Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
|
|
- Kaisa Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
2 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä 10 Kotoutumisen polut ikäkausittain 12 Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus 12 Toisen asteen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen 17 Työ- ja eläkeikä 20 Kotoutumiskoulutus 22 Palvelut läpi elämän 24 Jyväskylän kaupungin henkilöstön osaaminen yhdenvertaisuusasioissa 26 Osallisuus ja vaikuttaminen 27 Kotoutumista edistävän työn rahoitusrakenne 29 Taitto Juho Jäppinen Kuvat Juho Jäppinen ellei toisin mainita Painettu xxxxxx ISBN xxxxxxxxxxx 2
3 Lukijalle Kuva: Jouni Kallio Jyväskylässä laadittiin ensimmäinen ulkomaalaispoliittinen ohjelma vuonna 1993 ja ensimmäinen varsinainen kotoutumiseen liittyvä ohjelma vuonna Nämä asiakirjat liittyivät ensimmäisten pakolaisten vastaanottoon. Seuraavat kotouttamisohjelmat laadittiin seutukunnallisena yhteistyönä Muuramen, Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa vuosina 2000 ja Viimeisimpään ohjelmaan liitettiin etninen yhdenvertaisuussuunnitelma. Sittemmin Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Jyväskylä yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuoden 2009 alussa. Tämä ohjelma sisältää kotouttamisohjelman ja etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman sekä se korvaa Jyväskylän osalta vuonna 2006 laaditun seudullisen monikulttuurisuusohjelman. Valmistelun tavoitteeksi asetettiin valtuustokauden keskeinen kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä toiminta. Kotoutumisella tarkoitetaan osallisuuden, toimijuuden ja työllistymisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Osallisuus on laaja käsite, joka sisältää sekä tunteen kuulumisesta että osallistumisen johonkin yhteisöön. Tässä yhteydessä toimijuudella korostetaan valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Tekstissä viitataan käsitteellisesti sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajataustaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttaja puolestaan on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
4 eri perustein maahan tulleita henkilöitä. Humanitaarisella muuttajalla tarkoitetaan kiintiöpakolaista tai henkilöä, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta sekä hänen perheenjäsentänsä, jolle on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta. Joulukuussa 2012 Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja Risto Kortelainen nimesi työryhmän monikulttuurisuusohjelman laatimista varten. Työryhmään kuului Jyväskylän kaupungin ja valtion hallinnon työntekijöiden lisäksi keskeisiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä maahanmuuttajayhdistysten edustus. Tässä monikulttuurisuusohjelmassa keskitytään lain mukaisesti erityisesti maahanmuuttajiin liittyviin kysymyksiin. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös vanhojen etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monikulttuurisuusohjelman luonnos valmistui toukokuussa 2013, jonka jälkeen ohjelma menee lausuntokierrokselle perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan, kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan, kaupunginhallitukseen sekä monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry:n. Tämän jälkeen monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Ohjelman valmistellut työryhmä seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Tuloksista raportoidaan hyvinvointipoliittiseen toimikuntaan ja sieltä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustoon. Työryhmän jäsenet Pirkko Korhonen, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Kati Turtiainen, palvelujohtaja, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, monikulttuurisuusohjelman sihteeri Joni Jantunen, siviilipalvelusmies, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri Merja Adenius-Jokivuori, henkilöstön kehittämispäällikkö, Henkilöstöyksikkö, Jyväskylän kaupunki Jonna Hyppönen, palveluneuvoja, Neuvonta- ja asiakaspalvelut, Jyväskylän kaupunki Sari Jokinen, maahanmuuttoasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Ari Karimäki, vastuualuejohtaja, Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunki Saara Kiesiläinen, asiantuntija, kotouttamispalvelut, Keski-Suomen TE-toimisto Antti Kolu, nuorisojohtaja, Nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupunki Tiina Laine-Nissinen, suunnittelija, Perusopetuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Jukka Laukkanen, erikoissuunnittelija, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki Katri Manninen, resurssierityislastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry. Anu Mutka, hoitotyön johtaja, Avosairaanhoito, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, Jyväskylän kaupunki Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja, Konsernihallinto, Jyväskylän kaupunki Mari Pitkänen, hallintopäällikkö, Kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Riitta Pylvänen, palvelupäällikkö, Vanhus- ja vammaispalvelut, Jyväskylän kaupunki Emmanuel Sibomana, Monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry Tytti Solankallio-Vahteri, hyvinvointikoordinaattori, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki 4
