Kauhava KUKKOLAN UUSJAKO LOPPURAPORTTI

Kauhava KUKKOLAN UUSJAKO LOPPURAPORTTI TN:o 2002-847263 2002-2009 POHJANMAAN MAAMITTAUSTOIMISTO i

Sisällysluettelo Tiivistelmä... iv 1. Toimituksen kulku... 1 1.1 Yleistietoa alueesta ja lähtökohdat... 1 1.2 Tilusjärjestelyn tavoitteet... 2 1.2.1 Lohkokoon kasvu... 2 1.2.2 Tiestön ja kuivatuksen parantaminen... 2 1.3 Toimituksen käynnistyminen... 3 1.4 Toimituksen kulku ja erityispiirteet... 4 1.5 Muutoksenhaku... 5 1.6 Toimitusmiehet, toimitsijat ja muut toimijat... 6 2 Maastomittaukset... 7 2.1 Täydennyskartoitukset... 7 2.2 Jakorajat... 8 2.3 Rajankäynnit... 8 2.4 Mittausten laatu... 8 3 Kiinteistötekniset toimenpiteet... 9 3.1 Rekisteröintitoimenpiteet... 9 3.2 Sivutoimitukset... 9 3.3 Lunastukset... 9 3.4 Rasitteiden käsittely... 9 3.5 Yksityistiet... 9 4 Kustannus - hyötytarkastelu... 10 4.1 Hankkeen hyödyt... 10 4.2 Hankkeen kustannukset... 14 4.3 Vertailu ja johtopäätökset... 15 4.4 Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset... 16 4.5 Ympäristövaikutukset... 16 ii

30.12.2010 Kauhava Kukkola (Kortesjärvi) Pohjanmaan maamittaustoimisto Toimitusinsinööri Maanmittausinsinööri (AMK) Jarmo Toivonen Reijo Kiviniemi iii

Tiivistelmä Kukkolan uusjako suoritettiin vuosina 2002-2009. Jakoalueen pinta-ala oli 919 ha, josta viljeltyä maata jaon loppuessa oli 541 ha ja metsämaata 286 ha. Jaossa yli kahden peltohehtaarin suuruisilla maatiloilla peltokappaleiden keski-koko suureni alle 2 hehtaarista 3,1 hehtaariin. Tiloilla peltolohkojen lukumäärä väheni noin 30 %. Perusparannuksina tehtiin salaojituksia, valtaojien perkauksia ja olemassa olevan tiestön parannuksia. Valtaojia ei putkitettu hankkeessa. Salaojitusta tehtiin 230 hehtaaria. Valtaojien perkausta tehtiin 6,5 km. Lisäksi kaivettiin palstoille uusia piiriojia. Olemassa olevia teitä parannettiin 16 km. Alueen tilannetta paransi myös samanaikaisesti Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen hallinnoima Purmojoen perkaushanke. Leudot, suorastaan lämpimät talvet jaon loppuvaiheessa aiheuttivat lisätöitä tiestön kunnon heiketessä ja perusparannustöitä jouduttiin myös korjaamaan. Toimituksen edellytys- ja laajuuspäätös tehtiin 31.7.2003 valituksitta. Jakosuunnittelua vaikeutti lisämaan puuttuminen, vaikka maanostotoiminnasta tiedotettiin alueen maanomistajille. Lopullinen jakosuunnitelma esitettiin 20.9.2005. Maaoikeus antoi päätöksensä jakosuunnitelmasta tehtyihin valituksiin 29.9.2006 (kolme valitusta). Maaoikeus hylkäsi valitukset. Korkeimmalta oikeudelta haki yksi valittajista muutoksenhakulupaa sitä saamatta. Toimitus lopetettiin 16.12.2008 valituksitta. Toimituksessa tehtiin myös kahden suuren sovintojaon purkaminen ja samassa yhteydessä omistusten laillistaminen yhteensä 180 ha:n alueella. Sovintojaossa oli mukana 4 kokonaista talouskeskusta sekä muita osakkaita viisi kappaletta. Kortesjärven kunta liittyi Kauhavan kuntaan 1.1.2009. Kuntaliitos aiheutti hieman lisätyötä toimituksen lopputoimenpiteissä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,275 milj., joista tilusjärjestelykustannukset olivat 376 000 ja perusparannushankkeiden toteuttamiskustannukset 899 000. Tilusjärjestelykustannus hehtaaria kohti oli noin 409. Lasketut rahassa mitattavat hyödyt hankkeelle ovat 1,361 milj. 20 vuoden pääomitusajalla ja 1,615 milj 30 vuoden pääomitusajalla ja 5 % korolla laskettuina. Näillä perusteilla hanke on ollut kannattava. Kukkolan kylä Kortesjärven taajaman läheisyydessä on aktiivinen maaseutukylä, jonka pääelinkeinon maatalouden tuotantoedellytyksiä alueella toteutettu tilusjärjestely on merkittävästi parantanut. Tilusjärjestelyhanke lopetettiin joulukuussa 2008 kestäen alkukokouksesta 5 vuotta ja liki 5 kuukautta. Hanketta siivitti eteenpäin yhteinen tavoite, jolla kylän ja alueen elinvoimaisuus turvataan jatkossa. iv

