mylly-Sikaneva Alavus 71,0 3,8 54,7 14,4 9 067 1 308 47 48 253 7 298 866 29 17 290 Paaluneva Alavus 16,4 48,0 679 119 2,2 3 353 455 63-0,08-569 Rahka-Romuneva Alavus 163,6 47,8 26,8 11 347 1 975 63 68 336 8 480 1 258 34 18 164 Riihineva Alavus 41,0 28,0 509 358 12,3 16 259 107 258 8,2 9 238 Sillinneva Alavus 82,3 3 710 697 27 30 642 2 586 416 16 10 964 Talasneva Alavus 10,6 132,5 451 102 3,1 2 959 312 66 1,7 570 Vehkaneva Alavus 20,0 11,4 40,9 1 087 185 4,6 6 559 658 78 0,30-948 Västinneva Alavus 28,3 1 203 271 8,2 7 901 832 175 4,5 1 522 Vierunneva Alavus / Seinäjoki 21,0 3,5 485 339 13 11 350 198 267 10 6 329 Vuorenneva Alavus / Seinäjoki 108,6 49,0 233,0 8 079 1 355 40 46 978 5 926 817 18 9 296 Tervaneva Alavus/ Seinäjoki 136,5 0,0 19,7 14 178 1 931 61 33 757 12 044 1 397 39-3 590 Porrasneva Evijärvi / Kauhava 118,9 1,8 109,5 7 547 3 533 55 89 130 4 261 2 712 22 31 631 Iso-Saapasneva Evijärvi / Lappajärvi 60,5 1 109 574 21 25 873 318 376 13 12 040 Pyymaanneva Evijärvi / Lappajärvi 159,2 9,6 3,0 5 124 2 622 88 76 136 2 680 2 011 64 33 364 Saapasneva Evijärvi 24,5 8,5 18,0 10,0 2 980 332 7,8 7 051 2 290 159 0,88-5 026 Kairineva Halsua 295,0 197,0 79,0 103,4 162,0 33 378 4 175 258 119 003 26 243 2 391 187-5 857 Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1Isojoki 89,5 27,5 17,0 3 478 1 085 69 30 252 834 424 43-16 011 Tempakankeidas/Kotokeidas Isojoki 116,2 23,9 1,4 3 238 917 33 26 137 1 324 438 14-7 361 Iso-Korvaneva Jalasjärvi 255,2 173,0 215,4 19 275 3 851 103 106 420 14 971 2 775 60 31 104 Korvajärvenneva Jalasjärvi 31,3 40,7 58,0 2 650 533 39 11 241 1 666 287 29-5 974 Kyrön-Koirainneva Jalasjärvi 94,1 5,3 12 235 1 422 55 44 956 10 899 1 084 42 21 728 Liikaneva Jalasjärvi 17,0 15,3 8,0 1 373 309 9,4 9 018 950 200 5,2 1 737 Linnus-Lainesneva Jalasjärvi 219,0 16,8 18,0 5 619 1 743 50 119 681 2 398 938 17 63 301 Löyhinkineva Jalasjärvi 151,0 50,9 137,0 5 097 2 057 63 70 963 2 339 1 368 35 22 689 Madesneva Jalasjärvi 170,0 20,0 12,0 5 209 2 856 139 107 641 2 450 2 166 111 59 343 Näätäneva Jalasjärvi 113,2 26,6 38,0 11 188 1 587 33 32 453 9 278 1 110 14-973 Susineva Jalasjärvi 5,0 11,0 35,0 1 700 130 5,3 2 948 1 481 75 3,1-877 Vasikkaneva Jalasjärvi 60,9 228,0 1 941 500 69 17 892 1 109 292 61 3 331 Vähä-Hautaneva Jalasjärvi 58,8 7,2 2 441 862 34 26 517 1 540 636 25 10 737 Kontioneva Jalasjärvi / Kauhajoki 56,5 31,9 149,5 715 578 21 28 784-493 276 9,3 7 648 Valkianeva Jalasjärvi / Seinäjoki 279,1 3,7 6,4 30 791 8 627 291 150 646 26 928 7 661 253 83 029

