PÖYTÄKIRJA. Diar Isid kävi lyhyesti edellisen kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja hyväksyttiin.

Samankaltaiset tiedostot
PÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:05. Läsnäolijat esittäytyivät.

Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

PÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 12:10. Todettiin läsnäolijat.

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

PÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:05. Läsnäolijat esittäytyivät.

Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

PÖYTÄKIRJA. Asialistaan lisättiin kohta 5. Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset.

Merkittävät tulvariskialueet

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Aika ja paikka: , klo 9:00, Pudasjärven kaupungintalo, kokoustila Kotka

Pyhäjoen tulvariskien hallinta

PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

PÖYTÄKIRJA. Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous. Aika ja paikka: klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.

Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Paikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: , klo 12:00-12:54

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Tavoitteiden kytkenta tulvariskiin ja toimenpiteisiin

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Tulviin varautuminen

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI

MUISTIO. Aika ja paikka: , klo 12:30 15:30 Pudasjärvi, valtuustosali Otava, Varsitie 7

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Ivalojoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja (TARKASTAMATON)

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Aika ja paikka: klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja, Oulu

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson

Lapuanjoen, Kyrönjoen ja Laihianjoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmien

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen

Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä

Ehdotus Iijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella

1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella

Pudasjärven tulvakartta

Aika ja paikka: , ELY POP Neuvotteluhuone Kotka, Veteraanikatu 1, Oulu

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta

Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista sekä ELY-keskuksen vastine

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista

Transkriptio:

PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 8.2.2013 klo 9:00 Paikka: Hotelli Herkko, Taivalvaarantie 2, Taivalkoski Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Horsma Aaro (asiantuntija), Isid Diar (siht.), Kuosmanen Kari, Mattinen Markku, Partala Erkki, Pätsi Tarmo, Rämet Jussi (pj), Varanka Raimo, Vitikka Markku Jakelu: osallistujat, Haukivaara Pentti, Honkakunnas Tomi, Kauhanen Lauri, Panula-Ontto Vuokko, Saarijärvi Veli, Talala Eero, Yrjänä Timo, Oulun kaupunki 1. Avaus Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:10. Todettiin läsnäolijat. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Diar Isid kävi lyhyesti edellisen kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja hyväksyttiin. 4. Ajankohtaiset asiat Diar Isid kertoi ajankohtaisista asioista: - Tulvaryhmään ei ole tullut jäsenmuutoksia, Yli-Iin liityttyä Oulun kaupunkiin ei uusia edustajia ole vielä nimetty. - Valtakunnalliset ohjeet tulvariskien hallinnan suunnittelusta löytyvät internetistä http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27626&lan=fi - SOVA-lain mukaisen ympäristöselostuksen sisällöstä kuullaan 1.5.-30.7.2013, samassa kuulemisessa esitellään jo laadittuja tulvavaarakarttoja sekä tulvariskien hallinnan tavoitteita - Pudasjärven tulvavaarakartat ovat olleet jo vuoden valmiit ja tulvariskikartoitusta on aloitettu, mutta nyt työ on ollut jäissä. Vuoden 2013 aikana tulvariskitiedot tallennetaan SYKEn uudella työkalulla - ELY-keskus päivittää parhaillaan suunnittelun toimintasuunnitelmaa, nyt netissä oleva versio on vanhentunut - ELY-keskuksessa on tulossa useita henkilömuutoksia, jotka vaikuttavat tulvaryhmän toimintaan: Diar Isid siirtyvät toiseen ELY-keskukseen ja Kimmo Aronsuu jää opintovapaalle. Korvaavat henkilöt aloittavat mahdollisimman pian. 5. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Diar Isid kertoi toimenpidesuunnittelun vaiheista vuosien 2013 ja 2014 aikana, tulvariskien hallinnan tavoitteiden käsittelystä sekä tulvaryhmäläisiltä ja muilta tahoilta tulleiden kommenttien huomioon ottamisesta (liite 1). Tulvaryhmässä käytiin keskustelua Kollajasta pelkkänä tulvasuojelualtaana ilman voimalaitosta, Pudasjärven penkereiden merkityksestä ja POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/2 jääpatojen huomioon ottamisesta. Lisäksi otettiin esille kouluturvallisuusselvityksen huomioon ottamista kohdassa perusopetus on turvattu. Tulvaryhmä hyväksyi tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueelle kokouksessa esitettyjen muutosten mukaisesti. Hyväksytyt tavoitteet on esitetty liitteessä 2. Tavoitteet voidaan tarkastella uudelleen tulvariskikartoituksen ja toimenpidesuunnittelun yhteydessä. 6. Muut asiat Aaro Horsma totesi, että Kierikin voimalaitoksen hydrologisten laskelmien päivittämiseksi PVO Vesivoima tekee virtausmallin Iijoella ja samalla tarkastellaan Varpuvirtojen purkautumiskykyä eri tulvatilanteissa. 7. Kokouksen päättäminen Sovittiin, että seuraava kokous pidetään 24.5.2013 Iissä. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10:50. Jussi Rämet Puheenjohtaja Diar Isid Sihteeri LIITE 1. Alustus Toimenpidesuunnittelun kuvaus ja tavoitteiden käsittely, Diar Isid LIITE 2. Tulvaryhmän hyväksymät tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueelle.

