1 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO KEHITYSVAMMAISTEN JA AUTISMIN KIRJON ASIAKKAIDEN PERHEHOIDON PALVELUKUVAUS HANKINNAN TAVOITE Hankinnan kohteena ovat pitkäaikaisen perhehoitopalvelun tuottaminen suomen ja ruotsin kielellä kehitysvammaisille ja autismin kirjon henkilöille, joiden kotikunta on Helsinki. Tavoitteena on vammaisen ihmisen oman näköinen turvallinen koti siihen liittyvin iänmukaisin yksilöllisin palveluin ja tukitoimin, jotka edistävät mahdollisimman itsenäisen elämän, täysipainoisen arjen ja kansalaisuuden toteutumista. HANKINNAN TAUSTAA Yleistä Asumisen toimintaideologia perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä YK:n vammaisten ihmisten yhdenvertaisen oikeuksien sopimukseen, jossa on erityisen tärkeää vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omaehtoisen tekemisen mahdollistaminen sekä luonteva osallisuus ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vammainen ihminen on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen kokonaisuus. Palveluntuottajan toiminnan tulee olla ammatillista työtä joka edistää vammaisen henkilön itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä mahdollistaa vammaisen henkilön osallisuuden toimintaan muiden ihmisten kanssa Kehitysvammaisuus on vammaisuutta, jota luonnehtivat merkittävät rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ja jotka koskevat monia jokapäiväisiä sosiaalisia ja käytännön taitoja. Tämä vammaisuus alkaa ennen 18-vuoden ikää. Kehitysvammaisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon yksilön ja ympäristön suhde, kielelliset erityispiirteet ja henkilön vahvuudet ja rajoitukset kriittisillä elämänalueilla. Näiden lisäksi tulee arvioida henkilön edistymistä ja henkilökohtaista kehitystä. (AAIDD American Association on Intellectual and Developmental Disabilities 2010.) Autismin kirjo kuuluu neuropsykiatrisiin oireyhtymiin. Autismin kirjon keskeiset oireet ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation puutteellisuus sekä kaavamaiset kiinnostuksen kohteet ja toiminnot. Henkilö voi tarvita jatkuvaa tukea kaikissa arjen perustoimissa riippumatta kognitiivisen toiminnan tasosta. Palvelun tarvitsijoilla voi olla useita fyysisiä vammoja ja/tai haastavaa käyttäytymistä. Palvelua tarvitaan vammaisille ihmisille, joilla voi olla aivovamma, erilaisia lihas- tai neurologisia sairauksia sekä muita vammoja. Palvelun tarvitsijoilla voi olla vammasta johtuvia kognitiivisten taitojen ja kommunikaation puutteita sekä aistivammoja.
2 Palveluhankinnan periaatteita Palvelun tarkoituksena on, että palveluntuottaja tarjoaa vammaiselle ihmiselle iänmukaisen elämän ja mahdollistaa hänen asumisensa ja selviytymisensä ohjaamalla ja tukemalla häntä sekä ylläpitämällä hänen päivittäistä toimintakykyään yhteisöllisen työotteen avulla sekä turvaamalla laadukkailla palveluilla hänen tarvitsemansa hoiva, turva ja huolenpito. Palvelu sisältää myös hoidon ja hoivan elementtejä. Perhehoidon palveluntuottaja tuottaa asiakkaan tarvitseman turvallisen asumisen, tuen, ohjauksen, avun, hoidon, hoivan, kasvatuksen sekä täyden ylläpidon palvelut kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Perhehoito poikkeaa muusta asumispalvelusta siten, että se sisältää asiakkaan tarvitseman hoidon lisäksi asumisen ja tavanomaisen elatuksen. Perhehoitoa järjestetään perhehoitajan kodissa ja asiakas osallistuu perheen yhteisiin toimintoihin perheenjäsenenä. Palvelun tarve ja palveluluokka arvioidaan asiakkaan kanssa sosiaalityössä. Osavuorokautinen perhehoito sisältää erillisessä asunnossa asuvan asiakkaan asumisen tukipalveluja kuten tuki ja ohjaus, lääkityksestä huolehtiminen, ateria-, vaatehuoltopalvelu. Asukas asuu omistus- tai vuokra-asunnossa