81 Taulukko 79 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2012 2/2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pinta-ala 2012, ha Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Heposuot Soini /Karstula 114,6 10,1 9,0 5 301 1 195 36 34 816 3 667 772 20 6 708 Juuvinsuo Soini /Karstula 70,9 1,4 16,1 1 503 408 13 11 973 525 164 3,6-5 148 Hormaneva Karvia/Kauhajoki 466,2 1,8 63,4 27 191 7 059 184 135 296 19 948 5 248 111 8 548 Kampinkeidas Kauhajoki 32,7 1,3 10,0 927 122 2,8 6 080 483 11-1,6-1 695 Koihnanneva Kauhajoki 41,6 33,2 168,0 7 637 370 23 9 046 6 615 114 13-8 839 Lupikistonneva Kauhajoki 41,0 57,0 11,0 4 526 960 11 9 869 3 187 625-2,4-13 562 Mustaisneva Kauhajoki 489,5 10,0 2,0 19 360 4 269 70 158 217 12 541 2 564 2,2 38 882 Säkkineva Kauhajoki 25,9 37,1 1 912 249 15 7 223 1 051 34 6,2-7 840 Viitalanneva Kauhajoki 88,6 969 699 14 25 595-229 399 2,3 4 630 Palloneva Kauhajoki / Jalasjärvi / 291,8 82,3 200,0 26 243 4 173 185 110 833 19 282 2 433 115-10 987 Riihi Peuraneva Keuruu, Ähtäri 113,4 1,2 6,0 4 872 1 098 33 31 996 3 370 709 18 6 164 Hanhineva Kuortane 71,3 7,5 0,0 3 445 836 21 17 624 2 379 569 10-1 036 Kiimaneva Kuortane 48,5 3,7 1,4 1 878 331 12 13 166 1 172 154 5,3 804 Kurikkaneva Kuortane 15,6 18,2 19,5 4 354 275 16 5 005 3 896 161 11-2 999 Saarijärvenneva Kuortane 53,8 1,5 1 701 338 13 10 426 953 151 5,8-2 670 Sarvineva Kuortane 57,9 38,2 44,5 3 118 490 16 12 245 1 817 165 2,8-10 511 Tausneva Kuortane 43,9 3,4 7,0 350 390 10 13 297-290 230 4,0 2 097 Teerineva Kuortane 29,1 18,2 7,3 2 011 453 14 13 206 1 391 293 7,6 2 544 Takaneva Kurikka 191,2 10,0 34,4 12 301 2 098 73 52 272 8 368 1 115 34-16 554 Isoneva Kurikka/Kauhajoki/Teuv 149,0 21,4 6 130 1 935 65 62 832 3 802 1 353 41 22 089 Lamminneva Lappajärvi 208,2 49,2 40,8 13 394 2 833 58 53 154 9 911 1 963 24-7 799 Huhdanneva Lapua 58,4 2 483 560 17 16 305 1 717 361 9,4 3 141 Rackarmossen Närpiö 46,6 2,0 1,5 559 655 132 44 631-126 484 125 32 652 Östramossen Närpiö 52,1 866 710 79 31 595 154 532 71 19 138 Amerikanneva Seinäjoki 44,0 71,1 107,4 4 367 1 377 53 36 587 2 795 984 38 9 067 Haukineva Seinäjoki / Jalasjärvi 811,1 14,5 87,3 179,5 105 831 10 368 254 406 749 93 936 7 395 135 198 597 Juupa-Jäkäläneva Seinäjoki 121,3 11,0 2,6 1 070 855 10 39 456-737 403-8 7 823 Peuranneva Seinäjoki 325,1 30,4 52,0 7 045 2 623 58 109 486 3 629 1 769 24 49 715 Pirjatanneva Seinäjoki 75,0 62,4 2 176 531 14 14 796 1 162 277 4,2-2 951 Sammatinneva Seinäjoki 141,7 1,6 2 840 1 057 23 44 133 1 463 713 10 20 040 Heiniahonneva Soini 32,0 738 186 20 7 793 538 136 18 4 292 Kalliosuo Soini 80,4 2 924 801 31 23 557 1 869 537 20 5 097 Kuninkaansuo Soini 91,1 18,1 20,0 5 225 937 31 26 453 3 748 567 16 594 Kurkisuo Soini 65,1 2 367 649 25 19 074 1 513 435 16 4 127 Leväsuo Soini 47,9 1 307 527 23 14 746 659 365 16 3 403 Matosuo Soini 164,3 17,5 55,0 4 998 1 159 36 34 059 2 738 594 13-5 501 Mölynsuot Soini 131,0 4,7 10,7 5 251 822 64 32 057 3 415 363 46-77 Naarasneva Soini 202,7 16,2 46,2 1 915 1 272 27 56 331-652 630 0,93 11 423 Pannuneva Soini 74,4 748 343 8,2 15 625 90 178 1,6 4 117 Puntari-Konttisuot Soini 90,6 34,7 20,3 10,1 6 190 1 395 42 40 651 4 282 901 23 7 832 Teerisuo Soini 64,3 1 638 448 19 15 365 768 231 11 139 Ulpassuo (ml. ent. Fortumin Soini 109,0 2,9 35,5 2 480 822 56 33 030 966 443 41 6 531 Koirasuo Soini 197,8 44,0 10 384 1 879 61 76 284 7 489 1 155 32 25 632 Lypsinneva Soini 32,0 624 205 5,6 6 957 279 118 2,2 921 Lammasneva Teuva 352,3 40,7 1,0 12 642 3 703 143 86 790 8 748 2 730 104 18 643 Profeetanneva Teuva 129,0 2,9 1,0 8 338 1 701 52 35 169 6 536 1 250 34 3 632 Tynnyrikallionneva Toholampi 45,9 16,1 0,0 0,0 2 345 634 16 19 434 1 507 424 7,9 4 752 Matoneva 1 Töysä 71,3 25,3 2,8 3 984 492 13 15 324 2 665 162 0,16-7 772 Matoneva 2 Töysä 33,6 3,4 2,3 2 863 619 15 17 593 2 357 493 9,9 8 747 Jauhoneva Veteli 105,1 5,7 141,9 2 746 1 896 46 65 283-50 1 197 18 16 348 Kapustaneva Veteli 65,9 3,0 6,0 5,0 1 679 756 15 18 238 826 543 6,2 3 297 Laukkulamminneva Veteli 62,3 7,0 1 554 700 14 16 874 764 502 5,8 3 050 Laurinneva Veteli 158,3 2,0 11,0 5 925 1 351 27 22 134 4 218 924 10-7 742 Pollarinneva Veteli 145,0 3,0 8,0 5 199 1 508 27 53 554 3 623 1 114 11 25 970 Ristineva Veteli 88,1 7,0 13,0 2 018 483 14 32 537 1 005 230 3,5 14 813 Sarvineva Perho 48,0 737 266 11 15 472 88 104 4,8 4 105 Korpisalonneva Vimpeli 755,0 125,0 64,6 94,0 30 491 11 043 314 387 602 16 489 7 543 174 142 581 Pälvineva Vimpeli 41,0 1 297 290 6,1 15 517 768 158 0,8 6 256 Ruissaarenneva Vimpeli 149,4 2,0 30,0 3 902 2 528 36 83 608 1 560 1 943 12,9 42 635 Loukkusuo Ähtäri 200,9 8,0 202,0 7 577 1 942 80 62 864 4 802 1 233 52 14 805 Majasuo Ähtäri 36,9 4,2 43,0 2 248 259 8,0 6 731 1 686 119 2,4-3 096 Mustasuo Ähtäri 32,3 27,8 151,0 2 555 576 17 16 780 1 767 372 9,7 3 233 Mäkikylänsuo Ähtäri 110,4 7,7 13,0 3 275 1 047 23 22 031 1 836 687 9,0-3 140 Riitasuo Ähtäri 9,9 0,3 116,0 434 98 3,0 2 848 300 63 1,6 549 Sarasuo Ähtäri 70,4 4,9 1 098 573 30 19 745 108 326 20 2 431 Soidinsuo Ähtäri 65,8 10,6 0,3 1796 859 34 20 606 748 597 24 2 268 Tupasuo Ähtäri 146,8 13,1 90,6 6 380 847 31 24 523 4 195 301 9,1-13 709 Yhteensä 2012: 11184 867 806 1728 3818 662 585 145 358 4 781 4 457 257 470 522 97 249 2 861 1 099 303 Yhteensä 2011: 10861 688 991 1670 3747 477 021 99 950 3 028 2 606 592 316 304 59 771 1 421

