1 Projektin perustiedot Järjestö: Kansalaisareena ry (yhteistyökumppaneineen) Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin Innovatiivinen kehittämisprojekti Ci Projektihakemuksesta vastaava yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta tai -alue: Helsinki ja pääkaupunkiseutu Projektin alkamis- ja päättymisajankohta: 1.1.2012-31.12.2015 1. Projektin perustelu 1.1 Suunnitelmassa käytettyjä termejä ja määritelmiä Vapaaehtoistoiminta => Vapaaehtoisesti, palkatta ja palkkiotta, toiselle henkilölle (muulle kuin lähiomaiselle), yhteisölle tai ympäristölle, yleistä hyvää ja/tai lisäarvoa tuottavaa tekemistä ja/tai toimintaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus ja osallistuminen merkki halusta vaikuttaa Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto => Sektorirajat ylittäen alueen kaikki potentiaaliset toimijat, joilla on sekä vapaaehtoiseen toimintaan liittyvää osaamista että näkemystä yhteistyön hyödyistä Ohjausryhmäkumppani => Kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutunut yhteisö tai yksityinen henkilö Verkostokumppanit => Resurssiverkostossa aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä tekevät yhteisöt (mm. järjestöt, virastot, työyhteisöt) ja yksityiset henkilöt Työ/teemaryhmäjäsen => Resurssiverkoston organisoimien kehittämistyöryhmien aktiivinen osallistuja Verkostojäsen => Resurssiverkoston ei-aktiivinen toimija, joka vastaanottaa tietoa ja reagoi siihen tarvittaessa Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus => Resurssiverkoston ylläpitämä/mahdollistama virtuaalinen tai/ja fyysinen palvelukeskus, joka palvelee kuntalaisia, vapaaehtoisia ja vapaaehtoisyhteisöjä sekä ammattilaisia III, julkisella ja yksityisellä sektorilla VapaaehtoisINFO tai Vapaaehtoistoiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus => Keskusta kuvaava nimi, joka voi olla tavalliselle kansalaiselle helpommin ymmärrettävä kuin resurssikeskus Yhteistoiminnot => Vapaaehtoistoimintaan liittyvä toiminnan alue, jolla yhteistyön hyödyt ovat helposti havaittavissa. Toiminnot on tuotteistettavissa yhteisiksi, kaikki osapuolia palveleviksi yhteistoiminnoiksi (yhteisiksi yleishyödyllisiksi palveluiksi). Yhteistoimintoja kehitetään mm. vapaaehtoistoiminnan rekrytointiin ja koulutukseen liittyen.
2 1.2 Miksi projekti pitäisi toteuttaa Suomessa vapaaehtoistoimintaan osallistuu 36 prosenttia väestöstä (Kansasalaisareena/Taloustutkimus 4/2010). Yli puolet niistä, jotka eivät osallistu, olisivat halukkaita osallistumaan, jos joku pyytäisi. Yhteiskunnassa on siten käyttämättä oleva mittava vapaaehtoistoiminnan resurssi, jonka käyttöön saaminen tuottaisi hyvinvointia monin eri tavoin. Turvallisella ja laadukkaasti järjestetyllä vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä osallisuutta lisäävä ja terveyden kannalta ennalta ehkäisevä vaikutus vapaaehtoisena toimivan henkilön hyvinvointiin. Sosiaalinen aktiivisuus ja verkostot lisäävät hyvinvointia, sosiaalista pääomaa sekä tyytyväisyyden ja terveyden kokemuksia. Vapaaehtoisen osallistumisen lisääminen edellyttää paikallisiin ja valtakunnallisiin verkostokumppanuuksiin perustuvaa yhteistyötä, uusia innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Kehittämistyötä on pääosin tehty sektoreiden ja organisaatioiden sisällä sekä erityisesti vapaaehtoistoiminnan kohteena olevien näkökulmasta. Tässä hankkeessa vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena, jonka toteutumista voidaan edistää kehittämällä vapaaehtoislähtöisiä toimintamalleja. Yhteisövoimaa vahvistavat vapaaehtoistoiminnan innovaatiot syntyvät ruohonjuuritasoa lähellä olevilla, sektorirajat ylittävillä rajapinnoilla. Kehittymistä heikentävät sektorirajat voivat olla mm. taloudellisia (III, yksityinen, julkinen), toiminnallisia (sos/terveys, nuoriso, kulttuuri, liikunta, asukastoiminta, yms.) tai maantieteellisiä (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen). Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo, että vapaaehtoistoiminnalla on moninainen vaikutus terveyteen ja sosiaalisen pääoman lisääntymiseen (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö 10/03/2008). Valiokunta toteaa, että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden laadun kehittämistä. Tunnistamattomat vapaaehtoistoiminnan riskit ovat vaaratekijä niin vapaaehtoiselle, vapaaehtoistoiminnan kohteelle kuin koko vapaaehtoissektorille. Turvalliseen vapaaehtoistoimintaan tarvitaan sekä aktiivisesti toimivia verkostoja, avointa kehittämistä että laadunhallintaa. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus rakentuu aidolle osallisuudelle. On tärkeätä, että ruohonjuuritaso pääsee mukaan määrittelemään vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tulevaisuutta yhdessä päätöksentekijöiden kanssa. Useille paikkakunnille (mm. Espoo, Oulu, Kemi-Tornio ja Kainuu) on viime vuosina syntynyt vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostoja ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palelevia pisteitä tai keskuksia. Yhteistyö on voimaa ja osaava verkosto on keskuksen resurssi. Keskuksen kautta verkosto mm. a) opastaa kuntalaisia löytämään itselleen sopivaa toimintaa eri yhteisöistä b) järjestää organisaatiorajat ylittäviä yhteisiä koulutustilaisuuksia silloin kun se on järkevää c) tiedottaa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja d) toimii koordinaattorina, jonka kautta kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja sektorirajat ylittävästä kehittämisestä kiinnostuneet tahot löytävät toisensa. Syntyvät hyödyt ovat yhteisiä: vapaaehtoisten määrä lisääntyy, toiminta kehittyy ja imago paranee. Kansalaisareena on valtakunnallisena vapaaehtoistoiminnan verkostokehittäjänä aktiivisesti edistänyt alueellisten verkostojen ja keskusten keskinäistä verkostoitumista. Samanaikaisesti tämän hankevalmistelun kanssa keskusten valtakunnallinen verkosto valmistelee Kansalaisareenan johdolla Rahaautomaattiyhdistykselle keväällä 2011 jätettävää resurssikeskusten laadun kehittämisen yhteishanketta, johon Helsingin verkoston ja keskuksen on mahdollisuus liittyä. Osaaminen, kehittämispainotukset ja - tilanne vaihtelevat, joten kokemuksia ja hyviä käytäntöjä vaihtamalla yhteistyöstä syntyy nopeasti kaikkia hyödyttävää lisäarvoa. Verkostotyöhön, keskuksiin ja laatuun liittyvää saamista on tarkoitus jakaa myös niille alueille, jotka vasta suunnittelevat keskuksen käynnistämistä.
3 Euroopassa ja USA:ssa vapaaehtoistoiminnan keskusten verkosto alueellisine ja kansallisine keskuksineen on jo varsin vakiintunut osallistumista ja yhteistyötä tukeva rakenne. Keskukset tuovat vapaaehtoislähtöisesti suunnitellun vapaaehtoistoiminnan lähelle kansalaisia. Yhden luukun periaatteella toimivat, helposti saavutettavat keskukset tehostavat mm. rekrytointia, koulutusta ja vaikuttamista. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ovat sekä taloudellisia, toiminnallisia että strategisia. Säästöjä syntyy mm. toimintojen päällekkäisyyksien ja keskinäisen kilpailun vähenemisestä. Keskuksen yhteistoiminnot vapauttavat vapaaehtoistoimintaa organisoivat yhteisöt keskittymään ydintoimintojensa kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntaava yhteiskehittäminen mahdollistaa strategisen kumppanuuden, jossa toimijat keskittyvät yhdessä sovittuihin teemoihin ja jakavat osaamistaan kumppanuusverkostossa. Voisiko siis Helsingissäkin toimia vapaaehtoistoiminnan asioissa palveleva, verkostopohjainen keskus? Visio 2020: Helsingissä toimii kansalaisten yleisesti tuntema ja käyttämä vapaaehtoistoiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus. Keskuksen ylläpitämät, kustannustehokkaat yhteistoiminnot (mm. rekrytoinnissa, koulutuksessa, viestinnässä ja vaikuttamisessa) tuottavat lisäarvoa koko verkostolle. Keskus on arvostettu Helsingin alueen vapaaehtoistoiminnan asiantuntija ja sillä on erityisasiantuntijan rooli myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa. Dynaamisen keskuksen toimintamallia kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen ja kehittämisehdotusten pohjalta. Kansalaisareena valikoitui tämän hankkeen hakijaksi Helsingissä toimivien verkostokumppaneiden pyynnöstä. Kansalaisareenaa pidetään neutraalina vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä, jolla yhdistyksen sääntöjen mukaisesti on mahdollisuus toimia kehittämisen aktivoijana sektorirajat ylittävässä verkostossa. Hankkeen yksi tavoite on hankkeen aikana luoda Helsingin alueen verkostolle ja keskukselle taustayhteisö, johon toiminta juurtuu. 1.3 Kuvaus siitä, mikä tekee hankkeesta innovatiivisen Helsingissä ei ole kansalaisia palvelevaa, helposti saavutettavaa, yhden luukun periaatteella toimivaa vapaaehtoistoiminnan infokeskusta Keskuksen taustalla on laajapohjainen vapaaehtoistoiminnan osaajien verkosto, joka on keskuksen jatkuvasti uusiutuva resurssi Keskuksen toiminta vakiinnutetaan ja sille luodaan laajapohjainen rahoituspohja, johon sisältyy myös oma varainhankinnan malli Keskus pysyy ajan tasalla ja elinvoimaisena, kun kansalaiset ja vapaaehtoiset sitoutuvat kehittämään keskuksen toimintaa Vapaaehtoistoimintaa ja yhteistyötä kehitetään jo toimivien ja potentiaalisten uusien vapaaehtoisten näkökulmasta. Näkökulman muutos: vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, jonka toteutumista toimintamallien ja rakenteiden tulee tukea. Avoin ja yhdenvertaisuuteen perustuva kehittämiskumppanuus, pienetkin toimijat ovat isoja asiantuntijoita omissa asioissaan. Ruohonjuuritason toimijoiden ja vapaaehtoisten osallistuminen kehittämiseen on keskeistä Aito tarve. Valmisteluun on kevään 2011 aikana osallistunut yli 50 toimijaa eri sektoreilta ja hanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa ja yhteydenottoja 1.4 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen tarpeista ja mahdollisuuksista Helsingissä on keskusteltu eri yhteyksissä usean vuoden ajan. Tiivis yhteinen keskustelu virisi viime vuoden (2010) syksyllä, jolloin Kansalaisareenan edustajat kävivät tapaamassa Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaista ja organisoivat keskustelu- ja suunnittelutapaamiset yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen, Kalliolan Setlementin, HelsinkiMission, Helsingin Seurakuntayhtymän sekä Suomen Palloliiton kanssa. Näiden
