Toimitusnumero 2015-499504 1(28) Voimansiirtoalueen lunastus Kohde: 400 + 110kV Lieto- Forssa, 169 Jokioisten kunta Aika: 19.12.2018 kello 10.00 Paikka: Valtuustosali (Keskuskatu 29 A, 36100 Jokioinen) Toimitusinsinööri: Lasse Ojala Uskotut miehet: Mervi Yrjänä, Jari Kantelus Läsnäolijat: Läsnäololista, liite 3. 1. Tiedottaminen Selvitys Kokouksesta on tiedotettu 23.11.2018 lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille sekä lisäksi lehtikuulutuksella Forssan lehdessä 29.11.2018. 2. Kokouksen laillisuus Selvitys Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä esittänyt esteellisyysmuistutusta lunastustoimikunnan jäseniä vastaan eikä estettä toimitusta vastaan. Päätös 3. Omistajamuutokset Selvitys Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, lunastustoimikunta on esteetön ja kokous on laillinen. Toimituksessa ei ole tiedossa omistajamuutoksia, jolla olisi vaikutusta korvauksen saajiin. Mahdolliset korvaukset kuuluvat kiinteistöjen nykyisille lainhuutotietojen mukaisille omistajille. 4. Fingrid Oyj:n vastine Selvitys LAUSUNTO LIETO-FORSSA 400/110 kv:n VOIMAJOHTOALUEEN LUNASTUSTOIMI- TUKSESSA TN:O 2015-499502 KÄYTETTÄVISTÄ KORVAUSPERUSTEISTA FORSSAN KAUPUNGISSA JA JOKIOISTEN KUNNASSA. Emme ota kantaa lunastettavien alueiden maapohjan ja puuston korvausperusteena oleviin yksikköhintoihin. Luotamme lunastustoimikunnan paikallisella asiantuntemuksella tietävän alueen maankäyttötilanteen ja viran puolesta suorittavan oikean hinta-analyysin. Haluamme kuitenkin jäljempänä esittää eräitä tekijöitä, joita mielestämme olisi otettava huomioon korvauksia määrättäessä. 1 Voimajohtojen ympäristövaikutukset vaikutukset ympäröivään asutukseen Uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana pitää olla se, miten uusi johto aiheuttaa haittaa. Maisemahaitan arviointiin vaikuttavat eniten kohteen etäisyys havaitsijan pääasiallisesta sijainnista, kohteen näkymäsuunta (päänäkymä, sekundäärinen näkymä) ja näkyvyys (esteet ja suojapuusto). Lunastustoimituksessa ei tule vahvistaa korvausta maisemahaitasta ainakaan sen perusteella, että linja pelkästään näkyy. Korvauksen perusteen tulee olla yksilöity ja perustua siihen, että kiinteistön käyttö todellakin konkreettisesti heikentyy jollakin tavoin. Näin voisi ajatella käyvän esimerkiksi silloin, kun uusi linja dominoi voimakkaasti rakennukselta avautuvaa näkymää tai suorastaan haittaa tonttimaan järkevää käyttöä alun perin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi vain se, että kymmenien tai jopa yli sadan metrin päässä näkyy voimajohto, ei ole riittävä peruste korvata maisemahaitta tai rakennuspaikan arvonalentuminen.
Toimitusnumero 2015-499504 2(28) Maisemahaitan arvioinnin lähtökohta Lähtökohtaisena arvioinnin perustana tässä toimituksessa voidaan pitää korkeimman oikeuden ratkaisua 1999:61, jossa maisemahaitasta johtuen jäännöskiinteistön arvonalentumisprosentit vaihtelivat 1 prosentista 6 prosenttiin tapauskohtaisesti. Kuuden prosentin tapauksissa pylvään etäisyys kiinteistöstä vaihteli 25 ja 40 metrin välillä ja etäisyys lähimmästä johdosta oli runsaat 10 metriä. Kyseinen oikeustapaus soveltuu hyvin tähän toimitukseen, koska myös korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa 110 kv voimajohto oli korvattu 400 kv voimajohdolla. Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan maisemahaitasta aiheutuvat korvaukset ottamalla huomioon edellä mainitun korkeimman oikeuden päätöksen, lunastustoimituksissa vakiintuneen korvausmenettelyn sekä kunkin kiinteistön yksilöllisen tilanteen. 2 Magneettikentät ja terveysriskit Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen valmistelutyössä oli pohjana Euroopan unionin neuvoston suositus sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo vaihtosähkölaitteiden sähkökentälle on 5 kv/m (kilovolttia metrille) ja magneettikentälle 100 µt (mikrotesla), kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevia suositusarvoja ja niiden perusteita on tarkasteltu säännöllisesti Euroopan unionin ja kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (IC- NIRP) toimesta, mutta tarvetta suositeltujen enimmäisarvojen muuttamiselle ei ole todettu, koska tutkimustulokset eivät ole antaneet asiasta uutta tietoa. Voimajohtojen synnyttämä sähkö- ja magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kv jännitteisissä johdoissa. Kuitenkin väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen suositeltu enimmäisarvo 100 µt ei ylity edes suoraan 400 kv voimajohdon alla. Suurimmat mitatut magneettikentät 400 kv voimajohdon johtimien alta ovat olleet noin 10 µt. Magneettikenttä laskee keskimäärin alle sadasosaan väestölle asetetusta suositusarvosta 400 kv voimajohdon johtoalueen reunassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa asuva kansalainen joutuu sähkölaitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien ympäröimäksi, varsinkin taajama- ja kaupunkialueella. Taustakenttien lähteitä ovat esimerkiksi sähköjohdot (myös näkymättömissä olevat maakaapelit), rakennuksiin sijoitetut muuntamot ja sähkökeskukset, rakennusten sähköverkot, kotien sähkölaitteet, tietokoneet, junien sähkömoottorit virransyöttöjärjestelmineen, kauppojen tuotesuojaportit, radioasemat sekä matkapuhelimet ja niiden tukiasemat. Myös teollisuudessa ja lääketieteessä käytetään voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä synnyttäviä laitteita. Merkittäviä luonnon lähteitä ovat maapallon oma magneettikenttä, salamointi sekä aurinko, joka lähettää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja laajalla aallonpituusalueella. 3 Maa- ja metsätalousalue Voimalinja kulkee koko matkan maa- ja metsätalousalueella. Siksi on syytä käyttää jo vakiintuneita korvausperiaatteita niin maapohjakorvausten kuin haitan ja vahingonkorva-ustenkin määrittämiseen. Mielestämme esim. Maanmittauslaitoksen laatimaa "Arviointi ja korvaukset" ohjeistoa voidaan soveltuvasti käyttää tähän tarkoitukseen. 3.1 Viljelysmaa