1. Toimituksen kulku 1.1 Yleistietoa alueesta ja lähtökohdat Kauhavan kaupunki on muodostettu 1.1.2009 neljästä kunnasta eli Alahärmästä, Kauhavasta, Kortesjärvestä ja Ylihärmästä. Kauhavan kaupunki sijaitsee Etelä- Pohjanmaan pohjoisosassa. Kukkolan alue kuului jaon alkuvaiheessa Kortesjärven kuntaan. Järjestelyssä mukana olevat alueet kuuluivat pääasiassa Kukkolan kylän maanviljelijöille. Alue sijaitsee Kortesjärven entisestä kuntakeskuksesta etelään osin taajaman lievealueella ja on kooltaan 910 ha, josta peltoa noin 530 ha. Maanomistajia 63, joista peltoa omistavia oli 41 (jaon alussa 45). Tavoitteeksi tarveselvityksessä oli merkitty peltolohkon koon kasvu 1,8 ha:sta 3,1 ha:iin. Alueen läpi kulkevat tiet ja valtaojat sekä Purmojoki jakoivat peltopalstat moneen eri lohkoon. Uuden kantatie 68 oikaisun johdosta myös yleisiä teitä käytetään entistä enemmän maatalousliikenteeseen. Toisaalta kylän halki aiemmin kulkenut vilkas yleinen liikenne ohjautuu nyt pääosin kylän ohitse. Alueen perusongelmana oli ristikkäin kulkeminen kylän sisällä sekä myös muille kylille ja kyliltä. Vaikka alueella on varsin yhtenäisiä peltoalueita, jää palstan keskikoko alle 2 hehtaariin. Yhtenäisillä alueillakin lohkot olivat osin muodoltaan vaikeita viljellä. Tieverkoston ja kuivatusolojen (salaojitus sekä valtaojien perkaus ja osin putkitus) parantaminen nykykoneistukselle katsottiin tärkeäksi lähtökohdaksi. Maapohjan laatu alueella oli vaihtelevaa. Pelloista suurin osa on yhtenäisillä alueilla ja pääosin alue on viljavaa kivennäismaata. Hankkeen lähtökohdat vuonna 2002: Aiempaa nopeampia ja joustavampia tilusjärjestelymenetelmiä on tutkittu ja kehitetty Etelä-Pohjanmaan alueella toteutetuissa aluekehityshankkeissa. Toiminta käynnistyi vuosina 1995-98 hankkeella UUSJAKO JA SITÄ KEVYEMMÄT TILUSJÄRJESTELYT. Tutkimus jatkui toisella 5b-aluekehitysohjelmaan sisältyneellä hankkeella UUSJAKO JA KEVYET TILUSJÄRJESTELYT osana Etelä-Pohjanmaan maaseutuelinkeinojen runko-ohjelmaa. Tutkimus valmistui vuonna 2000. Hankkeet toteutettiin pääasiassa Järviseudun ja Härmänmaan seutukuntien kunnissa. Tältä pohjalta mm. tämä Kukkolan hanke lähti liikkeelle usean saman kunnan alueella olevan hankkeen kanssa. Ensimmäinen esittelytilaisuus alueella pidettiin 2.4.2002 Kitkan hiihtomajalla, jossa myös toimituskokoukset sittemmin järjestettiin. Kukkolan tilusjärjestely 1

