KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS HENKILÖSTÖRAPORTTI

KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS HENKILÖSTÖRAPORTTI 217

2 KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 217 Sisällys KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS v. 217... 3 HENKILÖSTÖRAPORTTI 217... 4 1. Henkilöstö... 4 1.1 Liikevaihto ja henkilöstökustannukset... 5 1.2 Henkilöstö- ja opiskelijamäärän suhde... 6 2. Ikärakenne ja eläköityminen... 7 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys... 9 4. Henkilöstön keskipalkka... 1 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 1 5.1 Opettajien kelpoisuus... 1 5.2 Koulutuspäivät... 11 5.3 Kainuun ammattiopiston henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille... 11 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat... 12 7. Vuosi- ja perhevapaat... 13 8. Työhyvinvointi ja työsuojelun yhteistoiminta... 13 9. Työilmapiiritutkimukset... 14 1. Työterveyshuolto... 15 11. Henkilöstön palkitseminen... 16

KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS v. 217 3 Kajaanin kaupungin ylläpitämä koulutusliikelaitos on aloittanut toimintansa 1.1.213. Koulutusliikelaitoksen muodostavat Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto, jolla on toimipaikat Kajaanissa, Kuusamossa ja Vantaalla. Lisäksi koulutusliikelaitoksen yhteydessä toimii Edukai Oy, joka vastaa markkinaehtoisesta koulutuksesta. Henkilöstöjohtamisen tavoitteet Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet on määritelty vuonna 216 uudistetussa strategiassa ja johtamisen periaatteet 217 - asiakirjassa. Lisäksi koulutusliikelaitoksen henkilöstöhallintoa ohjaavat Kajaanin kaupungin tavoitteet sekä ohjeet. Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmassa uutena painotuksena ovat työyhteisössä, työtavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muutokset edellyttävät myös työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöraportissa kuvataan keskeisiä henkilöstöön liittyviä tietoja ja tunnuslukuja, sekä niiden pohjalta tehtyjä arvioita tavoitteiden onnistumisesta. Lisäksi erilaisten aikasarjojen avulla kuvataan kehityksen suuntaa. Koulutusliikelaitoksen vuoden 217 strategisiksi tavoitteiksi on määritelty henkilöstön osalta selkeä johtamisjärjestelmä, päätösten toimeenpanon varmistaminen, kehitysja tuloskeskustelujen tavoitteiden ja toimenpiteiden jämäköittäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Kehitys- ja tuloskeskustelujen käyntiasteen tavoite on 1 % ja henkilöstöpalautteen arvosana vähintään 3,6. Henkilöstökysely toteutetaan joka toinen vuosi. Syksyllä 217 toteutetussa kyselyssä saatiin tuloksiksi, että esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus ovat parantuneet aikaisemmasta vuoden 215 kyselystä. Sen sijaan epäasiallinen käyttäytyminen organisaatiossa on lisääntynyt ja henkilöstö kokee olevansa kuormittuneempi kuin aikaisemmin. Koulutusliikelaitoksessa yhteisöllisyys tukee ja vahvistaa koko organisaatiota ja yksittäistä työntekijää jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. Jatkuvassa muutoksessa henkilöstön yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia ylläpidetään muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla, kuten kevätjuhlalla ja virkistyspäivällä. Koulutusliikelaitoksen henkilökunta on voinut hyödyntää Kajaanin kaupungin tarjoamia henkilökuntaetuja. Lisäksi koulutusliikelaitoksen henkilökuntakerho tukee monipuolisesti henkilöstön yhteisiä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia.