4 tilaisuuksien pohjalta Helsingissä järjestettiin 7.4.2011 kaikille toimijoille avoin työskentelyaamupäivä, jonka tulokset on käytetty tämän kehittämishankkeen suunnittelun pohjana. Tilaisuuteen osallistui yli 50 yhteistyöstä kiinnostunutta toimijaa (liite 1). Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vapaaehtoistoiminnan kenttä on monimuotoinen ja laaja. Sekä isoja että pieniä järjestöjä on paljon. Myös useiden valtakunnallisesti toimivien liittojen pääkonttorit toimivat Helsingissä. Helsingin kaupungin virastoilla on tarjolla kuntalaisia kiinnostavia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä ja vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin henkilökuntaa. Yhä enenevässä määrin vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös yhteiskuntavastuullisia yrityksiä ja työyhteisöjä. Asukaspohjaa riittää myös erilaisille vapaamuotoisille liikkeille ja tempauksille, joille löytyy Helsingissä tarvetta ja kysyntää. Helpoimmin yhteistyön hyödyt tunnistettaan perinteisesti pienissä yhteisöissä. Tässä suunnitelmassa kuvattu, kehitettävä Helsingin vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus on avoin kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille toimijoille. Tavoitteisiin liittyen hankehenkilökunta tekee kehittämisyhteistyötä mm. seuraavien asiantuntijatahojen kanssa: vapaaehtoistoiminnan paikalliset resurssikeskukset n. 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot, oppilaitokset ja koulut, kouluttajat, ministeriöt, eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä, kirjastot ja yhteispalvelupisteet, sosiaalisen median tuottajat, FiBS (Finnish Business and Society = yhteiskuntavastuullisten yritysten verkosto Suomessa), yritykset, Innokylä ja ToimintaSuomi -hankkeet, Helsingin kaupunki, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaosto, Sitra, SYFO, SYY sekä Kirkkohallitus ja seurakunnat. 2. Projektin tavoitteet 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Hankkeen päämäärä on lisätä kansalaisten osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämällä vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta ja saavutettavuutta Helsingissä. 2.2 Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Rakentaa ja vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto Helsinkiin ja laajentaa sen vaikutus yhteistyökumppanuuksien kautta koko pääkaupunkisedulle Luodaan ja vakiinnutetaan toiminnalliset (sos/terveys, liikunta, nuoriso, kulttuuri, monikulttuurisuustoiminta, asukastoiminta, ) ja taloudelliset (III, julkinen, yksityinen, seurakunnat, oppilaitokset) sektorit ylittävä vapaaehtoistoiminnan verkosto Luodaan ja vakiinnutetaan verkostoyhteistyön malli, joka mahdollistaa yhteisöjen lisäksi vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten henkilöiden osallistumisen verkostokumppanuuteen ja kehittämiseen Kootaan verkostokumppaneiden vapaaehtoistoiminnan osaaminen yhteiseksi resurssiksi ja luodaan toimintamalli osaamisen jakamiseksi ja edelleen kehittämiseksi Luodaan aktiivisesti edellytyksiä uuden tyyppisten kumppanuuksien syntymiselle Luodaan ja vakiinnutetaan hyvät yhteistyösuhteet ja yhteistyö Espoon ja Vantaan vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen ja keskusten kanssa Tavoite 2: Kehittää Helsingin resurssiverkoston yhteistoiminnot ja vakiinnuttaa ne keskuksen pysyviksi toiminnoiksi
5 Toteutetaan otostutkimuksena toimintojen kehittämistä suuntaava tarvekysely a) kuntalaisten ja vapaaehtoisina jo toimivien keskuudessa b) vapaaehtoistoimintaa organisoivien ja kehittävien ja siitä kiinnostuneiden toimijoiden (esim. yritykset ja työyhteisöt) keskuudessa Selvitetään toimintojen päällekkäisyyksiä ja autetaan niiden poistamisessa Määritellään yhteistoiminnot sekä sovitaan niiden toteuttamisesta sekä keskuksen toimintana että muuna verkostotoimijoiden yhteistyönä. Yhteistoimintojen mahdollisuudet tutkitaan mm. seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoisten ja sopivien tehtävien kohtaaminen (välitys, yhteensovittaminen, matching) 2) Vapaaehtoistehtävien monimuotoisuus 3) Vapaaehtoisten ja ammattilaisten koulutus 