Toimenpidesuunnittelun kuvaus ja tavoitteiden käsittely Tulvaryhmän kokous 8.2.2013 8.2.2013 1. Laaditaan alustavat tavoitteet tulvasuojelulle 2. Tunnistetaan mahdolliset toimenpiteet ja arvioidaan vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta (ALUSTAVA TARKASTELU) Vaiheet 3-4 vain, jos tarvetta tarkentavalle jatkotarkastelulle 3. Valitaan toimenpiteet jatkotarkasteluun ja muodostetaan toimenpideyhdistelmät (=vaihtoehdot) 4. Arvioidaan ja vertaillaan vaihtoehtoja sekä tarvittaessa muokataan niitä 2.suunnittelukierros? 5. Onko alustavat tavoitteet mahdollista saavuttaa aiheuttamatta vesienhoidon tavoitteiden vaarantumista tai huomattavia ristiriitoja, ovatko kustannukset kohtuullisia? Kyllä Ei Kirjataan tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan Kyllä Hyväksytäänkö alhaisempi tavoitetaso tai kielteiset vaikutukset? Ei Otetaan tarkasteluun toimenpide, joka hylättiin aiemmin

ALUSTAVA ARVIOINTI vaikutus tulviin vaikutus vesienhoitoon kustannukset Toteutettavuus Muu, mikä? LIITE 1 A. Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys B. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin C. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus on erittäin huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI 8.2.2013 MÄÄRITETÄÄN ARVIOINTIKRITEERIT JA MITTARIT TOIMENPIDEYHDISTEL-MIEN MUODOSTAMINEN A. Säännöstely ja vesien pidättäminen valumaalueella B. Penkereiden taustaalueiden käyttö tulvaalueina VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIDOSRYHMIEN NÄKEMYSTEN SELVITTÄMINEN C. Varautuminen ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tehdyt selvitykset Asiantuntijahaastattelut Kyselylomake VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yhdistetään vaikutustieto ja sidosryhmien arvostukset

Yhtenäisen asutuksen tulvasuojelutaso eri vaihtoehdoissa - periaatekaavio Alustava tavoite Yhdistelmä A + Yhdistelmä B: Mahdolliset Yhdistelmä A: Ristiriidattomat Nykytila 1/100 tulva 1/20 tulva Tavoitteiden käsittely 1 1. käsittely ryhmätyönä tulvaryhmässä 19.10. ELY-keskuksen vesistöyksikön päälliköiden käsittely 14.11. Tavoitteet lähetetty kommenteille 16.11. Tulvaryhmäläisiltä tuli 4 kommenttia (Kalajoki, Ylivieska, Reisjärvi ja PVO-Vesivoima) Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän jäseniltä ja edellisessä kokouksessa nousseita kommentteja on merkitty lyhyenteellä KTR ELY-keskuksen sisäinen kommentointikierros: tapaamiset alueiden käytön ohjauksesta (ELY-Y-AK), tiesuunnittelusta ja varautumisesta (ELY-L) sekä maaseutuasioista (ELY-E) vastaavien kanssa joulukuussa 8.2.2013

Tavoitteiden käsittely 2 Ryhmä päättää tavoitteista tässä kokouksessa Toimenpide-esimerkkejä ei esitetä lopullisessa tavoitepaperissa, kun se tulee osaksi tulvariskien hallintasuunnitelmaa Toimenpidesuunnittelu aloitetaan tässä kokouksessa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Jos tässä kokouksessa nousee esille asioita, joiden perusteella tavoitteita pitää muokata laajemmin, käsitellään muutetut tavoitteet seuraavassa kokouksessa. Seuraavilla kalvoilla esitetään kommenteille lähetetyn tavoitepaperiin tehdyt muutokset, värikoodaus seuraavilla kalvoilla: Alkuperäinen teksti Kommentit ja muutosehdotukset Tehdyt muutokset Alkuteksti - alkuperäinen