4 Kuva 1: Koulutusliikelaitoksen organisaatio 1.8.217 alkaen. HENKILÖSTÖRAPORTTI 217 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen päättävänä toimielimenä toimii koulutusliikelaitoksen johtokunta. Koulutusliikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Tulosalueita, Kajaanin lukiota ja Kainuun ammattiopistoa johtavat rehtorit. 1. Henkilöstö Koulutusliikelaitoksen henkilöstömäärä 31.12.217 on yhteensä 38, joka sisältää sijaiset ja sivutoimiset 7 henkilöä. Henkilöstömäärä ilman sijaisia ja sivutoimisia on 31 (KUVIO 1). Ammattiopiston koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt on laskettu opetushenkilöstömäärään. Koko henkilöstömäärästä vakituisia on 295 ja määräaikaisia on 13. Vakituisesta henkilöstöstä osa-aikaisia työntekijöitä on 11. Henkilöstöstä osa-aikaeläkkeellä 31.12.217 tilanteen mukaan oli 9 henkilöä. Liitetaulukossa 1 on henkilöstömäärä 1.8.217 uudistetun organisaation tulosyksikköjaon mukaan vuodelta 217. Henkilöstön määrä 213-217 4 35 3 25 2 15 1 5 349 318 297 274 241 15 9 81 69 58 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö KUVIO 1: Henkilöstö 213 217 ilman sivutoimisia ja sijaisia.

5 Koulutusliikelaitoksen henkilöstö henkilötyövuosina eli HTV 2 (= henkilötyövuodet palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan) vuodelta 217 on 38,85. HTV 2 sisältää vakituiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Vuoteen 216 verrattuna vähennystä on tullut 52,2 henkilötyövuotta (KUVIO 2). Henkilöstö henkilötyövuosina HTV 2 213-217 6 5 4 3 488,81 449,21 49,82 36,87 38,85 HTV2 2 1 KUVIO 2: Henkilöstö henkilötyövuosina HTV 2 213-217 Johtopäätös: Henkilöstövähennykset ovat jatkuneet liikelaitoksen perustamisesta asti jo viidettä vuotta. Valtiovallan toisen asteen koulutukseen ja aivan erityisesti ammatilliseen koulutukseen kohdistamat rahoitusleikkaukset ovat vaikuttaneet opetustoimintaan paljon. Kainuun ammattiopistossa on käyty viimeisimmät koko oppilaitosta koskeneet YT neuvottelut keväällä 217 ja siinä yhteydessä myöskään irtisanomisia ei ole voitu välttää. Tulevina vuosina henkilöstömäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. 1.1 Liikevaihto ja henkilöstökustannukset Liikevaihto kuvaa liikelaitoksen toiminnan laajuutta. Tavoitteena on kustannusten pitäminen suhteessa liikevaihtoon sellaisella tasolla, että sillä kyetään turvaamaan koulutuspalveluista aiheutuvat kustannukset ja mahdollistamaan oppilaitoksen kehittäminen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannukset ovat tasapainoisessa suhteessa taloudelliseen kantokykyyn sekä tuloksellisuusvaatimuksiin ja -kehitykseen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannusten osuus liikevaihdosta ei ylitä 6 %. Vuonna 217 koulutusliikelaitoksen liikevaihto oli 31,1 miljoonaa euroa. Liikevaihto pienentyi 5,29 %. Koulutusliikelaitoksen henkilöstökustannukset vuonna 217 lakisääteisine henkilösivukuluineen olivat yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset ovat 58,84 % liikevaihdosta. KUVIOSSA 3 on esitetty liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys.

6 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys 213-217 44,8 43,6 26,2 24,9 41,1 37,8 23,4 21,8 KUVIO 3: Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys 213-217 Johtopäätös: Vuodesta 216 vuoteen 217 liikevaihto on laskenut 5,29 % ja henkilöstömenot 16,6 %. Henkilöstömenot ovat laskeneet reilusti suhteessa liikevaihtoon verrattuna vuosiin 215-216, jolloin liikevaihto laski 8,3 % ja henkilöstökustannukset 6,84 %. Henkilöstöön kohdistettavia toimenpiteitä on pyritty aikaisemmin loiventamaan kaikilla tavoilla, mutta kovimman rahoitusleikkausvuoden aikana ei ollut enää löydettävissä muita vaihtoehtoja. Henkilöstösäästöjä on kohdistunut myös henkilöstön kouluttautumiseen ja sillä on kielteiset vaikutukset tulevaisuuden osalta. Kainuun ja Kuusamon väestö- ja ikärakenteen kehitys tulee näkymään uudessa tuloksellisuusrahoitusjärjestelmässä, joka lähtökohtaisesti suosii väkirikkaita alueita. Vuoden 218 tulokset määrittävät vuoden 22 rahoituspohjan. Suoritetuilla toimenpiteillä on kuitenkin pyritty varautumaan tähän kehitykseen. Henkilöstömäärä on nyt oletetun kantokyvyn tasolla tulevaisuuden osalta. 35,8 18,3 Liikevaihto henkilöstökustannukset 1.2 Henkilöstö- ja opiskelijamäärän suhde Henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhde kuvaa työn tuottavuutta yhtenä näkökulmana. Mittari kertoo opiskelijamäärän aritmeettiseen keskiarvon suhteessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön (opettajat ja muu henkilöstö) määrään kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Koko henkilöstön osalta suhdeluku on pysynyt samana vuosina 216 ja 217 (KUVIO 4). Opiskelija- ja henkilöstömäärän välinen suhde 213-217 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Opiskelijamäärä suhteessa henkilöstöön 9, 1,5 1,3 11,9 11,9

KUVIO 4: Henkilöstö- ja opiskelijamäärän välinen suhde 213-217 7 Johtopäätös: Henkilöstö- ja opiskelijamäärän suhdeluku vuosina 216 ja 217 on pysynyt samana. Tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja uutta opettajuutta. Näitä tavoitteita kohti ollaan menossa ammatillisen koulutuksen reformin ja uuden lainsäädännön myötä. Myöskin lukiolainsäädännön uudistaminen on valmistelussa. 3 25 2 15 1 5 Miehet 23 181 169 151 133 Naiset 251 227 29 192 175 KUVIO 5: Sukupuolijakauma 213-217 Sukupuoli jakauma 213-217 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksessa miesten osuus on 43,2 % ja naisten osuus 56,8 % henkilöstöstä. Vuonna 216 miesten osuus henkilöstöstä oli 44, % ja naisten osuus 55,9 %. Miesten ja naisten suhde henkilöstöstä on pysynyt vuosina 216-217 lähes ennallaan. 2. Ikärakenne ja eläköityminen Tavoitteena on, että työyhteisössä on eri-ikäisiä työntekijöitä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumaa, keski-ikää ja eläköitymistilastoa on kuvattu seuraavana olevissa TAULUKOISSA 1 ja KUVIOSSA 6-8. TAULUKKO 1: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 217 Laskennassa on mukana koko henkilöstö. Määräaikaiset (naiset, miehet) sisältävät sivutoimiset, sijaiset ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 217 (mukana pää- ja sivutoimiset) Ikä alle 2 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6+ Yht. Vakinaiset henkilöt, naiset 14 28 24 41 3 25 162 Vakinaiset henkilöt, miehet 5 19 16 24 27 33 124 Yhteensä 19 47 4 64 57 58 286 Määräaikaiset, naiset 2 9 2 13 Määräaikaiset, miehet 2 7 9 Yhteensä 4 16 2 22 Henkilöstön ikä ja sukupuolijakaumasta näkyy, että uusia työntekijöitä ei ole palkattu siinä määrin kuin 15-2 vuotta sitten. Nuorten osuus henkilöstöstä on vähäinen.

8 Toisella asteella opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu työelämäosaaminen, joka hankitaan usein vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen ja tämä nostaa opettajauran aloittamisen ikää. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota nuorten henkilöiden palkkaamiseen ja osaamisen jatkuvuuteen. 6, 5, Koko henkilöstön keski-ikä 213-217 48,1 49,4 49,6 49,5 5,2 4, 3, 2, 1,, KUVIO 6: Koko henkilöstön keski-ikä 213-217 6, 5, Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 213-217 5,1 5,6 5,3 51,5 5,5 46,5 48,4 49,1 48,8 49,2 4, 3, Miehet Naiset 2, 1,, KUVIO 7: Koko henkilöstön keski-ikä sukupuolen 213-217

9 Eläkkeelle jääneet 213-217 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Eläkkeelle jääneet 17 15 15 18 13 KUVIO 8: Eläkkeelle jääneet 213-217 Johtopäätös ja toimenpide-ehdotus: Talouden hallinnan ja henkilöstömäärän yhtälössä eläköitymisellä on suuri merkitys. Koulutusliikelaitoksen viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana on eläköitynyt 78 henkilöä. Ajanjakso on ollut myös toiminnan ja talouden sopeuttamisen aikaa, jolloin uusia työntekijöitä ei ole juurikaan palkattu. Koulutusliikelaitoksen henkilöstövähennyksistä eläköityminen on kattanut yli puolet. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen eläkepoistuma-arvio aikavälillä 217-221 on yhteensä noin 8 henkilöä (Kajaanin kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma). Eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista, koska nykyisen eläkelainsäädännön muutosten myötä kukin voi valita vanhuuseläkeikänsä 63-68 ikävuoden väliltä. 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys Vuonna 217 päättyi 22 vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön työ-/virkasuhde muun muassa eläkkeelle jäämisen, kaupungin/kunnan toiseen työyksikköön siirtymisen, toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen tai yt-prosessin kautta. Yleisesti ottaen henkilöstön työssäoloajat ovat pitkiä. 5 4 3 2 1 Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.217 2 v 2-4 v 5-9 v 1-14 v 15-19 v 2-24 v 25-29 v yli 3 v Miehet 6 5 21 33 21 12 9 17 Naiset 13 3 31 4 18 18 18 2 Miehet Naiset KUVIO 9: Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.217

4. Henkilöstön keskipalkka 1 Tavoitteena on, että sekä opetus- että muun henkilöstön keskipalkka on kilpailukykyinen yhdessä muiden henkilöstöpoliittisten kannustimien ja etujen kanssa. OVTES:in mukaan palkkansa saavien kokoaikaisen henkilöstön keskimääräinen kokonaiskeskiansio kuukaudessa vuonna 217 naisilla oli 3 949 euroa ja miehillä 3 933 euroa. KVTES:n ja Teknisten sopimuksen alaisen muun henkilöstön keskimääräinen kokonaiskeskiansio kuukaudessa naisilla oli 2 686 euroa ja miehillä 2 618 euroa kuukaudessa. Johtopäätös: Koulutusliikelaitoksen henkilöstön palkkataso on virka- ja työehtosopimusten mukainen. Naisten ja miesten palkkatasossa ero on vähäinen. Opetushenkilöstön palkkataso on korkea suhteessa julkisen sektorin muihin työtehtäviin. 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen 5.1 Opettajien kelpoisuus Tavoitteena on, että kaikilla opettajilla on säädösten mukainen kelpoisuus. Opetushallitukselle tehdään opettajatilastointia noin joka kolmas vuosi maalis-huhtikuun aikana. Tilastoon on kerätty tietoa muun muassa opettajien muodollisesta kelpoisuudesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen ja lukion osalta. Kainuun ammattiopiston opettajien kelpoisuus on määritetty Opetushallituksen koulutuksen järjestäjiltä keräämän aineiston pohjalta 31.12.215 tilanteen mukaan. Opetushenkilöstön määrä KAO:ssa oli 256, joista päteviä oli 239, eli opettajista muodollisesti kelpoisia oli 93,4 % (Lähde: OPH tuloksellisuusrahoitus T2OPKE6MS). Opetushenkilöstön kelpoisuusmittariin on otettu mukaan vakinaiset ja määräaikaiset, päätoimiset opettajat. Muodollisella kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että opettajat täyttävät opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/1998) mukaiset vaatimukset. KUVIO 9. 12 1 8 6 4 2 64,6 83,1 Kelpoiset opettajat % KAO ja Kajaanin lukio KAO 93,4 93,4 1 97,8 Lukio 1 KUVIO 9: Kelpoiset opettajat 21, 213, 215, 217 1 21 213 215 217 Johtopäätös: KAO:n opettajien peruskoulutustaso on pysynyt hyvällä tasolla edellisiin vuosiin verrattuna ja sen on hyvä suhteutettuna muihin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin (sijalla 7 suuret monialaiset koulutuksen järjestäjät (A1)). Kajaanin lukiossa kaikki opettajat ovat kelpoisia. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota osaamisen ajantasaisuuteen esimerkiksi jokaiselle laadittavan kouluttautumissuunnitelman avulla.

5.2 Koulutuspäivät 11 Tavoitteena on, että henkilöstö myös osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja muuhun henkilöstön kehittämiseen. Työelämäjaksojen tarkoituksena on uudistaa opetustehtävissä toimivien ammatillista osaamista työelämän tarpeiden suuntaan. Henkilöstön koulutuspäivien kehitystä vuosina 213-217 on kuvattu KUVIOSSA 1. Tarkempi erittely koulutuspäivistä tulosyksiköittäin vuodelta 217 on LIITETAULU- KOSSA 2. Koulutuspäivät / henkilö 213-217 6 5 4,7 4,8 4,6 4 3 2 1 3,4 2,34 KUVIO 1: Henkilöstön koulutuspäivät 213-217 Koulutuspäiviä v. 217 kertyi yhteensä 765 työpäivää ja opintovapaata 95 työpäivää. Henkilöstön koulutusajan palkkakustannukset henkilösivukuluineen ovat 89 92 euroa. Muihin koulutuksen kustannuksiin; osallistumismaksuihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä päivärahoihin käytettiin yhteensä 136 279 euroa. Koulutuskustannukset olivat yhteensä 226 199 euroa. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin,7 % liikevaihdosta. Talouden sopeuttamisen takia henkilöstöllä ei ole ollut mahdollisuutta osallistua ammatillista osaamista ylläpitävään koulutukseen siinä määrin kuin aiempina vuosina. 5.3 Kainuun ammattiopiston henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille Työelämäjaksoille osallistuneiden osuus koko KAOn henkilöstöstä on laskenut vuodesta 214 alkaen. Vuonna 217 työelämäjaksoille osallistui enää 1 % koko henkilöstöstä (KUVIO 11). Työelämäjaksojen pituudessa osallistunutta henkilöä kohden on ollut vuosien 213 214 välisenä aikana kasvua, mutta vuodesta 215 lähtien keskimääräinen työelämäjaksolla oloaika on lyhentynyt. (KUVIO 12). Työelämäjaksoihin osallistuneiden henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 213-217 5 1,5 4,1 2,7 KUVIO 11: Työelämäjaksoihin osallistuneiden henkilöiden osuus koko henkilöstöstä 213-217 2,3 1

12 Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön 213-217 2, 1, 15,3 16,6 12,8 13,4 7,3, KUVIO 12: Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön 213-217 Johtopäätös: Henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen määrä ja laatu ovat olleet viime vuosina tyydyttäviä. Työelämäjaksoja on rahoitettu huomattavissa määrin OPH:n hankerahoituksella. Työelämäjaksojen lisääminen on yksi tehokas keino lisätä henkilöstön ammatillista osaamista ja siksi on haettava keinot kasvattaa työelämäjaksojen määrää. 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Tavoitteena on terve ja hyvinvoiva henkilökunta. Työtapaturmien määrässä tavoitteena on -tapaturmataso. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien tilastollista kehitystä on kuvattu seuraavana olevissa KUVIOSSA 13 ja TAULUKOSSA 2. Sairauspäiviä ka / henkilö 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sairauspäiviä ka / henkilö 6,5 5,4 7,6 8,1 8,6 KUVIO 13: Henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin/henkilötyövuosi 213-217. Sairauspoissaolopäiviä v. 217 oli yhteensä 2736 työpäivää. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset sosiaalimaksuineen ovat 35 923 euroa ja työtapaturmien palkkakustannukset 8 15 euroa. Koulutusliikelaitoksen työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä ja sairauspäivät (Lähde: Pohjola vahinkoluettelo). Vuoden 216 lukuja ei ole ollut saatavissa järjestelmien muuttumisen vuoksi. Vahinkoja Sairauspäivät Työtapaturma 212 213 214 215 217 212 213 214 215 217 Määrä 21 21 17 21 25 65 17 139 TAULUKKO 2: Työtapaturmat ja sairauspäivät vuonna 217.

Vahinkoja Sairauspäivät Työmatkatapaturma 212 213 214 215 217 212 213 214 215 217 Määrä 4 4 7 24 27 TAULUKKO 3: Työmatkatapaturmat ja sairauspäivät 217. Johtopäätös: Työtapaturmien määrä on pysynyt tasaisena viimeisten neljän vuoden aikana, mutta sairauspäivien määrä on noussut 118 päivällä vuodesta 215. Tapaturmista aiheutuneet sairaudet ovat olleet pitempikestoisia. Jatkossa työtapaturmien vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 13 7. Vuosi- ja perhevapaat Tavoitteena on turvata lakisääteisten lomien ja vapaiden käyttömahdollisuus koko henkilöstölle niin, että vuosi- ja muut lomat sekä vapaat tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lepoa ja virkistystä sekä yksityisen elämänpiirin muuttuvia tarpeita. Pidetyt vuosilomat vuonna 217 ovat olleet 649 työpäivää (7839 kalenteripäivää). Pidetyt perhevapaat vuonna 217 ovat olleet 1617 työpäivää (2331 kalenteripäivää). Perhevapaita on käyttänyt yhteensä 3 henkilöä. Perhevapaiden palkkakustannukset olivat 4 388 euroa. Vuorotteluvapaalla vuonna 217 on ollut 2 henkilöä, yhteensä 119 työpäivää. 8. Työhyvinvointi ja työsuojelun yhteistoiminta Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa työn/arjen sujuvuus, hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Työhyvinvointia tehdään yhdessä - Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Toimintavuoden aikana liikelaitoksen johtaja ja tulosalueiden rehtorit ovat kokoontuneet työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön ja työterveyshuollon kanssa säännöllisesti. Yhteistyö edistää työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä. Kajaanin kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Liikelaitoksen yhteistoiminta-asiat käsitellään Kajaanin kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Toimikuntaan on osallistunut vuonna 217 koulutusliikelaitoksesta johtaja Anssi Tuominen ja työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala-Hekkala. Koulutusliikelaitoksen työsuojeluasiamiehinä ovat vuonna 217 toimineet Anne Meriläinen (Kuusamo) ja Jaana Leinonen (Kajaanin lukio). Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisiä työpaikkaselvityskäyntejä on vuoden 217 aikana tehty eri toimipisteissä ja eri koulutusaloilla. Selvityskäynteihin on osallistunut työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuollosta lääkäri, työterveyshoitaja ja useimmiten työfysioterapeutti. Selvityskäynneillä on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että työn vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on työyksiköissä ajan tasalla. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä toimii koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen. Koulutusliikelaitoksen henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää oppilaitoksen tiloja, kuten kunto- ja liikuntasaleja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kuusamossa oli mahdollisuus käyttää Kuusamon Liikuntakeskuksen palveluja pienellä omavastuuosuudella.

Koulutusliikelaitoksen henkilöstön työhyvinvointia ja vapaa-ajan toimintaa tuetaan henkilökuntakerho ry:n järjestämällä toiminnalla. Liikelaitos tukee henkilökuntakerhon toimintaa vuosittain merkittävällä summalla. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen henkilökuntakerho ry:n tarkoituksena on toimia henkilöstön vapaa-ajan harrastusten kokoojana, luoda mahdollisuuksia yhteisille harrastuksille, toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää työhyvinvointia. Tarkoitustaan kerho toteuttaa järjestämällä psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kerholaisille retkiä, liikunta- ja urheiluharjoituksia ja -kilpailuja sekä mahdollistaa urheilu- ja kulttuuritilaisuuksiin ja - kilpailuihin osallistumisia. Kerho myönsi vuonna 217 avustusta mm. elokuvalipputukena Kajaanin, Kuhmon ja Kuusamon elokuvateattereihin, tukea SAKUn talvi-, lentopallo- ja keilakisoihin, Vuokattihiihtoon, paikallisten yritysten tarjoamiin liikuntalajeihin (jumpat), Pogostan hiihtoon, Talvisota-ajoihin, henkilöstökeilaukseen, kokkikerhoon Kuusamossa, pikkujouluihin, Joulu III -näytökseen Kajaanin kaupunginteatterilla sekä koko perheen pilkkikisatapahtuma. Kulttuuritukea myönnettiin Kainuun tai Kuusamon alueella järjestettyyn kulttuuritapahtumaan osallistumisesta. Koulutusliikelaitoksessa vuonna 217 säästö- ja tehostamistoiminnot kohdistuivat henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettäviin juhla- ja virkistystilaisuuksiin. Kuluvana vuonna luovuttiin kevätjuhlista sekä yksiköiden omista erityistapahtumista. Koulutusliikelaitoksessa on järjestetty työhyvinvointitapahtumia kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Iltapäivän kestävän tapahtuman tarkoitus on työyhteisön jäsenten yhdessä tekeminen, virkistäytyminen ja positiivisen kokemuksen aikaansaaminen liikunnan, kulttuurin tai muun työpaikalla ideoidun tapahtuman avulla. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä voi osallistua tapahtumaan. Kajaanin kaupungilla on käytössä sähköinen kulttuuri- ja liikuntasetelin, jonka saivat käyttönsä myös liikelaitoksen henkilöstö. Setelin arvo on 7 euroa. Työterveyshuollon kautta koulutusliikelaitoksen työntekijöillä oli mahdollisuus hakeutua palkallisiin KIILA-kuntoutuksiin. Palkattomiin kuntoutuksiin vuonna 217 osallistui 7 henkilöä. Johtopäätös: Lakisääteisestä työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnasta huolehditaan liikelaitoksessa hyvin. Myös omaehtoista työhyvinvointia työnantaja tukee monipuolisesti. 14 9. Työilmapiiritutkimukset Joka toinen vuosi tehtävä työyhteisökysely (työolobarometrikysely, TOB-kysely), jossa selvitetään henkilöstön työtyytyväisyyttä ja ilmapiiriä, toteutettiin vuonna 217. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä 23 ja vastausprosentti oli 75, %. Kyselyn tulosten keskiarvo oli 3,58. Kyselyssä kartoitetaan henkilöstön arvioimana muun muassa johtajuutta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, työkykyä, työn kuormittavuutta, ergonomiaa ja työn kehittävyyttä. Työilmapiirimittaukset toimivat työhyvinvoinnin tilan ja kehityksen yleismittareina, sekä siinä, että voidaan tehdä eri organisaatioyksiköiden välistä vertailua. Kyselyn tulosten perusteella määritetään vuosittain tulosalue- ja tulosyksikkökohtaiset kehittämisen kohteet. Seuraavassa taulukossa 4 ja kuviossa 14 on koulutusliikelaitoksen TOB kyselyn tulokset eri vuosilta. 29 toteutetun kyselyn tuloksissa on mukana myös Kuusamon toimipaikan tulokset, joka liittyi Kainuun ammattiopistoon vuoden 28 alusta. Vuosien

15 211, 213, 215 ja 217 tuloksissa on mukana Kainuun ammattiopiston sekä Kajaanin lukion tulokset, eli koko Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tulokset. KUVIO 14: Kajaanin kaupungin työolobarometrin tuloksen kehitys 29 217 Tuloksista havaitaan, että esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus indeksit ovat parantuneet edelliseen kyselyyn verrattuna, muut indeksit ovat laskeneet. Optimaalinen kuormitus sekä ergonomia ovat laskeneet eniten eli henkilöstö kokee kuormittuvansa enemmän kuin aiemmin. Osaltaan tämä johtuu siitä, että koulutusliikelaitoksessa on käyty raskaita YT-menettelyjä vuosina 215 ja 217. Tuloksista voidaan nostaa erikseen esille indeksien ulkopuolinen väittämä Työpaikallani esiintyy tällä hetkellä epäasiallista käyttäytymistä. Tämän väittämän tulos on huonontunut aiempiin kyselyihin nähden (213, tulos oli 3,89; 215 tulos oli 3,83 ja vuonna 217 tulos oli 3,59). Epäasiallisessa käyttäytymistä ei saisi työyhteisössä esiintyä lainkaan. Epäasiallinen käyttäytyminen heikentää yhteistyötä ja vaikuttaa moneen seikkaan työyhteisössä mm. jaksamiseen, ilmapiiriin ja viihtyvyyteen. Johtopäätös: Työilmapiirimittaukset tukevat koulutusliikelaitoksen työolosuhteiden kehittämistä. Tulosten mukaan koulutusliikelaitoksessa tulee kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen sekä epäasiallisen käyttäytymisen vähentämiseen. 1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on henkilöstöön kohdistuvan työhyvinvointitoiminnan työnjaossa tarjota ne palvelut laadukkaasti ja riittävästi, jotka on määritelty työterveyshuollon kanssa tehdyssä sopimuksessa ja suunnitelmassa. Koulutusliikelaitoksen työterveyshuollon on hoitanut Kainuun Soten alainen Kainuun Työterveys -liikelaitos Kainuussa, Suomen Terveystalo Oy Kuusamossa ja Vantaalla. Työterveyshuollon kustannukset v. 216-217 Korvausluokka I ja II 217 216 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 181 778 192 284 Korvausluokka 1 eli ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja korvausluokka 2 eli sairaanhoidon kustannukset ovat yhteensä 181 778 euroa.

16 Johtopäätös: Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet 11,6 %. Henkilöstömäärän vähentymisellä on vaikutusta myös työterveyshuollon kustannusten pienenemiseen. 11. Henkilöstön palkitseminen Henkilöstön palvelua arvostetaan jakamalla Suomen Kuntaliiton ansiomerkit tai vuodesta 216 lähtien vaihtoehtoisesti ansiomerkin hintaisella lahjalla henkilön niin halutessaan 3 ja 4 vuoden palveluista. Vuonna 217 Suomen Kuntaliiton ansiomerkin otti vastaan 2 henkilöä ja lahjan 7 henkilöä. Ansiomerkkien jakamista on eritelty KUVIOSSA 15. 12 Ansiomerkit / lahja 213-217 1 8 6 4 2 3 v 11 6 3 1 9 4 v 1 KUVIO 15: Henkilöstölle jaetut Suomen Kuntaliiton ansiomerkit tai vaihtoehtoisesti ansiomerkin hintainen lahja 213-217. Palkitsemisjärjestelmää tulisi edelleen kehittää ja monipuolistaa nykyaikaisten työyhteisöjen suuntaan.

17 LIITETAULUKKO 1 1.8.217 alkaen uusi organisaatio uuden tulosyksikköjaon mukaan Henkilöstömäärä ilman sijaisia ja sivutoimisia on yhteensä 299 henkilöä. Tulosyksikkö Opetushenkilöstö Muu henkilöstö 217 217 Hallinto-, talous-, kehittämis-, työelämä- ja opiskelijapalvelut - Hallinto- ja talouspalvelut - Tiedonhallinta Kehittämis- ja työelämäpalvelut - Kehittämis- ja työelämäpalvelut - Oppisopimus 7 15 14 8 Opiskelijapalvelut 6 16 Tekniikka ja liikenne Sähkö-, turvallisuus ja metalliala 24 Logistiikka, auto- ja rakennusala 43 Hyvinvointiala 25 YritysAmis Matkailu-, ravitsemis- ja talous 16 1 Liiketalous ja kulttuuri 29 1 Luonnonvara 18 7 Kuusamo 27 7 Kajaanin lukio 33 2 242 57

18 LIITETAULUKKO 2 Koulutuspäivät 217 Tulosyksikkö Kalenteripäivät Koulutuspäivät/hlö Työpäivät Koulutuspäivät/hlö Hallinto-, talous-, kehittämis-, työelämäja opiskelijapalvelut - Hallinto- ja talouspalvelut 2,1 2,1 - Tiedonhallinta Kehittämis- ja työelämäpalvelut - Kehittämis- ja työelämäpalvelut 47 2,1 47 2,1 - Oppisopimus Opiskelijapalvelut 68 3,1 68 3,1 Tekniikka ja liikenne Sähkö-, turvallisuus ja metalliala 52 2,1 5 2,1 Logistiikka, auto- ja rakennusala 81 1,9 79 1,9 Hyvinvointiala 167 6,7 154 6,2 YritysAmis Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 82 4,8 78 4,6 Liiketalouden ala ja kulttuuriala 181 6 149 5 Luonnonvara-ala 55 2,2 49 2 Kuusamo 62 1,8 57 1,7 Kajaanin lukio 38 1,1 32,9 835 765