5 Monikulttuurinen Jyväskylä Jyväskylä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa keskisuomalaisesta pikkukaupungista osaksi globaalia maailmaa. Kaupunki on jo vuosia vetänyt puoleensa asukkaita muualta Suomesta, nykyisin sen vetovoima ulottuu jo maan rajojen ulkopuolelle kaikkiin maanosiin. Jyväskylään tullaan asumaan, opiskelemaan, tekemään töitä ja yrittämään. Elinkeinopolitiikkansa osa-alueina Jyväskylä painottaakin huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on virkeä elinkeinoelämä sekä työpaikkojen ja asukasmäärän kasvu. On tärkeää luoda edellytykset sille, että Suomeen tulijat voivat hyödyntää monipuolisesti osaamistaan ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Syyskuussa vuonna 2011 tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä. Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohal- linnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeä tiedottaa ja neuvoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Kotimaisten kielten riittävä opetus on merkittävässä asemassa työmarkkinoille pääsyn tukemisessa. Kotouttamisessa on tärkeää huomioida koko perhe ja sen jäsenet yksilöidysti. Kotouttamisohjelman teemoihin liittyen Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan sitoutunut oman vastuunsa kantamiseen valtakunnallisessa maahanmuuttoja pakolaispolitiikassa, palveluiden järjestämiseen tarpeita vastaavasti ja kuntalaisia tasapuolisesti palveleviksi sekä yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Tehdään töitä arvostavan ilmapiirin luomiseksi siten, että kaupungissamme on turvallista ja hyvä elää. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
6 6
7 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia Jyväskylässä asui vuonna 2012 yli henkilöä, joista ulkomaan kansalaisia oli noin Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjältä, Virosta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Ulkomaan kansalaisten osuus on vajaa kolme prosenttia kaikista jyväskyläläisistä. Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä. Tästä syystä myös palveluntarpeet vaihtelevat suuresti. Suomeen muuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia. Maahanmuuttajat ovat myös keskimäärin Jyväskylän kantaväestöä nuorempia ja vanhuksia heidän joukossaan on vain vähän. Kokonaisuudessaan jyväskyläläisistä yli 65-vuotiaita on noin 15 prosenttia. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on alle neljä prosenttia. Viime vuosina Jyväskylään on tullut inkerinsuomalaisia paluumuuttajia henkilöä, mutta paluumuuttojonon sulkeuduttua määrä on hieman kasvanut. Siirtymäaika inkerinsuomalaisuuden perusteella tapahtuvaan Suomeen muuttoon ulottuu vuoteen 2016 saakka. Jyväskylän kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Jyväskylä on sitoutunut vastaanottamaan viisikymmentä kiintiöpakolaista Ulkomaan kansalaiset Jyväskylässä Yleisimmät syyt muuttaa maahan ovat perheside, työ ja opiskelu. Lisäksi maahan muutetaan humanitaaristen syiden sekä paluumuuton takia. Tarkasteltaessa maahanmuuttajataustaista väestöä tilastollisesti heidät erotetaan muusta väestöstä kaikkein yleisimmin äidinkielen perusteella. Vuonna 2011 Jyväskylässä asui yhteensä noin henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Yleisimmät alueella puhutut vieraat kielet olivat venäjä, persia, englanti, kurdi ja viro. Jyväskylän puhutuimmat vieraat kielet vuonna 2012 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
8 sekä heidän mahdolliset perheenyhdistämislain perusteella tulevat perheenjäsenensä. Vuonna 2012 Jyväskylän vastaanottamien kiintiöpakolaisten, myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen perusteella kuntaan muuttaneiden määrä oli yhteensä 76 henkilöä. Humanitaarisen muuton kautta tulleiden määrä on kasvanut, koska kuntapaikkojen riittämättömyyden takia kuntiin muuttaa itsenäisesti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat keskittyneet asumaan samoille alueille Jyväskylässä. Tavoitteena on, ettei lähtökohtaisesti tueta esimerkiksi pakolaistaustaisten henkilöiden asettumista samoihin kortteleihin. Kotoutumista ja erityisesti kielen oppimista edistää se, että esimerkiksi päiväkotiryhmissä ja perusopetuksen luokissa luonnollisia suhteita muodostuu maahanmuuttajataustaisen ja suomenkielisen väestön kesken. Jyväskylän 15 suurinta ulkomaalaisten kansalaisuusryhmää vuonna 2012 Suomenkielisten ja vieraskielisten ikärakenne Jyväskylässä 2011, prosenttiosuus kieliryhmästä 8
9 Vieraskielisten asukkaiden määrät Jyväskylän alueilla Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