82 7.3 Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy Energian läntisen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 8. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Taulukoiden Pinta-ala yhteensä -sarake käsittää kaikki ilmoitetut pinta-alat eli myös yli 5 vuotta sitten poistuneen pinta-alan, jota ei huomioida kuormituslaskelmassa. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuonna 2012 laskettiin nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (katso kappaleet 4.3 ja 4.4). 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 65 suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 3 488 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Kaijansuo (386,5 ha) Valkunan valuma-alueella (14.673). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Muuruejärven valuma-alueella (1,2 ha). Kymijoen vesistöalueella oli valmistelussa 464,9 ha ja levossa 556,8 ha. Vuonna 2009 vesistöalueen laskuihin tuli mukaan myös aikaisemmin Fortumin omistuksessa olleita tuotantoalueita: Hyttisuo, Sammakkoneva, Heposuot, Juuvinsuo ja Puntari-Konttisuot. Taulukossa 80 on esitetty Kymijoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta 2008 2012. Taulukko 80 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2012. Kymijoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 3 488 6 470 199 980 44 817 1 321 1 229 085 137 199 28 906 694 138 764 Vuosi 2011 3 895 6 250 156 272 34 618 942 884 382 102 699 21 224 406 Vuosi 2010 3 949 6 317 112 111 35 466 952 73 055 25 670 563 Vuosi 2009 3 938 6 010 165 194 34 551 1 327 118 838 22 962 863 Vuosi 2008 3 494 5 120 186 539 43 328 1 264 120 027 26 682 604 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suuremmat, kiintoaineen osalta 34 %, typen osalta 36 % ja fosforin osalta 71 %. Kymijoen vesistöalueella sijaitsevien yksittäisten tuotantoalueiden pintaalat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. 7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla Hollolan Hirvisuo. Taulukossa 81 on esitetty Porvoonjoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta 2008 2012.

83 Taulukko 81 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2012. Porvoonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 27 27 520 269 4,2 12 430 198 189 1,0 6 791 Vuosi 2011 27 28 900 195 5,8 5 053 588 117 2,7 Vuosi 2010 26 27 640 191 5,6 423 136 3,5 Vuosi 2009 25 26 908 196 7,6 657 134 5,1 Vuosi 2008 0 26 589 132 4,0 389 82 2,0 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo (taulukko 82). Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 82 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Paimiojoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 57 68 1 602 476 14 16 596 764 264 5,4 2 048 Vuosi 2011 68 68 2 162 468 14 12 142 1 413 281 6,5 Vuosi 2010 27 68 1 600 477 14 1 058 341 8,6 Vuosi 2009 27 27 936 202 7,8 677 138 5,2 Vuosi 2008 7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Mellilän Harmantinsuo. Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suuremmat (taulukko 83). Taulukko 83 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008 2012. Aurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 65 65 3 038 722 14 25 622 2 299 537 6,2 12 683 Vuosi 2011 64 64 2 035 441 13 11 428 1 330 264 6,1 Vuosi 2010 64 64 1 506 448 13 995 321 8,1 Vuosi 2009 68 68 2 357 510 20 1 706 347 13 Vuosi 2008 68 68 3 058 687 21 2 021 428 11

7.3.5 Laajoen vesistöalue (31) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapinjoen vesistöalueella sijaitsevalla Raumjärvensuolla aloitettiin kuntoonpanotyöt 46 ha:n alalla vuonna 2011. Laajoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 84. Taulukko 84 Laajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011-2012. Laajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 84 Vuosi 2012 0 46 1 447 605 28 16 344 647 405 20 2 347 Vuosi 2011 0 46 1 462 317 9,4 8 214 956 190 4,4 7.3.6 Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Euran Joutsuo. Lapinjoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 85. Joutsuon tuotantoalueesta Lapinjoen vesistöalueelle aiheutuva kuormitus oli huomattavasti edellisvuosia korkeampi. Taulukko 85 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2012. Lapinjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 78 82 7 531 1 574 36 38 628 6 003 1 192 21 11 888 Vuosi 2011 83 87 1 517 849 21 20 662 488 591 11 Vuosi 2010 83 87 2 038 607 18 1 347 434 11 Vuosi 2009 83 87 3 002 649 25 2 172 442 17 Vuosi 2008 60 83 3 715 834 26 2 455 519 13 7.3.7 Eurajoen vesistöalue (34) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Eurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Lammi-Kahala-Välisuo (entinen Kekkilän suo), joka sijaitsee Eurajoella / Kiukaisessa. Lisäksi v. 2011 valmisteluun tuli Eurassuon 47,9 ha:n alue, jolla aloitettiin tuotanto vuonna 2012. Eurajoen vesistöalueen pinta-alat ja kuormitus on esitetty taulukossa 86. Taulukko 86 Eurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Eurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 419 445 6 745 6 095 230 177 384 1 754 4 848 180 90 046 Vuosi 2011 341 446 14 176 3 069 91 79 620 9 268 1 843 42 Vuosi 2010 403 403 9 485 2 824 83 6 268 2 020 51 Vuosi 2009 342 342 11 854 2 564 99 8 580 1 745 66 Vuosi 2008