ja saa tukipalveluja lähellä sijaitsevassa perhekodissa. Palveluntuottaja voi olla yksityinen, luvanvarainen perhekoti. Perhehoitaja/perhehoitajat asuvat perhekodissa, lisäksi voi olla palkattuja työntekijöitä. Perhehoito sisältää hoidettavan asumisen ja tavanomaisen elatuksen. Palveluntuottaja vastaa sijaishoitajan järjestämisestä vapaapäivien ajaksi. Palveluntuottaja voi olla myös yritys, säätiö, yhdistys, kuntayhtymä, joka tuottaa perhehoitoa toimeksiantosopimuksen tehneiden yksityishenkilöiden kodeissa. Palveluntuottaja vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja ennakkovalmennuksesta. Palveluntuottaja tekee kunnan valtuuttamana toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja vastaa sopimuksen mukaisista velvoitteista, joita ovat palkkion ja kulukorvauksen ja erikseen sovittavien korvausten maksaminen, sijaishoidon järjestäminen perhehoitajan vapaapäivien ja muun poissaolon ajaksi, perhehoitajien täydennyskoulutus, työnohjaus ja perhehoitajan työn tukeminen. Tilaaja toivoo palveluntuottajan esittävän tarjouksessaan uusia ja erilaisia tapoja kehittää kustannustehokasta perhehoitoa. Erityisesti haetaan ratkaisumalleja, joiden avulla vaativia hoitotoimia ja kokoaikaista valvontaa myös yöllä tarvitsevien lasten hoito voidaan järjestää perhekodissa. Toiminnan lähtökohta on vammaisen ihmisen tarpeet, ei työvuorosuunnittelu. Tuen, ohjauksen, avun, hoidon ja hoivan tarve vaihtelevat yksilöllisesti. Tästä johtuen tarvitaan sekä monipuolisia perhehoitopalveluja että erilaisia tukitoimia asumisen tukemiseksi. Asukkaan tarpeet voivat olla hetkittäisiä, toistuvia, jatkuvia sekä eri vuorokauden aikoina esiintyviä, tarpeet voivat myös vaihdella ja muuttua. Jäljempänä esitettävät palveluluokat kuvaavat palvelun tarvetta. Useimmat perhehoidon asukkaat käyvät päiväkodissa, koulussa, työssä tai työ- ja päivätoiminnassa enintään viitenä päivänä viikossa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Kuljetuksista työ- ja päivätoimintapaikkaan vastaa sosiaali- ja terveysvirasto.
3 Kehitysvammatyö Hankittavaan palveluun sisältyvän työn kuvauksessa käytetään termiä kehitysvammatyö, mutta se kuvaa myös autismin kirjon asiakkaiden palvelua. Myös perhekodissa tehdään ammatillista hoito- ja ohjaustyötä. Se toteutetaan kuitenkin osana perhekodin arjen elämää kodinomaisuus säilyttäen. Kehitysvammatyö määritellään kaikkien ammattiryhmien tekemänä välittömänä ja välillisenä työnä, tukemisena, ohjaamisena, auttamisena, hoitamisena ja puolesta tekemisenä. Kehitysvammatyössä korostuu kehitysvammaisen ihmisen mahdollisimman itsenäinen toiminta. Sen tavoitteena on tunnistaa kehitysvammaisen ihmisen yksilölliset voimavarat ja tarpeet sekä mahdollistaa rikkaan arkielämän toteutuminen tukemalla, ohjaamalla, auttamalla, hoitamalla ja puolesta tekemällä Työntekijä toimii siten, että kehitysvammainen ihminen saavuttaa mahdollisimman täydellisesti riippumattomuuden ja saman elämänlaadun kuin muilla samanikäisillä kansalaisilla. Hankittava palvelu sisältää välittömän ja välillisen kehitysvammatyön sekä yksikkökohtaisen työn. Välitön kehitysvammatyö kohdentuu suoraan kehitysvammaiseen ihmiseen ja tehdään aina hänen kanssaan. Välillistä kehitysvammatyötä ei tehdä kehitysvammaisen ihmisen kanssa vaan hänen hyväkseen (esim. suunnittelu, kirjaaminen, raportointi, erilaiset palvelujen organisoinnit ja asioinnit). Yksikkökohtaista työtä ovat esim. puhtaus, taloushuolto, toimistotyö, käynnit yksikön ulkopuolella, kokoukset, koulutukset, opiskelijaohjaus, välineet, varastojen tarkistus ja täydennys. Palveluntuottaja kannustaa asukkaita keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen kommunikointiin lähiverkostonsa kanssa. Vuorovaikutuksessa asukkaan