Juurruttamisklinikat LAPE Uusimaa

Juurruttamisklinikat LAPE Uusimaa Länsi-Uusimaa 13.9.2018 Keski-Uusimaa 20.9.2018 1

SISÄLTÖ Juurruttamisen klinikan tavoite Juurruttamistyötä ohjaavat asiat Juurruttamissuunnitelman tekeminen -ohje Juurruttamisklinikan työskentelyn ohjeita LIITTEET: Juurruttamisen suunnitelma Työpajojen tuotokset Puimaloiden kärkikohtaiset tulokset 2

JUURRUTTAMISKLINIKAN TAVOITE Juurruttamisklinikalla kunnan LAPE -ryhmän pj. saa tukea juurruttamisen suunnitelmatyön johtamiseen. Juurruttamisen suunnitelma valmistellaan mahdollisuuksien mukaan kunnan omassa LAPE ryhmässä yhdessä kuntatoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Juurruttamisen suunnitelma rakentaa maakunnallisen LAPE strategian pala kerrallaan. Strategia antaa tukea kuntien suunnitelmaan, maakuntavalmisteluun ja kansallisen tason kehittämiseen. Juurruttamisen suunnitelman kokonaisuus/suuntaviivat julkaistaan 10.10. seminaarissa Kuntien juurruttamisen suunnitelmat muodostavat maakunnallisen LAPE - strategian 3

Juurruttamissuunnitelmat antavat tukea raportoinnin ydinviestien hahmottamiseen PT MK KT Lasten oikeudet strategiaan Asiakkaat toivovat selkeää palvelukokonaisuutta. Integratiivinen toimintatapa nostavaa asiakkaan keskiöön 4

JUURRUTTAMISEN SUUNNITELMAN AIKAJÄNNE 2018 Mihin päästiin hankeaikana? 2019 Välittömät toimet Heti hankkeen jälkeen 2022 Strategiset toimet Prioriteetti 1 2025 Strategiset toimet Prioriteetti 2 Maakuntavalmistelun projektointiaikataulun mukaisesti 2030 Visio LAPE muutosohjelman tulosten tarkastuspiste 5

JUURRUTTAMISTYÖTÄ OHJAAVAT ASIAT Kuntien toimintaan halutaan juurruttaa parhaat käytänteet. Puimaloissa on arvioitu kokeilujen sovellettavuus paikallisesti ja alueellisesti. Työpajatyöskentelyissä on nostettu esiin toimia, jotka ovat edelleen kehitettävissä hankeajan jälkeen. Kunnan omassa LAPE -työssä on tehty paljon dokumentaatiota ja ratkaisuja oman paikallisen kehittämistyön suhteen. Yhteistyössä kehitetyt toimintamallit (PKS LAPE, HUS ym.) voivat toimia elementteinä juurruttamissuunnitelmassa. Suunnitelmatyön pohjana toimii kansallisen tason selvitykset, lainsäädäntö ja ohjeet (Kananojan selvitys, yhdyspinta selvitys) 19-22 juurruttamisen suunnitelmaa muodostavat hankkeen kehittämisalueittaiset juurruttamisen suunnitelmat 6

Arvioitujen ketterien kokeilujen koonti Itä- Uusimaa 7

Itä-Uudenmaan ketterät kokeilut Kehittämisen kärjet Loviisa Porvoo Sipoo Askola 1. Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin kehittäminen 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja pilotointi, mukaan lukien yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa 3. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen 4. Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi 5. Monikulttuuristen perheiden kynnyksettömät palvelut 6. Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja 7. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään 8. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi - Nuorten jalkautuvan kyselyn käsittely (1) - Lähiperhekokeilu (2) - Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (3) - Opiskeluhuolto someen (6) - Varhaiskasvatuksen yhteisöllinen hyvinvointityö (6) - Oppilashuollon asiakasraati (6) - Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö (7) - Nest (Haavi) (7) - Lastenvalvoja mukana perhevalmennuksessa (4/8) - Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi (Lean-menetelmä) (8) - Auttajaverkostojen johtaminen (8) - Lääkäri mukana palvelutarpeen arvioinnissa (8) 9. Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi 10. Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus - Alku Alvan lyhytaikainen asumispalvelut (10) - Vankkuri (10) Puuttuvia arviointeja (kärki) 8 - Super-Suomi (5) - Tyttöjen tila girls club (5) - Vaativan erityistason yhteistyöcase (lastensuoj., somatiikka, psykiatria) (9) - Vapaaehtoisten kouluttaminen (6)

Yhteiset ketterät kokeilut, joissa Itä-Uusimaa on mukana Kehittämisen kärjet Yhteiset 1. Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin kehittäminen - Nuoret neuvonantajat (1) Kaikki Uudenmaan kunnat - Lapsiasiaihminen (1) Askola, Lohja, Hanko, Raasepori - Shout out!, Kaikki Uudenmaan kunnat - Kouluterveyskyselyn käsittely, Kaikki Uudenmaan kunnat 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja pilotointi, mukaan lukien yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa 3. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen - Perhekummi-toiminta (3) Loviisa, Lapinjärvi, Nurmijärvi, Raasepori - Uusi parisuhde, uusi mahdollisuus (3) Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo - Mies, perhe ja parisuhde (3) Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo - Vanhemmuusvalmennuksesta puoli- ja kaksivuotisryhmäneuvolassa (3) Kaikki Uudenmaan kunnat 4. Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi 5. Monikulttuuristen perheiden kynnyksettömät palvelut 6. Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja 7. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään - Sovitteleva työote ja Eron ensiapu (4) Askola, Loviisa, Porvoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila - Ystäväksi maahan-muuttajaäidille (5) Loviisa, Lapinjärvi, Mäntsälä, Pornainen, Raasepori - Lukumummi ja vaaritoiminta (6) Järvenpää, Nurmijärvi, Porvoo, Mäntsälä, Siuntio -ZempPari (7?) Porvoo, Hyvinkää 8. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi 9. Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi 10. Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus Puuttuvia arviointeja (kärki) 9

Itä-Uudenmaan ketterien kokeilujen arvioinnin yhteenveto (suluissa kehittämisen kärki) Ketterä (suluissa kehittämisen kärki) Kunta Pisteet Tähdet Hyötysuhde* 1 Avoin kohtaamispaikka neuvolassa (2) Porvoo 58 0-2 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (3) Porvoo 57 5 HV 3 Lähiperhekokeilu (2) Porvoo 56 5-4 Nest (Haavi) (7) Sipoo 55 5 HV 5 Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö (7) Porvoo 52 5 HV 6 Lääkäri mukana palvelutarpeen arvioinnissa (8) Sipoo 52 5 HV 7 Auttajaverkostojen johtaminen (8) Sipoo 51 4 HV 8 Vapaaehtoisten kouluttaminen (6) Askola 50 2-9 Lastenvalvoja mukana perhevalmennuksessa (4/8) Porvoo 48 5 HV 10 Nuorten jalkautuvan kyselyn käsittely (1) Porvoo 45 5 HV 11 Kouluterveyskyselyn käsittely (1) Porvoo 45 4 hv 12 Opiskeluhuolto someen (6) Porvoo 42 3,5 HV 13 Varhaiskasvatuksen yhteisöllinen hyvinvointityö (6) Porvoo 39 2 HV 14 Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi (Lean-menetelmä) (8) Porvoo 39 2 HV 15 Oppilashuollon asiakasraati (6) Sipoo 38 2 HV 16 Alku Alvan lyhytaikainen asumispalvelut (10) Porvoo 33 4 hl 17 Vankkuri (10) Porvoo 30 3 hl 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Kokeilu vaatinee vielä paljon työstämistä ja arviointia juurrutettavaksi toimintamalliksi 10 Itä-Uudenmaan ketterien sijoittuminen Pisteet Kokeilu vaatinee vielä iterointia, työstämistä ja arviointia juurrutettavaksi toimintamalliksi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Kokeilu voi soveltua jo sellaisenaan maakuntaan, oman kuntaan tai verrokkikuntaan vietäväksi *Implementoinnin helppous vs. saavutettavat hyödyt - Ei arvioitu hl Pieni hyöty, vaatii lisätyötä HL Suuri hyöty, vaatii lisätyötä hl Pieni hyöty, vain vähän lisätyötä HV Suuri hyöty, valmis juurrutettavaksi