7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 99 turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 5 875 ha. Valmistelussa oli 523,9 ha ja levossa 401,7 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 440 ha ala. Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Onkijoen valuma-alueella (35.969) sijaitseva Keinusuo (6,0 ha) Vapon tuotantoalueiden raportoitu tuotannossa oleva pinta-ala pieneni hieman edellisvuoteen nähden. Kuormitukset puolestaan kasvoivat edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen nettokuormitus lisääntyi 38 %, typen 55 % ja fosforin 87 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Vuonna 2009 yhteenvetoon otettiin mukaan Kekkilän (Vapon) tuotantoalueet Kurkelansuo, Niinineva, Sammalistonsuo, Roitonsuo ja Lylysuo. Lisäksi Vapolle siirtyi entisiä Fortumin soita (Ulpassuo, Mölynsuot, Puntari-Konttisuot). Taulukossa 87 on esitetty Kokemäenjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Taulukko 87 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Kokemäenjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 85 Vuosi 2012 5 875 10 664 336 162 68 198 2 422 2 061 171 237 070 43 329 1 432 330 357 Vuosi 2011 5 918 10 542 244 877 46 220 1 497 1 207 632 171 713 27 929 766 Vuosi 2010 5 962 10 248 169 569 45 600 1 584 116 220 32 260 1 050 Vuosi 2009 5 961 9 878 228 992 49 164 2 087 164 841 33 127 1 446 Vuosi 2008 5 298 8 836 299 178 68 551 2 135 199 196 43 555 1 135 7.3.9 Karvianjoen vesistöalue (36) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 28 turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 2 757 ha. Levossa oli 60,4 ha ja valmistelussa 6,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 557,9 ha:n lohko. Pienin tuotantoalueen osa puolestaan oli Säkkijoen valuma-alueella sijaitsevan Säkkinevan 2,0 ha:n lohko. Taulukossa 88 on esitetty Karvianjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Karviajoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiintoaineen nettokuormitus lisääntyi 71 %, typen 34 % ja fosforin 36 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

86 Taulukko 88 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Karvianjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 2 757 4 231 159 726 30 513 1 082 749 235 113 271 18 538 618-63 717 Vuosi 2011 2 723 4 266 99 501 21 187 650 535 335 66 369 12 905 319 Vuosi 2010 2 945 4 452 86 074 22 288 699 60 594 15 917 444 Vuosi 2009 2 964 4 406 100 965 24 755 1 033 67 892 16 487 703 Vuosi 2008 2 841 4 287 128 485 36 346 1 272 76 959 23 597 762 7.3.10 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme turvesuota: Mustaisneva (Kauhajoki), Tempakankeidas/Kotokeidas 1 ja Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1. Niiden yhteenlaskettu tuotanto ala oli 396,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaiskeidas Karijoen yläosan valuma-alueella (191,2 ha). Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1:n kuormitukset on laskettu Helmikäiskeitaan ympärivuotisten tarkkailutietojen pohjalta. Taulukossa 89 on esitetty Lapväärtinjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 89 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Lapväärtin Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 397 477 11 768 3 793 122 118 751 4 467 1 968 49-9 022 Vuosi 2011 397 467 12 018 2 823 104 74 477 6 899 1 543 53 Vuosi 2010 401 518 10 396 3 280 113 6 102 2 206 70 Vuosi 2009 367 468 14 342 3 309 148 9 883 2 194 103 Vuosi 2008 367 468 21 426 3 683 132 13 849 1 789 57 7.3.11 Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 129 ha. Taulukossa 90 on esitetty Teuvanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

87 Taulukko 90 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Teuvanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 129 133 8 338 1 701 52 35 169 6 536 1 250 34 3 632 Vuosi 2011 129 133 4 193 908 27 23 552 2 742 545 13 Vuosi 2010 132 133 3 104 924 27 2 052 661 17 Vuosi 2009 148 149 5 126 1 109 43 3 710 755 29 Vuosi 2008 148 149 6 652 1 494 46 4 396 930 23 7.3.12 Närpiönjoen vesistöalue (39) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 289,9 ha ja valmistelussa oli 12,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (tuotannossa 191,2 ha, valmistelussa 10 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistunut 34,4 ha). Taulukossa 91 on esitetty Närpiönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 91 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Närpiönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 290 338 13 726 3 463 284 128 498 8 396 2 130 230 35 236 Vuosi 2011 234 305 11 120 2 364 80 61 491 6 206 1 135 31 Vuosi 2010 276 303 7 126 2 122 63 4 710 1 518 38 Vuosi 2009 299 303 10 495 2 270 88 7 596 1 545 59 Vuosi 2008 299 303 11 898 2 954 88 7 660 1 895 46 7.3.13 Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 41 turvesuota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 4 732 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Haukineva, jolta purkautuu vettä Haasojan valuma-alueelle 481,9 ha:n tuotantoalalta ja Seinäjoen keskiosan alueelle 329,2 ha:n alueelta. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Madesluoman valuma-alueella sijaitseva Susineva (5,0 ha). Taulukossa 92 on esitetty Kyrönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Kyrönjoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin nettokuormitukset kaksinkertaistuivat. Typen osalta nettokuormitus kasvoi 85 % edelliseen vuoteen

verrattuna. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 92 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Kyrönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 88 Vuosi 2012 4 732 7 558 315 600 60 512 2 006 1 953 823 240 075 41 618 1 251 632 556 Vuosi 2011 4 475 7 383 183 938 38 171 1 197 1 005 708 121 416 22 541 572 Vuosi 2010 4 851 7 699 136 334 40 784 1 189 89 679 29 118 722 Vuosi 2009 5 081 7 478 195 490 41 405 1 529 146 035 29 042 1 034 Vuosi 2008 5 012 7 453 318 945 61 719 1 927 231 051 39 746 1 048 7.3.14 Lapuanjoen vesistöalue (44) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa 29 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1 375 ha. Levossa oli 75,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Rahka-Romuneva Kuotesjärven-Vehkajoen valuma-alueella (163,6 ha). Taulukossa 93 on esitetty Lapuanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Lapuanjoen vesistöalueen tuotantoalueilta kohdistuva kuormitus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, kiintoaineen osalta 91 %, typen osalta 36 % ja fosforin osalta 56 %. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 93 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Lapuanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 1 375 2 698 100 934 16 934 530 487 668 76 385 10 780 285 58 624 Vuosi 2011 1 348 2 790 61 190 13 249 395 343 674 40 007 7 953 183 Vuosi 2010 1 575 2 799 45 524 13 555 400 30 086 9 694 246 Vuosi 2009 1 559 2 804 66 836 14 540 557 48 452 9 944 373 Vuosi 2008 1 814 2 850 87 899 19 822 614 57 828 12 304 313 7.3.15 Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa Evijärven Porrasneva. Porrasnevalla oli tuotannossa 118,9 ha, levossa 1,8 ha ja valmistelussa 109,5 ha. Taulukossa 94 on esitetty Purmonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