1.2 Tilusjärjestelyn tavoitteet Päätavoitteeksi tarveselvityksessä asetettiin peltolohkojen keskikoon merkittävä kasvu. Merkittävä vaikutus olisi myös kylän sisäisen ristiin kulkemisen vähentämisellä. Lisäksi alueiden kuivatus tuli saattaa kuntoon, erityisenä ongelma-alueena oli Kukkolan ja Pirttisen kylien välissä oleva Rämäkön alue, joka rajoittui Varijokeen. Hankkeen alkuvaiheessa oli kaavailuja myös alueen läpi virtaavan Purmojoen perkaamisesta omana hankkeenaan. Tavoitteena oli, että T&E -keskus hankkisi alueelta aktiivisesti maata jaon käyttöön osakkaille edelleen välitettäväksi. Alkuvaiheessa maanomistajille asetettiin myös omat maanomistajakohtaiset tavoitteet hankkeeseen osallistumisessa. 1.2.1 Lohkokoon kasvu Tilusjärjestelyn tavoitteena oli peltolohkon keskikoon kasvu 1,8 ha:sta 3,1 ha:iin. Tämä tarkoittaisi peltokappaleiden vähenemistä alueella 284:stä 164:ään. 1.2.2 Tiestön ja kuivatuksen parantaminen Tieverkostoa oli alkuvaiheessa tarve parantaa 7 km ja rakentaa 5 km. Kuivatusverkostoon oli tavoitteena perata, putkittaa tai peittää 8 km:n matkalla Näillä toimenpiteillä alueen pellot olisivat viljeltävissä ja kunnon tieyhteyden kautta saavutettavissa. Samalla tarkoituksena oli toteuttaa salaojitusta vaihtuvilla lohkoilla. Kuvassa 1 nähdään hankalan ja vaarallisen mutkan oikaisu toteutettuna Sampakan mäen tilustiellä. Kuva 1 Mutka oikaisu Sampakan mäellä. Kukkolan tilusjärjestely 2

1.3 Toimituksen käynnistyminen Toimituksen käynnistyminen on kuvattu tarveselvitysraportissa tarkemmin. Ensimmäinen esittelytilaisuus alueella pidettiin 2.4.2002 Kitkan hiihtomajalla. Tämän perusteella Jarmo Toivonen määrättiin hankkeen toimitusinsinööriksi. Rahoitusesitys valmistui 30.12.2002 ja se saatiin maa- ja metsätalousministeriöstä 25.2.2003. Toimituksen alkukokous pidettiin 31.7.2003. Maa- ja metsätalousministeriön 25.2.2003 antaman päätöksen mukaan koskien Kukkolan tilusjärjestelyä valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin seuraavasti: 70 % tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi rakennettavien teiden rakentamiskustannuksista 50 % muiden teiden rakentamiskustannuksista 70 % tärkeimpien kuivatustöiden (valtaojat) kustannuksista 50 % uusjaon yhteydessä toteutettavien salaojitusten ja muiden ojitusten kustannuksista 50 % tilojen siirtokustannuksista, sekä 90 % osakkaille maksettavaksi tulevasta kiinteistötoimitusmaksusta jätetään perimättä. Ennen alkukokousta pidettiin maanomistajien kuulemisia, jonka perusteella tarkennettiin maanomistajien lähtökohdat hankkeeseen. Tältä pohjalta toimitusmiehet esittävät maanomistajien ryhmittelyä henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan seuraavasti: Ryhmä A (osakas, jolle pyritään tuottamaan kaikki parannukset ): yhteensä 27 kpl Ryhmä B (osakas, jolla teihin / ojituksiin liittyviä parannuksia): yhteensä 3-7 kpl Ryhmä C (osakas, jolle toteutetaan muita erillisiä parannuksia): yhteensä 10 kpl Ryhmä D (osakas, jonka tilanne pyritään pitämään ennallaan): yhteensä 22-23 kpl Ryhmä E (osakas rajataan hankkeen ulkopuolelle): yhteensä 7-13 kpl Ehdotettu luokitus käytiin maanomistajittain läpi. Luokitus tarkennettiin siten, että ryhmään A tuli 28 osakasta, B 3 kpl, C 9 kpl, D 25 kpl ja E 9 kpl; lisäksi kahden ryhmään D kuuluvan osalta suurin osa maista esitettiin kokonaan ulkopuolelle hankkeen. Toimituksen alkukokous pidettiin 31.7.2003, jolloin toimitusalueen laajuus ja toimituksen edellytykset vahvistettiin. Päätökseen ei kukaan hakenut muutosta. Jaon eteneminen TYÖVAIHE 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Edellytykset ja laajuus Jaon inventointi Jakosuunnittelu Perusparannukset Korvauskäsittely &maksut Jaon toteutus(jakorajat) Toimituksen lopettaminen Lopputoimet Kukkolan tilusjärjestely 3

1.4 Toimituksen kulku ja erityispiirteet Jakosuunnittelun periaatteina pidettiin jo alkukokouksessa määritettyjä ja hyväksyttyjä tavoitteita: Kotipalstoihin ei tehdä muutoksia, jollei maanomistaja esitä tarvetta niihin. Hyöty saadaan pienten palstojen vähentämisestä, ns. ristikkäinkulkemisen vähentämisestä ja jokivarsipalstojen yhdistämisestä. Kesäkuussa 2004 esitettiin ensimmäinen jakosuunnitelma maanomistajille, jonka jälkeen pidettiin maanomistajakuuleminen. Kuulemisen pohjalta laadittiin toinen jakosuunnitelma, joka esitettiin maanomistajille joulukuussa 2004. Toisen ehdotuksen osalta kuuleminen pidettiin tammikuussa 2005. Ensimmäinen perusparannuspäätös tehtiin joulukuussa 2004. Ojitusten ja tieverkon kunnostus ajoittui vuosille 2005-2009. Toimitusalueen läpi kulkevan Purmojoen perkauksen ja tilusjärjestelyn ajankohdat menivät limittäin, perkaus alkoi 2005 syystalvella ja lopullinen jakosuunnitelmapäätös tehtiin samaan aikaan. Tämä toi osaltaan lisähaastetta hankkeeseen, kun joen kaivumassoja hyödynnettiin hankkeessa täyttömaina. Päätoimitsija Timo Tuhkasaaren junailemana perkaushankkeen kaivinkoneet lastasivat kaivumaat suoraan jakohankkeen traktoreiden kyytiin eikä turhaan välivarastointiin jouduttu. Täyttömaista olisi ollut pulaa jaon osalta ja joen perkauksen maita ei taas tarvinnut erikseen kuljettaa. Kuvassa 2 nähdään Purmojoen perkauksen jälkeä Jokiluhdan alueella. Kuva 2 Purmojoen perkausjälkeä Lopullinen jakosuunnitelma esitettiin ja vahvistettiin 20.9.2005. Neljä maanomistajaa haki muutosta jakosuunnitelmaan maaoikeudelta. Haltuunoton ajankohdaksi sovittiin vuoden 2005 marraskuu. Muutoksenhakijoiden osalta sovittiin peltojen väliaikaisesta Kukkolan tilusjärjestely 4

hallinnasta maaoikeuden päätökseen saakka. Kuvassa 3 nähdään osa lopullista jakosuunnitelmaa Rämäkön alueelta. Kuva 3 Osa lopullista jakosuunnitelma Rämäkön alueelta Peltojen arvioinnissa tehtiin muutos pienistä kuvioista hehtaarikohtaiseen euro-arvoon maanomistajien asiantuntemusta hyödyntäen. Vierekkäisten kylien välillä palstojen vaihtoja sovittiin maanomistajakohtaisesti. Jakosuunnitelman yhteydessä toteutettiin vähäisten alueiden lunastuksia 4 kpl samoin yhteisten alueiden purkamisia 8 kpl jakamalla ja lunastamalla. Maanomistajat esittivät toimituksen aikana ehdotuksia palstavaihdoista osin toimitusalueen ulkopuolella sekä tilusvaihdoista tonteilla, jotka jakosuunnitelmassa toteutettiin. 1.5 Muutoksenhaku Neljä maanomistajaa haki muutosta 20.9.2005 tehtyyn jakosuunnitelmapäätökseen maaoikeudelta. Yksi hakijoista peruutti myöhemmin muutoshakemuksensa. Maaoikeus käsitteli muutosvaatimukset 29.9.2006. Toimitusmiesten päätökseen ei maaoikeudessa tullut muutoksia. Yksi valittajista haki KKO:lta muutoksenhakulupaa, mutta ei sitä saanut. Muista päätöksistä toimituksen aikana ei valitettu. Kukkolan tilusjärjestely 5

1.6 Toimitusmiehet, toimitsijat ja muut toimijat Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä aloittamispäätöksestä alkaen olivat toimitusinsinööri Jarmo Toivonen sekä uskottuina miehinä Timo Hanhikoski ja Markku Palojärvi. Muutamia kertoja uskottuna miehenä oli myös Juhani Lappinen. Maanomistajien edustajina toimineet toimitsijat pysyivät samoina koko jaon ajan. Päätoimitsija oli Timo Tuhkasaari. Muina toimitsijoina olivat Jorma Mäki, Heikki Perälä ja Arto Mattila. Varatoimitsijoina olivat Esko Nevamäki ja Matti Ylesmäki. Hankkeessa Pohjanmaan maanmittaustoimistosta työskentelivät Reijo Kiviniemi, Ritva Palokangas, Marja-Leena Saari, Klas Sandvik ja Pentti Valta. Muina päätoimijoina toimivat suunnittelu- ja perusparannusurakoissa: Ojitussuunnittelu: salaojateknikko Erkki Orrenmaa Pro Agria Etelä-Pohjanmaa, tienrakentamisissa Hajatek Oy ja salaojituksissa Tapio Salo. Kukkolan tilusjärjestely 6