Itä-Uudenmaan ketterien kokeilujen sijoittuminen nelikenttään (suluissa kehittämisen kärki) Saavutettava hyöty 16. Alku Alvan lyhytaikainen asumispalvelut (10) 2. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (3) 4. Nest (Haavi) (7) 5. Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö (7) 6. Lääkäri mukana palvelutarpeen arvioinnissa (8) 9. Lastenvalvoja mukana perhevalmennuksessa (4/8) 10. Nuorten jalkautuvan kyselyn käsittely (1) 12. Opiskeluhuolto someen (6) 13. Varhaiskasvatuksen yhteisöllinen hyvinvointityö (6) 14. Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi (Lean-menetelmä) (8) 7. Auttajaverkostojen johtaminen (8) 11. Kouluterveyskyselyn käsittely 15. Oppilashuollon asiakasraati (6) 3. Lähiperhekokeilu (2) 8. Vapaaehtoisten kouluttaminen (6) 1. Avoin kohtaamispaikka neuvolassa (2) 17. Vankkuri (10) Implementoinnin helppous 11

Kaikkien ketterien kokeilujen arviointi (1/2) Ketterä Kunta Pisteet Tähdet Hyötysuhde* 1 Pute-kioski, matalan kynnyksen tapaamismahdollisuus puheterapeutin kanssa (2) Hyvinkää 59 5-2 Iltaperhekahvila (2) Hyvinkää 59 5-3 Teemallinen iltaperhekahvila / Oppimiskahvilat (2) Vihti 59 5-4 Perhekummitoiminta (3) Loviisa, Lapinjärvi, Nurmijärvi, Raasepori Yht.hank. 58 5-5 Lukumummi ja vaaritoiminta (6) Järvenpää, Nurmijärvi, Porvoo, Mäntsälä, Siuntio Yht.hank. 58 4-6 Avoin kohtaamispaikka neuvolassa (2) Porvoo 58 0-7 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (3) Porvoo 57 5 HV 8 Vanhemmuusvalmennuksesta puoli- ja kaksivuotisryhmäneuvolassa (3) Kaikki Uudenmaan kunnat Yht.hank. 57 5 HV 9 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille (5) Loviisa, Lapinjärvi, Mäntsälä, Pornainen, Raasepori Yht.hank. 57 4,5-10 Läksyparkki (6) Vihti 56 5-11 Parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen (3) Lohja 56 5-12 Lähiperhekokeilu (2) Porvoo 56 5-13 Nest (Haavi) (7) Sipoo 55 5 HV 14 Perhekeskuksen kohtaamispaikka someen (2) Hyvinkää 55 5-15 Palveluista tiedottaminen (6) Lohja 55 5-16 Kuusi askelta kouluun (6) Vihti 54 5 HV 17 Sovitteleva työote ja Eron ensiapu (4) Itä-Uusimaa Yht.hank. 54 5 HV 18 Ensimmäisen nivelvaiheen hahmottaminen ja koululaisen taidot (7) Lohja 54 4,5 HL 19 ZempPari (7?) Porvoo ja Hyvinkää Yht.hank. 54 4-20 Föräldrakurssen de ootrologa åren (3) Raasepori 53 4 HV Sosiaalityön jalkautuminen koululle - SuperOmppu / Osallistava verkostoneuvonpito / Monitoimijainen 21 verkostoyhteistyö (8) Järvenpää 53 4-22 Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö (7) Porvoo 52 5 HV 23 Lääkäri mukana palvelutarpeen arvioinnissa (8) Sipoo 52 5 HV 24 Erityistason työntekijöiden jalkautuminen päiväkotiin ja lastenneuvolaan (8) Vihti 52 0-25 Ettei kukaan jäisi yksin (6) Lohja 51 5 HV 26 Psykiatrinen sairaanhoitaja neuvolassa (3) Mäntsälä 51 5 HV 27 Auttajaverkostojen johtaminen (8) Sipoo 51 4 HV Alueellinen vaativa oppilashuolto ja opetus - ALVA (9) 28 KU-kunnat: Mäntsälä, Pornainen, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää Yht.hank. 50 5 HV 29 Ensiarviointi työskentely PTA (2/8) Järvenpää 50 5-30 Tiivistetty yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perheiden sosiaalipalvelujen välillä, perheterapeuttista työskentelyotetta hyödyntäen (2/8) Tuusula 50 5 HV 12 Keski-Uusimaa 20.9.2018 *Implementoinnin helppous vs. saavutettavat hyödyt - Ei arvioitu hl Pieni hyöty, vaatii lisätyötä HL Suuri hyöty, vaatii lisätyötä hl Pieni hyöty, vain vähän lisätyötä HV Suuri hyöty, valmis juurrutettavaksi

Kaikkien ketterien kokeilujen arviointi (2/2) Ketterä Kunta Pisteet Tähdet Hyötysuhde* 31 MOPO-luokka (7) Vihti 50 4 HL 32 Vapaaehtoisten kouluttaminen (6) Askola 50 2-33 Pikkulapsityön monialainen kehittäminen osana perhekeskusverkostoa (8) Nurmijärvi 49 5-34 Eroauttaminen - Eroneuvonnan yhteistyö (4) KU-kunnat: Mäntsälä, Pornainen, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää Yht.hank. 49 5-35 Arki näppärästi haltuun - Nepsy (8) Lohja 49 5 HV 36 Oppilashuollon näkyvyys ja osallisuus (6) Hanko 49 5 HV 37 Perheviikko, perhepäivät - kodin ja varhaiskasvatuksen nivelvaiheen vahvistaminen (3) Hyvinkää 49 5-38 Lastenvalvoja mukana perhevalmennuksessa (4/8) Porvoo 48 5 HV 39 Stödgrupp för barn som upplevt skilsmässa (4) Raasepori 48 4 HV 40 Parisuhdekatsastukset (3) (Mäntsälä, Pornainen) Yht.hank. 47 5 HV 41 Koko kylä kasvattaa (Varhaisen vaiheen tuki nuorille) (8) Hanko 47 5 HV 42 Avoimet teemaillat alle kouluikäisten lasten vanhemmille (3) Siuntio 47 0-43 Nuorten jalkautuvan kyselyn käsittely (1) Porvoo 45 5 HV 44 Työkalupakin aktivoiminen käyttöön asiakkaiden tarpeiden mukaan (2) Hyvinkää 45 5-45 Eva huoltoriita - Eva terapeuttinen vanhemmuustyöskentely (9) Tuusula 45 5 HL 46 Kouluterveyskyselyn käsittely (1) Porvoo 45 4 HV 47 Lapsiperheen palvelukartta julisteena (ohr-toimintamalli) (6) Raasepori 45 3,5-48 Nopean toiminnan joukot (interventio) (8) Lohja 45 1 HL 49 Tukea monikielisille lapsille varhaiskasvatuksessa (6) Lohja 44 5 HV 50 Mies, perhe ja parisuhde (3) Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo Yht.hank. 43 5-51 Opiskeluhuolto someen (6) Porvoo 42 3,5 HV 52 Meidän olohuone (2) Lohja 40 4,5 HV 53 Nuoret neuvonantajat (1) Kaikki Uudenmaan kunnat Yht.hank. 40 2 HV 54 Vairhaiskasvatuksen yhteisöllinen hyvinvointityö (6) Porvoo 39 2 HV 55 Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi (Lean-menetelmä) (8) Porvoo 39 2 HV 56 Oppilashuollon asiakasraati (6) Sipoo 38 2 HV 57 Uusi parisuhde, uusi mahdollisuus (3) Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo Yht.hank. 37 5-58 Neuvola ja perheneuvola päiväkodissa, 3v. terveystarkastuskokeilu (2) Tuusula 37 5 HL 59 Lasten tunnetaitojen tukemisen lisääminen koko työyhteisön osalta Papilio-ohjelman avulla (6) Lohja 37 4 HL 60 Lapsiasiaihminen (1) Askola, Lohja, Hanko, Raasepori Yht.hank. 36 5 hl 61 Alku Alvan lyhytaikainen asumispalvelut (10) Porvoo 33 4 hl 62 Iltaperhekahvila (teemallinen) (2) Karkkila 30 5-63 Vankkuri (10) Porvoo 30 3 hl 64 Perheväkivaltaa nähneen ja kokeneen lapsen tukipolku (8) *Implementoinnin helppous Järvenpää vs. saavutettavat 26 hyödyt5-65 Shout out! (1) Kaikki Uudenmaan kunnat Yht.hank. 4 5 hl 13 Keski-Uusimaa 20.9.2018 - Ei arvioitu hl Pieni hyöty, vaatii lisätyötä HL Suuri hyöty, vaatii lisätyötä hl Pieni hyöty, vain vähän lisätyötä HV Suuri hyöty, valmis juurrutettavaksi

