Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Taustaa Toimeksianto työryhmälle 12/2012 Luonnos valmiina 5/2013 Valtuuston hyväksyntä 3/2014 Ensimmäinen päivitys hankelistauksen osalta jo 12/2014 Ensimmäinen raportti 3/2015
Arvioinnista Nyt ensimmäinen laaja asetettujen tavoitteiden seurannan arviointi Jatkossa tämäkin ohjelma tulee osaksi hyvinvointikertomusta ja sen arviointia Vuosi 2016 käytetään uuden ohjelman valmisteluun
Tavoitteita ja taustaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä toiminta Kotoutumisella tarkoitetaan osallisuuden, toimijuuden ja työllistymisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa Laki kotoutumisen edistämisestä vaatii kuntia laatimaan monikulttuurisuusohjelman, jota tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma tulee ottaa huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Ohjelmassa 47 toimenpidettä ja niille mittarit
Arvioinnin haasteita Kaupungin iso organisaatiomuutos Prosessi vienyt resursseja varsinaiselta monikulttuurisuustyöltä Vastuuhenkilöt vaihtuneet uusia ei vielä nimetty tehtäviinsä Maahanmuuttajapalvelujen pitkäaikaisen johtajan siirtyminen Kokkolaan Uusi vastuuhenkilö, raportin pääsisällöntuottaja, ei ollut mukana itse ohjelman teossa Osin uutta asiaa, uuden oppimista Toisaalta, tervetullutta kriittistä näkökulmaa tavoitteisiin ja mittareihin Joidenkin mittareiden heikkous Ei saatavissa tilastoitua tietoa
Tavoitteiden toteutuminen palvelualueittain 1. Työ- ja elinkeinotoimisto 2. Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Nuorisopalvelut 4. Toisen asteen koulutus 5. Jyväskylä-neuvonta 6. Maahanmuuttajapalvelut (nyk. Kotoutumispalvelut) 7. ELY -keskus (Uusyrittäjyyskeskus) 8. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 9. Sosiaalipalvelut 10. Terveyspalvelut 11. Vanhus- ja vammaispalvelut 12. Kaupungin henkilöstö 13. Järjestöt ja hankkeet 14. Seurakunnat
TE-toimisto Maahanmuuttajien määrä työnhakijoina kasvanut vuosina 2009-2015 peräti 50%, ollen 42,2 % vuoden 2014 lopussa. Syinä mm. YT-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset. Seurantatietoa suomenkieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisasteesta viisi vuotta maahantulon jälkeen ei ole saatu.
Varhaiskasvatus ja perusopetus Syksyllä 2014 S2-oppilaita (suomi toisena kielenä) 437 henkilöä, käytännössä kaikki suomi toisena kielenä oppijat saavat opetusta. Varhaiskasvatuksessa kiertävä erityislastentarhanopettaja jonka työajasta monikulttuurisuusasioiden koordinointiin 1pv/viikko. Perusopetuksessa koordinaattori/suunnittelija 5 pv/viikko. Perusopetuksessa on n. 55 eri kielistä lasta. Jotain materiaalia käännetty ns. pakolaiskielille. KOUTA-hanke tilannut valmiiksi käännettyjä esitteitä noin kymmenellä eri kielellä. Keväällä 2014 osallistunut 394 oppilasta oman äidinkielensä opetukseen. Osallistumisprosenttia lasketaan kesän 2015 aikana (aikaa vievää, monikieliset täytyy käsin laskea. Oman äidinkielen opetukseen osallistuu myös paljon lapsia, joiden äidinkieleksi on merkitty suomi). Perusopetuksessa on ennaltaehkäisevä näkökulma rasismiin. Tämä tarkoittaa, että linjaukset siitä, miten tilanteita ennaltaehkäistään ja miten niihin puututaan on kirjattu ylös. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa ennaltaehkäisyä. Tapauksia ei ole tilastoitu.
Nuorisopalvelut Monikulttuuristen nuorten osallistuminen tilatoimintaan on tilastoitu, 8% kävijöistä. Koulutuksiin osallistuvista ei ole raportoitu eikä yhteisleirille osallistuvien määrää. Monikulttuurinen nuorisotyön tiimi on aktiivinen ja palvelualueet ylittävä toimija. Järjestää kerran vuodessa koulutuksen, tapahtuman, leirin tms.
Toisen asteen koulutus 2014 päättöikäluokasta ilman opiskelupaikkaa oli 2014 elokuussa vain neljä nuorta. Jyväskylän ammattiopistosta lv 2013-2014 negatiivisesti eronneista 12 eronneella oli äidinkielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Ammatillisen koulutuksen päättävien maahanmuuttajanuorten sijoittumisesta työhön tai jatko-opintoihin ei saatavilla tietoa.