Alkuteksti Kommentit ja muutosehdotukset ELY-Y-AK: 1. kappaleen viimeinen lause muokattava uusiksi seuraavasti Tavoitteiden asettelua on tarkasteltu yleiseltä kannalta, eikä siinä ole otettu huomioon yksittäisille rakennuksille ja muille kohteille aiheutuvia omaisuusvahinkoja. ELY-L: Patoturvallisuus ja -patovahingot on otettava alkutekstissä huomioon, vaikkakin ne liittyvät patoturvallisuuslakiin ELY-L: Hyödynnetään ELY-strategiaa ja tarkistetaan ristiriidat sen kanssa Alkuteksti - muutokset Muokattiin 1. kappaleen viimeinen lause ELY-Y-AK:n ehdotuksen mukaisesti Lisättiin patoturvallisuuteen liittyvä kappale Patojen murtumisesta aiheutuvaa vahinkoa ei ole otettu huomioon tavoitteiden asettelussa. Onnettomuuden sattuessa vahinkoa aiheuttavat tai mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat padot on mitoitettu vielä harvinaisemmille tulville kuin tulvariskien hallintalaki edellyttää. Tällaisille padoille on omistaja velvoitettu laatimaan tarkkailusuunnitelmat, vahingonvaaraselvitykset ja toimintasuunnitelma onnettomuuden varalle. Muulla tavalla luokitellut padot eivät aiheuta vahinkoa tai vaaraa murtuessaan. Ei ristiriitaisuuksia ELY-strategian, maakuntastrategian, maakuntakaavan eikä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa

Alkuteksti - muutokset Tavoitteet esitetään tikkataulumuodossa Kärkitavoitteilla tummennetut reunukset Vahinkoryhmä Muut vahingot ei sisälly tikkatauluun Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Suurimmat tulvan vedenkorkeudet ja virtaamat eivät ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva.

Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyvät kommentit: PVO: Iijoella säännöstelyn merkitys suuriin tulviin vähäinen PVO: vesien pidättäminen suo- ja metsäalueille kustannussyistä vaikea toteuttaa PVO: tekoaltaiden tai kuiva-altaiden rakentaminen konkreettinen ja varma toimenpide PVO: veden virtaus Varpuvirtojen ohi tapahtuu jo nykyisellään, mutta niiden avartaminen aiheuttaa merkittävää haittaa alueille ELY-E: Tulvaveden päästäminen pengeralueille tulisi tarkastella vesilain mukaisen luvan avulla. Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyvät kommentit: KTR: kriittinen suhtautuminen metsäalueiden käyttämiseksi tulvavesien pitkäaikaiseen pidättämiseen myöskään peltoalueita (pengerten suojaamina tai ilman) ei tulisi käyttää vahinkoa aiheuttavien tulvien varastoaltaina korvauksetta KTR: nähdään vesien pidättäminen suo- ja metsäalueille ensisijaisena toimenpiteenä verrattuna tulvavesien päästämiseen pengerten suojaamille peltoalueille

Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Ei muutoksia tavoitteisiin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Muutettiin toimenpiteen sanamuotoja: Hyödynnetään suo- ja metsäalueita sekä järvikuivioita tulvan lyhytaikaiseen pidättämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen olisi tehtävä laajalla alueella, jotta niillä olisi merkitystä tulvan pienentämisessä. Siirrettiin säännöstelyaltaiden ylittämiseen liittyvä toimenpide sekä säännöstelykäytäntöjen kehittämiseen liittyvä toimenpide esimerkeissä viimeisiksi, jotta niiden painoarvo ei korostuisi. Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Kaikilla viranomaisilla on kaikissa tulvatilanteissa selkeä rooli ja viranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta. Toiminta on selkeää ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Muutosehdotukset ELY-L: Otsikkoon lisättävä ennakointi VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ JA ENNAKOIVAA Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Ei muutoksia tavoitteisiin Ennakoinnin lisääminen tavoitteeseen ei paranna tavoitteen ymmärrettävyyttä selitysosassa on kerrottu, että viranomaisten toiminta on oltava selkeää myös ennen tulvaa, mikä tarkoittaa, että toiminta on ennakoivaa.

VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Väestö on tietoinen tulvavaarasta ja sitä varoitetaan vahinkoa aiheuttavasta tulvasta mahdollisimman varhain. Väestö osaa toimia tulvatilanteessa sekä suojata omaisuuttaan ja varautua omatoimisesti. Väestö on evakuoitavissa ja kotipalvelu sekä lääkintähenkilökunta pääsevät kohteisiinsa kaikissa tulvatilanteissa. Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kaikissa tulvatilanteissa. VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Muutosehdotukset ELY-Y-AK: sanamuotomuutokset vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat suojassa vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä ELY-Y-AK: lisäys 1) kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta 2) uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja SYKE: Pystytäänkö seuraamaan yksittäisille asuinrakennuksille laadittavien pelastussuunnitelmien toteutusta, jos kiinteistönomistaja todetaan toimenpidesuunnittelussa toteuttajaksi? Jatkuu

VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja KTR: esitetään toimenpiteeksi tulvapenkereiden ja pumppaamoiden rakentamisen rahoittamista vahinkojen ja haittojen minimoimiseksi VÄESTÖ ON TURVASSA Ihmisten terveys ja turvallisuus Muutokset tavoitteisiin Tehtiin ELY-Y-AK:n muutosehdotukset sanamuotoihin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin SYKEn kommentin perusteella poistettiin toimenpide Jos yksittäisiä tulvauhan alla olevia asuinrakennuksia ei suojata, rakennuksille laaditaan pelastussuunnitelma. Lisättiin uusi toimenpide-esimerkki Tulvasuojelupenkereiden rakentamista rahoitetaan valtion varoin vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti ja ELY-keskuksen kunnostusaloiteohjeiden mukaisesti.

TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Ihmisten terveys ja turvallisuus Tulvasuojelupenkereiden kunnossapidon vastuu on selkeä ja toteutus on laadukasta. Taajamia suojaavat tulvasuojelupenkereet kestävät vähintään harvinaista tulvaa (1/100a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikkien penkereiden rakenteet kestävät mitoitusvirtaamaa. Ihmisten terveys ja turvallisuus TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Muutosehdotukset ELY-Y: ilmaisu tulvasuojelupenkereet kestävät vähintään harvinaista tulvaa tulisi muotoilla seuraavasti tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes harvinaisella tulvalla Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja KTR: penkereiden kunnossapitovastuu on osoitettava hyödynsaajalle esim. peltojen omistajille ja valtiolle

TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Ihmisten terveys ja turvallisuus Tehtiin ELY-Yn ehdottamat muutokset Vastaukset kommentteihin Penkereen omistaja vastuussa omista penkereistä vesilain luvan mukaisesti Myös kunta vastuussa, jos penkereen tausta-alueita kaavoitetaan rakentamiseen TIEDONKULKU TOIMII Välttämättömyyspalvelut Tiedottaminen (mm. radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, viranomaisviestintä (VIRVE) ja muut tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Viranomaiset voivat pitää toisiaan ajan tasalla ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset voivat tiedottaa väestöä ja väestö voi ilmoittaa hätätilanteesta viranomaisille. Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteydet toimivat vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niihin sallitaan häiriöitä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kuitenkin tietoyhteyksiä vaativat turvallisuuslaitteistot, kuten patovalvontalaitteistot, toimivat kaikissa tulvatilanteissa.

TIEDONKULKU TOIMII Välttämättömyyspalvelut Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Välttämättömyyspalvelut Veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimii harvinaisella tulvalla (1/100a). Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin. Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisten tulvien aiheuttamat sähkön- ja lämmönjakelun keskeytykset ovat niin lyhyitä, ettei väestö joudu muuttamaan väliaikaistiloihin.

Välttämättömyyspalvelut VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja KTR: Mitä tarkoitetaan infrastruktuurin mitoitustekijällä? VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Välttämättömyyspalvelut Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Muutettiin lause Uusien asuinalueiden suunnittelussa otetaan infrastruktuurin mitoitustekijäksi harvinainen vesistötulva. uuteen muotoon Uusien asuinalueiden infrastruktuurin suunnittelussa otetaan huomioon harvinaisen vesistötulvan tai jääpatotulvan aiheuttama vedenkorkeus.

TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Liikkumisen ja kuljetusten kannalta tärkeät tiet sekä asuinalueiden ja koulujen ulosmenotiet sekä evakuointireitit ovat liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-L: muutetaan tavoiteteksti vastaamaan paremmin tieluokitusta Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tiet tai tieosuudet sekä taajamien evakuointireitit ovat liikkumisen ja kuljetusten kannalta liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja ELY-L: Lisätään uusi toimenpide-esimerkki Selvitetään merkittävimmät tiet ja tieosuudet sekä mahdolliset kiertotieratkaisut tierekisteriin.

TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Välttämättömyyspalvelut Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoite ELY-L:n ehdotuksen mukaisesti Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Lisättiin ELY-L:n mukainen toimenpide-esimerkki Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Tuleva yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja (esim. satamat/lentoasemat, tärkeä teollisuus, väestön perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvä toiminto) turvaava taloudellinen toiminta on suojassa kaikissa tulvatilanteissa.

Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: sanamuutosehdotus toiminta on suojassa toiminta on mahdollista Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA- ALUEELLE Muutokset tavoitteisiin Tehtiin ELY-Y-AK:n muutosehdotukset sanamuotoon

VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Tulvat eivät heikennä vesien ekologista tai kemiallista tilaa eivätkä hidasta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Tulvariskejä vähentävien toimenpiteiden valinnassa ja toteutuksessa otetaan huomioon vesienhoidon tavoitteet. VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Toimenpiteisiin liittyviä kommentteja ELY-E: tulisi poistaa toimenpide-esimerkki Vähennetään maatalouden kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja muiden myrkyllisten aineiden käyttöä tulva-alueilla tulva-aikana., koska tulva-aikana ei muutoinkaan levitetä. ELY-E: tulisi poistaa maininta, että kemikaali- ym. säiliöitä ja varastoja sijoitetaan ensisijaisesti tulva-alueen ulkopuolelle ensin tulisi selvittää nykyinen tilanne KTR: todetaan, että on varsin hankalaa ja kohtuutonta, jos tulva-alttiilla alueilla lannoituksen tasoa ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitetaan korvauksetta. KTR: Mitä tarkoitetaan merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavilla laitoksilla? Merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavat laitokset ovat sellaisia, jotka vaativat toiminnalleen ympäristösuojelulain mukaisen luvan.