kanssa käytetään aktiivisesti hänelle parhaiten soveltuvaa kommunikaatiomenetelmää, jonka työntekijät hallitsevat. Palveluntuottaja avustaa asukasta terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Vastuu asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kuntoutuksesta on kunnallisella terveysasemalla, kotihoidossa, asiakasta hoitavalla yksityisellä lääkärillä tai erikoissairaanhoidossa. Hankittavan palvelun tulee sisältää seuraavat kehitysvammatyön osa-alueet: 1. Kehitysvammatyön tarkoituksenmukainen suunnittelu ja koordinointi (suunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen, päivittäinen kirjaaminen, kehitysvammatyön koordinointi, moniammatillinen yhteistyö) 2. Terveydentilaan liittyvien oireiden (somaattiset, neurologiset, mielenterveys- ja riippuvuusongelmat, autistinen käyttäytyminen, hahmotusongelmat, haastava käyttäytyminen) seuranta, hoitaminen, ohjaus sekä lääkehoidon toteuttaminen 3. Ravitsemus: Ruokavaliosta ja nesteytyksestä huolehtiminen, ravitsemukselliset ongelmat, terveellinen ruokavalio, ruokailuun liittyvät järjestelyt. 4. Hygieniasta, eritystoiminnasta pukeutumisesta ja asukkaan lähiympäristöstä huolehtiminen.
5. Liikkumiseen, toiminnallisuuteen, lepoon ja muihin päivittäisiin toimintoihin liittyvä seuranta, tukeminen, ohjaus ja auttaminen. Fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen sekä sosiaalisten suhteiden tukeminen. 6. Yksilökeskeinen tuki: yksilöllisten kommunikaatiokeinojen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Voimavarojen käytön, itsenäisen selviytymisen ja tuettuun päätöksentekoon ohjaaminen ja tukeminen. sekä emotionaalinen tuki. Ohjaus- ja hoitosuunnitelmaan sitoutuminen, yhteistyö omaisten/läheisten kanssa. Välittömän kehitysvammatyön eri osa-alueiden arviointiin käytetään liitteenä olevaa lomaketta. Asiakas saa jokaisesta kehitysvammatyön osa-alueesta 1 4 pistettä. Pisteet lasketaan yhteen ja näin muodostuu asiakkaan kehitysvammatyön tarpeen luokka/palveluluokka (6-24 p). 4 Ohjaus- ja hoitosuunnitelma Ohjaus- ja hoitosuunnitelma on perhehoitoa ohjaava suunnitelma, joka laaditaan asiakkaalle välittömästi kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vähintään vuoden välein sekä aina asukkaan tilanteen muuttuessa. Vastuu suunnitelman tekemisestä on palveluntuottajalla. Palveluntuottaja toimittaa suunnitelman sosiaali- ja terveysvirastoon asukkaan omalle vammaistyön sosiaalityöntekijälle. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, huomauttaa tilaaja kirjallisesti palveluntuottajaa. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kahden kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, pidättää tilaaja maksatuksen tämän asukkaan osalta. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kuuden kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, tilaaja voi irtisanoa sopimuksen tämän asukkaan osalta. Suunnitelma laaditaan palveluntuottajan, asukkaan ja tarvittaessa tämän omaisten sekä asukkaalle tärkeiden sidosryhmien kesken. Suunnitelmassa sovitaan asukkaan tarvitseman avustamisen sisällöstä. Suunnitelma sisältää myös arjen tavoitteita sekä asiakkaan henkilökohtaisia toiveita ja haaveita. Suunnitelma laaditaan voimavaralähtöisesti korostamalla asukkaan vahvuuksia ja taitoja (PCP-malli, YKS). Kun uusi asukas on muuttamassa palveluntuottajan palvelun piiriin, arvioi asukkaan sosiaalityöntekijä asukkaan kehitysvammatyön tarpeen palveluluokkamittaria apuna käyttäen. Palveluntuottaja voi esittää palveluluokan tarkistamista, joka voidaan muuttaa vain sosiaalityöntekijän päätöksellä. Palveluntuottaja perehtyy asukkaan taustaan ja tilanteeseen ennakkoon. Palveluntuottaja järjestää asukkaalle ja hänen läheisilleen tarvittavaa muuttovalmennusta.