Ketterät kokeilut ilman arviota Ketterät kokeilut ilman arviota Vanhempainkoulut näkyviin uudella FB-sivulla (2) / Hanko Kerhovanhempien tapaaminen (6) / Hyvinkää Koulunkäyntiavustajan kokonaisvaltainen tuki lapselle (7) / Hyvinkää Alle 30-vuotiaiden vanhemmille tukea ja tietoa työllistymisestä ja koulutuksesta (3) / Hyvinkää Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi (8) / Järvenpää Eron ensiapupiste (4) / Järvenpää Nostetta varkkis- ja nuorisotyöhön (2) / Karkkila Yhteistyössä on voimaa (6) / Karkkila Nimetty henkilö (2) / Lohja Asiakkaiden osallistamisen mallintaminen perhekeskuksen kehittämiseen sekä maakunnan palvelulupauksen muotoiluun (2) / Lohja Liikunnan edistäminen / Lohjan liikunta (6) / Lohja Super-Suomi (5) / Loviisa Tyttöjen tila girls club (5) / Loviisa Lapsiparkki (2) / Mäntsälä Ensisynnyttäjien kotikäynnit (3) / Mäntsälä Perhetyö osana perheneuvolaa (3) / Mäntsälä Koulussa pysymisen malli (6) / Mäntsälä Varhaisen vuorovaikutuksen tuki neuvolassa (2) / Nurmijärvi Vaativan erityistason yhteistyöcase (lastensuoj., somatiikka, psykiatria) (9) / Porvoo Vanhemmuuden vahvistaminen siirtymävaiheessa (3) / Siuntio Pakolaistyön asiakaspäivystys perhekeskusten avoimissa kohtaamispaikoissa (5) / Tuusula Koulun sosionomit koulunkäynnin tukena (7) / Tuusula Päiväkodin jatkot (2) / Mäntsälä, Pornainen Suomi-kerho maahanmuuttajille (5) / Karkkila, Karviainen Avoin neuvola (2) / Mäntsälä, Pornainen 14

Uudenmaan Lapemuutosohjelman työpajojen jatkokehittämisehdotuksia Työpajatuotoksista toiminnaksi 23.8.2018 15

Työpajojen painotusalueet kehittämisen kärkien mukaan Käsitelty 10.10.2018 Ketterät kokeilut: Seminaari 8.10.2018 Ylisukupolviset hyvät käytännöt Uudellamaalla 5.9.2018 Ketterät kokeilut: Kärkikohtaiset puimalat 16.8.2018 Vanhemmuuden tuki ja eropalveluiden sovinnollisen yhteisvanhemmuuden 23.5.2018 Perhekeskus -seminaari (UM+PKS) 16.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 10.4.2018 Yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa 9.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 20.3.2018 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 5.3.2018 Hyvin integroitu on puoliksi tehty 28.2.2018 Monikulttuurisuus lapsiperheiden palveluissa (UM+PKS) 30.1.2018 Siirtymävaiheet sujuviksi lapsen elämässä 24.1.2018 Ruotsinkielinen yhteiskehittämispäivä 19.1.2018 Perhekeskuksen johtaminen -seminaari (UM+PKS) 13.12.2017 Monitoimijainen yhteistyö 11.12.2017 Ketterät kokeilut: Puimala 28.11.2017 Perhekeskus -Iloa ja kasvua yhdessä 8.11.2017 Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus 10.10.2017 Yksilöllisen hyvinvoinnin tukeminen peruspalveluissa 30.8.2017 Ketterät kokeilut alkustartti 0 25 50 75 100 TOMU PEKE VARKO EVA X X X X X X X X X X X X X X X X X X 16

Työpajakokonaisuudet Ketterät kokeilut 30.8.2017 Ketterät kokeilut: Alkustartti 11.12.2017 Ketterät kokeilut: Puimala 3.9. / 4.9. / 5.9.2018 Ketterät kokeilut: Kärkikohtaiset puimalat 10.10.2018 Ketterät kokeilut: Seminaari Palveluiden kehittäminen 8.11.2017 Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus 28.11.2017 Perhekeskus -Iloa ja kasvua yhdessä 19.1.2018 Perhekeskuksen johtaminen - seminaari (UM+PKS) 28.2.2018 Monikulttuurinen perhekeskus (UM+PKS) 23.5.2018 Perhekeskus - seminaari (UM+PKS) 16.8.2018 Vanhemmuuden tuki ja eropalvelut Monitoimijaisuus 13.12.2017 Monitoimijainen yhteistyö 30.1.2018 Siirtymävaiheet sujuviksi lapsen elämässä 5.3.2018 Hyvin integroitu on puoliksi tehty Hyvinvointityö 10.10.2017 Yksilöllisen hyvinvoinnin tukeminen peruspalveluissa 20.3.2018 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 10.4.2018 Yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa Tietopohja 9.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 16.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 17

Uusia työpajoja suunniteltaessa etsi ensisijassa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miksi: Miksi työpaja järjestetään? Mitä: Mitä näkökulmia tai asioita työpajan avulla halutaan selvittää tai ratkoa? Mikä on työpajan tavoite ja miten se linkittyy hankkeeseen? Huomioi aikaisemmin tuotettu materiaali ja jatkokehittämisen tarpeet Kenelle: Mille kohderyhmälle työpaja suunnataan? Mistä ja miten kohderyhmän henkilöt tavoitetaan? Milloin: Milloin työpaja järjestetään? Miten ajankohta tukee muuta kehittämistä ja linkittyy hankkeen tavoitteisiin? Miten: Miten työpaja organisoidaan, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin tarkoitustaan (=tavoitetta) ja tuottaa halutun lopputuotoksen? 18

Toteutetut työpajat (1/2) 30.8.2017 Työpaja: Ketterät kokeilut alkusartti 10.10.2017 Yksilöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa 8.11.2017 Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus 28.11.2017 Perhekeskus Iloa ja kasvua yhdessä 11.12.2017 Ketterät kokeilut: Puimala 13.12.2017 Monitoimijainen yhteistyö 19.1.2018 Perhekeskuksen johtaminen -seminaari (UM+PKS) 24.1.2018 Ruotsinkielinen yhteiskehittämispäivä 30.1.2018 Siirtymävaiheet sujuviksi 19