Neuvonta- ja asiakaspalvelut Valtakunnan tasolla suunnitteilla asiakastilastointi- ja hallintaohjelma, jota tarkoituksena hyödyntää myös Jyväskylässä. Maahanmuuttajaneuvontaa kokeiltiin 2014 aikana Vaajakosken yhteispalvelupisteessä. Henkilöstö rekrytoinnissa kiinnitetty huomiota englannin kielen taitoon. Uusyrittäjyyskeskus Yritysneuvonnan avulla maahanmuuttajien yrityksiä perustettu 16 kappaletta Keski-Suomeen.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kansalaisopistolla maahanmuuttajien opintoseteleillä vapaan sivistystyön kursseilla (ei suomenkielen kurssit) käyttänyt 55 opiskelijaa. Osuus ulkomaalaistaustaisista opettajista noin 9,3%. Taidemuseolla ei ole voitu perustaa monikulttuurista miesten vertaisryhmää resurssien puutteen vuoksi. Liikuntapalveluissa nimetty yhdyshenkilö 2014 keväällä. Syksyllä 2014 alkanut mm. maahanmuuttajien uimakouluja. Kulttuuriluotseiksi koulutettu 2014 kaksi uutta maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kaikkiaan heitä nyt noin 10.
Sosiaalipalvelut Monikulttuurisuusasioihin liittyvää lastensuojelutyön konsultointiverkostoa ei vielä perustettu. Kotoutumispalveluissa aloittanut lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä mahdollistanut tiiviin työn kehittämisen. Terveyspalvelut Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tilastoitu. Avosairaanhoidossa 2,6 %, suun terveydenhoidossa 2 % ja tk-sairaalassa 6 % henkilöstöstä. Maahanmuuttajataustaisia osallistujia perhevalmennuksessa ei ole neuvoloissa tilastoitu.
Vanhus- ja vammaispalvelut Palveluissa on vajaat sata maahanmuuttajataustaista henkilöä. Henkilöstön osaamisen ja monikulttuurisuuskoulutuksen arviointi sen pohjalta suunnitteilla vuodelle 2015. Sijaisissa useita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, vakituisissa muutamia. Kotoutumispalvelut Mukana Yhteisöstä voimaa hankkeessa jossa vahvistetaan vanhemmuutta uusilla menetelmillä. Viranomaisesite päivitetty, on nyt tiivis yhden paperin informaatio palveluista. Alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia tehty vain pakolaisasiakkaille.
Kaupungin henkilöstö Yhdenvertaisuuslakikoulutuksia suunnitteilla henkilöstölle myös osana tasa-arvosuunnitelman päivitystä. Järjestöt ja hankkeet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan hankehaku oli 2014, toiminta alkanut 2015. Monikulttuurisuuskeskus Gloriassa käyntikertoja yhteensä 18 880. Vuodessa kokoontunut 70 ryhmää.
Seurakunnat Monikulttuurisen nuorisotyön seminaari, jossa uskonnolliset yhteisöt olivat tiiviisti mukana. Aiheena uskonnot ja vakaumukset nuorisotyössä. USVA Jyväskylän uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen verkosto perustettu seminaarin jatkona.
Monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävää toimintaa Viranomaisinfot (kaupunki ja TE-toimisto yhteistyössä) Monikulttuurisen nuorisotyön tiimi USVA Jyväskylän uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen verkosto Hyvinvointia Huhtasuolle hankkeella paljon toimintaa maahanmuuttajille, esim. tyttöjen kerho, naisten kerho, läksykerho) Kidutettujen ja traumatisoituneiden pakolaisten hoitoketjua selkiytetään Maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke (Info-Gloria) aloittanut 2015 alussa. Neuvontaa eri kielillä (suomi, englanti, kurdi, persia, venäjä, viro, kinyaruanda, swahili, ranska, thai). Hallinnoi Kyt, Euroopan Sosiaalirahaston (ESR), Pirkanmaan ELY -keskuksen ja Jyväskylän kaupungin rahoittama..
- Lähtötasoa ei ole mitattu. Mittariston haasteita - Perusopetus: oman äidinkielen opetukseen osallistuminen huono mittari. Oppilaalla voi tilastoissa olla vain yksi äidinkieli. Monikielisyys ei näy. - Nuorisopalvelut: monikulttuurinen nuori määritelty eri tavalla kuin monikulttuurisuusohjelmassa. - Toisen asteen koulutus: mittareita ollut haastava saada tiedot hajallaan eri opinahjoissa. Mittareina haetaan prosentteja/osuuksia, joita ei ole saatavilla. Maahanmuuttajanuori määritellään kielen perusteella. - Kansalaisopisto: mittari ei saatavilla, kohderyhmän opiskelijoiden lukumäärä on hyvin vaikea ja hidas laskea, pitäisi tehdä käsin. On voitu mitata vain käytettyjen maahanmuuttajien opintoseteleiden määräyleissivistävillä kursseilla. Myös opettajien osuus on arvio. Ulkomaalaistausta voidaan arvioida nimen perusteella. - Vanhus- ja vammaispalvelut: ei ole monikulttuurisuusohjelman tavoitteiden mukaisia mittareita.
Johtopäätöksiä Vastuuhenkilöt nimettävä Mittareiden tarkistus tehdään kevyesti, suunnataan voimavarat tulevaan Työllisyys- ja osallisuusasioihin erityishuomio - näihin resursseja myös vuoden 2016 talousarvioon
Tänään Pakolaiskriisi haastaa kunnat uudenlaiseen toimintaan Monikulttuuristen ihmisten osuus kaupungissa kasvaa Osallisuusohjelmassa toimenpiteitä myös monikulttuurisen väestön osallisuuden lisäämiseksi Valtuustoaloite maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta
Kiitos! Lisätietoja pirkko.melville@jkl.fi helja.siitari@jkl.fi (Elina Hienolan sijainen 4.11. alkaen)