5 PERHEHOIDON TOTEUTUS Ateriapalvelut Perhehoitoa järjestetään yksityiskodissa, joka on rakenteeltaan tiloiltaan ja varustetasoltaan hoitoon riittävä ja sopiva. Asukkaalla tulee olla käytössään oma huone. Pienillä lapsilla ei välttämättä tarvitse olla omaa huonetta, mutta perhekodissa tulee kuitenkin olla valmius järjestää oma huone lapsen kasvaessa tai tarpeen muuttuessa. Mikäli asumista tarjotaan vain asukkaille, jotka eivät tarvitse esteettömiä tiloja, tilojen ei tarvitse olla täysin esteettömiä. Asunnossa on oltava valmiudet yksilöllisten apuvälineiden asentamiselle ja käytölle. Luvanvaraisten perhekotien tilat hyväksyy aluehallintovirasto tai Valvira toimilupaa myöntäessään. Perhekotien sijainnista saa laatupisteitä, mikäli ne sijaitsevat Helsingissä. Peruskalustus kuuluu perhehoitopalveluun, mutta asiakas voi halutessaan kalustaa itse oman huoneensa. Peruskalustukseen kuuluu vuode, säilytyskalusteet, pöytä, tuoli, matto ja verhot. Palveluntuottaja järjestää asukkaille päivittäisen ruokailun. Ruokailuun kuuluvat vähintään seuraavat ateriat: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Palveluntuottaja järjestää erityisruokavaliot niitä tarvitseville asukkaille. HENKILÖSTÖ Henkilöstön koulutus ja kokemus Perhehoitajien koulutuksesta ja kokemuksesta säädetään perhehoitajalaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Aluehallintovirasto tai Valvira määrittelevät henkilöstön kelpoisuusehdot ja määrän yksityisen palveluntuottajan toimintalupaa käsitellessään. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen perusteella järjestettävässä perhehoidossa palveluntuottaja vastaa siitä, että hoitajalla on perhehoitajalain edellyttämä ennakkovalmennus ja tehtävässä tarvittava koulutus ja työkokemus.. Perhehoitajalain mukaan perhehoitajan tulee olla koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Sopivuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti ja myös perhehoitajan yhteistyökykyyn sijoittajan ja sijoitettavan henkilön läheisten kanssa. Jos perhekodissa on enemmän kuin neljä hoidettavaa, tulee vähintään toisella perhekodissa asuvalla hoitajalla olla em. valmiuksien lisäksi soveltuva sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä (vähintään 3 vuoden) kokemus hoito- ja kasvatustehtävästä. Mikäli perhekodissa on autisminkirjon henkilöitä hoitajilta edellytetään autismiosaamista. Ammatillisessa perhekodissa toiminnasta vastaavalla on oltava soveltuva sosiaalija terveysalan koulutus ja vähintään kolmen vuoden kokemus vammaistyöstä. Perhehoitajalla tulee olla suomen ja tarvittaessa ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.