Toteutetut työpajat (2/2) 28.2.2018 Monikulttuurinen perhekeskus (UM+PKS) 5.3.2018 Hyvin integroitu on puoliksi tehty 20.3.2018 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 9.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit (osa1) 10.4.2018 Yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa 16.4.2018 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit (osa 2) 23.5.2018 Perhekeskus -seminaari (UM+PKS) 16.8.2018 Vanhemmuuden tuki ja eropalveluiden sovinnollisen yhteisvanhemmuuden kehittäminen 3.9. / 4.9. / 5.9.2018 Ketterät kokeilut: Kärkikohtaiset puimalat 8.10.2018 Ylisukupolviset hyvät käytännöt Uudellamaalla (PKS & I&O) 10.10.2018 Ketterät kokeilut Seminaari 20

Miten hyötyä työpajojen lopputuotteista Miten työpajan lopputuotteita hyödynnetään? Kuka, missä, milloin, miten Mitä muutosta odotetaan työpajan edistävän? Kuka muutosta ajaa ja miten? Kuka viestii työpajan löydöksistä ja tavoiteista? Miten tunnistetaan oikeat tahot kenelle viestiä? Pystyykö jokaisen työpajan jälkeen tunnistamaan keskeisimmät löydökset tai tavoitellut muutoskohteet? 14.2.2018 Ehdotus työpajatuotosten jatkokäsittelylle: Varataan työpajojen jälkipuinnille yhteistyöaikaa UM Lape + NHG. Ehdotetaan, että jälkikäsittelyä jaotellaan vastuualueittain (TOMU, PEKE, VARKO, EVA) tehokkaan työskentelyajan mahdollistamiseksi Hyödynnetään nelikenttäajattelua tavoitteiden jäsentämisessä. 21

Harjoitus: Työpajojen läpikäynti Käydään läpi jokaisen työpajan tuotokset Kokonaisuutena tai alitehtävittäin Valitaan jokaisen työpajojen suurimmat helmet, 3-10kpl Jäsennetään löydökset tavoitteen muotoon taulukkoon Asetetaan tavoitteet nelikenttään niiden toteuttamisen helppouden ja vaikutuksen mukaisesti. Löydettyjä helmiä voidaan yhdistää jo aikaisempien helmien (numeroiden) yhteyteen vahvistamaan jo aiemmin löydettyä asiaa (esimerkki 1., jossa helmi nro 1 on saanut samansuuntaista kannatusta kuudessa eri työpajassa. Työpajat on koodattu värikoodein.) Kaikista työpajoista ei näin ollen välttämättä jää näkyviin omaa taulukkoa, vaan kyseisen työpajan tuotokset näkyvät värikoodattuna pallona SWOT-taulukossa. Määritellään kuka vastaa minkäkin helmen jalkauttamisesta, kenelle ja miten 22

Muutoksen toteutuksen HELPPOUS Uudenmaan Lape-muutosohjelman työpajojen jatkokehittämisehdotuksia palveluiden kehittäminen Suositukset kehittämisehdotuksiksi 1. Rinnallakulkijuuden ja monitoimijaisen toimintamallin määrittäminen maakunnallisesti 16. Koulutetun kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisosaamisessa/ -työssä (ruotsinkielisyys) Helppo 16. 18. 11. 25. 15. 5. 27. 24. 2. Yhteinen asiakassuunnitelma 17. Osallistamisen teesien luominen osaksi työntekijän huoneentaulua 3. Asiakasohjaus 18. Maakunnallisen osallisuusmallin ja yhteisöllisten toimintamallien tukeminen 4. Maakunnallinen yhdenmukainen toimintamalli tiedonsiirrosta eri toimijoiden välillä 5. Yhteisöllisen tiedonsiirron toimintamallin määrittäminen maakuntaan 19. Eri maakunta-jakomallien vaikutus alueellisten PEKE malliin 20. PEKE Johtaminen 17. 10. 8. 6. 21. 27. 7. 14. 4. 13. 29. 12. 20. 23. 3. 28. 6.Vahvuuspedagogiikka 21. Maakunnallinen monikulttuuriasiantuntijuuden osaamiskartoitus 1. 7. Vanhemmuuden tuen jatkumot 22. Huomioidaan kohtaamispaikkojen suunnittelu kunta ja maakuntastrategiassa 8. Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä 9. Monitoimijaisen arviointimallin sähköistäminen ja palvelumuotoilu 10. Asiakastapaamisissa kysyttävät kysymykset 23. Kiusaamisen vastaisen strategian ja toiminnan vahvistaminen 24. Harrastustoimintojen kynnyksen madaltaminen 25. Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö 22. 9. Vaikea 2. 19. Matala Muutoksen VAIKUTUS Korkea Työpajat Monitoimijainen yhteistyö 13.12.2017 Perhekeskuksen johtaminen 19.1.2018 26. 11. Yhteensovittava johtaminen (+ Luottamuksen ja verkostoyhteistyön koulutus) 26. Hyvinvointi-indikaattorityö 12. Integraatiokummi 27. Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen arvioiminen ja huomioiminen perhekeskuksessa 13. Systeeminen työote 28. Vertaistuen ja verkostoitumisen mahdollistaminen perhekeskuksen avoimessa kohtaamispaikassa 14. Ketterä kokeilukulttuuri 29. Lapsen edun nimissä perhekeskuksen eri työntekijät ottavat puheeksi sovinnollisen yhteisvanhemmuuden (esim. sopimusten päivittäminen) 15. Varhaiseen tunnistamisen työkaluja 23 Siirtymävaiheet sujuviksi 30.1.2018 Monikulttuurisuus 28.2 Integraatiotyöpaja 5.3.2018 Yksilöllinen hyvinvointityö 10.10.2017 Yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa 10.4 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 9. ja 16.4 Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus 8.11.2017 Perhekeskus seminaari 23.5.2018 En Systemisk verksamhetsmodell för barnskyddet 24.1.2018 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 20.2 Uudistuva perhekeskus 28.11.2017 VATU-työpaja 16.8.2018

Yhteistyö- ja vastuu ehdotukset 7. Vanhemmuuden tuen jatkumo LOHJA? 8. Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä?? 15. Varhaiseen tunnistamisen työkaluja ja osaamista perustasolle PERHEET KESKIÖÖN + SIPOO? 16. Koulutetun kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisosaamisessa/ -työssä (ruotsinkielisyys) FSKC+NHG ja RAASEPORI? 23. Kiusaamisen vastaisen strategian ja toiminnan vahvistaminen PORVOO? 25. Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö HYTETYÖ(hankkeet) NURMIJÄRVI? 24