Toimitusnumero 2015-499504 3(28) 3.1.1 Pylväshaitta 3.1.1.1 Harustettu pylväs Ehdotamme, että korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Suuntaviivoja pylväshaitan määrittämiseksi voidaan hakea esimerkiksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistaja-korvaukset (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/540130). Tutkimuksessa pystyttiin kauppahinta-aineistosta Etelä-Suomen alueellisesta mallista laskemaan, että pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 /pylväs. Tutkimus on ladattavissa oheisen linkin kautta. 3.1.1.2 Peltopylväs Ehdotamme, että myös peltopylväiden osalta korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. 3.1.2 Kulkuhaitta pellolla Pellolla kulkuoikeus on korvattu yleisen käytännön mukaan 2 metrin levyisenä. Pellon kulkuhaittakorvausta harkittaessa on otettavan huomioon, että rakennetut voimajohdot kulkevat vanhassa johtoaukossa. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen määrittelytapa ja teoreettinen korvaus siitä, että johdon omistajalla ylipäätänsä on oikeus kulkea myöskin viljelysmaalla. Vaikka lunastus-lupa sallii johdon omistajan kulkemisen jalan tai ajoneuvolla johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, käytännössä tämä kuitenkin merkitsee sitä, että vuotuiset tarkastustoimet suoritetaan pääsääntöisesti jalan. Mikäli huolto- ja kunnossapitotöissä käytetään työko-neita, ei niiden siirtäminen pylväältä toiselle orjallisesti johdon keskilinjaa seuraten usei-nkaan ole edes mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista. Pyrimme hakemaan koneiden kulkureitit siten, että kohtuullisin vaivoin pystymme etenemään ja aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vahingot luonnollisesti korjataan tai korva-taan maanomistajalle aina tapauskohtaisesti erikseen. 3.1.3 Tiivistymishaitta pellolla Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Mutta jotta asia tulisi tasapuolisesti sekä yksinkertaisesti käsiteltyä, ehdotamme yleisperiaatteena tiivistymishaitan korvaamisesta: Linjapituuden ja 5 metrin ajoleveyden pinta-alan mukaan 500 / ha sekä pylvään ympäriltä kiertelyn lisäksi 100. 3.2 Metsämaa Lähtökohtaisesti tässä toimituksessa johtoalue pääosin kapenee 64 metristä 56 m, joten maapohjakorvauksia tulee määrättäväksi hyvin vähäisiltä osin. Esitämme korvausten osalta, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5. Tätä periaatetta ehdotamme sovellettavan myös tässä toimituksessa. Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo voidaan korvata samoin perustein kuin johtoaukeankin. Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoau-
Toimitusnumero 2015-499504 4(28) keaksi, korvauksissa ei tarvitse huomioida sitä, mitä reunavyöhykkeestä on aiemmin maksettu. Esittämämme yksikköhinnat ylittävät selkeästi Tapion julkaisemat taulukkoarvot. Esitettyyn yksikköhintaan sisältyvät mahdolliset virkistys- ym. arvot, pienpuusto, korjuutyön puutteista johtuvat menetykset sekä myös mahdollisista vähäisistä supistumis-ja pirstoutumishaitoista ja myöhemmistä tuulenkaatohaitoista syntyvät menetykset. 3.2.1 Pirstoutumishaitta Harkittaessa voimajohdon aiheuttamia pirstoutumishaittoja on huomattava, että voimajohtoa ei voida rinnastaa maantiehen, joka jakaa totaalisesti metsälön kahtia. Voimajohdon ali ja johtoalueen reunalla voidaan kulkea metsäkoneillakin, kunhan se tapahtuu sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Käsityksemme mukaan ainoastaan hyvin pieniksi (alle 0,3 ha) tai kapeiksi ja tuulialttiille paikalle jäävillä metsäkiiloilla saattaa pirstoutumishaitta olla perusteltua. 3.2.2 Tuulenkaadot Tuulen kaatamien puiden korvaamisesta toteamme, että niistä luonnollisesti määrätään korvaus, mikäli niitä on tiedossa. Kun järjestelmällistä katselmusta ei pidetä, pitää luottaa asiamiehen tai metsänomistajan ilmoitukseen. Korvaus määrätään nimenomaan sillä perusteella, että puun laatu on tuulituhon vuoksi alentunut. Maanomistaja voi kuitenkin käyttää jäännösarvon hyväkseen. Korvauksen suuruus on viime aikaisissa lunastustoimituksissa ollut: tukki 12, kuitu 6. Alueet, joilla tuulenkaatoja tai kuivumisia tulee mahdollisesti vastaisuudessakin tapah-tumaan, voidaan melko luotettavasti rajata. Lisäksi kokemus on osoittanut, että näilläkin alueilla tuulenkaatoja syntyy vain parin vuoden aikana johtoaukean raivauksen jälkeen eli ne puut kaatuvat, jotka ovat kaatuakseen ja loput sopeuttavat juuristonsa muuttuneeseen olosuhteeseen. Mielestämme arvioimisen jälkeen tapahtuvat tuuli- ja kuivumisvahingot sisältyvät reunavyöhykekorvaukseen kun se korvataan samoin perustein kuin johtoaukeakin. 4 Edunvalvontakustannukset Harkittaessa LunL 82 mukaisia edunvalvontakustannusten korvauksia mielestämme jäljessä esittämämme malli yksinkertaistaisi ja tasapuolistaisi tältä osin korvauskäytäntöä. Läsnä olleelle tai asiamiehen edustamalle asianosaiselle maksetaan ilman vaatimusta kultakin kokouskäynniltä kustannustenkorvaus, joka on 50. Tämä sisältää sekä kohtuulliseksi katsotun ansionmenetyskorvauksen että kokousmatkakulut. Tätä suuremmat korvausvaatimukset edunvalvontakustannuksista on erikseen osoitettava. Näin toimittaessa mahdollisten asiamiespalkkioiden maksaminen jäisi asiamiehen ja asianosaisen keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontakuluja ei pidä korvata molemmille, sekä asiamiehelle että asianosaiselle. Mikäli samaa tilaa edustaa useampi osakas, katsomme, että kustannusten korvaus tulee määrätä vain yhdelle kokousta kohden. Edelleen jos useampi samassa omistuksessa oleva tila on lunastuksen kohteena, katsomme tällaisten tilojen muodostavan talousyksikön, jota näin ollen tulee käsitellä yhtenä tilakokonaisuutena. 5. Lunastuspäätös Selvitys Yleistä Lunastustoimikunta totesi, että koska maanomistajille on varattu edellisen kokouksen yhteydessä annetun määräajan kuluessa mahdollisuus tehdä kirjallinen korvausvaatimus ja koska lunastaja on antanut hankekokonaisuuteen liittyvän vastineen 14.11.2018, voidaan