89 Taulukko 94 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Purmonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 119 230 7 547 3 533 55 89 130 4 261 2 712 22 31 631 Vuosi 2011 82 225 7 137 1 545 46 40 087 4 666 928 21 Vuosi 2010 63 230 1 867 1 776 28 137 1 343 11 Vuosi 2009 63 230 24 840 4 607 130 21 490 3 770 96 Vuosi 2008 63 67 1 978 468 12 1 118 253 3,5 7.3.16 Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 11 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 834,9 ha. Levossa oli 61 ha ja valmistelussa oli 182,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan laskuojan 2 alue, jossa oli tuotannossa 221,3 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 39,2 ha. Taulukossa 95 on esitetty Ähtävänjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 95 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Ähtävänjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 835 1 687 44 701 12 166 349 363 542 27 609 7 893 179 64 419 Vuosi 2011 872 1 632 42 766 8 905 245 241 888 29 311 5 541 110 Vuosi 2010 798 1 569 25 216 7 860 229 16 255 5 620 140 Vuosi 2009 851 1 547 38 130 7 444 312 27 809 4 863 209 Vuosi 2008 891 1 434 43 398 10 583 343 28 523 6 864 195 7.3.17 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyynjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa kuusi turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 788,7 ha. Levossa oli 84,1 ha ja valmistelussa oli 78,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonnevan osa-alue Porasenjoen yläosan valuma-alueella (tuotannossa 431ha, levossa 64 ha). Taulukossa 96 on esitetty Kruunupyynjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

90 Taulukko 96 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Kruunupyynjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 789 987 26 830 12 058 310 403 791 13 954 8 839 182 178 469 Vuosi 2011 841 989 31 131 6 741 201 174 846 20 354 4 046 93 Vuosi 2010 878 941 21 899 6 521 192 14 473 4 663 118 Vuosi 2009 809 912 31 249 6 759 261 22 618 4 601 174 Vuosi 2008 712 921 41 402 9 300 284 27 360 5 789 144 7.3.18 Perhonjoen vesistöalue (49) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa 12 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1030 ha. Levossa oli 240,8 ha ja valmistelussa oli 232,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (209 ha tuotannossa, levossa 173 ha ja valmistelussa 3,0 ha) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle. Taulukossa 97 on esitetty Perhonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 97 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Perhonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 1 030 1 812 56 166 12 110 441 373 348 38 440 7 679 263 63 143 Vuosi 2011 948 1 798 50 110 11 133 325 289 705 32 507 6 732 149 Vuosi 2010 1 171 1 739 54 991 10 359 312 42 623 7 267 188 Vuosi 2009 1 246 1 744 68 148 12 524 401 48 219 7 541 202 Vuosi 2008 1 177 1 434 107 266 18 722 538 83 631 12 813 301 7.3.19 Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella oli vuoden 2012 lopulla toiminnassa kaksi turvesuota, Stormossen ja Meltolansuo, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala ala oli 79,4 ha. Taulukossa 98 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

91 Taulukko 98 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pintaalat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Suomenlahden Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 79,4 83,4 3 089 894 24 23 858 2 116 643 14 7 086 Vuosi 2011 79,4 83,4 2 524 547 16 14 178 1 650 328 7,5 Vuosi 2010 79,4 83,4 1 963 584 17 1 297 418 11 Vuosi 2009 83,4 87,4 3 029 655 25 2 193 446 17 Vuosi 2008 7.3.20 Suomenselän rannikkoalue (83) Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopulla toiminnassa kolme turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 520,8 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Iso-Rydistönkeidas Kasalanjoen valumaalueella (tuotannossa 202,6 ha). Taulukossa 99 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2012 pinta-alat ja kokonaiskuormitus. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 99 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2012. Suomenselän Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 521 523 9 851 4 316 100 137 991 4 843 3 046 50 50 969 Vuosi 2011 521 523 10 988 2 857 72 80 723 5 928 1 592 22 Vuosi 2010 517 523 12 257 3 650 108 8 100 2 610 66 Vuosi 2009 501 523 18 051 3 904 151 13 065 2 658 101 Vuosi 2008 379 534 23 962 5 382 165 15 835 3 351 83 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilla Vapo Oy Energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana Vapon tuotantoalueiden lisäksi yksityisten hallinnoimia turvetuotantoalueita. Tässä tarkkailussa niistä on mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevat 29 tuotantoaluetta (taulukko 100). Muiden alueiden yksityisiä tuottajia ei ole tarkasteltu tässä raportissa. Yksityisten, Vapon tarkkailussa mukana olevien tuottajien 30 turvetuotantoalueen yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 915 ha vuonna 2012. Tuotannosta oli poistunut alle 5 vuotta sitten 76 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Peat Bog Oy:n Leppineva (148,9 ha) Kyyjärvellä. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Pärepuulamminneva I Karstulassa (4 ha). Yksityisten turvetuotantoalueiden kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2012 on esitetty taulukoissa 77 ja 100.