Suositukset kehittämisehdotuksiksi sujuvaksi 30.1.2018 (+ muiden työpajojen yhdistymien) Siirtymävaiheet Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta 1. Rinnallakulkijuuden määrittäminen Monitoimijaisen arvioinnin määrittäminen (kansallisesti ja maakunnallisesti) Palvelukokonaisuus rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa; asiakaskokemus Erityisen paljon tukea (sekä pedagoginen että hoidollinen) tarvitsevien oppilaiden rinnallakulkijuuden määrittäminen monitoimijaisessa yhteistyössä Resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen (tiedolla johtaen) Palvelun arvo tulee perustella asiakaslähtöisesti Olennaista on tarjota asiakkaan näkökulmasta hyödyllisintä / vaikuttavinta palvelua Määritellään kotoutumissuunnitelmien vastuutahot Luodaan toimintamalli ja vastuut monitoimijaiselle yhteistyölle Määritellään asiakkaan asiakasosallisuuden erilaiset muodot Määritellään tavat joilla asiasta viestitään asiakkaalle Lapsen/ nuoren huomioiminen/ kuuleminen perhekuntoutuksessa Asiakkaan kokemustiedon hyödyntäminen kaikissa palveluprosessin vaiheissa, koko perheen tarpeiden kokonaiskuva Asiakas osallinen asiakastiedonkirjaamisessa (asiakkaan kuuleminen) Monitoimijaisen arviointimallin kansallinen ja maakunnallinen kehittäminen Yhdyspintaselvitys Kananojan suositukset Järjestämislaki Elina Stenvall/SOS- Lapsikylä yhteistyössä Lohjan ja Vihdin (Karviainen) toimijoiden kanssa Palvelukokonaisuuden toimijat yhdessä asiakkaiden kanssa Toteutuksen tarkempi suunnittelu ja eteenpinvienti yhteistyössä toimijoiden kesken 5/2017 mennessä. Syksy 2018 yhteinen työskentely Lohja ja Karviainen Maarit Lindman, Sanna Nieminen Kaikki palveluiden kehittäjät kaikilla tasoilla Osaamisen yhdistämisen malli Perhekeskustasolla tarvitaan erityispalveluja peruspalvelujen tueksi ja toisin päin (Perheoikeudelliset ja eropalvelut, lastensuojelu ja varhaisen vaiheen sosiaalityö, päihde- ja riippuvuuspalvelut, lääkärinpalvelut; pediatri, psykiatri, gynekologi, neurologi) Viedään esitys maakuntavalmisteluun Palvelut nivoutuvat saumattomasti toisiinsa ja asiakas saa oikean palvelun oikeaaikaisesti Sanna Nurminen UM Lape Suvi Nieminen PKS Lape 2. Yhteinen asiakassuunnitelma Yhteisen asiakassuunnitelman laatiminen palvelemaan myös asiakasiirtymiä si+so+te yhdyspintoihin, huomioiden myös lasten, nuorten, perheiden sekä aikuisten palveluihin Päällekkäisen työn välttäminen Asiakaslähtöisesti suunniteltu kokonaisvaltainen suunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja jonka tekemiseen aktiivisesti osallistua Sähköisen asiakassuunnitelman konseptointi ja määrittäminen Perhekeskustoimintam allin kehitystyö Sähköisten lomakkeiden kehitystyö Kansallinen arkkitehtuurityö Maakunnallinen PEKE Monitoimijainen arviointityöryhmä + kansallinen Tarkastuspiste 09/2018 Jatkokehittäminen määritellään tässä yhteydessä Sanna Nieminen Kaikille (KT) 25

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Yksilöllinen hyvinvointityö 10.10.2017 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 3. Asiakasohjaus Asiakastarpeista lähtevä asiakasohjaus on järjestäjän tärkein työkalu Maakunnallinen asiakasohjauksen malli lasten, nuorten ja perheiden palveluihin Perhekeskussuunnit elman osa Palvelukuvaukset Sote- ja maakuntavalmistelu LaNuPe Syksy 2018 alkaen Kaikille (KT ja MT) Hanna Tiirinki 26

Suositukset kehittämisehdotuksiksi sujuvaksi 30.1.2018 (+ muiden työpajojen yhdistymien) Siirtymävaiheet Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta 4. Maakunnallinen yhdenmukainen toimintamalli tiedonsiirrosta eri toimijoiden välillä Yhdenmukaistetaan kuntien tiedonsiirtolomakkeet monialaiseen käyttöön jotta asiakkaat tietävät mitä tietoja siirtyy ja miksi Määritellään sähköísen lomakkeen tietosisältö, rakenne ja käyttötavat Tehokas apu vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, ei riitä, että koulussa on kivaa, jos iltaisin ei ole harrastuksia Tehdään rakenteinen ja selkokielinen lomake Huomioidaan eri ikäryhmittäiset tarpeet lomakkeen toiminnassa Laaditaan maakunnallinen toimintamalli miten tiedonsiirrosta kommunikoidaan asiakkaalle selkeä tehtävänjako yhdyspintojen toimijoiden kesken, rakenne eri palvelujen yhteensovittamiselle Yhteinen asiakassuunnitelma Kirjataan tehtäväksi jatkotyöstämisen listalle hankeraportiin. Kansallinen kehitystyö, Apotti Tietosuojalait Maakunnallinen ja valtakunnallinen kehittämistyö Hankekauden aikana. Kartoitetaan muissa hankkeissa tai maakunnissa käytössä tai kehitteillä olevat mallit Maakunnan yhteinen tietovaranto, josta järjestäjä päättää Maakunta 10/2018 tarkennetaan juurruttamisen suunnitelma Puimala Hankkeen sisäinen arviointi. Maarit Lindman, Sanna Nieminen Kuntien vastuuhenkilöt Hanketoimisto Sanna Nurminen UM Lape Suvi Nieminen PKS Lape Maakunnallinen yhden mukainen tiedonsiirto- ja toimintamalli Ratkeaa KT 5. Yhteisöllisen tiedonsiirron toimintamallin määrittäminen maakuntaan: Oppilashuoltolain tulkinnan selkeyttäminen luo pohjaa Määritellään maakunnallinen toimintamalli yhteisölliselle tiedonsiirrolle esim. luokan siirtyessä uudelle luokkaasteelle. Sähköinen lomake opettajan/- jien täydennettäväksi Määritellään tarvittavat tietorakenteet ja elementit kuten vahvuudet ja tuen tarpeet sosiaalisiin suhteisiin, kiusaamiseen, päihteiden käyttöön ja muuhun oleelliseen liittyen. Määritetään toimintamalli tiedonsiirron vastuista Määritellään tiedonsiirtymisen aikataulutus Kansallinen verkosto kehittää toimintamallia > verkostolle tarpeen kommunikointi ja yhteisen juurruttamisen suunnittelu 09/2018 Huomioitavaksi myös 10.4. yhteisöllisen hyvinvointityön materiaalit 30.8. kansallisen työn julkaisu Anne Salmela johtava koulupsykologi ja Tiina Luomala vararehtori Sipoosta vietsinviejinä Kaikille (KT) Maakunnallinen Varko säännöllinen tilannekatsaus Maarit Lindman jokainen katsoo oman kunnan osalta perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto opas 27

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Siirtymävaiheet sujuvaksi 30.1.2018 (+ muiden työpajojen yhdistymien) Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 6.Vahvuuspedagogiikka Suunnitellaan koulutus Toimintakulttuuri muuttuu vahvuuskeskeiseksi Suunnitellaan ja toteutetaan koulutus Eri kehittämisen kärkiin Suunnittelu kevät 2018 Koulutukset syksy 2018 Tiedottaminen ohryssa Maarit Lindman, Sanna Nieminen 7. Vanhemmuuden tuen jatkumot Kartoitetaan hyvät käytännöt sekä mallinnetaan yksilölliset ja yhteisölliset toimintamallit vanhemuuden tueksi kun lapsi siirtyy perusopetukseen Huomioidaan sähköiset palveluinnovaatiot Hyödynnetään lasten- ja äitiysneuvoloissa olevia toimintamalleja Hyvät käytännöt koottu Suositukset toimintamalleiksi määritelty Huomioidaan myös päihdekasvatus ja arjen hallinnan toimet (kouluikäisen tukeminen) Tellervo Ujas, Vavavalmennus Sähköinen perhekeskusmalli Jatkokehitystyö 2019 Syksy 2018 Lapeohry Lohja +? Maikki Arola Sanna Nieminen Maarit Lindman 8. Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä Vahvuuspedagogiikka osana tätä (6) Opinto-ohjauksen roolia osana yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointityötä halutaan terävoittää Opiskelijahuollon ja opintoohjauksen yhteisten käytäntöjen määrittely ja vuosikellon luominen Asiakasosallisuus Oman urapolun löytyminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ohjaamo-yhteistyö Pyydä apua-nappi Suunnittelu kevät 2018 Koulutuus/työpaja syksy 2018 Alkupamaus työpaja/koulutus 14.11.18 Tiedottaminen ohryssa Halukkaat Maarit Lindman, Sanna Nieminen 28