2 Maastomittaukset 2.1 Täydennyskartoitukset Toimituksen maastokuviot saatiin muodostettua pääosin Jako-järjestelmästä maastotietokantaa ja ortokuva-aineistoa hyväksi käyttäen. Aineistoa tarkistettiin IACS - tietokannan tiedoista. Maanomistajille lähetettiin alkuvaiheessa maanomistaja- ja yksikkökohtaiset nautintakartat, joissa oli kuviointi ortokuvapohjalla. Näistä saatujen palautteiden sekä aineistojen ristiriitaisuuksien pohjalta tehtiin toimitusalueella täydennyskartoituksia. Maastomittaukset aloitettiin vuonna 2003. Maastomittauksissa Reijo Kiviniemeä avusti Juhani Kumpula. Käytössä oli RTK -mittauskalusto, jonka avulla mitattiin alueelle kolme kiinteää tukipistettä. Tukipisteiden koordinaatit määriteltiin lähimpien 3. luokan kolmioverkon pisteiden avulla staattisin mittauksin. Vuoden 2004 aikana tuli VRS - järjestelmä, joka otettiin heti käyttöön. Mainituilla menetelmillä saavutetaan parhaimmillaan mitatuille kohteille senttitarkkuus. Kuvassa 4 nähdään Juhani Kumpula rajalinjan aukaisussa. Kuva 4 Juhani Kumpula piirirajan aukaisussa. Toimituksen alussa suoritettiin toimitusalueen piirirajojen rajamerkeistä analyysi, jolla kartoitettiin rajamerkkien sijaintitarkkuus, RSK luku. Rajamerkkejä oli yhteensä 581 kpl, joista 469:llä oli RSK luku huonompi kuin 1,0 metriä. Analyysin pohjalta tehtiin kartoitussuunnitelma, jonka avulla päätettiin parantaa raja-aineistoa. Täydennysmittauksissa tuli ilmi varsinkin metsäkuviolla olevien rajamerkkien suuri sijaintipoikkeama, jopa yli 10 metriä! Kukkolan tilusjärjestely 7

2.2 Jakorajat Jakosuunnitelma vahvistui 29.9.2006. Uudet jakorajat merkittiin maastoon ensin rimoilla, mikä helpotti piiriojien kaivua oikeaan paikkaan. Kuvassa 5 nähdään rajalle kaivettu piirioja Jokiluhdan alueella. Kuva 5 Uusi rajaoja Jokiluhdassa Kaivun jälkeen rajan paikat kontrolloitiin tarkistusmittauksin. Uusina rajamerkkeinä käytettiin pääosin putkipyykkejä, jotka olivat kaikkein helppokäyttöisimpiä. Uusia rajamerkkejä rakennettiin 450 kappaletta. 2.3 Rajankäynnit Epäselvät piirirajat käytiin toimituksen yhteydessä. Piirirajankäynnit tehtiin noudattaen kiinteistönmuodostamislain 104 :ä. Rajankäynti kohteita oli yli 50. 2.4 Mittausten laatu Geoaudit Oy suoritti toimitusalueella maastomittausten laaduntarkistuksen. Tarkastuksessa ei tullut esiin mitään korjattavaa. Kukkolan tilusjärjestely 8

3 Kiinteistötekniset toimenpiteet 3.1 Rekisteröintitoimenpiteet Toimitus rekisteröitiin 27.6.2009. Kiinteistöjen yhdistämisessä oli mukana 90 tilaa, joista muodostui yhdistämällä tuli 31 uutta tilaa. 3.2 Sivutoimitukset Toimituksen yhteydessä tehtiin halkominen kahdella kiinteistöllä, jossa purettiin sovintojakoon perustuva yhteisomistus noin 180 ha:n alueella, yksi lohkominen ja yksi kiinteistönmääritystoimitus (rajamerkkien siirto). 3.3 Lunastukset Vähäisten alueiden lunastuksia toteutettiin 4 kpl samoin yhteisten alueiden purkamisia 8 kpl jakamalla ja lunastamalla. 3.4 Rasitteiden käsittely Kaikki toimitusalueella sijainneet vanhat tieoikeudet lakkautettiin, jollei niitä oltu perustettu uusina ns. käyttöoikeusyksikköinä. Uudet tieoikeudet perustettiin käyttöoikeusyksikköinä palvelemaan uutta kiinteistöjaotusta. Muut rasitteet kohdistettiin uusille kiinteistöille, jollei niitä lakkautettu tarpeettomina. 3.5 Yksityistiet Toimituksen yhteydessä pidettiin tiekuntien perustamiskokouksia sekä käytännössä alueen kaikkien yksityisteiden tiekokoukset, joissa ajantasaistettiin tieyksiköinnit. Kukkolan tilusjärjestely 9