VESIEN TILA EI HEIKKENE Vahingollinen seuraus ympäristölle Ei muutoksia tavoitteisiin Muutokset toimenpide-esimerkkeihin Poistettiin toimenpide-esimerkki Vähennetään maatalouden kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja muiden myrkyllisten aineiden käyttöä tulva-alueilla tulva-aikana. Kemikaali- ym. säiliöihin ja varastoihin liittyvä toimenpide-esimerkki muutettiin Kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laaja-alaista ympäristöhaittaa. Lisättiin uusi toimenpide-esimerkki Uudet rakennettavat kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat sijoitetaan tulvaalueen ulkopuolelle tai rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laajaalaista ympäristöhaittaa. KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Kulttuuriperintö Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakennuksille ja tulvalle alttiille rakenteille ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa missään tulvatilanteissa. Uudet rakennettavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Ei muutosehdotuksia tavoitteisiin Kulttuuriperintö KOULUNKÄYNTI ON TURVATTU Muut vahingot Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a), koulurakennuksia voidaan käyttää poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niille voi aiheutua pitkäaikaista korjausta vaativaa vahinkoa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

KOULUNKÄYNTI ON TURVATTU Muut vahingot Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: tavoite tulisi liittää myös Iijoen vesistöalueen tavoitteisiin ELY-L: tavoitteessa sana koulunkäynti tulisi muuttaa muotoon perusopetus PERUSOPETUS ON TURVATTU Muut vahingot Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoite muotoon Perusopetus on turvattu Lisättiin tavoite myös Iijoen vesistöalueen tavoitteisiin muodossa Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a), koulurakennuksia voidaan käyttää poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niille voi aiheutua pitkäaikaista korjausta vaativaa vahinkoa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). ja toimenpide-esimerkiksi lisättiin Tarvittaessa suojataan koulut harvinaisen tulvan varalta ja varaudutaan koulutoiminnan siirtämiseksi toiseen tilaan.

YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Nykyiset liike- ja tuotantorakennukset (sisältäen maatilarakennukset) sekä varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennukset sekä varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Muutosehdotukset tavoitteisiin ELY-Y-AK: sana varastoalueet tulisi muuttaa muotoon avoimet varastoalueet, joka on käytössä kaavoituksessa

YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJA- TALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Muut vahingot Muutokset tavoitteisiin Muutettiin tavoitteiden sanamuotoja ELY-Y-AK:n ehdotuksen mukaisesti