4) Laatu ja riskien hallinta 5) Vapaaehtoistoiminnan johtamisosaaminen 6) Yleinen arvostus ja imago 7) Uudet kumppanuudet ja yhteistoimintamahdollisuudet 8) Viestintä 9)Vaikuttaminen Tutkitaan yhteistoimintojen vaikuttavuutta ja kehitetään niiden laatua (oman toiminnan lisäksi myös valtakunnallisen laatuyhteistyön kautta) Tavoite 3: Kehittää ja vakiinnuttaa Helsingin resurssikeskuksen organisointi- ja toimintamalli Luodaan toiminnan organisointimalli, joka mahdollistaa yhteisöjen ja kansalaisten yhdenvertaisen ja pysyvän osallistuminen vapaaehtoistoiminnan resurssiverkoston ja -keskuksen jatkuvaan kehittämiseen Perustetaan ja käynnistetään verkoston, keskuksen ja tarvittavien toimintamallien kehittämisen tueksi avoimia, aihekohtaisia teemaryhmiä Luodaan yhteistyösuhteet ja käytännöt keskuksen toimintamallin viestittämisestä muiden kansalaisia tavoittavien info-pisteiden (esim. kirjastot) kautta Viestitetään aktiivisesti resurssiverkoston ja keskuksen kehittämisestä ja osallistumisen mahdollisuuksista Luodaan keskukseen palkkatyön rinnalle kiinnostavia vapaaehtoistehtäviä Vakiinnutetaan keskukseen organisaatiomalli, jossa monipuolisissa tehtävissä toimivat vapaaehtoiset toimivat rinnakkain palkkatyössä olevien ammattilaisten kanssa Kehitetään keskukselle laadukkaan johtamisen malli ja toimintaperiaatteet Tavoite 4: Käynnistää ja vakiinnuttaa vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä resurssikeskustoiminta Helsingissä Perustellaan keskuksen tarve; selvitetään kustannustehokkuus (erityisesti myös valtakunnallisen laatuyhteistyön kautta) ja vaikutetaan päättäjiin Varmistetaan resurssikeskuksen vakiintumisen mahdollistava rahoituspohja (käydään rahoitusneuvotteluja mm. opetus- ja kulttuuriministeriön (mm. nuoriso, kulttuuri, liikunta), Rahaautomaattiyhdistyksen (sosiaali/terveys) sekä Helsingin kaupungin (eri virastojen) kanssa sekä kehitetään keskukselle oma varainhankinnan malli Vuokrataan keskukselle toimitila ja avataan se käyttöön Määritellään ja sovitaan keskuksen toiminnalle ylläpitäjäyhteisö, joka huolehtii kehitetyn toimintamallin jatkumisesta hankkeen jälkeen Rakennetaan keskukselle uniikki brandi sekä sitä tukevat viestintä- ja markkinointisuunnitelmat Viestitetään keskuksen toimintamalleista ja -mahdollisuuksista aktiivisesti Helsingissä ja laajemmin koko pääkaupunkiseudulla/työssäkäyntialueella Käynnistetään keskuksen toiminnot ja kehitetään niitä saadun palautteen perusteella Tavoite 5: Liittää Helsingin resurssiverkosto ja -keskus osaksi valtakunnallista resurssiverkostojen yhteistyöverkostoa ja resurssikeskusten laadun kehittämisen yhteistyöverkostoa Hankehenkilökunta osallistuu valtakunnalliseen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten laatuyhteistyöhön (hanke haettavana RAY:ltä toukokuussa 2011) Helsingin resurssiverkoston ja perustettavan keskuksen edustajana 1pv/kk
6 Hyödynnetään valtakunnallisessa verkostossa olemassa oleva tietämys ja osaaminen Helsingin verkoston ja keskuksen kehittämistyössä Saatetaan Helsingin verkostossa olevaa erityisosaamista ja hyviä käytäntöjä valtakunnallisen verkoston käyttöön Luodaan Helsingin verkostolle ja keskukselle sopiva paikka ja erityisrooli osana valtakunnallista keskusten verkostoa Osallistutaan yhdessä muiden alueellisten keskusten kanssa keskuksen suomalaisen mallin ja toiminnan laadun kehittämiseen, keskusketjun rakentamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, joka tukee sekä kehittämishanketta että vakiinnutettavaa verkoston ja keskuksen toimintaa. Seurattavia ja arvioitavia asioita ovat mm: Hankehenkilökunnan tehtävänkuvaukset valmiit Keskuksen henkilöstö tehtävänkuvaukset valmiit Kehittämiseen ja keskuksen toimintaan liittyvät vapaaehtoistehtävien tehtävänkuvaukset valmiit Toiminnassa mukana min 4 vapaaehtoista Ohjausryhmän kokousten, työ/teemaryhmien tapaamisten, tiimin kehittämispäivien ja verkostotapaamisten toteutuminen suunnitellussa laajuudessa ja taajuudessa Kävijämäärät kasvavat säännöllisesti tiedottavilla internet-sivuilla Osallistujamäärät verkostotapaamisissa Resurssiverkosto laajenee, sekä verkostokumppanien että verkostojäsenien määrä kasvaa säännöllisesti Resurssiverkoston sektorirajat ylittävä kattavuus tasapainottuu Tarvekyselyiden vastausprosentti min 50 % otoksesta Helsingin kaupunki myös taloudellisesti mukaan keskuksen toimintaan Yrityskumppaneita myös taloudellisesti mukaan keskuksen toimintaan Oman varainhankinnan % kasvaa säännöllisesti Yhteistoiminta pääkaupunkiseudun muiden keskusten kanssa Keskuksen toimintaan organisoitunut 4-8 yhteistoimintoa ja niille arviointia tukevat mittarit käytössä (koulutukseen osallistuneiden lukumäärä, rekrytointien onnistumis - %, jne.) Keskuksen kävijätilastot ja yhteydenottojen määrän kasvu Kuvaus keskuksen toiminta- ja organisointimallista