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Monitoimijainen yhteistyö 13.12.2017 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 9. Monitoimijaisen arviointimallin sähköistäminen ja palvelumuotoilu Sidotaan monitoimijainen arviointi osaksi yhteistä asiakasuunnitelmaa Tuetaan suunnittelutyötä Tunnistetaan halukkaat pilottikunnat ja projektoidaan työ Tiedon vähimmäisvaatimukset ja sen rakenteistaminen Tietosisällön runko Työkalut tietojen keruuseen, tiedon siirtoon ja saavuttamiseen Yhteinen alusta kertomukselle ja kirjaamis- ja lukuoikeudet rajatulle joukolle Pilotointi ja juurruttaminen Kansallinen malli Maakunnalliseen kehitystyöhön sitominen Valmistelutyötä syksyllä 2018 Pilotointi 2019 Kansallinen yhteistyö Kaikille (KT ja MT) Maarit Lindman (+PKS) 10. Asiakastapaamisissa kysyttävät kysymykset Suunnitellaan tapa miten asiakastapaamisissa aina kysyttävät kysymykset sadaan vietyä käytäntöön Huoneentaulu Luodaan synteesi asiakaskysymyksistä Laaditaan kysymykset kansankielellä Suunnitellaan levittämisen tapa ja julkaiseminen Kaikkiin kehittämisosaalueisiin Vuoden 2018 aikana Lape verkkosivuilla tiedottaminen Maikki Arola Kaikille (MT) 11. Yhteensovittava johtaminen (+ Luottamuksen ja verkostoyhteistyön koulutus) Kaikissa siirtymissä tarve yhteistyön, verkostoyhteistyön ja luottamuksen luomiselle ammattilaisten välille asiakasrajapinnassa korostuu Järjestetään luottamus ja verkostoyhteitsyön koulutusta Eri kehittämisen kärkiin Suunnittelu kevät 2018 Koulutukset syksy 2018 Tiedottaminen ohryssa Maarit Lindman, Sanna Nieminen Integraatiokummien verkosto 29

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Hyvin integroitu on puoliksi tehty 5.3.2018 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 12. Integraatiokummi Integraatiokummius on jo lanseerattu ja verkostotapaamiset on aikataulutettu Poimitaan soccan sivulta tavoitteet Lape Uusimaa koulutussuunnitelm a Muutosagentit PKS ja Uusimaa Verkostotapaamisis sa arvioidaan toiminnan vaikutuksia yhdyspintatyöhön Kaikille (MT) Muutosagentit PKS ja Uusimaa 13. Systeeminen työote Seurataan kansallista linjausta ja tarvittaessa ajetaan Uudenmaan alueella systeemisen työotteen kouluttaja koulutusta Työpajat x 2 : Systeemisen sosiaalityön työpajat johtaville sosiaalityöntekijöille, päälliköille ja kouluttajille 9 ja 11/2018 14. Ketterä kokeilukulttuuri Jatketaan ketterien kokeiluiden toteuttamista ja kootaan jatkossakin yhteen samaan aiheeseen liittyviä kokeiluja Integratiivisen työn edistäminen Systeemisen työotteen hallinta Asiakaslähtöisen työn edistäminen Vältetään päällekkäinen työ Mahdollistetaan nopeat innovaatiot Johtaminen sallii ja suosii kokeilukulttuuria hyvien toimintamallien levittäminen Lape Uusimaa koulutussuunnitelm a Syksyllä 2018 seurataan kansallisen työn etenemistä. Tarvittaessa koulutussuunnitelma Halukkaat (MT ja KT) Lape Uusimaa koulutussuunnitelm a ITLA-rahoitus ja koordinointi huomioiden Kaikille (MT) Kouluttaja koulutuksien kävijöiden määrä Systeemisen työotteen koulutuksen kävijöiden määrä Kouluttaja koulutus UM-maakunta kevät 2019 Vaikuttavaksi koettujen/ näyttöön perustuvien ketterien kokeilujen määrä Uusien toimintamallien käyttöönotto/juurr uttaminen Lape Uusimaa ohjausryhmä Lape Uusimaa hanketoimisto ja ohjausryhmä 30

Suositukset kehittämisehdotuksiksi 8.11.2017 Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta 15. Varhaiseen tunnistamisen työkaluja ja osaamista perustasolle Työkalupakin kokoamien Osaamistarpeen kartoittaminen Koulutus varhaiseen tunnistamiseen (työkalujen esittely) Koulutussuunnitelma (IPC, Lapset puheeksi, Mielenterveyden ensiapu, ym. Innokylä) Mittareiden käyttö PKS erityistason pilotteihin (oppimisen ja kehityksen pulmat, konsultaatiorak enteet, Lasten ja nuorten mielenterveysry hmät) Koulutuskortit 6/2018 Työkalujen koonti ja koulutus Koulutussuunnitelma Maarit Lindman Sanna Nieminen Perheet keskiöön ja halukkaat 16. Koulutetun kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisosaamisessa/ -työssä (ruotsinkielisyys) Koulutusta kokemusasiantuntijoille on riittävästi tarjolla, mutta tarjontaa ruotsinkielelle tarvitaan lisää (järjestöt, seurat?) Lastensuojelun kokemusasiantuntijat erityisesti (sve) Koonti mitä tarjolla (sve) mahdollisesti yhteistyössä NHG Asiakasosallisuu s (lait) Osallisuusverko sto / Nina Österman Kuntien toimijat Maakunnat mahdollisesti yhteistyössä NHG Seuranta jää auki Ylläpito Koulutetut kokemusasiantuntijat ry? FSKC ja NHG kunta? Maarit Lindman 31

Suositukset kehittämisehdotuksiksi yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 20.3.2018 Osallisuutta ja Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 17. Osallistamisen teesien luominen osaksi työntekijän huoneentaulua Työntekijän viisi kysymystä (sisällön laajennus) Laajentaa henkilöstön käsitystä osallisuudesta ja tuoda laadukkaan osallistamisen periaatteet arkipäiväiseen työhön Viisi kysymystä Muut työpajat Huomidaan jo tehty kehittämistyö (THL, maakunta, Unicef jne.) Maikki Arola Syksy 2018 Maikki Arola Kaikille (MT) 18. Maakunnallisen osallisuusmallin ja yhteisöllisten toimintamallien tukeminen Osallisuusmallien ja kokemusasiantuntijuuden nostaminen maakunnalliseen kokonaisuuteen. Asiakkaiden osallistaminen yhteisöllisyyden suunnitteluun. Maakunnan tukeminen osallisuuden rakenteiden luomiseen. Eri ikäryhmien osallistaminen. Esim. Asuinympäristön kehittäminen. Osallistamisen työkalupakki eri kohderyhmät ja tarpeet huomioiden. Osallisuusjohtajien työn tukeminen ja nivominen kohderyhmäspesifimpään osallisuuskehittämiseen. Vanhat ja uudet mallit samoihin kansiin. Arviointi. Maakunnan rakenteiden, mm. maakuntastrategia / sotekeittokirja ja osallisuusohjelman valmistelun tukeminen Kuntien olemassa olevat osallisuusohelmat Ihmisoikeudet Hanketyösidonnaisu udet Muiden maakuntien osallisuusohjelmat Palvelulupaus Sotekeittokirja Sote- ja maakuntavalmistelu Sote- ja maakuntavalmistelu LaNuPe IPA -ryhmä Tiedoksi maakuntaan kesä 18 ja syksy 18 Hanketyö Maikki Arola ja Soili Partanen 32

Suositukset kehittämisehdotuksiksi perhekeskus 28.11.2017 Uudistuva Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta Alueellisen mallin suurimpana hyötynä paikallistuntemuksen säilyttäminen Isona haasteena nähdään resurssien ja osaamisen epätasainen jakautuminen Ei voida asettaa tavoitteita, koska päätöstä Uudenmaan maakunnan alueellisesta jakautumisesta ei ole tehty. Yhteenveto työpajan tuotoksista lähetetty THL:lle 2.1.2018 perhekeskustoimintamallin jatkovalmistelua varten. Osin alueellinen ja osin keskitetty; hyötynä palveluiden tasalaatuisuus Keskustelua herätti pks:n suhde aluejakoon: jos / kun Uusimaata aletaan pilkkomaan pienempiin alueisiin, mikä on pks:n rooli, kuuluuko se jakoihin mukaan vai jääkö omaksi alueekseen? 19. Eri maakunta-jakomallien vaikutus alueellisten PEKE malliin Keskitetty malli; johtamisen ja palveluiden yhdenvertaistaminen Huolta herätti järjestelmän kankeus ja byrokratian lisääntyminen sekä alueellisen tuntemuksen heikentyminen Kansalliset perhekeskuksen johtamisen mallit Maakuntavalmi stelu Hanketyö Yhdyspintaselvit ys LAPE-akatemiat 33