Toimitusnumero 2015-499504 5(28) aloittaa toimitukseen liittyvä korvausten käsittely. Toimitusalueella on tehty tarvittavat maastokatselmukset. Käytännössä toimituksen kohdealueella lähes kokonaisuudessaan voimajohtolinjaa on uudistettu entiselle paikalleen ja kyse on vanhan johtolinjan mukaisten oikeuksien lakkauttamisesta. Maanomistajilta on saapunut 2 kirjallista korvausvaatimusta määräaikaan mennessä ja maastokatselmus on toimitettu syksyllä 2018. Tämän jälkeen lunastaja, Fingrid Oyj on antanut vastineen toimitukseen. Toimituksessa on laadittu koordinaattiaineistoon perustuen toimituskartta sekä korvausasiakirja, joista selviävät tilakohtaiset lunastuksen sijainnit ja pinta-alat. Kohteen yleiskuvaus Toimituksen kohde on pituudeltaan noin 10 km, sijaiten Jokioisten kunnan alueella. Toimituksessa käsiteltävä linja-alue alkaa Ypäjän kunnan rajalta päättyen Forssan kaupungin rajaan. Tästä matkasta linja kulkee vanhassa johtokäytävässä koko matkan. Kohde on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta sekä voimajohdon läheisyydessä on joillakin kohdilla haja-asutusalueen rakennuspaikkoja ja johto ylittää useita tiealueita. Kaavatilanne Kohdealue on ns. haja-asutusaluetta. Korvauksen lähtökohdat Lunastustoimikunta totesi, että lähtökohtana korvauksille on oltava lunastuslain 29 ja 30 :ien tarkoittama käyvän hinnan mukainen täysi korvaus maanomistajien menetyksistä, mikäli korvauksia ei ole aiemmin maksettu tai niistä ole sovittu. Lunastuslain 29 :n mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus eli lunastuskorvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvaus muodostuu kohteenkorvauksesta, haitankorvauksesta ja vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin lunastuslaissa säädetään. Lunastuslain 44 :n mukaan omaisuus on arvioitava sellaisena kuin se on lunastuspäätöksen julistamishetkellä ja määrättävä korvaus lunastuspäätöksen julistamisen ajankohdan arvon perusteella. Lunastuksessa käytetään kohteiden korvausten arviointimenetelmänä kauppa-arvomenetelmää (vertailukauppa-aineistoineen) ja tarvittaessa myös kustannuksien arviointiin perustuvaa menetelmää. Korvauksen yleisiä perusteita Lunastustoimikunta katsoo, että tämän lunastuksen vuoksi ei mitään uudisrakennusoikeutta menetetä, eikä myöskään uusi tai laajeneva rakennusrajoitusalue rajoita jo vanhastaan olevien rakennuspaikkojen kohdalla rakentamismahdollisuuksia. Tällainen tapaus voisi olla kyseessä, jos rakennus sijaitsee vanhastaan siten, että rakennusrajoitusalue tulee rakennuksen ja sen pihapiirin välittömään läheisyyteen tai jopa niiden kohdalle. Tämän kaltaisessa tapauksessa lunastaja ei pääsääntöisesti suhtaudu suotuisasti voimajohdon suuntaan tai sen kohdalla tehtäviin laajennuksiin (rakennusrajoitusalueen sisällä). Kauempana sijaitsevien rakennusten osalta rakentamismahdollisuuksiin ei tule muutosta. Isompien, useiden hehtaarien kokoisten rakennuspaikkakiinteistöjen kohdalla rakentamis-
Toimitusnumero 2015-499504 6(28) rajoitusten merkitys on poikkeustapauksia lukuun ottamatta lunastustoimikunnan näkemyksen mukaan hyvin vähäistä. Samoin on tilanne maa- ja metsätalouskiinteistöjen tapauksessa. Toimituksen kohdealueella on joissakin kohdin johtoalueen keskilinja siirtynyt toimituskartan mukaisesti hiukan sivuttaissuunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhastaan lunastettua rajoitusta vastaavasti poistuu toiselta puolelta. Kohteenkorvauksen arvioinnin lähtökohta Kohteenkorvaus lunastettavasta omaisuudesta on lunastuslain 30 :n 1 momentin mukaan määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukaisesti. Lunastuslain 31 :n 1 momentin mukaan, jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on kyseinen sähkönsiirtojohto, joten kohteenkorvauksen arvioimisen lähtökohtana on alueella ennen johtohanketta vallinneen käyttötarkoituksen tai käyttömahdollisuuden mukainen arvo. Koska kysymyksessä on käyttöoikeuden lunastus, joka kaikilta osin ei poista omistajalle jäljelle jäävää maankäyttömahdollisuutta, määräytyy korvaus ennen johtohanketta olleen käyttötarkoituksen tai - mahdollisuuden arvon ja lunastushankkeen jälkeen omistajalle jäävän käyttömahdollisuuden arvon erotuksena. Pylväsalasta täysi korvaus on perusteltua määrätä, koska pylväsala estää alueen käytön käytännössä kokonaan kun taas muuta johtokatua on mahdollisuus osittain hyödyntää lunastuksesta huolimatta. Muulla johtoalueella hakijalla ja hänen lukuunsa työskentelevällä on oikeus jalan tai ajoneuvolla kulkea johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Arviointikäytännössä tämä otetaan yleensä huomioon korvaamalla 2 m levyistä kulku-uraa vastaava alue samoilla perusteilla kuin pylväsalaksi lunastettava alue. Tämä korvaaminen tapahtuu kuitenkin ainoastaan uuden johtokäytävän osalta. Kohteenkorvausta ei viljeltyjen maiden osalta muutoin määrätä johtoaukealta tai reunavyöhykkeeltä, koska peltoa voi viljellä entiseen tapaan. Voimajohdon sijoittuessa olemassa olevan jo lunastetulla alueella olevan voimajohdon viereen, korvataan metsämaalla reunavyöhykkeestä johtoaukeaksi muuttuva osuus uutena johtoaukeana hakijan ilmoituksen perusteella. Lunastettaessa metsämaalla entistä reunavyöhykettä reunavyöhykkeeksi, entistä johtoaukeaa johtoaukeaksi tai reunavyöhykkeeksi, otetaan huomioon johtoaukeasta aikaisemmin määrätyt korvaukset. Metsätalousmaan hinta ja korvaus Metsätalousmaan käypä hinta arvioidaan tavanomaisesti summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan yhteen puuttoman maapohjan erillisarvo, taimikoiden erillisarvo, kasvatusmetsien puuston erillisarvo sekä uudistushakkuumetsien puuston erillisarvo. Puuston taloudellisinta hakkuuikäänsä aikaisemmin tapahtunut poistaminen ja siitä aiheutunut ennenaikaisen hakkuun vahinkoa käsitellään erikseen vahingonkorvauksena jäljempänä pöytäkirjassa. Puuttomasta maapohjasta ei käytännössä tehdä kiinteistökauppoja, joten sen käypää hintaa ei voida arvioida suoraan kauppa-arvomenetelmällä. Summa-arvomenetelmää käytettäessä puuttoman maapohjan arvoina käytetään tavanomaisesti metsäkeskus Tapion julkaisun 3/1994 Metsän arvonmääritys summa-arvomenetelmällä aputaulukoiden mukaisia arvoja (jäljempänä Tapion taulukko). Näitä arvoja on Maanmittauslaitos jonkin verran korottanut vuonna 2013.