valmis Helsingin keskuksen erityisrooli valtakunnallisessa verkostossa kuvattu ja osaamisen jakamisen prosessi kuvattu 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Ensimmäisen vuoden aikana käynnistetään hankkeen toiminta kokoamalla vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto. Erityisesti kiinnitetään huomiota verkoston sektorirajat ylittävän tasapainon rakentumiseen ja laajapohjaisten kontaktien syntymiseen. Yhteistyömahdollisuuksien täsmentäminen käynnistetään toteuttamalla tarvekyselyt ja järjestämällä verkostotapaamisia. Työ/teemaryhmien työskentely käynnistetään. Yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun että muualla Suomessa toimivien resurssiverkostojen ja -keskusten kanssa käynnistetään. Toisen vuoden aikana jatketaan verkoston laajentamista ja yhteistyömahdollisuuksien työstämistä. Ensimmäiset yhteistoimintopilotit toteutetaan työ/teemaryhmien työskentelyn pohjalta. Vapaaehtoistoiminnan keskus avataan yleisön käyttöön ja tuotettuja yhteistoimintoja arvioidaan ja
7 edelleen kehitetään kerätyn palautteen ja innovaatioaloitteiden perusteella. Toisen vuoden aikana käynnistetään aktiivisesti myös keskuksen taustayhteisön muodostamisen suunnittelu ja vakiinnuttamiseen liittyvät rahoituspohjaneuvottelut. Kolmannen vuoden aikana vakiinnutetaan keskuksen hyväksi todettu toimintamalli ja ne yhteistoiminnot, jotka osoittautuvat tuloksellisiksi. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä suunnittelutyö ja viestinnälliset toimet ovat keskeisiä. Neljännen vuoden aikana keskuksen yhteistoiminnot vakiinnutetaan ja laatutyöstä toimintojen edelleen kehittämisestä sovitaan. Taustayhteisö ottaa kantaakseen vastuun resurssiverkoston ylläpitämisestä ja keskuksen toiminnan kehittämisestä yhdessä sovitulla tavalla. Helsingin keskuksen erityisrooli valtakunnallisessa verkostossa täsmennetään ja yhteistyö vakiinnutetaan. 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Eniten hyötyä hankkeesta on Helsingissä asuville ja asioiville kansalaisille, jotka kiinnostuvat vapaaehtoistoiminnasta. Toissijaisesti hankkeesta on hyötyä vapaaehtoistoimintaa organisoiville tahoille. Hankkeesta on vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien monipuolistumisen ja tarjonnan lisääntymisen kautta hyötyä myös vapaaehtoistoiminnasta hyötyville (autettaville henkilöille ja yhteisöille sekä edistettäville asioille). 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa (liite 2) Ohjausryhmäjäsenet sitoutuvat hankeen toteuttamisen ohjaamiseen ja ohjausryhmän kokouksiin 2-4 x vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet ovat vahvasti vaikuttamassa Helsingin vapaaehtoistoiminnan resurssiverkoston strategiseen kehittymiseen ja hankkeen operatiivisen toiminnan suuntaamiseen. Ohjausryhmään täydennetään hakemusten perusteella koko hankkeen ajan. Teema/työryhmäjäsenet sitoutuvat hankkeen organisoimien, yhteisön kannalta keskeisten vapaaehtoistoiminnan teemojen työryhmätyöskentelyyn 2-4 x vuodessa. Teema/työryhmän jäsenet luovat ovat näkemyksensä ja asiantuntijuutensa avulla sisältöä resurssiverkoston kehittämiseen ja yhteistoimintojen suunnitteluun. Teema/työryhmiä täydennetään hakemusten perusteella koko hankkeen ajan. Hanke liittyy vahvasti helsinkiläisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Yhteistyömalli Helsingin kaupungin kanssa luodaan yhteistyökokeiluin hankeen aikana. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen edellyttää myös tavoitteellista yhteistyön rahoituspohjan laajentamista. 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Viestinnässä henkilökohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköisen yhteydenpidon lisäksi järjestetään runsaasti verkostoitumismahdollisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia. Viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota myös kaksisuuntaisuuteen mm. mahdollistamalla vuorovaikutteiset palauteja innovointiprosessit sekä virtuaalinen kehittämisyhteistyö esim. Innokylän kautta. Ensimmäisen vuoden aikana avataan informatiiviset nettisivut verkoston käyttöön ja toisen vuoden aikana yleisön käyttöön. Keskuksen avaamisen yhteydessä ja jälkeen keskuksen palveluista tiedotetaan aktiivisesti paikallismedioissa (lehdet, radiot, liikennevälineet, messut) ja esim. flyerein. Verkostoviestintä tapahtuu sekä sähköpostitse että internet-sivujen kautta. 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista
8 Verkosto on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa Yhteistoimintoja on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii tiedonjakoprosesseista tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhteet hallintoon ja projektiohjaukseen määritellään asianmukaisesti Vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointia tehdään koko hankkeen ajan jatkuvana prosessina, mikä ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista säännöllisesti ja mahdollistaa prosessin mahdollisesti tarvitsemat korjausliikkeet 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2012: Rekrytoidaan hankehenkilökunta, järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja tarkennetaan hankesuunnitelma Tiedotetaan resurssiverkoston ja -keskuksen ideasta sektorirajat ylittäen Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on a) laajentaa resurssiverkostoa b) koota verkostokumppaneiden osaamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) jäsennellä resurssiverkoston yhteistoimintoja Toteutetaan tarvekyselyt ja suunnataan kehittämistä tulosten pohjalta Jäsennellään vapaaehtoisille sopivia kehittämistehtäviä, valmistellaan tehtävänkuvaukset ja johtamisjärjestelmä sekä rekrytoidaan 4-10 kehittämisestä kiinnostunutta vapaaehtoista mukaan kehittämistiimiin Käynnistetään 4-6 teema/työryhmää yhteistoimintojen kehittämistä varten. Työryhmät tapaavat säännöllisesti n. 1 x kk. Teemojen osalta tehdään aktiivista yhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Käynnistetään yhteistyökokeiluja ja käydään rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Käynnistetään keskuksen oman varainhankinnan suunnittelu ja käydään aiheeseen liittyviä ideointikeskusteluja myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa Järjestetään yhteistapaaminen pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja sovitaan yhteistyökokeiluista Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin ja laadun kehittämiseksi Vuosi 2013: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita Jatketaan käynnissä olevien 4-6 teema/työryhmien työskentelyä tarpeen mukaan ja/tai valitaan 2-4 uutta, yhteistoimintojen tarpeista nousevaa aihetta. Työryhmät tapaavat säännöllisesti n. 1 x kk. Teemojen osalta tehdään aktiivista yhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Pilotoidaan 2-4 kehitettyä yhteistoimintoa käytännössä, kerätään kokemukset ja kehittään toimintoja eteenpäin saadun palautteen perusteella Kuvataan 1-3 toiminnan organisointivaihtoehtoa yhteistyömahdollisuuksineen (esim. kirjastojen kanssa) ja esitellään ne sekä ohjausryhmälle että kumppanuusverkostolle Käynnistetään selvitystyö keskuksen taustayhteisön määrittelemiseksi/muodostamiseksi Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c)
9 selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa keskuksen avaamiseksi on sovittu Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Oman varainhankinnan suunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti n. 1 x kk ja aiheeseen liittyviä yhteistyökeskusteluja käydään myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa Valmistellaan keskukselle uniikki brandi sekä viestintä- ja markkinointisuunnitelmat Vuokrataan keskukselle sopivat tilat ja avataan ne käyttöön Tiedotetaan avattavasta keskuksesta yleisölle Pilotoidaan suunniteltua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatuytyökalun kehittämiseksi Vuosi 2014: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita Tehdään vuosisuunnitelma yhteistoimintojen toteuttamisesta ja toteutetaan ne, kerätään palaute ja kehitetään toimintoja eteenpäin saadun palautteen perusteella Jatketaan laatujärjestelmän kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Jatketaan keskuksen taustayhteisön muodostumiseksi tarvittavia toimenpiteitä Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Tiivis yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa aiemmin sovitun mukaisesti Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Käynnistetään oman varainhankinnan toimenpiteet ja jatketaan suunnittelutyöryhmän ideoivia kokouksia säännöllisesti n. 1 x kk. Jaetaan varainhankinnan kokemukset valtakunnallisen verkoston kanssa. Toteutetaan suunnitelmallisesti viestintä- ja markkinointisuunnitelmia keskuksen imagon ja tunnettuuden kehittämiseksi sekä yleisön keskuudessa että yhteistyöverkostossa Vakiinnutetaan keskuksen toimintamalli Jatketaan sovittua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja etsitään sille myös uusia muotoja tapaamisissa 2 x vuodessa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatutyökalun kehittämiseksi Testataan laatutyökalua käytännössä Helsingin keskuksen yhteistoiminnoissa Sovitaan Helsingin resurssiverkoston ja -keskuksen erityisroolista valtakunnallisessa resurssiverkostojen - ja keskusten verkostossa ja syvennytään sen alueen kehittämiseen erityisesti Luodaan pysyvä toimintamalli ym. erityisroolin tuottaman osaamisen levittämiseksi valtakunnallisessa verkostossa Vuosi 2015: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita
10 Jatketaan vuosisuunnitelman mukaisten yhteistoimintojen toteuttamista, palautteen keräämistä ja kehittämistä Muodostetaan ja/tai sovitaan taustayhteisö resurssiverkoston toimintaa ja keskuksen toimintaa hallinnoimaan ja jatkamaan Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Jatketaan yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa aiemmin sovitun mukaisesti Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Vakiinnutetaan oman varainhankinnan toimenpiteet ja jatketaan suunnittelutyöryhmän ideoivia kokouksia säännöllisesti n. 1 x kk. Toteutetaan suunnitelmallisesti viestintä- ja markkinointisuunnitelmia keskuksen imagon ja tunnettuuden ylläpitämiseksi sekä yleisön keskuudessa että yhteistyöverkostossa Vakiinnutetaan keskuksen toiminta Jatketaan sovittua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja etsitään sille myös uusia muotoja tapaamisissa 2 x vuodessa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatutyökalun kehittämiseksi Testataan laatutyökalua käytännössä Helsingin keskuksen yhteistoiminnoissa ja vakiinnutetaan laatutyökalu käyttöön Viimeistellään laatujärjestelmän kehittäminen valtakunnallisen verkoston kanssa Asetetaan keskuksen laatuun liittyvät kehittämistavoitteet seuraavalle 2 vuodelle ja sovitaan toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi Jaetaan Helsingin keskuksen erityisosaaminen sovitun toimintamallin mukaisesti valtakunnallisessa verkostossa Vakiinnutetaan Helsingin resurssiverkoston ja -keskuksen säännöllinen yhteistyö valtakunnallisessa verkostossa 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat Vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä lisääntyy Hyvinvointi lisääntyy Vapaaehtoiset osallistuvat vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Yleinen tunnettuus ja tietämys vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvaa Vapaaehtoistoiminnan imago paranee, näkyvyys ja arvostus lisääntyvät Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus paranee, osallistumiskynnys madaltuu Vapaaehtoistoiminnan organisoimisen laatu paranee Sosiaalinen pääoma lisääntyy, kansalaisyhteiskunta vahvistuu, yhteisvastuu lisääntyy, yhteisöllisyys, vaikutusmahdollisuudet arvokeskusteluun Organisaatioiden väliset raja-aidat madaltuvat ja/tai poistuvat Yhteistyö ja osaaminen tehostuvat, mallien jakaminen, tilat tehokkaassa käytössä, markkinointiaikaa säästyy Ennakointi lisääntyy Toiminta järjestöissä tehostuu, tavoitteellisesta yhteistyöstä syntyy säästöjä Yritysyhteistyö lisääntyy ja yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun toteuttamiseen vapaaehtoistoiminnan kautta monipuolistuvat
11 Vapaaehtoisuuden polut eri elämäntilanteissa monipuolistuvat ja mahdollistuvat nykyistä paremmin, luovat polut, voi vaihtaa tehtävää Mielekästä tekemistä, oman paikan ja tehtävän löytyminen helpottuvat Tekijä, avuntarvitsija ja järjestäjä kohtaavat Paikallinen, valtakunnallinen, kansainvälinen = muodostaa luontevan kokonaisuuden Säästöt syntyvät erityisesti synergiaeduista Vapaaehtoistoimintaan liittyvien toimintojen (esim. rekrytointi, koulutus, vaikuttaminen) tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Yhdistyksen työntekijöiden aikaa säästyy, kun vapaaehtoisen löytää helpommin Osaaminen lisääntyy koulutuksen myötä: yhteiset perus-, jatko- ja teemakoulutukset, myös yhdistystoiminnan peruskoulutukset Vapaaehtoisten kierto eri tehtävissä ja eri organisaatioissa mahdollistuu Yhteistyötä vapaaehtoisten virkistys ja hyvinvointiasioissa Koordinaattorien työhyvinvointi paranee Yhteiset tilaresurssit, tietoa missä tiloja vapaana Yhteisiä vapaaehtoisetuja ja kannustimia: bonuskortit, etuja tuottavat passit, Näkyvyys: mm. yritysten, median ja päättäjien on helpompi tulla mukaan, kun toiminta on laajapohjaista ja uskottavaa Hyödyt työtekijöiden yhteiskoulutuksista ja vertaistuesta Yhteistä tuotekehitystä ja uusia innovaatioita Tiedon saatavuus paranee, yhteisiä tietopankkeja ja mm. tutkimustietoa saatavilla Tarvittavaa asiantuntemusta yhteisesti saataville Toimijoiden tutustuessa ja kilpailuasetelman vähentyessä esim. rahoitusta voidaan hakea yhdessä (laajapohjaisuus: Veikkaus, Uudenmaan maakuntaliitto, EU, ) => kilpailevat ja päällekkäiset hakemukset vähenevät ja saadaan laajempia ja vaikuttavampia yhteishankkeita Valtakunnalliset hyödyt: hyvien käytäntöjen siirtyminen paikkakunnalta toiselle Yhteisten palveluiden tuomat säästöt mm. tietotekniikka, tilat, palvelut Vapaaehtoistoiminta houkuttelevasti yhteiselle 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista Arvioitavat vaikutukset ja onnistumisen mittarit: Keskuksen kautta tarjolle ilmoitettujen vapaaehtoistehtävien lukumäärä lisääntyy vuosittain 50% Resurssiverkostossa on vuosittain tarjolla vähintään 10 kokonaan uutta vapaaehtoistoiminnan muotoa Resurssiverkostossa toimii aktiivisesti kymmeniä yhteisöjä eri sektoreilta ja yhteisöjen lukumäärä lisääntyy joka