Taulukko 100 Yksityisten tuottajien pinta-alat ja kuormitukset vuonna 2012. 92 Yksityiset turvetuottajat Yhteensä 2012: Yhteensä 2011: Pinta-ala 2012, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 914,7 76,4 41 208 9 261 286 267 236 28 467 5 838 154 37 599 914,0 14,0 77,0 31 951 6 918 206 179 453 20 890 4 153 95 7.4.1 Kokonaiskuormitus Vuonna 2012 Vapo Oy Energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piirissä oli 246 Vapon hallinnoimaa turvetuotantoaluetta. Vesistöalueittain tarkasteltaessa Vapon tuotantoalueet koostuvat yhteensä 314 osa-alueesta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa oli lisäksi mukana yhteensä 29 yksityisten tuottajien hallinnoimaa turvesuota. Suot sijoittuvat hyvin laajalle maantieteelliselle alueelle. Pohjoisrajan muodosti Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla ja itäisin oli puolestaan Kymijoen vesistöalue. Kaikkiaan soita oli 20 eri vesistöalueella. Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevilta soilta tulevat yhteenlasketut brutto- ja nettokuormitukset vuonna 2012 on esitetty taulukossa 101. Vertailuarvoina vuosien 2007 2011 kokonaiskuormitukset. Keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi loppuvuosi 2011 sekä kesän 2012 rankat sateet nostivat kokonaiskuormituksia edellisvuodesta. Kiintoaineen nettokuormitus oli lisääntynyt noin 49 %, kokonaistypen 58 % ja kokonaisfosforin lähes kaksinkertaistunut edellisvuoteen nähden (taulukko 101). Taulukko 101 Vapo Oy energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2012. Vapo Oy Energia Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto läntinen alue tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 1315 285 9,4 8442 926 187 5,5 1648 Vuosi 2011 940 197 6,0 5115 627 118 2,8 Vuosi 2010 704 199 6,0 475 142 3,8 Vuosi 2009 1001 213 8,3 724 144 5,6 Vuosi 2008 1294 286 8,9 877 182 4,8 Vuosi 2007 941 248 7,8 720 193 5,6 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat yksityisten tuottajien tuotantoalueet sijaitsevat kaikki Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella (29 tuotantoaluetta). Yksityisten tuotantoalueiden yhteenlasketut brutto ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 102.

93 Taulukko 102 Yksityisten tuottajien Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2012. Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto yksityiset tuottajat tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2012 41 9,3 0,3 267 28 5,8 0,15 38 Vuosi 2011 33 7,2 0,2 187 22 4,3 0,10 Vuosi 2010 29 8,6 0,25 19 6,1 0,16 Vuosi 2009 39 8,5 0,33 28 5,8 0,22 Vuosi 2008 82 19 0,57 54 12 0,29 Vuosi 2007 53 14 0,45 41 11 0,32 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli tuotantoalueita kuuden eri ELY-keskuksen alueella. Selvästi suurin kuormitus syntyi entisen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi suurimmat kuormitukset tulivat Keski-Suomen ja Varsinais- Suomen alueilta (taulukko 103). Taulukko 103 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2012. ELY-keskukset Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto (sisältää yksityiset) tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Häme 47 10 0,26 225 36 7,5 0,15 41 Pirkanmaa 126 26 0,92 906 82 15 0,48 138 Varsinais-Suomi 268 57 2,1 1 581 191 37 1,3 237 Keski-Suomi 250 55 1,7 1 517 172 35 0,89 164 Etelä-Pohjanmaa 663 145 4,8 4 457 471 97 2,9 1099 Uusimaa 3,1 0,89 0,024 24 2,1 0,64 0,014 7,1 Yhteensä 2012 1 357 294 9,7 8 709 955 193 5,7 1 686 Yhteensä 2011 973 204 6,2 5 301 648 123 2,9 Yhteensä 2010 732 208 6,3 494 148 3,9 Yhteensä 2009 1 040 222 8,7 753 150 5,8 Yhteensä 2008 1 369 301 9,4 930 191 5,1 Yhteensä 2007 975 251 8,1 746 194 5,8 Vesistöalueittain Vapo Oy:n tuotantoalueiden suurin nettokuormitus edellisvuoden tapaan tuli kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta Kokemäenjoen vesistöalueelta (taulukko 104). Seuraavaksi suurimmat kuormitukset kohdistuivat Kyrönjoen ja Kymijoen valuma-alueisiin.

94 Taulukko 104 Vapo Oy energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain vuosina 2007-2012. Vesistöalueet Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 14 Kymijoen va 200 45 1,3 1 229 137 29 0,69 139 18 Porvoonjoen va 0,52 0,27 0,004 12 0,20 0,19 0,001 6,8 27 Paimionjoen va 1,6 0,48 0,014 17 0,76 0,26 0,005 2,0 28 Aurajoen va 3,0 0,72 0,014 26 2,3 0,54 0,006 13 31 Laajoen vesistöalue 1,4 0,60 0,028 16 0,65 0,40 0,020 2,3 33 Lapinjoen va 7,5 1,6 0,036 39 6,0 1,19 0,021 12 34 Eurajoen va 6,7 6,1 0,23 177 1,8 4,8 0,18 90 35 Kokemäenjoen va 336 68 2,4 2 061 237 43 1,43 330 36 Karvianjoen va 160 31 1,1 749 113 19 0,62-64 37 Lapväärtinjoen va 12 3,8 0,12 119 4,5 2,0 0,049-9,0 38 Teuvanjoen va 8,3 1,7 0,052 35 6,5 1,3 0,034 3,6 39 Närpiönjoen va 14 3,5 0,28 128 8,4 2,1 0,23 35 42 Kyrönjoen va 316 61 2,0 1 954 240 42 1,25 633 44 Lapuanjoen va 101 17 0,53 488 76 11 0,29 59 46 Purmonjoen va 7,5 3,5 0,055 89 4,3 2,7 0,022 32 47 Ähtävänjoen va 45 12 0,35 364 28 7,9 0,18 64 48 Kruunupyynjoen va 27 12 0,31 404 14 8,8 0,18 178 19 Perhonjoen va 56 12 0,44 373 38 7,7 0,26 63 81 Suomenlahden 3,1 0,89 0,024 24 2,1 0,64 0,014 7,1 rannikkoalueen va 83 Suomenselän 9,9 4,3 0,100 138 4,843 3,0 0,050 51 rannikkoalueen va Yhteensä 2012 1 315 285 9,4 8 442 926 187 5,5 1648 Yhteensä 2011 940 197 6,0 5 115 627 118 2,8 Yhteensä 2010 704 199 6,0 475 142 3,8 Yhteensä 2009 1 001 213 8,3 724 144 5,6 Yhteensä 2008 1 294 286 8,9 877 182 4,8 Yhteensä 2007 940 248 7,8 719 192 5,6