Toimitusnumero 2015-499504 7(28) Maapohjakorvaus määrätään sekä johtoaukean että reunavyöhykkeen alueille. Johtoalueen käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Johtoaukean osalta maanomistaja menettää metsätaloudellisen käyttömahdollisuuden kokonaan. Hakija on ilmoittanut, että maapohjakorvaus hyväksytään maksettavaksi 1,5- kertaisena ja myös reunavyöhykkeen odotusarvon korvaus voidaan määrätä täysimääräisenä, jonka hakija katsoo kattavan myös toimituksesta syntyvät vähäiset vahingot täysimääräisenä. Hakijan ilmoituksen mukaan mikäli puuston odotusarvolisä maksetaan myös reunavyöhykkeelle 100% suuruisena odotusarvon korvauksena, ei lunastaja enää toimituksen jälkeen korvaa ns. jälkikorvauksena myöhemmin syntyviä tuulenkaatoja. Maapohjakorvausta määrättäessä on otettava huomioon myös rakentamisrajoitus: rakennuksia ei saa rakentaa 28 m lähemmäs johdon keskilinjaa. Pieniä määriä tuulenkaatoja ei välttämättä saada myytyä ja niiden hinta jää alhaisemmaksi kuin täysi hinta tai puuston voi menettää myyntiarvoaan ennen kuin vahinko havaitaan. Myös tuulivahingot ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Nyt perustettava linja tulee ennestään olevaan johtokäytävään, jolloin tuulivahingot todennäköisesti ovat vähäisempiä kuin kokonaan uuteen johtokäytävään rakennettavan linjan osalta. Näiden syiden perusteella on tarkoituksenmukaista korottaa metsämaapohjan arvoa hakijan esittämästä. Myöskin korvattavat metsä-alueet ovat kohtalaisen pieniä ja myöskään kauppahintatilastoa puhtaasta metsämaa-alueista ei käytännössä ole. Kaikkinainen muu maapohja lukuun ottamatta teitä ja ojia sekä rakennuspaikkoja, odotusarvo- ja raakamaata korvataan uuden johtoaukean ja reunavyöhykkeen osalta yksikköhinnalla 0,10 /m2 sekä johtoaukeaksi muuttuvan reunavyöhykkeen osalta, joka hinta on Tapion taulukon summa-arvomenetelmän arvoja korkeampia edellä mainittuihin seikkoihin vedoten ja siksi, että lunastustoimikunta katsoo alueella muutoinkin olevan yleistä alueen sijaintiin perustuvaa virkistysarvoa. Metsäalueiden kohdalla pelkän metsätaloudentuottoarvon korkeamman virkistysarvon korvaamista tukee myös maaoikeuden antamat päätökset (mm. 23.1.2009) sekä MML:n julkaisu Virkistyskäytön arviointi. Metsämaa reunavyöhykkeen osalta Reunavyöhykkeellä puuston kasvatus on sallittua 10-20 metrin pituuteen saakka. Lunastustoimikunnan mielestä puuston kasvattaminen reunavyöhykkeellä on kuitenkin tarkoituksenmukaista vain 10 metrin pituuteen saakka. Jos yksittäisiä puita poistetaan vasta sitten, kun niiden pituus ylittää lunastusluvassa mainitun enimmäispituuden, nousevat korjuukustannukset suhteettoman suuriksi. Kun puut joudutaan kaatamaan ennen kuin ne saavuttavat maksimipituutensa, aiheutuu tästä uudistamiskustannusten lisääntymistä. Alueella, jolla puu ei kasva yli 10 metrin pituiseksi, ei haittaa synny. Reunavyöhykkeen maapohja ei periaatteessa täysin menetä tuottoarvoaan. Reunavyöhykkeen puut saatetaan kuitenkin kaataa yksittäin niiden ylitettyä sallitun pituuden, jolloin puun korjuusta aiheutuu tavanomaista suurempia kustannuksia tai puuta ei saada ollenkaan myytyä. Reunavyöhyke saattaa myös kärsiä tuulivahingoista tavanomaista metsätalousaluetta herkemmin. Nämä metsänhoitotöiden kustannuksia kohottavat ja siten tuottoarvoa alentavat tekijät huomioon ottaen reunavyöhykkeen maapohjan kohteenkorvaus määrätään samoilla perusteilla kuin johtoaukean osalta, mikä on nykyisin voimalinjatoimituksissa vakiintunut käytäntö. Puustokorvaus Johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä olleesta puustosta ei määrätä erikseen korvausta.
Toimitusnumero 2015-499504 8(28) Taimistojen korvaus Lunastustoimikunta totesi, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut taimistojen hinta. Täten toimitus- ja oikeuskäytännössä taimistojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Puuston odotusarvojen korvaus Lunastustoimikunta totesi kohtaan (Metsämaan maapohjakorvaus) viitaten, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut puuston odotusarvojen osuutta. Täten toimitus-ja oikeuskäytännössä puuston odotusarvojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Kokonaisarvon korjaus Lunastustoimikunta totesi, jotta summa-arvomenetelmän aputaulukoista yhteenlasketut summa-arvot lisättynä puustosta saadulla hinnalla ylittää selvästi toteutuneiden metsätilakauppojen kauppahinnat. Täten ns. lain tarkoittamaan käypään hintaan pääsemiseksi tulisi summa-arvoon tehdä kokonaisarvon korjaus, joka tutkimuksissa on osoittautunut olevan suuruusluokkaa 10-30 % summa-arvosta. Vaihtelu johtuu lähinnä puuston iästä. Lunastustoimikunta totesi, että kun tässä toimituksessa on kyse nauhamaisesta kohteesta, ei kokonaisarvon korjausta tässä toimituksessa tehdä. Viljellyn maan korvaus Viljellyllä maalla täysi korvaus määrätään pylväsalasta koko johtokäytävän alueella ja 2 m:n kulkuoikeusalueesta pylväältä pylväälle vain uuden johtokäytävän alueella. Lunastustoimikunta on kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tutkinut Jokioisilla vuosina 2013-2018 tehdyt viljeltyä maata sisältäneet kiinteistökaupat. Kauppoihin on sisältyneet sekä avo-ojitettujen alueiden että salaojitettujen peltojen kaupat. Pelto: Jokioisilla vuosina 2013-2018 toteutuneissa peltoalueiden kaupoissa toteutuneet yksikköhinnat ovat olleet mediaaniltaan 0,94 /m2 (ka. 0,97 /m2). (Pinta-ala 12.3 ha ja 14 kauppaa alin 0,41 ja ylin 1.31 ja hajonta 0,21) Koska kyse on alueelle tyypillisistä pelloista, päätti lunastustoimikunta määrätä korvausta yksikköhinnan 1,00 e/m2 mukaan uusista tolppapaikoista ja uuden johto-osuuden kohdalla 2 metrin kulkuoikeusalueesta (uuden johtoalueen kohdalla). Asuinrakennuspaikan käypä hinta Linjasta aiheutuva arvon alennus riippuu lähinnä siitä, miten linja sijoittuu olemassa oleviin rakennuksiin nähden, onko rakennuspaikka täyteen rakennettu ja estääkö linja mahdollista rakentamistarvetta. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella voi olla merkitystä olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalla tai rakentamiseen hyvin soveltuvalla alueella kuten teiden läheisyydessä. Korvauksia voimajohtolinjan alueesta määrättäessä on otettava huomioon, ettei aluetta lunasteta omistusoikeudella vaan lunastus koskee käyttöoikeuden supistusta. Aluetta voidaan edelleen käyttää rakentamattomana rakennuspaikan osana.