10 Maahanmuuttajat työelämässä Maahanmuuttajat työnhakijoina: Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla väestöllä. Työllisyysaste kuitenkin paranee Suomessa asutun ajan kuluessa ja vastaa pitkällä aikavälillä kantaväestöä. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon oli keväällä 2013 rekisteröityneenä yli sadasta kansalaisuudesta noin 1300 työnhakijaa, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Työnhakijat edustivat yli sataa eri kansalaisuutta. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylän työttömyysaste oli syksyllä 2012 lähes 15 prosenttia. Korkea työttömyys ei ole maahanmuuttajien aiheuttamana. Jyväskylässä työttömien maa-hanmuuttajien osuus kaikista työttömistä on vain 7-8 prosenttia ja heistäkin pääosa on alun perin tullut maahan työn tai opiskelun vuoksi. Tämän takia humanitaarisen muuton ja työttö-myyden toisiinsa yhdistämiselle ei ole perusteita. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylässä maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kaksi kertaa suurempi kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien työlli-syysaste paranee asumisajan pidetessä. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysasteen paraneminen suhteessa kantaväestöön tapahtuu liian hitaasti. Tästä syys- tä paikallisten vi-ranomaisten on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä ja varmistettava se, ettei maahan-muuttajien rekrytoinnin esteenä pidetä esimerkiksi riittämätöntä kielitaitoa tai kulttuurista nou-sevia syitä. Mikäli kielitaito ei ole sillä hetkellä kyseiseen tehtävään riittävä, tulee työnantajan kertoa, minkälaista kielitasoa kyseinen tehtävä vaatii. Maahanmuuttajia tulee pitää kaupungin elinvoiman takaajina, vaikka Jyväskylässä työvoiman saanti on toistaiseksi hyvällä tasolla. Toimialoista rekrytointiongelmia on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä palvelualoista siivousalalla. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä Maahanmuuttajien oma yritystoiminta: Yritystoiminta on työn lailla kotoutumisen väylä. Jyväskylässä toimii useita maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Maahanmuuttajille yrittäjyys on selkeästi yksi vaihtoehto työllistää itsensä. Vuonna 2013 Jyväskylän seudulla maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat perustaneet 25 yritystä. Näistä suurin osa on palvelualojen yrityksiä, joissa yrittäjä työllistyy kokopäiväisesti noin 90 % tapauksista. Palveluiden Tavoitteet ja seuranta Työttömien maahanmuuttajien osuudet ammattiryhmittäin koko maassa ja Jyväskylässä 2012 Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 10
11 Kuva:Jouni Kallio lisäksi maahantuonti- ja vientiyritykset ovat yleisiä. Erilaiset osaamiseen perustuvat asiantuntijapalvelut ovat myös yleisiä liikeideoina. Maahanmuuttajayrittäjät ovat hyvin koulutettuja, noin 60 % yrittäjistä on korkeakoulututkinto. Noin 70 % aloittavista yrityksistä työllistää alussa yrittäjän, mutta työntekijöiden palkkaus on ja toiminnan laajentaminen on monella yrityksellä suunnitelmissa toiminnan käynnistyttyä. Yrittäjät tulevat Suomeen eri puolilta maailmaa; eniten Venäjältä, Virosta ja Kiinasta. Viimeisen vuoden aikana yrittäjät ovat olleet lähtöisin 15 eri maasta. Starttiraha on osoittautunut tärkeäksi tueksi maahanmuuttajien oman yritystoiminnan perustamisessa. Vuodesta 2006 lähtien on starttirahan saanut 58 maahanmuuttajataustaisen henkilön perustamaa yritystä. Tämä on vajaa kuusi prosenttia kaikista starttirahan saaneista yrityksistä. Jokainen yrittäjä on myös mahdollinen työnantaja. Yritystoiminnan onnistumisen edellytyksenä on riittävä perehdyttäminen yritystoimintaan, ohjaus, neuvonta ja yritystoiminnan yleisten edellytysten selvittäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat apua yritysideoiden hiomisessa ja toteuttamisessa. Maahanmuuttajataustainen työntekijä Jyväskylän kaupungin palveluksessa: Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee yli 7000 työntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä työskentelee monilla eri toimialoilla. Jyväskylän kaupunki haluaa olla monikulttuurisuutta arvostava työnantaja. Palvelualueita kannustetaan palkkaamaan työtehtäviin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, sillä työelämään osallistuminen edistää yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuus työelämässä toteutuu vasta, kun maahanmuuttajia on kaikilla yhteiskunnan tasoilla suhteessa heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajien rekrytointi lisääntynee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kielitaidon puute ei ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta ensiarvoisen tärkeää on maahanmuuttajan perehdyttäminen työhön. Jyväskylän kaupunki on julkaissut henkilöstöoppaan maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja toisen ohjeistukseksi maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen. Maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta ammattialalla pyritään korjaamaan varaamalla heille joitakin työtilaisuuksia. Jyväskylän kaupunki ottaa huomioon koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisessä maahanmuuttajanuorten erityistarpeet. Jyväskylä on mukana työllistämisen kuntakokeilussa. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntakokeilun kautta työllistetyistä työntekijöistä 47 henkilöä on maahanmuuttajataustaisia. Tämä on 16 prosenttia kaikista kuntakokeilun kautta työllistetyistä. Maahanmuuttajien suuri edustus kuntakokeilun asiakkaista ja työllistyneistä on seurausta siitä, että kuntakokeilun työntekijöistä kaksi keskittyy pelkästään työttömiin maahanmuuttajiin. Lisäksi kuntakokeilun alueellisena painopisteenä on Huhtasuo, jossa on paljon maahanmuuttajaväestöä. Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä kohti samaa osuutta, kuin se on väestössä Suomen kielen taitovaatimukset kohtuullisiksi työn vaativuuden mukaan ja riittävä perehdytys työhön Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
12 Kotoutumisen polut ikäkausittain Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus sisältää ei-suomenkielisille oppijoille tarkoitetun oppimispolun. Polulla kuvataan Jyväskylän kaupungin palveluita, jotka on tarkoitettu oppijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi monikulttuurisella varhaiskasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan työotetta, jossa monikulttuurisuus nähdään yhteisön jokaista jäsentä koskettavana asiana. Monikulttuurisuus on punainen lanka, jonka ympärillä yksilöt ja yhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa. Palvelun järjestäjä ra- kentaa palvelut niin, että ne tukevat kulttuurien välistä yhteistyötä ja dialogia sekä vastaavat eri kieliryhmiin kuuluvien oppijoiden tarpeisiin. Monikulttuurinen kasvatus ja opetus suunnitellaan ja järjestetään niin, että se tukee lapsen ja oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset läh- Varhaiskasvatuksen ja opetuksen polku 0 5 -vuotiaat Varhaiskasvatus päiväkodissa Varhaiskasvatussuunitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut 6-vuotiaat Esiopetus päiväkodissa tai koulussa Esiopetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut Oman äidinkielen opetus vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Kerhotoiminta vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Nuorisopalvelut 12
13 tömaasta. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmään ja tuetaan lapsen ja oppilaan kasvua yhdessä kodin kanssa. Viestinnässä käytetään omakielistä materiaalia mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan viestinnän sujuvuus tulkkauksella ja henkilökohtaisella opastuksella. Lisäksi henkilöstön osaamista selkokielisestä viestinnästä vahvistetaan koulutusten avulla. Muiden kuin äidinkielenään suomea puhuvien lasten määrä perusopetuksessa lukuvuonna on 446 oppilasta, joka on 4,1 prosenttia kaikista oppilaista. Oppilailla on yhteensä viidestäkymmenestä kieliryhmästä, joista suurimmat ryhmät ovat venäjänkieliset (105), albaniankieliset (31), ruotsinkieliset (28), englanninkieliset (28) ja kurdinkieliset (27). Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistuu 382 oppilasta. Muuhun kuin luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuu 74 oppilasta, joista suurimman ryhmän muodostavat islamin opetukseen osallistuvat opiskelijat, lisäksi opetetaan katolista ja bahai-uskontoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus ikäluokista varhaiskasvatuksessa Jyväskylässä syyskuussa 2012 Varhaiskasvatuksessa olevien monikielisten perheiden määrä Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
14 Oman äidinkielen opetukseen osallistuvat oppilaat ja kielet Koordinaatio: Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen koordinaatio ja kehittäminen ovat kasvun ja oppimisen palvelujen koordinaattorien vastuulla. Tehtäviin kuuluu suunnitella, koordinoida ja kehittää palveluja sekä arvioida tuloksia palvelujen käyttäjän ja tuottajan näkökulmasta. Koordinaattorit toimivat myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstön tukena ja järjestävät koulutusta kehittämistavoitteiden suuntaisesti. Koordinaattorit työskentelevät työparina, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön palvelun sisällä ja muiden kaupungin palveluiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta eli Jälkkäri: Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään alakouluilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Toiminta on maksullista ja siihen voivat osallistua luokan oppilaat sekä erityisen tuen päätöksen saaneet luokan oppilaat. Jyväskylän Jälkkäreiden tavoitteena on tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jälkkäri tarjoaa lapselle eheän päivän, jossa monipuolisten sisältöjen ohessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja päivittäiseen välipalaan. Monikulttuuristen lasten kohdalla erityisen tärkeäksi tavoitteeksi nousee sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja koulunkäynnin/oppimisen tukeminen. Jälkkäri on lapsen vapaa-aikaa, jossa hän kuitenkin saa apua läksyjen teossa ja pääsee esimerkiksi harjoittamaan suomen kielen taitoaan erilaisissa arjen ryhmätilanteissa. Koulun kerhotoiminta: Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on osana perusopetusta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä monipuolista ja maksutonta toimintaa koulupäivän yhteydessä. Monikulttuurisia kerhoja järjestetään useilla kouluilla ja niiden on todettu edistävän yhteishenkeä. Näitä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja tasa-arvon edistämiseen suunnattuja kerhoja kehitetään edelleen. Kielenoppimisen tukemiseksi järjestetään kielikerhoja. Osana oppilaan kotoutumista koulut ohjaavat maahanmuuttajaoppilaita löytämään itselleen harrastuksen koulun kerhotoiminnan kautta. 14
15 Tavoitteet ja seuranta Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja koulussa Mittari: Kuinka moni suomi toisena kielenä -oppija saa suomi toisena kielenä -opetusta Monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen liittyvät palvelut koordinoidaan keskitetysti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelee kaksi kokopäiväistä monikulttuurisen kasvatuksen ja opetuksen koordinaattoria Tehdään osaamistarvekartoitus henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisesta osaamisesta ja osaamisen tasoa nostetaan Mittari: Kieli- ja kulttuuritietoisuuteen ja suomi toisena kielenä -opetukseen liittyvää koulutusta järjestetään vähintään kerran vuodessa Monikulttuuriseen koulutukseen osallistuu jokaisesta päivähoidon yksiköstä ja koulusta vähintään kaksi henkilöä vuosittain Omankielistä materiaalia (perusesitteet ja tiedotteet) tuotetaan vieraskielisten perheiden tueksi Mittari: Koulupalvelukysely käännätetään pakolaiskielille Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusesitteistä ja tiedotteista on saatavilla eri kieliversioita Vieraskieliset perheet voivat vastata asiakaskyselyihin omalla äidinkielellään tai muun tuen avulla Mittari: Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyistä vähintään yksi vuodessa käännätetään pakolaiskielille. Oman äidinkielen opetuksen sisältöjä ja arviointia kehitetään varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä Mittari: Jyväskyläläisten kaksi- ja monikielisten oppilaiden oman äidinkielen opetukseen osallistumisprosentti Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa toteutuu rasismin ja rasistisen häirinnän nollatoleranssi Mittari: Rasismin ja rasistisen häirinnän tunnusmerkit täyttävien tapausten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vuosittain. Lisäksi oppilaille toteutetaan kysely rasistisesta häirinnästä. Nuoret: Suvaitsevaisuuskasvatus ja rasismin vastaisuus on osa nuorisopalvelujen arkea. Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan nuorisotiloilla, kerhoissa, harrasteryhmissä ja leireillä. Nuorisotyöntekijät osallistuvat koulujen ja oppilashuollon kanssa tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. OhjausLaturi tarjoaa yksilöllistä ohjausta yläkoulusta toiselle asteelle siirtymässä oleville nuorille. Nuorisopalveluiden esitteitä on käännetty eri kielille. Kuokkalan ja Huhtasuon nuorisotiloilla käy paljon maahanmuuttajanuoria. Lukuvuonna Kuokkalan nuorisotilan kävijöistä joka neljäs ja Huhtasuon kävijöistä joka kolmas oli maahanmuuttaja. Nuorisotiloilla vietti aikaansa yhteisen olemisen ja tekemisen merkeissä paristakymmenestä eri maasta kotoisin olevia nuoria. Avartti-toiminta ( vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma) ja liikuntakerhot tavoittavat myös hyvin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Määräaikaisesti palkattujen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rooli erityisesti Huhtasuon nuorisotilalla on ollut keskeinen. Nuorten Taidetyöpaja tarjoaa vuotiaille maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoista kotoutumista toiminnallisen työpajatyöskentelyn avulla. Tarjonta koostuu erimittaisista yhteisöllisistä pajajaksoista, nuorten yksilöohjauksesta ja suomen kielen opiskelusta. Pajalle voi hakea joko työkokeilusopimuksella tai kotoutumisaikana kotoutumiskoulutussopimuksella. Maahanmuuttajanuoria tavoitellaan toimintaan myös rap ja r n b -teemapajoja järjestämällä yhteistyössä Oiva ja Ilona -hankkeen kanssa. Etsivää nuorisotyötä ovat järjestäneet Sovatek, Nuorten Taidetyöpaja ja nuorisopalvelut. Kohderyhmänä ovat tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Palvelun piirissä on ollut myös maahanmuuttaja-nuoria. Tärkeä tehtävä monikulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kotoutumisen tukemisen kehittämisessä ja toteuttamisessa on erilaisilla projekteilla: Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen liittyvä hanke, Mä oon mukana -projekti nuorten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukena, 4H TUT -hanke nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen, Oiva ja Ilona- sekä Polku kotiin -hankkeet erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kotoutumisen tukena. Myös Jy- Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