6 Henkilöstön määrä Perhekodissa voi olla samanaikaisesti enintään neljä hoidettavaa, jos hoidosta vastaa yksi perhekodissa asuva perhehoitaja. Jos perhehoidosta vastaa kaksi perhekodissa asuvaa hoitajaa, voi hoidettavia olla enintään seitsemän. Perhekodin kokoa määriteltäessä otetaan huomioon omat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt. Perhekodissa voi olla hoidosta vastaavien perhehoitajien lisäksi asiakastyöhön tai kodinhoitoon osallistuvia työntekijöitä. Osaamisen kehittäminen/täydennyskoulutus Yksityinen ammatillinen perhekoti palveluntuottajana vastaa perhehoitajien ja perhekodissa työskentelevien osaamisen kehittämisestä, täydennyskoulutuksen ja työohjauksen järjestämisestä. Palveluntuottaja vastaa ennakkovalmennuksen, lakisääteisen ja asiakkaiden ja perhehoitajien tarpeen mukaisen muun täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestämisestä toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille. Tilaaja edellyttää voimaannuttavaa ja valtaistavaa työotetta. Palveluntuottaja ottaa sopimuskauden aikana käyttöön yksilökeskeisen suunnittelu- ja tukimallin, esim. PCP- tai YKS-malli. PALVELUNTUOTTAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Palvelumaksu Asiakasmaksut Asiakkaan poissaolot Sosiaali- ja terveysvirasto maksaa palvelumaksun palveluntuottajalle korvauksena asukkaan asumisesta, ylläpidosta, avustamisesta ja hoivasta sopimuksen mukaan. Palvelumaksun suuruus riippuu asukkaan palveluluokasta. Sosiaali- ja terveysvirasto perii ympärivuorokautisesta perhehoidosta asiakkaalta tulojen mukaisen täyden ylläpidon asiakasmaksun. Osavuorokautisessa perhehoidossa asiakkaalta peritään perusmaksu ja ateriamaksu. Asukkaan poissaoloista sairaalahoidon tai laitoskuntoutuksen ajalta sosiaali- ja terveysvirasto maksaa kolmeltakymmeneltä (30) hoitovuorokaudelta täyden palvelumaksun ja seuraavalta kahdelta kuukaudelta puolet palvelumaksusta. Mikäli poissaolo jatkuu pidempään kuin kolme kuukautta, neuvotellaan asiasta sosiaali- ja terveysviraston ja palveluntuottajan kesken. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asukkaan mahdollisesta sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta asukkaan sosiaalityöntekijälle välittömästi.
Asukkaan palvelutarpeen päättyessä päättyy sosiaali- ja terveysviraston velvollisuus palvelumaksun suorittamiseen. 7 PALVELUN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SELVITYKSET Palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviraston tai Valviran lupa toiminnalle koko palvelun toteuttamisen ajan. Palveluntuottajan tulee laatia seuraavat suunnitelmat: lääkehoitosuunnitelma, pelastussuunnitelma, joka toimitetaan alueen pelastusviranomaisille (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 4.9.2003/787) ja turvallisuusselvitys yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Mikäli palveluntuottaja tuottaa ateriapalvelun itse, palveluntuottajalla tulee olla terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (26/2006) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää tarvittavat hygieniapassit ja muut luvat. Edellä sanottu koskee myös mahdollisia alihankkijoita. Palveluntuottajan tulee laatia suojatoimenpidesuunnitelma, mikäli on mahdollista, että suojatoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan. Palveluntuottajalla tulee olla muut mahdolliset lainsäädännön edellyttämät luvat ja selvitykset. LAADUN SEURANTA Asiakaskyselyt Palveluntuottajalla on toimiva laadunhallintajärjestelmä tai muu dokumentoitu menetelmien tai toimintatapojen kuvaus, jolla palvelujen laatu varmistetaan ja sitä kehitetään systemaattisesti. Perhehoitoa järjestävän yksikön arvot ja toimintaperiaatteet sekä johtamisen vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty. Perhehoidon toiminnan laatua arvioidaan auditointikäynneillä ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan Helsingin kaupungin palvelujen kehittämistä ja seurantaa varten pyytämien tietojen tuottamiseen, seurantaan ja toimittamiseen. Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus pyytää selvityksiä ja suorittaa tarkastuskäyntejä perhekodissa todetakseen palvelun laadun olevan sovitun palvelukuvauksen mukaista. Palveluntuottaja dokumentoi asiakaspalautteen ja omaispalautteen yksikössä ja hyödyntää sitä toiminnan kehittämiseen. Palveluntuottaja kerää palautetta säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja toimittaa kyselyjen tulokset sosiaali- ja terveysvirastolle. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto voi tehdä muita asiakaskyselyjä laadun varmistamiseksi.