Toimitusnumero 2015-499504 9(28) Jokioisten kunnan alueella ei ole tällaisia korvattavia kohteita. Odotusarvomaa Odotusarvo on maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävä arvo taloudellisesti tuottavamman käytön vuoksi. Tässä tapauksessa yksityiskohtaisen kaavoituksen läheisyydestä johtuva, mahdollinen todennäköisyys maan muuttumisesta rakennusmaaksi. Odotusarvo on kuitenkin huomattavasti rakennusmaan arvoa alempi, koska kunta on käytännössä tällaisen ns. raakamaa-alueen ainoa ostaja, yksityinen omistaja ei yleensä saa maataan kaavoitettua rakennusmaaksi ja koska detaljikaavassa raakamaasta voidaan muodostaa varsinaista rakennusmaata yleensä n. 20-25 %. loppuosa jää kokonaan kaavoittamatta tai kaavoitetaan tie- ja viheralueiksi. Lisäksi kaavan laatimisesta ym. alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka alentavat raakamaan arvoa valmiiseen rakennuspaikkaan verrattuna. Odotusarvoa alentaa vielä se seikka, että rakentaminen tapahtuu vasta lähitulevaisuudessa ja arvo on laskettava diskonttaamalla odotettavissa oleva maan hinta nykyhetkeen. Raakamaalla tarkoitetaan kaupunkimaata, joka hankitaan tai on käytettävissä asema- tai rakennuskaavan mukaiseen rakentamiseen. Raakamaalle on odotettavissa nykyistä, tavallisesti maa- ja metsätalouskäyttöä taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. Se on ns. odotusarvomaata. Raakamaa-alueet rajoittuvat usein kehämäisesti jo olevan asutuksen ympärille. (Kiinteistöjen arviointikäsikirja 1991. s. 178). Tämän tyyppisiä korvattavia kohteita ei Jokioisten kunnan alueella ole. Joutomaat Jos kyse on tiestä, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella. Jos kyse on valtaoja-alueesta, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella alle 5 m leveiden valtaojien osalta. Yli 5 m leveiden valtaojien osalta korvausta ei määrätä. Joutomaan (Ja/Jm) hinnaksi määrätään 160 e/ha. Haitankorvauksen arvioinnin lähtökohta Haitankorvaus tulee lunastuslain 35 :n mukaisesti määrättäväksi, kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuudesta lunastetaan osa ja tästä aiheutuu pysyväisluonteista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle. Meluhaitat ja terveydelliset haitat Sähkönsiirtolinjojen pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyvyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kertyä lunta ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että altistuminen voimajohtojen sähkö-ja magneettikentille aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia terveydelle. Maisemahaitat Tässä toimituksessa Jokioisten kunnan alueella tehtyjen maastokatselmusten perusteella toimitusmiehet ovat yksimielisesti katsoneet, että korvattavan lisähaitan kynnys ei ylity minkään kiinteistön kohdalla. Rakentamisrajoitushaitta
Toimitusnumero 2015-499504 10(28) Aikaisemmin voimansiirtoalueeksi lunastettavalla alueella tulee korvausarvioinnissa ottaa huomioon myös tässä toimituksessa vahvistettu rakentamisrajoitus. Rakennuksia ei saa rakentaa 28 metriä lähemmäs johtoalueen keskilinjaa. Aikaisemmassa voimansiirtoalueen lunastuksessa ei tätä rajoitusta ole ollut. Toimituksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä erillistä korvausta rakentamisrajoituksesta. Koska reunavyöhyke korvataan metsämaalla samalla perusteella kuin johtoaukeaksi, katsotaan siihen sisältyvän myös vähäinen rakentamisrajoitushaitta. Maatalousvaltaisella alueella ei uusien rakennuspaikkoja sijoiteta voimalinjojen läheisyyteen. Lähinnä kyseeseen voi tulla talousrakennusten sijoittelu linjan lähelle. Reunavyöhykkeen (jatkuva) käytönrajoitushaitta Puuston oletetaan saava kasvaa vapaasti keskimäärin 10-12 metrin valtapituuteen. Tämän pituuden ylittävät puut voidaan joutua kaatamaan ennenaikaisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan puuston odotusarvolisä voidaan maksaa myös reunavyöhykkeelle 100 % suuruisena odotusarvon korvauksena, kuten yllä on todettu. Tiivistymishaitan ja sadonmenetyksen korvaaminen Pellon tiivistymishaitalla tarkoitetaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan tiivistymisen aiheuttamaa taloudellista menetystä, mikä ilmenee sadon alenemisena ja viljelykustannusten lisääntymisenä. Tiivistymiseen saattaa myös liittyä pohjamaan sekoittuminen ruokamultakerrokseen. Tiivistymisestä aiheutuvia haittoja ovat sadon aleneminen, keväällä hitaasta kuivumisesta aiheutuva maan kantavuuden huonontuminen sekä muokkausominaisuuksien heikkeneminen. Tiivistymisestä maksetaan korvausta sekä sadon menettämisestä että pellon saattamisesta viljelykuntoon. Tietty tiivistymisaste saavutetaan kosteassa maassa pienemmällä kuormituksella kuin kuivassa maassa. Raskaat koneet tiivistävät kosteissa olosuhteissa ruokamultakerroksen lisäksi sen alapuolisia osia. Mitä suurempi akselikuorma on, sitä syvemmälle painevaikutus ulottuu, vaikka pintapaine pidettäisiin samana. Ajokertojen määrään tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Maanviljelyksen yhteydessä syntyvää tiivistymishaittaa on selvitetty tutkimuksin. Savimaat ovat sille alttiimpia, mutta kivennäispellot kestävät tiivistymistä hyvin. Tutkimuksen mukaan savipellolla tiivistyminen aiheuttaa säilörehun ja heinän osalta satotason laskua 7 vuoden ajalta, ensimmäisenä vuonna keskimäärin 4 % ja seuraavina 2% vuosi, diskontattu yhteisvaikutus on 14% lasku pellon katetuottoon. Tutkimus on tehty savipellolla ja korvaus muille maalajeille pitäisi pellolle aiheutuva haitta huomioon ottaen suhteuttaa näihin arvoihin. Toimituksen hakija on hyväksynyt, että tiivistymishaitan korvaus maksetaan 5 m leveälle kaistaleelle pylväältä pylväälle liikuttaessa peltoalueella 500 /ha ja pylvään ympärillä pyörimisestä 100 pylvästä kohti. Tämän summan voidaan katsoa olevan kohtuullinen korvaus. Ajourien paikkaa ei voi tarkalleen rajata jälkeenpäin. Pylväshaitta Maanmittauslaitoksen julkaisussa Arviointi ja korvaukset on korvaussuositukset estehaitalle. Pylväshaitan arvioinnissa on otettu huomioon peltojen viljelykierto. Lisäksi on otettu huomioon sijainti pellon keskellä/reunassa ja estealan pituudesta ja leveydestä johtuvat korjaustekijät. Pylväshaittojen osalta on selvitetty pellon viljelysuunta. Korvausta määrättäessä on otettu huomioon, että alueella harjoitetaan voimaperäistä viljelyä, jolloin pylvään aiheuttama haitta on viljelijälle tuntuva.