16 välän Nuoret ry:n Tukiparitoimintaa on hyödynnetty maahanmuuttajatyössä ja Jyvälän Setlementti ry:llä on Avaimet onnistumiseen koulutus nuorille maahanmuuttajanaisille. Kuokkalan nuorisotilalla toimii Aurinkovuosi-ryhmä, joka työskentelee erityisesti somalialaistaustaisten nuorten parissa. Myös maahanmuuttajien omilla järjestöillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli nuorten kotoutumisen tukena. Omasta kulttuurista aiemmin tulleiden jo paikkansa löytäneiden aikuisten tuki ja mallit ovat osoittautuneet tärkeiksi maahanmuuttajanuorten tulevaisuuden suunnittelussa, toivon ylläpitämisessä ja verkostojen löytämisessä. Erityisesti yksin ilman huoltajaa saapuneiden nuorten kiinnittyminen ja voimavarojen riittäminen kotoutumiseen on haasteellista, mihin tarvitaan viranomaisten lisäksi järjestöjen ja tavallisten aikuisten tukea. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinointia ja kehittämistä varten on perustettu monialainen tiimi, jossa on mukana viranomaisten, hankkeitten sekä järjestöjen työntekijöitä. Tiimi järjestää vuosittain koulutuspäivän monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen tarvitaan jatkossa lisää työvoimaa. Maahanmuuttajien on helppo löytää ja osallistua kaupungin tarjoamiin nuorisopalveluihin, onnistumista seurataan kyselyillä ja tilastoilla Maahanmuuttajanuorten kanssa toimivien valmiuksia parannetaan tarjoamalla vuosittain yhteistä koulutusta Nuorille maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille järjestetään yhteistä loma-aikojen leiritoimintaa Tavoitteet ja seuranta 16
17 Kuva: Tero Takalo-Eskola Toisen asteen koulutuksen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen Jyväskylän ammattiopisto on nuorten monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 4000 nuorta kymmeniin eri ammatteihin. Se tarjoaa maahanmuuttajille ammatillista perustutkinto- koulutusta sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Jyväskylässä tarjotaan lisäksi perusopetusta ja perusopetuksen lisäopetusta (Oksa-koulutus) yli 17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Suurin osa heistä opiskelee perusopetuksessa. Keskimääräinen peruskoulun suorittamisaika on kahdesta kolmeen vuotta. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköttäin Jyväskylän ammattiopistossa Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
18 Maahanmuuttajaopiskelijaksi katsotaan sellainen opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja joka kieli- tai kulttuuritaustansa vuoksi tarvitsee erityistä huomiota tutkinnon suorittamiseksi. Edellisen sivun taulukossa on tilastoituna maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköittäin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetusta toteutetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sekä ammattiopistojen strategioiden ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetuksessa panostetaan erityisesti riittävään suomen kielen hallintaan, mikä luo pohjaa jatko-opinnoille ja tukee kotoutumista. Oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tutkintojen tavoitteet ovat maahanmuuttajaopiskelijoilla samat kuin muilla opiskelijoilla. Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön. Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin (myös lisäopetus ja toiselle asteelle valmentava koulutus) Mittari: suoraan toiselle asteelle siirtyvien osuus on prosenttimäärältään sama kuin kantaväestöllä (lukio, ammatillinen koulutus) Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ja koulutuksesta eroamisen vähentäminen Mittari: eroamisprosentti samaa tasoa kantaväestön kanssa (positiiviset keskeyttäjät, negatiiviset keskeyttäjät) Ammatillisen koulutuksen päättävien maahanmuuttajanuorten sijoittuminen työhön tai jatko-opintoihin Mittari: verrattuna kantaväestöön Jyväskylän aikuisopistossa opiskeli vuonna maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, joista maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli 61 opiskelijaa. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 243 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Suosituimmat alat olivat sosiaali- ja terveysala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä liiketalous. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittivat pääsääntöisesti Tavoitteet ja seuranta Maahanmuuttajat aikuisopiston tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylässä 18