95 8 YHTEENVETO Vapo Oy Energia Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailuja on toteutettu kesään 1999 saakka erillistarkkailuna monien eri tutkimuslaitosten toimesta. Vuodesta 2000 alkaen tarkkailu on hoidettu uuden yhteistarkkailuohjelman mukaisena. Yhteistarkkailuohjelma kokoaa ja yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöä ja antaa selkeämmän kokonaiskuvan alueen turvetuotannon kuormitustilanteesta. Tarkkailuohjelma uusittiin kesällä 2004. Vuosina 2005 2007 kaikki tarkkailutulokset kerättiin samaan yhteenvetoraporttiin. Vuodesta 2008 tarkkailusoiden tulokset on koottu ympäristökeskuksittain yhteenvetoraportteihin säilyttäen kuitenkin yhteenveto-osat samanlaisina kaikkien ympäristökeskusten raporttien osalta. Vuonna 2008 siirryttiin myös käyttämään tarkkailujaksona hydrologista vuotta (1.11.2007-31.10.2008). Kuormitusten laskennassa on vuodesta 2009 otettu huomioon tuotannossa, kunnostuksessa ja levossa olevat pinta-alat sekä 0-5 vuotta sitten poistuneet pinta-alat, kukin täysimittaisesti. Aikaisemmin laskettiin levossa olleilta ja 5 10 vuotta sitten poistuneilta aloilta tuleva kuormitus mukaan puolet pienempinä. Tämä laskentatapa on yhteneväinen Vapo Oy:n Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailun kanssa. Vuonna 2012 laskentatapaa on muutettu siten että vuosikuormituksen laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja, mikäli se on mahdollista. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (vedenlaatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Vuonna 2012 Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on ollut mukana 246 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta ja 29 yksityisten tuottajien turvetuotantoaluetta. Tarkkailun näytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. 8.1.1 Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta 2012 Vapo Oy Energian läntisellä alueella oli hydrologisen vuoden 2012 lopussa toiminnassa 246 Vapon turvetuotantoaluetta, jotka muodostuivat yhteensä 314 osa-alueesta vesistöalueittain jaoteltuna. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 23 061 ha. Levossa oli 1 538 ha ja valmistelussa 1 686 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli seuraavasti: < 5 v sitten poistuneet 2 920 ha ja > 5 v sitten poistuneet 9 418 ha. Yksityiset mukaan lukien tuotannossa olevaa pinta-alaa oli 23 976 ha. Vapo Oy:n osalta tuotannossa olevaa pinta-alaa oli eniten Kokemäenjoen (5 875 ha) ja Kyrönjoen (4 732 ha) vesistöalueilla. Yksittäisiä turvetuotantoalueita tai osa-alueita oli eniten Kokemäenjoen vesistöalueella (99 kpl). Vapo Oy:n Läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yleisin vesienkäsittelymenetelmä vuonna 2012 oli pintavalutuskenttä, joka oli käytössä 52 % alueista. Toiseksi yleisin vesienkäsittelymenetelmä oli kosteikko (tai vastaava menetelmä), 33 % alueista. Kemikalointi oli käytössä 3 %:lla alueista, virtaamansäätö 9 %:lla ja perustaso 3 %:lla alueista.

Vapo Oy Energian läntisen alueen kuormitustarkkailussa olevien Vapon tuotantoalueiden (ei sis. yksityisiä turvetuotantoalueita) ravinteiden bruttokuormitus (=tuotannosta aiheutuva kuorma + luonnonhuuhtouma) oli 285 t typpeä/vuosi (v. 2011 197 t/vuosi) ja 9,42 t fosforia/vuosi (v. 2011 5,9 t/vuosi). Kiintoainetta kulkeutui alapuolisiin vesistöihin 1 315 t/vuosi (v. 2011 940 t/vuosi). Vuodesta 2011 lähtien myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) on laskettu bruttokuormitus. COD Mn bruttokuormitukset ilmoitetaan yksikössä tonnia O 2, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrä. Vuonna 2012 kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli 8 442 t (v. 2011 5 115 to 2 /vuosi). Vapo Oy Energian läntisen alueen Vapon tuotantoalueiden (ei sis. yksityisiä turvetuotantoalueita) ravinteiden nettokuormitus (= bruttokuormitus luonnonhuuhtouma) oli vuonna 2012 typen osalta 187 t/vuosi ja fosforin osalta 5,54 t/vuosi. Kiintoainetta kulkeutui 926 t/vuosi. Vuodesta 2012 lähtien myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) on laskettu nettokuormitus. Vuonna 2012 kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitus oli 1 648 to 2 /vuosi. 96 tonnia 1500 Kiintoaine Netto Brutto tonnia 400 Typpi Netto Brutto tonnia 10,0 Fosfori Netto Brutto 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2012 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 38 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2012. Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valumaalueiden pinta-ala oli yhteensä 4 708 ha, mikä edustaa noin 20 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta (23 976 ha). Ominaiskuormitussoiden (38 kpl) keskimääräinen brutto-ominaiskuormitus (kg/ha a) oli kiintoaineen osalta 41 kg/ha a, kokonaistypen osalta 9,7 kg/ha a, kokonaisfosforin osalta 0,31 kg/ha a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 282 kg O 2 /ha a. Nettoominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta 28 kg/ha a, kokonaistypen osalta 6,3 kg/ha a, kokonaisfosforin osalta 0,18 kg/ha a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 56 kg O 2 /ha a. Vuoden 2012 ominaiskuormitukset olivat edellisvuosia korkeammat. Hydrologisena vuonna 2012 satoi monin paikoin erittäin paljon, mistä johtuen valumat ja kuormitukset olivat korkeita.