vuosi 20% Resurssiverkoston ja keskuksen vapaaehtoistehtäviin on löytynyt 10 sopivaa vapaaehtoisia Kehittämisen teemaverkostossa on vähintään 1/3 vapaaehtoisia/kansalaisia Uusien, peruskoulutettujen vapaaehtoisten määrä kasvaa vuosittain 40% Joka vuosi kehitetään tarjottimelle 5 uutta pysyvää palvelua Resurssiverkoston toimijoiden vastaanottamat yhteydenotot kiinnostuneilta potentiaalisilta vapaaehtoisilta kasvaa joka vuosi 30% Resurssikeskukselle muodostetaan/löytyy ylläpitäjäyhteisö, joka jatkaa keskuksen toimintaa HS ja paikallislehdissä on yhteensä vähintään 4 artikkelia keskuksesta ja verkoston mahdollistamasta vapaaehtoistoiminnasta joka vuosi Keskuksen verkkosivuilla kävijämäärä lisääntyy joka vuosi 40% Kuntalaisille, vapaaehtoisille ja verkostoyhteisöille tehdyt palvelupalautekyselyt ja tyytyväisyysmittaukset osoittavat k.a. 3,5 tai enemmän (asteikolla 1-5), mediaani 3.9
12 Hanke pysyy alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa tai ylittää sen Keskuksella on pysyvä rahoitus hankkeen jälkeisille viidelle (5) vuodelle Helsingin keskukselle on vakiintunut oma erityisasema osana valtakunnallista resurssikeskusten verkostoa Helsingin keskuksen laatua kehitetään valtakunnallisen laatutyökalun avulla 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus jatkavat toimintaa ja jäävät ylläpitäjäyhteisön ylläpidettäväksi hankkeen jälkeen. Helsingin keskuksen kehittämistulokset viestitään valtakunnallisessa verkostossa muiden keskusten ja paikkakuntien hyödyksi. Helsingin keskus on jatkossakin käytettävissä vertaisarvioinnin ja bench-marking - kohteena. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät Verkostokehittäjä toimii hankkeen vastuullisena koordinaattorina, hanketiimin vetäjänä ja verkostokehittämisen asiantuntijana. Verkostokehittäjän vastuulla ovat keskuksen toiminnan vakiinnuttamiseen liittyvät neuvottelut mm. rahoittajien kanssa. Verkostokehittäjä toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa, ja hän raportoi taloudesta ja toiminnasta sekä Kansalaisareenan hallitukselle että ohjausryhmälle. Toimintokehittäjät (2 htv) vastaavat itselleen nimettyjen yhteistoimintojen (mm. rekrytointi, koulutus, vaikuttaminen) kehittämistyöstä. Toimintokehittäjät toimivat vapaaehtoisten johtajina ja asiantuntijoina omissa aiheissaan. Osana verkostokehittämistyötä hankehenkilöstö kehittää myös hallinnoivan tahon Kansalaisareenan toimintamalleja vastaamaan paremmin Helsingin alueen strategista tarvetta. 5.2 Projektin muut resurssit Ohjausryhmäjäsenet ja työ/teemaryhmäjäsenet osallistuvat yhteistyöhön ja kehittämiseen omalla työajallaan ja omin resurssein. Kehittämistiimiin rekrytoidaan 4-10 kiinnostunutta vapaaehtoista.
13 6. Talousarvio Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto - ja keskus Helsinkiin (2012-2015) -hanke K U L U A R V I O 2 hlöä 2 hlöä 3 hlöä 3 hlöä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Yhteensä N Henkilöstökulut (x 1,4 x 12,5) /kk Verkostokehittäjä 3300 57750 57750 57750 57750 231000 Toimintokehittäjä 1 3000 52500 52500 52500 52500 210000 Toimintokehittäjä 2 3000 52500 52500 105000 Hallintohenkilö (20%) 17458 17458 17458 17458 69832 Henkilöstökulut yhteensä 127708 127708 180208 180208 615832 Matkakulut 2000 2000 3000 3000 10000 Muut kulut Toimistokulut 2000 2000 3000 3000 10000 Vuokrat 5000 15000 20000 20000 60000 Laitehankinnat (1500 /hlö) 3000 500 1500 5000 Palveluiden osto (tapaamis- ja seminaarikulut) 5000 5000 5000 5000 20000 Tiedotuskulut 5000 10000 10000 10000 35000 Arviointi 3000 3000 3000 3000 12000 Muut kulut 1292 3792 2292 792 8168 Muut kulut yhteensä 24292 39292 44792 41792 150168 KULUT YHTEENSÄ 154000 169000 228000 225000 776000 R A H O I T U S A R V I O % Raha-automaattiyhdistys 144000 149000 183000 160000 636000 82 Helsingin kaupunki 10000 20000 40000 60000 130000 17 Muu rahoitus, varainhankinta 5000 5000 10000 1 RAHOITUS YHTEENSÄ 154000 169000 228000 225000 776000 100 LIITTEET Liite 1 Liite 2 7.4.2011 Ohjelma, osallistujalista ja työskentelykooste Ohjausryhmäjäsenet ja työ/teemaryhmäjäsenet
14 Liite 2 18.5.2011 mennessä hankkeen ohjausryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet seuraavat tahot (täydentyy) Yhteisö: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Enter ry Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry Allekirjoittaja: Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja Sakari Eränen, puheenjohtaja Päivi Aalto-Rauhala Sari Korhonen 18.5.2011 mennessä hankkeen teema/työryhmäjäseniksi ovat kirjallisesti sitoutuneet seuraavat tahot (täydentyy) Yhteisö: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Enter ry Etelän-SYLI ry Allekirjoittaja: Jarmo Kökkö, Diakoniajohtaja Sakari Eränen, Puheenjohtaja Niko Heikka, hallituksen puheenjohtaja Henriikka Maikku, projektikoordinaattori