Liite 2 IIJOEN VESISTÖALUE Tulvariskien hallinnan tavoitteet Hyväksytty Iijoen vesistöalueen tulvaryhmässä: 8.2.2013 Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Lisäksi on tarkoituksena sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen käytön sekä suojelun tarpeet. Tulvariskien hallinnan kannalta maankäytön suunnittelun lähtökohtana on, että alueen käyttötarkoitus sovitetaan paikkaan, ei toisinpäin. Tavoitteiden asettelua on tarkasteltu yleiseltä kannalta, eikä siinä ole otettu huomioon yksittäisille rakennuksille ja muille kohteille aiheutuvia omaisuusvahinkoja. Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vesistötulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset merkittävällä tulvariskialueella; Pudasjärven keskusta. Lisäksi pyritään siihen, että vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Näissä tavoitteissa ei tarkastella meriveden noususta syntyvää tulvaa tai hulevesien aiheuttamaa tulvaa. Iijoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut vahinkoryhmittäin seuraavat tulvariskien hallinnan tavoitteet: Muut vahingot o Perusopetus on turvattu o Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella VESISTÖALUEEN KÄRKITAVOITTEET VUOTEEN 2018 SAAKKA VÄESTÖ ON TURVASSA TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Jokainen tavoite on ilmaistu konkreettisesti laatikoissa ja kunkin tavoitteen alle on lueteltu esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on helpottaa ymmärtämään tavoitteiden merkitystä. Toimenpiteiden tarkempi suunnittelu tehdään asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja suunnittelussa otetaan huomioon useita tekijöitä mm. toimenpiteiden vaikutukset tulvariskien vähentämiseksi ja toimenpiteiden kokonaiskustannukset. Tavoitteet on jaoteltu vahinkoryhmiin tulvariskien hallintalain 8 :n mukaisesti ja on kohdistettu tiettyyn tulvan todennäköisyyteen seuraavan taulukon mukaisesti: Sanallinen kuvaus Tulvan vuotuinen todennäköisyys Keskimäärin kerran Yleinen tulva 10 % 10 vuodessa toistuva tulva Melko yleinen tulva 5 % 20 vuodessa toistuva tulva Melko harvinainen tulva 2 % 50 vuodessa toistuva tulva Harvinainen tulva 1 % 100 vuodessa toistuva tulva Erittäin harvinainen tulva 0,4 % 250 vuodessa toistuva tulva Patoturvallisuus Patojen murtumisesta aiheutuvaa vahinkoa ei ole otettu huomioon tavoitteiden asettelussa. Onnettomuuden sattuessa vahinkoa aiheuttavat tai mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat padot on mitoitettu vielä harvinaisemmille tulville kuin tulvariskien hallintalaki edellyttää. Tällaisille padoille on omistaja velvoitettu laatimaan tarkkailusuunnitelmat, vahingonvaaraselvitykset ja toimintasuunnitelma onnettomuuden varalle. Muulla tavalla luokitellut padot eivät aiheuta vahinkoa tai vaaraa murtuessaan. 2/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Kaikkia vahinkoryhmiä koskevat tavoitteet TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Suurimmat tulvan vedenkorkeudet ja virtaamat eivät ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Hyödynnetään suo- ja metsäalueita sekä järvikuivioita lyhytaikaiseen tulvan pidättämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen olisi tehtävä laajalla alueella, jotta se merkitys olisi riittävä tulvan pienentämiseksi. - Pidätetään tulvavesiä tekoaltaissa tai kuiva-altaissa. Altaiden koko tulisi olla riittävän suuri, jotta niillä olisi merkitystä tulvan pienentämisessä.. - Toteutetaan uusia tulvasuojeluratkaisuja, esim. tulvareitti padottavina toimivien Varpuvirtojen ohittaminen Taipaleenharjun kautta. - Pidätetään vesiä säännöstelyaltailla ylittämällä väliaikaisesti säännöstelyrajoja melko yleisellä tulvalla vaarantamatta patoturvallisuutta ja siten, että vesistöalueen kokonaisvahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. - Kehitetään nykyistä säännöstelykäytäntöä vesistöalueen kokonaisvahinkojen pienentämiseksi. Esimerkiksi kesätulvien pienentämiseksi pidetään säännöstelyaltaat nykyistä alempana, jos kesä on sateinen ja maavesivarastot ovat täynnä. VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Kaikilla viranomaisilla on kaikissa tulvatilanteissa selkeä rooli ja viranomaisten välinen yhteistyö olisi saumatonta. Toiminta on selkeää ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Laaditaan valtakunnallinen selvitys pelastuslaitosten, ELY-keskusten, kunnan, SYKEn sekä muiden viranomaisten vastuista ja rooleista ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. Samassa selvityksessä tarkastellaan viranomaisten vastuut ja roolit toimialueiden rajapinnoilla. - Harjoitellaan toimintaa tulvatilanteissa säännöllisesti. - Pidetään kuntien valmiussuunnitelmia ajan tasalla ja otetaan tulvariskien vähentäminen suunnitelmissa huomioon. - Pelastuslaitosten pelastussuunnittelussa otetaan tulvavaarakarttoja huomioon. - Päivitetään pelastuslaitosten ja ELY-keskusten yhteystietoja sekä tulvantorjuntaorganisaation kaaviota vuosittain. 3/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Ihmisten terveys ja turvallisuus Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Tunnistetut riskit Pudasjärven keskustan alueella: tulvasuojellulla alueella kymmeniä rakennuksia (osittain alennetut penkereet), joitakin rakennuksia suojauksen ulkopuolella, uhka pohjavedenotolle Tulvariskialueella on nykyisten tulvasuojelupenkereiden rooli suuri tulvasuojelun kannalta. VÄESTÖ ON TURVASSA Väestö on tietoinen tulvavaarasta ja sitä varoitetaan vahinkoa aiheuttavasta tulvasta mahdollisimman varhain. Väestö osaa toimia tulvatilanteessa sekä suojata omaisuuttaan ja varautua omatoimisesti. Väestö on evakuoitavissa ja kotipalvelu sekä lääkintähenkilökunta pääsevät kohteisiinsa kaikissa tulvatilanteissa. Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tulvan ennustemalleja parannetaan luotettavan tiedon välittämiseksi väestölle. Väestölle annetaan mahdollisuus saada tietoa tulvasta suoraan tulvavaroitusjärjestelmästä. - Tulvavaroitukset lähetetään väestölle esim. massatekstiviesteinä ja vahinkoa aiheuttavasta tulvauhasta ilmoitetaan tiedotusvälineissä esim. sääennusteen yhteydessä. - Asuinalueiden tulvasuojelupenkereiden ylittymisen tai murtumisen uhatessa annetaan hätätiedotus ja ilmoitetaan vaarasta tiedotusvälineissä etukäteen. - Pudasjärven taajama suojataan harvinaisen tulvan varalta. Uhattuna olevat muut asuinalueet suojataan väliaikaisella penkereellä tai muulla väliaikaisella suojauksella vähintään melko harvinaisen tulvan varalta. - Tulvasuojelupenkereiden rakentamista rahoitetaan valtion varoin vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti ja ELY-keskuksen kunnostusaloiteohjeiden mukaisesti. - Uhattuna oleville asuinalueille laaditaan pelastussuunnitelma erilaisten tulvatilanteiden varalle. - Varaudutaan venein lääkintä- ja kotipalveluhenkilökunnan kuljettamiseen talouksiin, jossa on sellaista tarvetta. - Tulvavaara-alueen väestön tulvatietoisuuden parantamiseksi laaditaan toimintaohje/esite sekä tiedotussuunnitelma. - Pudasjärven taajamalle ja tulvauhan alla oleville erityiskohteille laaditaan evakuointisuunnitelma tulvan varalle. Erityiskohteiden työntekijöille annetaan evakuointikoulutusta. - Ohjataan uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset sekä julkiset rakennukset vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. - Ohjataan uudet rakennettavat erityiskohteet tulva-alueen ulkopuolelle. TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Tulvasuojelupenkereiden kunnossapidon vastuu on selkeä ja toteutus on laadukasta. Taajamia suojaavat tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikkien penkereiden rakenteet kestävät mitoitusvirtaamaa. 