97 kg/ha a 50 40 30 20 10 0 Kiintoaineen ominaiskuormitus Netto Brutto kg/ha a 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0 Kokonaistypen ominaiskuormitus Netto Brutto kg/ha a 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kokonaisfosforin ominaiskuormitus Netto Brutto 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuonna 2012 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan neljään eri alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Eniten oli tuotantovaiheen tarkkailusoita alueella B1. Vähiten tuotantovaiheen tarkkailusoita oli alueilla A1 ja C1. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli selvästi vähemmän, eikä lainkaan alueella C (Keski-Suomi). Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Kaikkien ominaiskuormitussoiden (n=38 kpl) keskimääräinen valuma hydrologisena vuonna 2012 oli 19,0 l/s km 2. Valuma on huomattavasti edellisvuoden ominaiskuormitussoiden (n=25 kpl) keskivalumaa 13,5 l/s km 2 suurempi. Kesällä 2012 oli usealla alueella rankkoja sateita, jotka nostattivat virtaamia hetkellisesti. Kaiken kaikkiaan hydrologinen vuosi 2012 oli erittäin sateinen mistä johtuen virtaamat olivat keskimääräistä suuremmat. Vuonna 2012 padotustilanteita esiintyi edellisvuotta vähemmän. Yleensä padotustilanteet osuvat keväälle, jolloin virtaamat ovat suuria. Padotustilanteessa vesimääristä ei saada tarkkaa tietoa, vaan virtaamia on pyritty arvioimaan näytteenottohetken aikaisen padotuksen ja muiden lähellä sijaitsevien tarkkailusoiden virtaamatietojen mukaan. Tarkkailuasemilta saaduista virtaamatiedoista saadaan selville suurten virtaamien ajanjaksot, mutta padotusta niistä ei ilman maastohavaintoa voida varmasti todeta. Nab Labs Oy on hoitanut virtaamaseurannan vuosina 2008 2012. Vuonna 2012 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevilta tarkkailusoilta otettiin yhteensä 161 erillistä rankkasadenäytettä, joista 14 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 147 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Otetuista näytteistä analysoidut pitoisuudet vaihtelivat paljon eri näytteenottokertojen välillä. Alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden (n=147) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 9,7 mg/l (min 1,0 mg/l, mediaani 6,0 mg/l, max 77 mg/l), kokonaistyppipitoisuus oli 1 752 µg/l (min 440 mg/l, mediaani 1 500 mg/l, max 4 400 µg/l), kokonaisfosforipitoisuus oli 55 µg/l (min < 5 mg/l, mediaani 10 mg/l, max 88 µg/l) sekä kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo oli 61 mg O 2 /l (min 17 mg O 2 /l, mediaani 61 mg O 2 /l, max 120 mg O 2 /l). Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo olivat rankkasadenäytteissä suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

98 9 VIITTEET Lähdeluettelossa: Ekholm, M 1993. Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki Ihme, R. 1994. Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. 140 s. VTT Julkaisuja 798. Ijäs, L. 1999. Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. 15 s. + liitteet. Seinäjoki Ijäs, L. & Marja-aho, J 2004. Turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella. 17 s. + liitteet. Seinäjoki Ilmatieteenlaitos 2013. Ilmastokatsaus 2012. Leiviskä, V. 1993. Turvetuotannon ympäristönsuojelu. Moniste, 67 s. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos, Oulu. Pöyry Finland Oy 2012a. Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2011. Kaustinen. Pöyry Finland Oy 2012b. Vapo Oy, turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 2003-2011 tarkkailuaineistojen perusteella. Oulu. 65 s. Niskanen, I. 1998. Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana. Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus Tiedonantoja 151:1-24. Savolainen, M., Heikkinen, K. & Ihme, R. (toim) 1996. Turvetuotannon vesiensuojeluohjeisto. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Ympäristöopas 6:1-84 Rinttilä, R., Suutari, E., Selin, P., Marja-aho. J. & Väyrynen, T. 1997. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. - 116 s. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O. 1998. Turve ympäristönhoidossa. 94 s. Vapo Oy, Jyväskylä Savolainen, M., Kaasinen, A., Heikkinen, K., Ihme, R., Kämä, T., Alasaarela, E. 1996. Turvetuotannon vesiensuojeluvaihtoehtojen tapauskohtainen vertailu. 116 s. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä. 2006. Turvetuotannon tarkkailuopas. Sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.ymparistokeskus.fi/default.asp?contentid=184991&lan=fi (julkaistu 19.5.2006, luettu 10.2.2009). Vasander, H (toim) 1998. Suomen suot. 168 s. Suoseura ry, Helsinki

Liite 1. Vapo Oy Energian ominaiskuormitussuot 2012 Kairinneva pvk 2 ap Kairinneva pvk 3 ap Kairinneva kosteikko 2 ap Kairineva kosteikko 1 ap Porrasneva lo1 ap Pyymaanneva, pvk3 ap D Korpisalonneva, laskuoja 7 pvk ap Korpisalonneva, laskuoja1 pvk ap Savonneva ja Lypsineva kosteikko 1 ap Savonneva Pirttiahonsuo pvk ap Pannuneva pvk ap Takaneva kosteikko ap 3 ap B Valkeissuo C A Perustarkkailu Kuntoonpanotarkkailu Erillislaaja tarkkailu 0 12 24 km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Liite 2. Jaakkolansuo Roitonsuo Letonsuo Letkunsuo Varsansuo Hirvisuo Okssuo Sammalistonsuo Koivansuo Koivansuo Rinnansuo Uudenmaan ELY Perustarkkailu Kuntoonpanotarkkailu Erillislaaja tarkkailu Stormossen 0 8 16 km Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012