Toimitusnumero 2015-499504 11(28) Estehaitan korvaus on laskettu 30 v:n pääomitusajalla ja 5 %:n korkokannalla sekä käytetty apuna valmiita korvaustaulukoita viljelykierrottain laskettuina. Fingrid Oyjn vastineessa mainittua Luonnonvara-ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimusta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistajakorvaukset" ei suoranaisesti voida käyttää pylväshaittojen korvaamiseen. Tutkimuksen hintamallilla on pystytty selittämään vain 40-50% kauppahintojen vaihtelusta. Tällaista selitysastetta ei maaoikeuskäytännössä ole pidetty riittävänä. Fingrid Oyj on esittänyt korvausten määräämistä Maanmittauslaitoksen julkaisun Arvioinnit ja Korvaukset 2017 taulukon mukaisella tavalla. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvauksia. Lunastustoimikunta toteaa, että taulukoissa esitetyt ohjeelliset estehaittakorvaukset sisältävät vain korvauksen lisääntyneestä työnmenekistä. Lisääntyvää työmenekkiä on selvitetty vuonna 2002 kenttäkokeilla. Viljelyssä voidaan karkeasti ottaen käyttää kahta ajotekniikkaa: - tarkka ajo esteiden ympäriltä minimoiden viljelemätön ala tai - nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin. Kenttäkokeissa on noudatettu jälkimmäistä periaatetta. Tällöin viljelemättä jäävä alue voi olla suurempi kuin tarkkaa aluerajausta ja hyvää työn jälkeä tehtäessä, jolloin voi olla tarpeen myös nostaa ohjeellista korvausta. Vuoden 2002 kenttäkokeet on tehty kymmenellä tavanomaisella maatalouskoneella. Laskelmia on korjattu vuonna 2014 vastaamaan tehokkaampaa nykytekniikkaa ja tuotantokoneita. Tarkoitus on, että tavallisilla peltotyökoneilla ajetaan pylvään läpi. Kasvisuojeluruiskutus on arvioitu tehtävän käsityönä. Uusien työkoneiden säädettävyys on parantunut vastaamaan paremmin muuttuvia työolosuhteita. Viljelemättä jäävä alue ja sadon aleneminen pylväsalan ulkopuolelta joudutaan ottamaan erikseen huomioon, koska taulukkojen ohjearvot sisältävät vain korvauksen kasvaneesta työn menekistä. Pylvästyyppi ja sen sijainti pellolla vaikuttavat siihen, jääkö pylväsalan ulkopuolelle tällaista viljelemätöntä aluetta ja se joudutaan tarkastelemaan joka kerta erikseen. Tämän lisäksi erikseen tule huomioon ottaa pylväsalan ulkopuolella tapahtuva maan tiivistyminen ja survoutuminen. Ensimmäiset uudentyyppiset pylväät on asennettu vuonna 2013, joten käytännön kokemusta niiden läheisyydessä tapahtuvasta viljelystä ei ole. Pylvästyypille määritellyt ohjeelliset korvaukset on laskettu vuoden 2002 kenttäkokeiden perusteella, viljelykierroittain ja sijainniltaan pellon keskellä olevina. Jos uusi pylvästyyppi on pellon reunan läheisyydessä, korottaa se korvausta 15-25 %. Vinoittain ajosuuntaan nähden sijaitsevien pylväidenosalta tehdään erikseen korjaus. Nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin johtavat siihen, että syvyyssuunnassa jää viljelemätöntä aluetta usein myös pylväsalan ulkopuolelle. Metsäalueen uusista tolppapaikoista ei määrätä erillistä korvausta, koska alueista on joko ennestään määrätty tai tullaan määräämään täysi metsätalousarvoon perustuva hinta. Peltoalueen uusista tolppapaikoista määrätään maapohjakorvaus sekä kertakaikkinen korvaus pylväshaitasta MML:n Arviointi- ja korvaukset -kansion mukaisen normaalissa viljelykierrossa olevan tehokkaan kasvinviljelyn korvaustaulukon mukaisesti. Pylväshintoja on tilakohtaisesti tarpeen mukaan pylvään koon ja sijainnin perusteella muutettu. Metsämaan pirstoutumishaitta
Toimitusnumero 2015-499504 12(28) Metsän pirstoutumishaittaa aiheuttaa lähinnä puutavaran korjuukustannusten lisääntymistä. Jos haittaa on yleensä korvattu, sen arvo on riippunut kaistaleen leveydestä, muodosta ja pinta-alasta. Korvaus on säännönmukaisesti maksettu ainoastaan alle 50 m leveillä kaistaleilla tai alle 0,5 ha suuruisilla lohkoilla kaistaleilla. Pirstoutumishaitta syntyy lisääntyvistä työkustannuksista, koska joudutaan ajamaan linjan poikki. Vahingonkorvaus ja sen arvioinnin lähtökohta Vahingonkorvaus tulee lunastuslain 37 :n mukaisesti määrättäväksi, kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeytymisen taikka muun syyn vuoksi tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle. Ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut vahinko Ennenaikainen hakkuu aiheuttaa vahinkoa kasvatusvaiheen metsiköissä. Korvaus määrätään perustuen odotusarvolisään, joka lasketaan puustosta odotettavissa olevien tulojen nykyarvon ja sen hakkuuarvon erotuksena. Hinnoittelu suoritetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemia summa-arvomenetelmän odotusarvolisätaulukoita käyttäen. Myrskytuho- ja tuulivahingot Odotettavissa olevasta tuulivahingosta maksetaan korvausta, mikäli reunavyöhykkeen metsä on tuulivahingoille altis ja tuulivahingot ovat todennäköisiä. Puut korvataan yksittäisistä puista laaditun Maanmittauslaitoksen Arviointi-ja korvaustaulukon perusteella keskimääräisen läpimitan mukaisesti, puiden jäädessä maanomistajalle korvauksen suuruus määräytyy hinnan aleneman mukaan ottaen huomioon myös korjuukustannus ja odotusarvolisä. Puut ja niistä maksettava korvaus on yksilöity korvausselitelmässä. Kolhitut puut, tuulenkaadot ja maahan kaadetut puut: on muilta osin korvattu vaatimusten mukaisesti yksikköhinnalla havukuitupuu 5 /kpl, havupikkutukki10 /kpl, havutukki 20-25 /kpl. Muut haitat ja vahingot Muut haitat ja vahingot käsitellään tapauskohtaisesti. Lakkautettavat johto-osuudet Tarpeettomat käyttöoikeuden rajoitukset lakkautetaan hakijan esittämän mukaisesti perustuen LunL 72a :ään niin kuin toimituskartta osoittaa. 6. Rajankäynnit Selvitys Tässä toimituksessa ei ole tehty rajankäyntejä. 7. Tiloittaiset korvauskäsittelyt Päätös 169-401-1-10 Vähätalonlisä
Toimitusnumero 2015-499504 13(28) 169-401-1-29 Lehtomäki 169-401-1-44 Tonttila 169-401-1-50 Pettoinnummi Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 43 e. Perustelut: Tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-401-1-52 Lähteenpelto Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 58 e. Perustelut: Tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-401-1-53 Anttila Päätös: Pylväsala pylväästä yhteensä (368 m2) 368 e, Pylväshaitta pellolla olevasta pylväästä 847 e, Tiivistymishaitasta pellolla 55 e ja tiivistymishaitasta tolppapaikalla 100 e. Uusi peltopylväs, ajosuunta pylvään kapeasta aukosta läpi, tehokas kasvinviljely, pellon laidassa kerroin 1,10 ja vino ajosuunta 1,10 eli 700 e * 1,10 * 1,10 = 847 e Perustelut: Pylväsalan korvaus yleisvastineen mukaisesti 1e/m2, pylväshaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti sekä tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti.