Suositukset kehittämisehdotuksiksi johtaminen 19.1.2018 Perhekeskuksen Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta Asiakaskokemustiedon hyödyntäminen johtamisessa 20. PEKE johtaminen Kokemustiedon hyödyntäminen Perhe oman arkensa asiantuntija Moninaisten perheiden tilanteiden yksilöinti Asiakkaat mukana kehittämistyössä Kuntien toimijat Ketterät kehittäjäverkostot Puimalat Hankkeen sisäinen arviointi Kuntien vastuuhenkilöt Hanketoimisto Roolit, tehtävät, moniasiantuntijainen yhteistyö ja sen johtaminen Laadukkaat siirtymävaiheiden prosessit (lakisääteiset palvelut, järjestöt. Srk asiantuntijuuden hyödyntäminen laajasti) yhteinen työ arjessa ammattilaisilla. Tarvitaan lapsilähtöiset palvelut työkalupakki vanhemmuuteen ja hyvinvointiin. Tarvitaan yhden luukun periaate: palvelut juoksee, ei asiakas Kuntien johtajat, päälliköt, lähiesimiehet Puimalat Hankkeen sisäinen arviointi Kaikki omilla kehittämisalueillaan Sähköinen perhekeskus ja sen johtaminen Tuodaan palvelut asiakkaiden kotiin Tarvitaan yhteinen tietojärjestelmä: tietopohja, mihin kirjataan perheen historia. Sähköinen perhekeskus toimintamalli kehitetään valtakunnallisen verkoston yhteisenä työnä Kunnat ja maakunnan ICT yhdessä Malli syntyy LAPEhankekauden aikana ja sen seuranta kuuluu LAPE - hankkeelle Sanna Nieminen Järjestöyhteistyön mallintaminen ja sen johtaminen Avoimien kohtaamispaikkojen ja yhteisten palvelumuotojen kehittäminen Kynnyksettömät palvelut, vertaisryhmätoiminta ja järjestöjen asiantuntijatuki täydentävät lakisääteisiä palveluja. Yhteistyössä Perheet keskiöön hankkeen kanssa Tehdään yhteinen työsuunnitelma kevään 2018 aikana. Sanna Nieminen Muutoksen johtaminen Yhteisen työn ja yhteistyön johtaminen Asiakas- ja palveluprosessien johtaminen Verkostojohtaminen Osaamisen johtaminen Johtamisverkoston luominen ja koulutus yhteistyössä Etelä-Karjan LAPE-hankkeen kansa. Verkostoon voi johtajat itse ilmoittautua Lopullisesta toimintamallista päätetään maaliskuussa, kun hankkeen jatko selviää Maakunnallinen peke-ryhmä + mahdolliset muut Vastuu hankeaikana työpajojen sisältöjen toteuttajilla. Hanketoimisto käynnistää verkoton yhdessä ilmoittautuneiden kanssa ja auttaa käynnistymisessä Selvityshenkilönä muutosagentti Toimintakulttuurin muutoksen johtaminen Yhteiset asiakkaat Tasalaatuiset palvelut Eri toimijoiden sitoutuminen yhteiseen työ Yhteisen työn toimintakulttuurin rakentaminen Alueellinen asiantuntijuus Jalkautetaan em. johtajaverkoston avulla. Maikki Arola Hanna Tiirinki Maarit Lindman Sanna Nieminen Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen pelisääntöjen luominen Perehdytysmateriaalit Koulutukset Toimintakulttuurin muutos Yhtenäiset pelisäännöt Uudet työntekijät omaksuvat suoraan toimintamallit Vanhat pystyvät omaksumaan uutta Hanketyö + MT +KT Sanna Nurminen UM Lape Suvi Nieminen PKS Lape Vertikaalinen ja horisontaalinen johtamisosaaminen Kehitetään linja- ja verkostojohtamisen kokonaisuutta vrt. peke joht2 34 Sanna Nurminen UM Lape Suvi Nieminen PKS Lape

Suositukset kehittämisehdotuksiksi 28.2.2018 Monikulttuurisuus Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta 21. Maakunnallinen monikulttuurisuus -asiantuntijuuden osaamiskartoitus Kartoitetaan kunnissa olemassa oleva osaaminen ja kohtaamisen työkalut Esim. kulttuuritulkit www.moped.fi Henkilökunnan verkostoituminen eri kulttuuritaustaisen asiakkaiden kohtaamisessa tiedon jako Järjestöt Kansallinen kehittäminen Maakuntavalmistelijat Lanupe Kuntiin jäävien palveluiden johtajat, Hyte-yhteistyö Hanna Tiirinki LANUPE:lle 22. Huomioidaan kohtaamispaikkojen suunnittelu kunta ja maakuntastrategiassa Huomioidaan perhekeskustoiimntamallin kohtaamispaikkojen kriteerit strategisessa valmistelussa ja suunnittelussa Huomioidaan erilaisten asiakkaiden tarpeet Turvataan lähipälvelut/kohtaaniset lähellä Perhekeskustoi mintamallin kehittäminen sekä kansallinen, että maakunnallinen Maakuntavalmistelu Lanupe Kuntiin jäävien palveluiden johtajat, Hyte-yhteistyö Järjestöt Hanketyö Sanna Nieminen 35

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa 10.4.2018 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta 23. Kiusaamisen vastaisen strategian ja toiminnan vahvistaminen Viedään vahvemmin maakunnalliseen ja kunnalliseen strategiaan ja nimetään vastuutahot Tietoa kiusaamisen ehkäisyn malleista ja toimintatavoista tulee levittää paremmin vanhemmille, oppilaille ja harrastustoimintaan Tavoitteena saada selkeämpää tietoa keneen ammattilaiseen voi olla yhteydessä, jos kiusaamista esiintyy Kiusaamisen ehkäisyn raportti Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmat Alueen viranomaisilla Halukkaat kunnat Hyte suunnitelmat Kuntien suunnitelmista vastaavat tahot 24. Harrastustoimintojen kynnyksen madaltaminen Hanketyö ja kokeilut 36

Suositukset kehittämisehdotuksiksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin indikaattorit 9. ja 16.4.2018 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuu-henkilö/t hanketoimistosta Maakunnallisen ehkäisevän päihdetyön sekä toiminnallisten ja päihderiippuvuuksien työkalupakki 25. Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Kartoitetaan parhaat käytännöt Huomioidaan kansallinen kehittämistyö Osaamisen kasvattaminen ja koottu työkalupakki erilaisiin tarpeisiin Järjestöjen toiminta Ehkäisevän päihdetyön ohjelmat Hyte-työ Kansallinen kehitystyö Laura Barck? (Maarit kysyy) Maarit Lindman Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Olemassa olevien käytäntöjen kartoittaminen Hyvien vuorovaikutussuhteiden tukeminen Arjenhallinta, kohtaamiset, päihteet, mielenterveys, vuorovaikutustaidot, Kiintymysvanhemmuus, vanhempien tunnepuolen ohjaus Mielenterveysseura Opetussuunnitelmat Perhekeskus Maarit Lindman Sanna Nieminen verkkokurssi A- klinikka säätiö + (hyte hankkeet)?? Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa Hiljaisia signaaleja tulee osata kuunnella ja toimia niiden perusteella Rakennetaan matalan kynnyksen palveluita esim. apuanappi Perhekeskuslainsäädäntö Kuntien toimijat Ketterät kehittäjäverkostot Puimalat Hankkeen sisäinen arviointi Kuntien vastuuhenkilöt Hanketoimisto Pitkät jonot, resurssien vähäisyys ja huono kommunikaatio haittaavat tätä; palveluita ei tunneta ja niitä ei saavuteta Palveluita tulee tiedottaa, somekanavien hyödyntäminen, Suomi.fi sivustoille maakunnan palvelut Sanna Nieminen (PEKE) 26. Hyvinvointi-indikaattorityö Esitys THL:n Nina Halmeelle lähetetty 37 Saada maakunnallisia indikaattoreita, jotka kuvaavat hyvinvointia pahoinvoinnin sijaan THL kouluterveyskyselyn käsittelyn ohjeistus Maakunnallinen Nuorisovaltuusto THL Maikki Arola