4/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tulvasuojelupenkereiden kunnossapitovastuu selkeydestä pidetään huolta ja kunnossapito resursoidaan riittävästi. Penkereiden kunnossapito- ja käyttösuunnitelma pidetään ajan tasalla.. Alennetut penkereen osat korotetaan tarvittaessa. - Varmistetaan, että tulvasuojelupenkereet kestävät syöpymättä niille suunnitellulla virtaamalla ja sen mukaisella virtausnopeudella. - Pudasjärven taajaman tulvasuojelupenkereet mitoitetaan harvinaiselle tulvalle ja sisällytetään ne patoturvallisuuslain piiriin - Jos tulvaveden korkeus ylittää pengerrakenteen kestokyvyn rajan, tulvavesi päästetään hallitusti pengeralueelle. Asuinalueelle laaditaan pelastus- tai valmiussuunnitelma. - Uuden asuinalueen rakentamisen yhteydessä päivitetään pelastus- tai varautumissuunnitelmaa. - Varmistetaan penkereinä toimivien teiden riittävästä tiiviydestä. Selvitetään teihin mahdollisesti rakennettujen rumpujen ja johtoalitusten haitallinen vaikutus tulvatilanteessa. Välttämättömyyspalvelut Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen Tunnistetut riskit Pudasjärven keskustan alueella: Tulvasuojelulla alueella Rimminkankaan ja Kurenalan koulut saarroksissa, uimahalli, 2 lämpölaitosta, useita kaupunkitaajaman teitä. Ei tiedossa riskiä veden- ja sähkönjakelulle tai puhelin- ja tietoliikenneyhteyksille. TIEDONKULKU TOIMII Tiedottaminen (mm. radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, viranomaisviestintä (VIRVE) ja muut tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Viranomaiset voivat pitää toisiaan ajan tasalla ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset voivat tiedottaa väestöä ja väestö voi ilmoittaa hätätilanteesta viranomaisille. Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteydet toimivat vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niihin sallitaan häiriöitä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kuitenkin tietoyhteyksiä vaativat turvallisuuslaitteistot, kuten patovalvontalaitteistot, toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä niiden varajärjestelmien haavoittuvuuskohteet ja korjataan ne. - Selvitetään puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka avulla varoitetaan väestöä tulvasta. Käytetään tehokkaimpia viestintävälineitä väestön tiedottamiseksi esim. tekstiviestipalvelu tai varoittaminen sääennusteiden ja radion kautta. Hyödynnetään etukäteen laadittuja pohjamalleja ja muistiluetteloita tiedottamisen avuksi. - Harjoitellaan säännöllisin väliajoin varautumista harvinaisiin tulviin. - Harjoitellaan VIRVE-laitteiden käyttöä ja koulutusta käyttäjäviranomaisen tarpeiden pohjalta. 5/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimii harvinaisella tulvalla (1/100a). Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin. Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisten tulvien aiheuttamat sähkön- ja lämmönjakelun keskeytykset ovat niin lyhyitä, ettei väestö joudu muuttamaan väliaikaistiloihin. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään vedenoton ja vedenjakeluverkoston haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. Veden syöttöjohdot asuinalueille on varmistettava eri suunnista katsomatta kuntarajoja. Tulvariskissä olevat pumppaamot suojataan. - Selvitetään sähkönjakeluverkon (esim. muuntajien kastumisvaara, sähköpylväiden tulvankesto) haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Selvitetään lämmönjakeluverkon haavoittuvuuskohteet harvinaisella tulvalla ja korjataan ne. - Selvitetään jokia alittavien putkien ja johtojen jäiden kestokykyä ja suojataan mahdolliset uhatut kohdat. - Korotetaan tärkeimmille muuntajille ja sähköasemille vievät tiet erittäin harvinaisen tulvan tasolle. - Varaudutaan vedenjakeluun tankkiautoilla tai muulla vastaavalla tavalla, jos vesijohtoveden pilaantumista epäillään. - Jätevesipäästöjen määrää rajoitetaan teknisin toimin siten, että pinta- tai pohjaveden haittaainepitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä harvinaisella tulvalla. - Varoitetaan väestöä, jos epäillään vesijohtoveden ja myös jokiveden pilaantumista. - Uusien asuinalueiden infrastruktuurin suunnittelussa otetaan huomioon harvinainen vesistötulvan tai jääpatotulvan aiheuttama vedenkorkeus. TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tiet tai tieosuudet sekä taajamien evakuointireitit ovat liikkumisen ja kuljetusten kannalta liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Selvitetään merkittävimmät tiet ja tieosuudet sekä mahdolliset kiertotieratkaisut tierekisteriin. - Tärkeät tiet korotetaan vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. 6/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen Tunnistetut riskit: Iijoen vesistöalueella ei ole elintärkeää toimintaa tulva-alueella. ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA-ALUEELLE Tuleva yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja (esim. satamat/lentoasemat, tärkeä teollisuus, väestön perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvä toiminto) turvaava taloudellinen toiminta on mahdollista kaikissa tulvatilanteissa. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Ohjataan tällainen toiminta riittävän korkealle ja varmistetaan, että toiminnalle ei aiheudu uhkaa, jos se joutuu tulvan saartamaksi. Vahingollinen seuraus ympäristölle Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle Tunnistetut riskit Pudasjärven keskustan välillä: Tulvasuojellulla alueella 2 huoltoasemaa, uhattuna vanha Jyrkkäkosken kaatopaikka. Uhanalaisia tulvista riippuvaisia luontotyyppejä rajausalueen läheisyydessä. VESIEN TILA EI HEIKKENE Tulvat eivät heikennä vesien ekologista tai kemiallista tilaa eivätkä hidasta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Tulvariskejä vähentävien toimenpiteiden valinnassa ja toteutuksessa otetaan huomioon vesienhoidon tavoitteet. Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Käytetään maa- ja metsätaloudessa sekä turvetuotannossa vesiensuojelutoimenpiteitä esim. ojakatkot, vesien lyhytaikainen varastointi. - Kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laaja-alaista ympäristöhaittaa. - Uudet rakennettavat kemikaalisäiliöt ja -varastot sekä lietesäiliöt ja -altaat sijoitetaan tulvaalueen ulkopuolelle tai rakennetaan siten, ettei niistä huuhtoudu luonnolle haitallisia aineita, jotka aiheuttaisivat pitkäaikaista ja laaja-alaista ympäristöhaittaa. - Varmistetaan, ettei jätevesipumppaamoista ja -verkostoista pääse Iijokeen puhdistamatonta jätevettä melko harvinaisella tulvalla. - Uudet rakennettavat ja merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavat laitokset ohjataan vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. - Tulvariskejä vähentävien toimenpiteiden toteutuksessa noudatetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita aina, kun se teknistaloudellisesti on mahdollista. 7/9

Liite 2 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Kulttuuriperintö Laki tulvariskien hallinnasta 8 : Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tunnistetut tulvariskit Pudasjärven keskustan välillä: Tulvasuojelulla alueella kirjasto. Ei tiedossa riskejä suojelluille rakennuksille, kirjastorakennuksille, arkistorakennuksille tai museorakennuksille. KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakennuksille ja tulvalle alttiille rakenteille ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa missään tulvatilanteissa. Uudet rakennettavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Ohjataan uudet rakennettavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden rakennukset tulva-alueen ulkopuolelle. - Suojataan tarvittaessa Hiltunrannan Vanha-Pappila 8/9

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Iijoen vesistöalueella Muut vahingot Laki tulvariskien hallinnasta, selitysosa: Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus tai vähäisyys ei ole arvioinnissa ratkaisevaa Tunnistetut tulvariskit Pudasjärven keskustan välillä: Tulvasuojellulla alueella useita liikehuoneistoja. PERUSOPETUS ON TURVATTU Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a), koulurakennuksia voidaan käyttää poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niille voi aiheutua pitkäaikaista korjausta vaativaa vahinkoa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tarvittaessa suojataan koulut harvinaisen tulvan varalta ja varaudutaan koulutoiminnan siirtämiseksi toiseen tilaan. YRITYSTOIMINNALLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Nykyiset liike- ja tuotantorakennukset (sisältäen maatilarakennukset) sekä avoimet varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennukset sekä avoimet varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Esimerkkejä mahdollisista käytännön toimenpiteistä - Tarvittaessa liike- ja tuotantorakennukset sekä varastoalueet suojataan vähintään melko harvinaisen tulvan varalle, jos suojaus antaa kokonaisuutena hyötyä ja toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset suhteessa saatuun tulvasuojeluhyötyyn. - Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennukset sekä varastoalueet ohjataan vähintään harvinaisen tulvan korkeudelle. 9/9