Toimitusnumero 2015-499504 14(28) 169-401-1-55 Jussila Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 25 e ja metsämaapohja yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Tiivistymishaitan ja metsämaapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-401-1-78 Lähteenmetsä 169-401-2-58 Rauhamaa Vaatimus: Maanomistaja esitti toimituskokouksessa, että hänen pelto-alueellaan on 2 isoa multakasaa, joiden siirtokustannuksista ei ole vielä sovittu. Siirtokustannuksina vaadittiin yhteensä 200 e. Fingrid Oyj:n vastine: Hyväksymme vaatimuksen, 200 e. Päätös: Pylväsala pylväästä yhteensä (192 m2) 192 e, Pylväshaitta pellolla olevasta pylväästä 524.50 e, Tiivistymishaitasta pellolla 25 e ja tiivistymishaitasta tolppapaikalla 52 e. Lisäksi maanomistajan esittämästä vaatimuksesta 200 e. Uusi peltopylväs, ajosuunta pylvään kapeasta aukosta läpi, tehokas kasvinviljely, pellon laidassa kerroin 1,20 ja vino ajosuunta 1,20 eli 700 e * 1,20 * 1,20 = 1008 e (Pylväsala ja tolppapaikan tiivistymishaitta on jaettu pylväsalan suhteessa tilojen 2-58 Rauhamaa ja 2-72 Mäki-Mikkola kesken) Perustelut: Pylväsalan korvaus yleisvastineen mukaisesti 1e/m2, pylväshaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti sekä tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-401-2-64 Rehumäenlisä I Vaatimus: Korvaus peltopylväistä 3 kpl á 3 000 /kpl Fingrid Oyj:n vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määrittämään pylväitä koskevat korvaukset yleisperusteiden mukaisesti. Vaatimus: Pylväsalan täyttö 2 /m3 ja noin 2 800 m3 sekä maansiirtotyöt 10 000, yhteensä 15 600. Fingrid Oyj:n vastine: Maanomistaja on suorittanut em. maansiirtotyöt saadakseen pylvään siirrettyä pellolta aikaisemmin joutomaana olleelle alueelle. Fingrid Oyj ei kuitenkaan ole maanomistajan kanssa sopinut tällaisen työn teettämisestä eikä sitoutunut korvaamaan maanomistajalle tästä työstä aiheutuneita kuluja. Mikäli Fingrid Oyj olisi tällaisen työn teet-
Toimitusnumero 2015-499504 15(28) tänyt maanomistajalla, olisi Fingrid Oyj pyytänyt maanomistajalta etukäteen tarjouksen työn tekemisestä ja tehnyt asiasta kirjallisen sopimuksen, joka olisi sisältänyt korvauksen urakkahintana. Pidämme epäuskottavana, että maanomistaja olisi voinut uskoa voivansa laskuttaa tuntiperusteisesti tekemästään näin mittavasta maansiirtotyöstä ilman kirjallista sopimusta. Maastokatselmuksella toimitusinsinööri pyysi maanomistajaa toimittamaan kuitit maksamastaan työstä ja materiaalista. Tällaisia kuitteja ei maanomistaja ole toimittanut. Mikäli maanomistaja ei olisi tehnyt em. maansiirtotöitä, ei Fingrid Oyj olisi suorittanut kyseistä täyttöä eikä rakentanut pylvästä nykyiselle paikalle. Korvausvaatimus ei siten edellä mainittujen perustelujen mukaisesti perustu lunastuslakiin. Jotta maanomistaja ei tilanteesta kuitenkaan joutuisi kärsimään, esitämme maanomistajalle korvattavaksi tekemänsä työn seuraavalla perusteella. Mikäli Fingrid Oyj olisi kyseisen täytön teettänyt urakoitsijalla, olisi työ tehty tehokkaammilla koneilla, joten tuntimäärä olisi jäänyt ehkä 150 h. Esitämme maanomistajalle korvattavaksi tekemästään työstä 150 h á 40 /h yhteensä 6 000. Vaatimus: Huomattavat sotkemisvahingot peltomaahan 3 500. Fingrid Oyj:n vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan peltoon aiheutuneen haitan yleisperusteiden mukaisesti. Päätöksen vastine: Korvausvaatimus peltopylväistä hylätään aiheettomana. Korvaus määrätään kaikille toimituksen kohteina oleville kiinteistöille samoilla periaatteilla yleisvastineen mukaisesti. Lisäksi 1 peltopylväs on tilan 1-53 Anttila ja 1 peltopylväs on tilan 1-44 Tonttila alueilla (samat omistajat). Näiden tilojen osalta pylväskorvaukset on käsitelty yleisvastineen mukaisesti edellä mainittujen tilojen kohdilla toimituspöytäkirjassa. Tilan 2-64 Rehumäenlisä I osalta ei kuitenkaan määrätä tässä tapauksessa pylväsala ja pylväshaitan korvausta. Alkuperäinen pylvään paikka olisi ollut pelto-alueella. Pylvään siirto pelto-alueen ulkopuolelle ns. hukkamaalle on tapahtunut maanomistajan omasta aloitteesta. Toiminnan seurauksena myös entinen joutomaa on nyt muuttunut pelto-alueeksi. Toimitusmiehet eivät katso, että kyseinen toimenpide olisi muuttanut pylvään kohdan maastoltaan peltoalueeksi, jonka toimituksen hakija Fingrid Oyj olisi velvollinen korvaamaan. Kuten Fingrid Oyj on vastineessaan todennut, ei yhtiö olisi siirtänyt pylvästä peltoalueelta entiseen soramonttuun. Vastaavasti, jos yhtiö olisi halunnut sen tehdä olisi toimenpiteestä ehdottomasti tehty kirjallinen urakkasopimus maanomistajan kanssa. Nyt täyttötoimenpide on lähtöisin maanomistajasta ja maanomistajalla on esittää sähköpostilla ainoastaan yhden henkilön nimi, joka mahdollisesti on kyseistä täyttötoimenpidettä esittänyt. Kuitenkaan tästäkään ei ole mitään kirjallista näyttöä. Lisäksi toimitusmiehet pitävät erittäin epätodennäköisenä korvausvaatimus huomioiden, että tehtäisiin 15 000 tuhannen euron työurakka, ilman mitään kirjallista sopimusta. Lisäksi toimitusinsinööri on kysynyt tilan omistajalta kuitteja tms. selvitystä täyttötoimenpiteen kustannuksista maastokatselmuksen yhteydessä. Mitään selvityksiä maanomistaja ei ole toimitusinsinöörille esittänyt. Toimitusmiehet ovat yksimielisesti katsoneet, ettei korvausvaatimus perustu lunastuslakiin mutta koska Fingrid Oyj on esittänyt 6000 euron korvausta päättäneet määrätä korvaussummaksi tilalle 2-64 Rehumäenlisä I 6000 e. Maanomistaja on esittänyt 3500 euron korvausvaatimusta huomattavista sotkemisvahingoista peltomaahan. Mitään selvityksiä tai näyttöä ei edellä mainitun lauseen lisäksi ole esitetty. Korvausvaatimus hylätään aiheettomana. Päätös: Pylväsalan täytöstä ja töistä 6000 e, tiivistymishaitasta pellolla 25 e ja tiivistymishaitasta tolppapaikalla 100 e. Perustelut: Pylvään täytöstä ja töistä korvaus edellä mainittujen perusteluiden mukaisesti sekä tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti.
Toimitusnumero 2015-499504 16(28) 169-401-2-72 Mäki-Mikkola Päätös: Pylväsala pylväästä yhteensä (177 m2) 177 e, Pylväshaitta pellolla olevasta pylväästä 483.50 e, Tiivistymishaitasta pellolla 58 e ja tiivistymishaitasta tolppapaikalla 48 e. Uusi peltopylväs, ajosuunta pylvään kapeasta aukosta läpi, tehokas kasvinviljely, pellon laidassa kerroin 1,20 ja vino ajosuunta 1,20 eli 700 e * 1,20 * 1,20 = 1008 e (Pylväsala ja tolppapaikan tiivistymishaitta on jaettu pylväsalan suhteessa tilojen 2-58 Rauhamaa ja 2-72 Mäki-Mikkola kesken) Perustelut: Pylväsalan korvaus yleisvastineen mukaisesti 1e/m2, pylväshaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti sekä tiivistymishaitan ja maapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-401-2-85 Perkonkiila 169-407-1-1 Lähteenmäki Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 40 e ja metsämaapohja yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Tiivistymishaitan ja metsämaapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-407-1-19 Mäenranta 169-407-2-50 Lintupaju
Toimitusnumero 2015-499504 17(28) 169-407-2-90 Vähämäki 169-407-2-96 Sorama I 169-407-2-112 Lintula 169-407-5-2 Vataja Päätös: Pylväsala pylväästä yhteensä (50 m2) 50 e, Pylväshaitta pellolla olevasta pylväästä 132 e, Tiivistymishaitasta pellolla 30 e ja tiivistymishaitasta tolppapaikalla 15 e. Uusi peltopylväs, ajosuunta pylvään kapeasta aukosta läpi, tehokas kasvinviljely, pellon laidassa kerroin 1,20 ja vino ajosuunta 1,10 eli 700 e * 1,20 * 1,10 = 924 e (Pylväsala ja tolppapaikan tiivistymishaitta on jaettu pylväsalan suhteessa tilojen 5-2 Vataja ja 1-391 Mäkiniitty kesken) Perustelut: Pylväsalan korvaus yleisvastineen mukaisesti 1e/m2, pylväshaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti sekä tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-407-5-4 Rauhamäenlisä Päätös: Maapohja yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Maapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti.