VATU-työpaja 16.8.2018 Tehtävä/t Tehtävän/toteutuksen kuvaus Tavoite/et Sidonnaisuudet Vastuutaho / aikataulu jalkauttamisessa Toteutuksen seurantatavat Vastuuhenkilö/t hanketoimistosta 27. Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen arvioiminen ja huomioiminen Eri ammattilaisten verkostoimainen yhteistyö perhekeskusrakenteen sisällä Palvelukenttä tulee läpinäkyvämmäksi sekä perheille että ammattilaisille Lapsenhuoltolaki Lastensuojelulaki Uudenmaan perhekeskus 2018 -raportti Hankeorganisaation eri tasot Sanna Nieminen Perhekeskuksessa vastuutyöntekijä (sosiaaliohjaaja), jolla aina ajantasainen tieto perheen tilanteesta ja tarvittavista palveluista Avun ja tuen tarjoaminen perheelle pitkäjänteisesti (esim. ennen ja jälkeen varsinaisen kriisitilanteen) Asiakasvastuun kirkastaminen kaikilla toimijoilla on vastuu perheen hyvinvoinnista, mutta joku pitää langat käsissä Palveluohjauksen juurruttaminen ja siinä onnistuminen Perheillä tunne, että heistä huolehditaan myös pahimman kriisivaiheen yli Sosiaalihuoltolaki Kaikille MT ja KT 28. Vertaistuen ja verkostoitumisen mahdollistaminen Perheille mahdollisuuksia & tietoa saada vertaistukea ja verkostoitumiskanavia Ammattilaisille tietoa ja kyvykkyyttä edistää perheiden vertaistukea ja verkostoitumista Myös hoivaparkki tai vastaavan toiminnan mahdollistaminen jaksamisen tueksi Perhekeskukseen kootaan perheille tietoa sekä konkreettisia mahdollisuuksia saada vertaistukea (mm. vertaisryhmiä koko perheelle, vanhemmille sekä lapsille, hoivaparkki lapsille) Järjestöjen hyödyntäminen vertaistuen ja verkostoitumisen mahdollistajina Lapsenhuoltolaki Uudenmaan perhekeskus 2018 -raportti Hankeorganisaation eri tasot Kaikille MT ja KT Sanna Nieminen 29. Lapsen edun nimissä perhekeskuksen eri työntekijät ottavat puheeksi sovinnollisen yhteisvanhemmuuden (esim. sopimusten päivittäminen) Ammattilaiset auttavat ja tukevat vanhempia päätöksenteossa lapsen etu edellä Perhekeskuksen työntekijät ottavat sovinnollisen vanhemmuuden suunnitelmallisesti puheeksi vanhempien kanssa esim. neuvolakäyntien yhteydessä työntekijä kysyy vanhemmilta mahdollisesta lapsen huoltosopimuksesta ja sen päivittämisestä Ammattilaisten laaja ja sitoutunut kiinnostuminen perheeseen Moniammatillisen yhteistyön lisääminen perhekeskuksessa Nykyistä ajantasaisemman kuvan muodostaminen perheiden tilanteesta Oikeudenmukaisuuden lisääminen vanhempien välillä Lapsenhuoltolaki Uudenmaan perhekeskus 2018 -raportti Hankeorganisaation eri tasot Kaikille MT ja KT Sanna Nieminen 38

Yhteistyössä kehitetyt toimintamallit (mm. PKS, HUS) Koulupoissaolot Yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskelijahuollon toimintamallit Esiopetuksen oppilashuolto -esite Systeemisen lastensuojelun koulutus Sijaishuollon valvonnan lomake Trello Mielenterveyden työkalut perustasolle (IPC, Varhain, nettija ostopalveluterapiat lieviin ja keskivaikeisiin ahdistuneisuushäiriöihin) ADHD-nuoren hoitopolku Family school Perhekeskustoimintamalli Temaattisten työryhmien tuotokset (VATU, ERO, MOKU) Yhteinen lähestymistapa Luo luottamusta suojele lasta -koulutus 39

JUURRUTTAMISKLINIKAN TYÖSKENTELYN OHJEITA Etukäteisaineisto A4 juurruttamisen suunnitelma on lähetetty etukäteen Pyydetty tutustumaan etukäteen Juurruttamisen klinikan ohjelma 30 min taustamateriaalin läpikäyminen Juurruttamisen suunnitelman läpikäyminen 1,5h työskentelyä Paikallinen kehittämistyö 20 min (Maikki) Millaisia kärkiä/ teemoja omassa kunnassa on edistetty? Ketterät kokeilut 20 min (Maarit) Mikä kokeilu herättää kiinnostusta? Työpajojen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset 20 min (Sanna) Herättääkö joku kuudesta toimenpiteestä innostusta? 30 min loppukeskustelu 40

TEHTÄVÄNANTO JUURRUTTAMISEN KLINIKALLA 1. Paikallinen kehittämistyö muutosohjelman aikana/jälkeen (Maikki) Kerätään 3-5 keskeistä kehittämisteemaa alueittain Viedään fläppitauluille Tuodaan näkyväksi omalle ja muille kunnille Käydään keskustelua, kuinka toteutetaan eri maakunnissa Ajankäyttö: Noin 20 min kokonaisuus (sis. läpikäynnin, 4 min/kunta) 2. Alueelle juurrutettavat kokeilut (Maarit) Esitetään puimaloiden tuotokset Hetken pohdinta: Mitä (muiden kuntien) kokeiluja aiotte ottaa kokeiluun vuonna 2019? Mitä kokeilun kokeileminen edellyttää? Yhteinen purku 3. Työpajojen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset (Sanna) Sidonnaisuudet maakunnalliseen kehittämistyöhön muutosohjelman päätyttyä Esitellään valikoidut kehittämisen aihiot (työpajojen jälkipuinnit) Keskustellaan mahdollisista yhteistyön aihioista 41

Ohje juurruttamisen suunnitelman laadintaan Erillinen LOMAKE suunnitelman tekemiseen. Teidän ei tarvitse kuvata kuin omaa kehittämistyötänne ja juurruttamisen suunnitelmaa koskevat teemat. Tarpeettomat teemat voi poistaa. Suunnitelma laaditaan vastaamalla mustalla tummennettuna esitettyyn kysymykseen. Harmaalla kursiivilla kirjoitetut esimerkkitekstit kannattaa poistaa ja kirjoittaa vastaus sen tilalle. Juurruttamissuunnitelman taustamateriaalina voi toimia oman kuntanne LAPE-ryhmän muistiot, yhdyspintaselvitys, LAPE-internetsivuilta löytyvät työpajojen tuotokset, selvitykset, ketterien kokeilujen tuloskortit ja arvioinnit (puimala ja kortti), asiakas- ja asukaskyselyt ja tiedotteet. Juurruttamisen suunnitelma liitetään osaksi LAPE-ohjelman loppuraportointia. Tämän vuoksi pyydämme toimittamaan juurruttamisen suunnitelmat Uudenmaan LAPE -hanketoimistolle 22.10.2018 mennessä osoitteeseen maikki.arola@lohja.fi. Muuta dokumentaatiota koskien loppuraportointia ei teiltä odoteta. 42

LAPE Uusimaa stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 43