8 Asiakasreklamaatiot Sosiaali- ja terveysvirastolle tulleet tuottajaa koskevat reklamaatiot tulee toimittaa tuottajan tietoon kahden viikon kuluessa reklamaatiosta. Mikäli tapahtumasta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa, on reklamaatio saatettava tuottajan tietoon välittömästi. TALOUSTIETOJEN ANTAMINEN Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus valvoa sopimuskauden aikana palveluntuottajan taloudellisia edellytyksiä sopimuksen täyttämiseen. Palveluntuottaja toimittaa vuosittaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedot ja muut sosiaali- ja terveysviraston tarvitsemat tiedot sosiaali- ja terveysvirastolle. Palveluntuottajan on toimitettava sosiaali- ja terveysvirastolle 3 kuukauden välein sopimuskauden aikana seuraavat selvitykset: todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva veronsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty sekä todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksunsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty. Todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia niiden sosiaali- ja terveysvirastolle jättämispäivästä laskettuna. Lisäksi palveluntuottajan on toimitettava sosiaali- ja terveysvirastolle sopimussuhteen aikana sen vaatimuksesta ja vaatimuksessa esitetyssä määräajassa edellä esitetyn mukaiset todistukset. Edellä mainittuja todistuksia ei tarvitse toimittaa, jos tarjoajan tiedot ovat saatavissa www.tilaajavastuu.fi-palvelusta. Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus purkaa sopimus, jos palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisen tai jos palveluntuottaja ei toimita määräajassa kyseisiä selvityksiä. Ennen sopimuksen purkamista sosiaali- ja terveysviraston tulee kirjallisesti huomauttaa palveluntuottajaa laiminlyönnistä ja ilmoittaa sopimuksen purkamisen uhasta, ellei laiminlyöntiä korjata sosiaali- ja terveysviraston vaatimassa kohtuullisessa ajassa.
9 BONUKSET JA SANKTIOT Hankinnasta tehtäviin puitesopimuksiin on suunniteltu bonus- ja sanktioehtoja, joilla pyritään vaikuttamaan palvelun laatuun ja kehittämiseen niin, että hyödyt koituvat sekä asiakkaalle että molemmille sopijapuolille. Bonukseksi on suunniteltu neljää optiovuotta, mikäli puolueettomien asiakaskyselyjen tulokset osoittavat viraston omaa palvelua koskevan vastaavan kyselyn tuloksia paremmiksi. Bonus edellyttää myös, että tavoitteet on saavutettu ensimmäisen sopimuskauden loppuun mennessä ja palvelun laatu on kaikin osin vaaditulla tasolla. Bonusta palveluntuottajalle voisi tuottaa myös, jos perhehoidon aikana palveluntuottajan toimenpiteiden seurauksena asukkaan palvelutarve voidaan toteuttaa pitkäkestoisesti aiempaa alhaisemmalla palveluluokalla (asukas siirtyy esimerkiksi palveluluokasta kolme palveluluokkaan kaksi). Tästä saatava bonus maksettaisiin tuottajalle kannustinpalkkiona kertakorvauksena, joka olisi esim. neljä prosenttia kyseisen asukkaan vuotuisesta virastolta laskutettavasta palvelumaksusta. Sanktioehdoksi on suunniteltu seuraavaa: Mikäli palvelun laadusta reklamoidaan aiheellisesti vähintään neljä kertaa vuoden kuluessa, vähentää tilaaja palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta esim. 2 % vuotuista laskutusta vastaavasta summasta. Kaikista bonus- ja sanktioehdoista niihin liittyvine mittareineen sovitaan tarkasti sopimusehdoissa. LAKI- JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Palveluntuottaja on velvollinen perehtymään toimintaa ohjaaviin laki- ja viranomaismääräyksiin. Tuotettavan palvelun tulee täyttää niiden asettamat vaatimukset. Keskeinen toimintaa ohjaava lainsäädäntö on esitetty seuraavassa luettelossa: Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ( 519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Perhehoitajalaki (312/1992) Kansanterveyslaki (6/1972) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005)
Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki (603/1996) ja asetukset (1208/1996, 1268/2005, 1041/2005) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Pelastustoimilaki 561/1999 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 Elintarvikelaki (13.1.2006/23) Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383) Pelastustoimilaki 561/1999 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006 10