Toimitusnumero 2015-499504 18(28) 169-407-6-3 Käyrämäki Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 53 e ja metsämaapohja yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Tiivistymishaitan ja metsämaapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-407-6-8 Niemenkylän kallioalue 169-407-6-9 Nuutila 169-407-6-17 Käyrämäki 169-408-1-98 Suopelto 169-408-1-487 Kivisaari
Toimitusnumero 2015-499504 19(28) Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 25 e sekä maapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Tiivistymishaitan ja maapohjan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-408-1-488 Peltola Päätös: Tiivistymishaitan korvaus 22 e yleisvastineen mukaisesti. Perustelut: Tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 169-408-1-493 Sorama Vaatimus: Rajaojan kaivaminen oikeaan kohtaan 200. Fingrid Oyj:n vastine: Urakoitsija ei ole rakentamisen aikana vaikuttanut tien siirtymiseen. Vaatimus on hylättävä perusteettomana. Päätöksen vastine: Maastokatselmuksen aikana todettiin, että oja on vanhalla alkuperäisellä paikallaan ja se ei ole rakentamisen aikana valunut tai siirtynyt. Korvausvaatimus hylätään aiheettomana. Vaatimus: Urakoitsija on tarpeettomasti ajanut pois pylväsperustuksista kaivettua maata. Pylväsalalle tulee tuoda lisää multaa noin 30 m3, josta korvausvaatimus 1 000 sekä poisviedystä peltomullasta korvausta 1 000 sekä rikkaruohojen torjuntakustannuksesta 100. Fingrid Oyj:n vastine: Maastokatselmuksessa pylväsalan ei todettu olevan painunut. Vaatimus on hylättävä. Pylväsala tulee muutoinkin korvattavaksi täydestä peltomaan arvosta, mikä kattaa maanomistajalle mahdollisesta rikkaruohon torjunnasta aiheutuneet kustannukset. Päätöksen vastine: Maastokatselmuksessa todettiin, että pylvään kaivuutöiden yhteydessä on viety alueelta pois maata, jota ei ole voitu käyttää tolpparakennelman täyteaineena. Vastaavasti tolpparakennelmalle on tuotu maa-ainesta täyteaineeksi. Tolpparakennelman alue sekä sen ympäristö verrattuna yleisesti pellon muuhun korkeustasoon ovat silmämääräisesti havaittuna samalla korkeudella. Lisäksi pellon viljelytilanne ei ole muuttunut viedyllä maa-aineksella tai tuodulla maa-aineksella. Korvausvaatimus maa-aineksesta hylätään tältä osin aiheettomana, sillä ei katsota siitä aiheutuneen korvattavaa vahinkoa tai haittaa kiinteistölle. Myös korvausvaatimus rikkaruohojen torjunnasta hylätään aiheettomana sillä ns. pylväshaitan korvaus sisältää rikkaruohojen torjuntaan liittyvän mahdollisen lisätyön. Vaatimus: Maadoitukset ja ajellut sotkut heinä- ja apilapellolla 415. Fingrid Oyj:n vastine: Urakoitsija on esitetyllä tavalla ajanut työkoneilla pellolla sekä asentanut maadoitukset peltoon. Näistä on syntynyt jälkiä, jotka ovat edelleenkin nähtävissä pellolla. Esitämme korvaukseksi heinäpellon uusimista 0,1 ha alalta siten, että työtunteja uusimiseen kuluu 3 h ja korvaus on yhteensä 130 sisältäen heinänsiemenen sekä oman työn. Päätöksen vastine: Maastokatselmuksen perusteella, mitä maastossa oli nähtävissä sekä korvausvaatimuksessa vaatimuksen liitteisiin perustuen ovat toimitusmiehet harkinnanvaraisesti päättäneet korvaukseksi sadonmenetyksen osalta 100 e ja 200 e konetöiden ja heinänsiementen osalta eli yhteensä 300 e.
Toimitusnumero 2015-499504 20(28) Vaatimus: Johtoalueen ulkopuolella on kolhittu puita pylvään 196 lähistöltä 415 ja pylvään 195 läheltä 312, yhteensä 727. Fingrid Oyj:n vastine: Urakoitsija on tarpeettomasti kolhinut johtoalueen ulkopuolella olevia puita. Pylvään 196 lähistöltä on maanomistajan omien laskelmien mukaan kolhittu 17 kasvavan metsän puita, joista esitämme tuulenkaatoja koskevan yleisperustelun mukaan 6 / kpl eli 102. Pylvään 195 lähistöltä on maanomistajan laskelman mukaan kolhittu 24 kpl puita. Kyseisen pylvään lähistöllä olevat puut ovat sekalaista pääosin hyvin pientä puustoa ja tämän perusteella esitämme niistä korvaukseksi yhteensä 100. Esitämme korvaukseksi yhteensä 202. Päätöksen vastine: Pylvään 196 lähistöllä olevista puista ja pylvään 195 lähistöllä olevista puista yhteensä 41 kpl määrätään korvausta yleisvastineen mukaisesti 10 e/kpl eli yhteensä 410 e. Maastokatselmuksen perusteella lähes kaikki kolhiintuneet puut ovat pystyssä ja ne ovat täysin maanomistajan käytettävissä. Maastokatselmuksessa myös todettiin, että puusto on valtaosaltaan kuusipuuta ja kolhiintuminen ei välttämättä tarkoita puun kuolemista. Näin ollen puu voi täysin kasvaa kaato-ikäiseksi ja korvattavaa haittaa maanomistajan esittämässä mittakaavassa ei esiinny. Vaatimus: Kaksi joulukuusen kokoista kuusta ja taimi, vaatimus yhteensä 100. Fingrid Oyj:n vastine: Maanomistaja ei esitä, että vahingoittuneet puut olisivat olleet erityiseen hoitoon otettuja joulukuusia, vaan tavallisia kuusipuita. Esitämme korvaukseksi 10 / kpl, yhteensä 20. Päätöksen vastine: Toimitusmiehet eivät katso, että kyseessä olisi erityistä hoitoon otettua kasvustoa ja ovat määränneet korvaukseksi Fingrid Oyj:n esittämän mukaisesti 20 e. Vaatimus: Pylvään 195 viereen on jäänyt kuoppa, johon auto jää kiinni. Alue on kunnostettava: uusi rumpuputki 100, mursketta 20 tn 250 ja kaivinkonetyö 2 h 100, yhteensä 450. Lisäksi pylvään 194 kohdalla oleva kuoppa on täytettävä: mursketta 40 tn 500 ja kaivinkonetyö 2 h 100. Yhteensä korvausvaatimus on 1 050. Fingrid Oyj:n vastine: Vaatimuksessa esitetty tieura on entiseen tapaan käytettävissä, tieuraa ei ole aikaisemminkaan sorastettu eikä maastokatselmuksella havaittu rumpuputkessa vahinkoa. Käsityksemme mukaan korvausvaatimukset koskevat samaa kohtaa vaatimuksessa mainitun pylvään 194 kohdalla. Esitämme, että lunastustoimikunta määrää korvaukseksi maanomistajalle 4 h kaivinkonetyötä á 50 /h ja 100 kaivinkoneen siirrosta, yhteensä 300. Tällä tavoin maanomistajalla on mahdollisuus tasata pylvään ympäristö sellaiseksi, että autolla on mahdollisuus ajaa pylvään ohi. Päätöksen vastine: Maastokatselmuksen perusteella metsätiellä oleva rumpuputki on täysin ehjä ja käyttökunnossa. Myöskään tarvetta maa-aineksen ajolle ei ole. Käytännössä korvausvaatimuksessa esitetyt kohdat on mahdollista korjata konetyöllä ja tältä osin korvaukseksi määrätään Fingrid Oyj:n esittämä 300 e. Vaatimus: Raudoittajan pellolle jättämien surrauslankojen kerääminen 200. Vastine: Esitämme korvattavaksi 5 h oman työn tuntihinnan mukaan 10 /h, yhteensä 50. Päätöksen vastine: Toimitusmiehet ovat harkinnanvaraisesti määränneet korvaukseksi 100 e. Vaatimus: Soramantien sorastus 1 203,80 sekä painumien korjaus 450.