19 ammatillisia perustutkintoja ja ammattitutkintoja. Ammattitutkinnoissa laitoshuoltajan ammattitutkinto oli suosituin. Erikoisammattitutkinnon opiskelijoita oli vain kymmenen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyä ja opinnoissa etenemistä on edistetty kehittämällä ohjausta ja tukea. Jyväskylän kristillisessä opistossa opiskeli 65 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa vuonna Heistä noin puolet opiskeli maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa koulutuksessa, 18 maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus, seitsemän perusopetuksen lisäopetuksessa ja loput aikuisten ammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa tai ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toimii yhdenvertaisesti hakijoiden ja opiskelijoiden taustat huomioiden. Syyslukukaudella 2012 JAMK:ssa opiskeli kuusisataa ulkomaalaistaustaista opiskelijaa yli kahdeksastakymmenestä maasta. Hakutoimisto järjestää sekä pienryhmä- että yksilöohjausta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Selvitystyö alkaa todistusten, osaamisen ja tavoitteiden kartoittami- sesta ja jatkuu ohjauksena opiskelijoiden tavoitteiden mukaisesti. Informaation antamista ja uraohjausta toteutetaan TE-toimiston, projektien ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisille on tarjolla lisätukea kieleen, kulttuuriin, Suomeen, Jyväskylään ja JAMKiin sopeutumiseksi. Kansainvälistymispalvelut tukee ulkomaalaisten opiskelijoiden orientoitumista uuteen opiskelupaikkaansa kahdesti vuodessa lukukausien alussa järjestettävien orientaatiopäivien avulla. Jyväskylän yliopistossa on yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa lähes sadasta maasta, joka on noin kahdeksan prosenttia kaikista opiskelijoista. Lähes puolet heistä on maisterivaiheen opiskelijoita, vajaa neljännes tohtoriopiskelijoita ja loput vaihto-opiskelijoita. Eri tiedekunnissa on yhteensä seitsemän erilaista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijatutoreiden palveluita ulkomaisille opiskelijoille. Saapuvat opiskelijat käyvät läpi kolmesta neljään päivän orientaatio-ohjelman. He osallistuvat maksuttomille kieli- ja liikuntakursseille, voivat hakea ystäväperhettä ja kysyä neuvoja kansainvälisiltä opiskelijalähettiläiltä. Maahanmuuttajat aikuisopiston ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Jyväskylässä (MaVa) Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma
20 Tavoitteet ja seuranta Työ- ja eläkeikä Ohjaus ja neuvonta: Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimenpiteitä järjestää pääasiassa kunta sekä työ- ja elinkeinotoimisto. Kunta, työ- ja elinkeinotoimisto sekä muut viranomaiset antavat maahanmuuttajalle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kaupungin maahanmuuttajapalvelut toteuttavat esisijaisesti humanitaarisen muuton kautta kuntaan muuttavien ohjausta arjen sujumiseen ja viranomaispalveluihin liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajat saavat yleisluontoista ohjausta ja neuvontaa Jyväskylä-neuvonnasta sekä yhteispalvelupisteistä. Lisäksi Palvelupiste Hannikaisen tarjoama neuvonta viljelypalstoihin liittyen on osoittautunut suosituksi maahanmuuttajien keskuudessa. Myös asumiseen ja kierrätykseen liittyen on käännetty materiaalia eri kielille. Viime vuosina on kehitetty ESR-rahoitteisen Palapeli2-projektin, maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä pakolaisten omankielistä alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Palapeli2-projektissa toimii myös maahanmuuttajien ohjauspalvelut, jossa annetaan henkilökohtaista ohjausta ja informaatiota erityisesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi maahanmuuttajien neuvontaa toteutetaan Info-Gloriassa, joka sijaitsee Monikulttuurikeskus Gloriassa. Kattavan informaation varmistamiseksi kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaiden asiakastilastointiohjelma Kehitetään maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa toteutettavaa maahanmuuttajien omankielistä alkuvaiheen neuvontaa Vakiinnutetaan kattava neuvontapalveluverkosto maahanmuuttajien tarpeisiin sekä vahvistetaan maahanmuuttajien tietoisuutta tarjolla olevista neuvontapalvelupisteistä. Lisäksi englanninkielisen palvelun tarjoamista vahvistetaan Tiedotetaan maahanmuuttajille mahdollisuudesta alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma: Työ- ja elinkeinotoimisto laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on rekisteröity työnhakijaksi TEtoimistoon. Kunnassa tehdään vastaava kartoitus maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea tai pyytää kyseistä kartoitusta. Tuolloin arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan ammatillisten valmiuksien lisäksi suomen kielen taitoa ja opiskeluedellytyksiä. Kunnan palveluissa arvioidaan myös psykososiaalisia kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyväskylässä kyseisen kartoituksen tekee Palapeli2-projekti ja kunnan maahanmuuttajapalvelut. Vuonna 2012 alkukartoituksia tehtiin 171 henkilölle. Vuoden 2013 aika pilotoidaan alkukartoitusta AMK:n englanninkielisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä, joka on edellytyksenä työllistymiselle. Kotoutumissuunnitelma laaditaan kotoutujan alkukartoituksen jälkeen ja suunnitelmassa sovitaan kotoutumiskoulutuksesta ja muista työllistymiseen tähtäävistä toimista. TE-toimisto laatii työnhakijaksi rekisteröityvälle maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman ja kunta puolestaan huolehtii sen laatimisesta työvoiman ulkopuolisille henkilöille sekä tarvittaessa yhteisen kotoutumissuunnitelman koko perheelle. Kunnan maahanmuuttajapalveluissa kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan puolivuosittain osana muuta kotouttavaa työtä. TE-toimistossa kotoutumissuunnitelmaa seurataan ja se päivitetään tarvittaessa. Kotoutumisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä enintään viiteen vuoteen asti. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajaa työmarkkinoille tarjoamalla palveluita suomen kielen opiskeluun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen työvoimaja omaehtoisessa koulutuksessa. Ura- ja koulutussuunnitelmien laatimisessa maahanmuuttajaa tuetaan ura- ja työnhakuvalmennuksilla ja työkokeilulla työpaikalla. TE-toimisto on yhteistyökumppanina erilaisissa hankkeissa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. ELY-keskuksen rahoittamissa työllisyyspoliittisissa avustushankkeissa, joissa myös maahanmuuttajat on huomioitu kohderyhmänä, on tarjolla monipuo- 20
Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa.
Monikulttuurisuusohjelman seuranta 2013 2016 (yhdenmukainen numerointi/väliotsikot Tavoite Mittari Työ- ja elinkeinotoimisto 1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin
LisätiedotJyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013 2016 1
Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013 2016 1 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Taustaa Toimeksianto työryhmälle 12/2012 Luonnos valmiina 5/2013 Valtuuston
LisätiedotKotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja
Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan
LisätiedotKEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus
KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotPALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011
PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotMaahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotPudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa
ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa
Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo
LisätiedotKUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut
KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotYhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15
Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotPudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä
LisätiedotPalvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa
Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen
Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
LisätiedotMaahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa
Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua
LisätiedotHelsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329
Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka
LisätiedotValtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotOsallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa
Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotSujuva siirtyminen ammatilliseen
Sujuva siirtyminen ammatilliseen Monikulttuurisuuskoordinaattori Tiina Alhainen Ammattiopisto Tavastia/ Koulutuskuntayhtymä Tavastia Tahtotilasta on kyse Maahanmuuttajat haluavat ammatin ja työllistyä
LisätiedotV I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A
2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotMaahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.
Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan
LisätiedotKotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut
Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotOsallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki
Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMaahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus
Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotHOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011
HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014
Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela
Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja
LisätiedotLähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa
LisätiedotVastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista
Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotMaahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotHelsingin kaupungin työllisyydenhoito
Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)
Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotKotoutumiskoulutus tänään
Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan
LisätiedotArviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja
LisätiedotValmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot