dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Samankaltaiset tiedostot
Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

W el = W = 1 2 kx2 1

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luento 10: Työ, energia ja teho

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 11: Potentiaalienergia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

DEE Sähkötekniikan perusteet

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Työ ja kineettinen energia

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Työ ja energia. Haarto & Karhunen.

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Luvun 8 laskuesimerkit

Miltä työn tekeminen tuntuu

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Muunnokset ja mittayksiköt

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

DYNAMIIKKA II, LUENTO 8 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Luento 2: Liikkeen kuvausta

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Kvanttifysiikan perusteet 2017

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luvun 5 laskuesimerkit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luvun 10 laskuesimerkit

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Luvun 5 laskuesimerkit

kertausta Esimerkki I

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

5 Kentät ja energia (fields and energy)

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Dissipatiiviset voimat

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4. Vahvistumisen jälkeen tavaran hinta on 70. Uusi tilavuus on

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

Luento 11: Periodinen liike

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Potentiaali ja potentiaalienergia

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Luento 13: Periodinen liike

Ratkaisuja, Tehtävät

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua


Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Transkriptio:

Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl Kukin siirtymä dl voidaan approksimoida suoraviivaiseksi, jolloin vastaava työn elementti voidaan laskea polkuelementin dl paikalla vaikuttavasta liki vakiovoimasta F seuraavasti: dw = F dl = F cos dl = F k dl Kokonaistyö vastaten kaarevaa polkua P 2 voidaan siten laskea viivaintegraalina W = F dl = F cos dl = F k dl (6.14) Jokaisella polun elementillä erikseen on voimassa dw tot = dk [vrt. yhtälö (6.6)]! myös polkuelementtien summalle eli koko kaarevalle polulle on voimassa W tot = K = K 2 K 1 Systeemille tehdyn työn ja sen kineettisen energian yhteys pätee siis riippumatta polun tai vaikuttavien voimien ominaisuuksista! Voiman paralleelikomponentti F k tekee työtä 1

6.4 Teho Teholla tarkoitetaan nopeutta, jolla työtä tehdään Keskimääräinen teho P av = W t (5.15) Hetkellinen teho (lyhyesti: teho) W P =lim t!0 = dw (5.16) t dt Teho on skalaarisuure, kuten työ ja aika Tehon yksikkö [P] = [W] / [t] = J / s = W (watti) Vanha moottorien tehon yksikkö on hevosvoima: 1 hv = 746 W Sähköenergian (huom! Siis EI tehon) yksikkönä käytetään usein kilowattituntia 1 kwh = 1000 J / s. 3600 s = 3.6 MJ 2

Teho ilmoitetaan usein myös voiman ja nopeuden avulla Kun voima F vaikuttaa kappaleeseen siirtymän Δs tapahtuessa, vastaava työ on W = F k s Tällöin keskimääräinen teho on P av = F k s = F k v av t Teho määritellään raja-arvona, kun Δt! 0: P = F k v Nähdään, että hetkellinen teho saadaan kappaleesen vaikuttavan voiman ja ja kappaleen nopeuden skalaaritulona: P = F v (6.19) (ESIM) 3

Luvun 6 yhteenveto W = F s = Fscos F k = F cos K = 1 2 mv2 W tot = K = K 2 K 1 = W tot = F cos dl = F dl F k dl P =lim t!0 P av = W t W = dw t dt P = F v 4

7 POTENTIAALIENERGIA JA ENERGIAN SÄILYMINEN Kineettinen energia liittyy kappaleen liikkeeseen Potentiaalienergia liityy kappaleen paikkaan Esim. Laudalla seisovalla uimahyppääjällä on hänen paikastaan johtuvaa gravitationaalista potentiaalienergiaa Hypyn aikana hyppääjän potentiaalienergiaa muuttuu kineettiseksi energiaksi Potentiaalienergia voi olla paitsi painovoimaan, myös esim. jousivoimaan liittyvää (vrt. taipuneen hyppylaudan elastinen energia) tai sähköistä (esim. sähkövaraukset etäisyydellä r) Tietyissä tilanteissa: Systeemin mekaaninen energia = sen kineettisen ja potentiaalienergian summa on vakio AINA: Systeemin kokonaisenergia säilyy! 7.1 Gravitaatiopotentiaalienergia Potentiaalienergia toimii ikään kuin energiavarastona mahdollista myöhempää käyttöä varten Esim. kun henkilö tekee työtä nostaessaan kiven maasta (a) maan ja kiven systeemin potentiaalienergia kasvaa (b) kun henkilö pudottaa kiven, potentiaalienergiaa muuttuu kineettiseksi energiaksi (c) kineettinen energia on kykyä tehdä työtä, esim. kivi voi iskeä telttakeppiä syvemmälle maahan Kun kappale putoaa vapaasti, painovoiman tekemä työ (+y akseli tässä ylöspäin) on positiivinen (y 1 > y 2 ) W grav = Fs =( w)(y 2 y 1 ) = mgy 1 mgy 2 (7.1) Kun kappale liikkuu ylöspäin, painovoiman tekemä työ lasketaan myös kaavalla (7.1), mutta nyt tulos on negatiivinen (y 1 < y 2 ) Määritellään gravitaatiopotentiaalienergia U grav = mgy (7.2) Painovoiman tekemä työ on siis W grav = U grav = (U grav,2 U grav,1 ) (7.3) 5

Kun painovoima tekee (positiivista) työtä kappaleen pudotessa, potentiaalienergiaa kuluu : ΔU grav < 0 Kun painovoima tekee negatiivista työtä (s.o. joku ulkoinen voima tekee positiivista työtä systeemille) kappaletta nostettaessa, systeemin potentiaalienergia kasvaa: ΔU grav > 0 Gravitaatiopotentiaalienergia ei ole kappaleen ominaisuus, vaan kappaleen ja maapallon muodostaman systeemin ominaisuus. Paikan y nollakohdan valinnalla ei ole fysikaalista merkitystä; vain paikan muutos y 2 y 1 merkitsee! Potentiaalienergian yksikkö on saman kuin työnkin eli Joule Jos putoavaan kappaleeseen ei vaikuta painoa lukuunottamatta mitään muita voimia (*): W tot = K ( ) = W grav = U grav, K 2 K 1 = U grav,1 U grav,2, K 1 + U grav,1 = K 2 + U grav,2 1 2 mv2 1 + mgy 1 = 1 2 mv2 2 + mgy 2 (7.5) Systeemin mekaaninen energia E = K + U säilyy vakiosuuruisena (E 1 = E 2 ), jos ainoastaan painovoima vaikuttaa 6

Kun painovoiman lisäksi myös muut voimat (niiden resultantti = F other ) vaikuttavat: W tot = W grav {z } = U grav +W other = K grav, (U grav,2 U grav,1 )+W other = K 2 K 1 W other = E =(K 2 + U grav,2 ) (K 1 + U grav,1 ) (7.7) Nähdään, että muut kuin gravitaatiovoimat aiheuttavat muutoksen systeemin mekaanisessa energiassa Mekaanisen energian käsitteen avulla on kätevää ratkaista ongelmia, joissa (a) on suuruudeltaan ja/tai suunnaltaan muuttuvia voimia (b) ei olla kiinnostuneita tapahtumiin kuluvasta ajasta Konservatiiviset voimat (kuten painovoima) voidaan esittää vastaavan potentiaalienergian muutoksella! yhtälö (7.5) On tärkeää tunnistaa, onko probleemassa mukana voimia F other, joita ei voida kuvata vastaavilla potentiaalienergian muutoksilla! yhtälö (7.7) 7

Kun painovoimakentässä tapahtuva liike ei ole suoraviivaista, jaetaan reitti jälleen infinitesimaalisiin suoraviivaisiin segmentteihin s = x î + y ĵ w = Saatiin sama lauseke kuin suoraan ylös tai alas liikkuvalle kappaleelle Nähdään, että painovoiman tekemä työ (ja vastaavan potentiaalienergian muutos) eivät riipu reitin yksityiskohdista, vaan ainoastaan reitin loppu- ja alkupisteiden y-koordinaattien erosta mg ĵ ) W grav = w s ) W grav =( mg) y = mgy 1 mgy 2 = U grav 8

9

10