4 Kustannus - hyötytarkastelu 4.1 Hankkeen hyödyt Hankkeen toteutuneet hyödyt laskettiin UJ -hyöty taulukkolaskentasovelluksella. Lähtöaineistona käytettiin vuoden 2003 IACS aineistoa. Tarveselvityksessä on alun perin käytetty vanhempaa aineistoa, jolla lähtötilanteen ero (1,80 -> 1,99 ha) selittyy verrattaessa tätä hyötytarkastelua tarveselvitysraporttiin. Jaon jälkeisen tilanteen aineistona käytettiin vuoden 2008 IACS aineistoa. Laskennassa ei ole huomioitu saman maanomistajan viljelemiä vierekkäisiä lohkoja. Viljelyetäisyys ei keskiarvona ole vähentynyt kuin 0,22 km, mutta laskennassa ei näy se, että lohkoja on koottu samalle suunnalle, kun alkuperäisessä tilanteessa viljely saattoi suuntautua säteittäin useampaan ilmansuuntaan ja useampaa yksityistietä pitkin. Yleensä pääomituksen rajaus tehdään investoinnin teknisen pitoajan perusteella. Uusjaossa tällaista teknistä pitoaikaa on kuitenkin vaikea määrittää. Pääomitusaikoina käytettiin sekä 20 vuotta että 30 vuotta. Laskennan tuloksena saatiin seuraavia tuloksia: MAATALOUSVAIKUTUKSET pääomitusaika 20-vuotta korkokannalla 5-prosenttia Lohkokoko, ha Viljelyetäisyys, km Ennen uusjakoa 1,99 2,38 Jälkeen uusjaon 3,07 2,16 hyöty vuodessa Uusjaon kokonaishyöty, 610 000 48 948 Uusjaon kokonaishyöty, /ha 1 200 96 Uusjaon maatilataloudelliset vaikutukset - viljelykustannusten pieneneminen lohkojen koon kasvamisen johdosta, 400 000 - kulkemiskustannusten pienentyminen lohkojen vähentymisen, talouskeskusetäisyyden pienentymisen ja tieluokan parantumisen johdosta, 114 000 - reunahaitan ja päällekkäislevityksen vähentyminen lohkojen ja reuna-alueiden vähentymisen johdosta, - lannan levityksen kustannusten muutos lohkokoon muutoksen johdosta, - viljelykustannusten pienentyminen lohkojen muodon parantumisen johdosta, - tuottojen lisääntyminen tuotantosuuntien vaihtumisen johdosta, 4 000 39 000 53 000 0 Kukkolan tilusjärjestely 10

Muut hyödyt PERUSKUIVATUSVAIKUTUKSET Peruskuivatuksen kokonaishyöty, 264 000 Pellon arvo /ha 6 000 Hyötyalue ha 440 SALAOJITUSVAIKUTUKSET Salaojituksen kokonaishyöty, 485 144 Uudistus-/täydennyssalaojituksen kokonaishyöty, 0 Salaojituksen keskimääräinen hyöty, /ha 2 385 LIIKENNEVAIKUTUKSET Liikenteen sujuvuuden parantumisen kokonaishyöty, 0 Liikenneturvallisuuden parantumisen kokonaishyöty, 0 Tasoristeyksen poistamisen kokonaishyöty turvallisuus & kunnossapitokustannukset), (sujuvuus, ILMASTOVAIKUTUKSET Maatalousliikenteen suhteellinen vähentyminen, % -20 % Maatalousliikenteen vähentymisen aiheuttama ilmastohyöty, 2 000 0 Muiden hyötyjen laskennassa salaojitus- ja liikennevaikutukset on saatu UJ -hyöty taulukkolaskenta sovelluksesta suoraan. Liikennevaikutuksen arvioinnissa hankkeessa tultiin siihen tulokseen, että vaikutukset ovat hyvin vähäisiä, koska tiestö on pääosin tilustietä ja liittymien määrä on säilynyt liki samana. Peruskuivatuksen kokonaishyödyn laskennassa on käytetty pohjana salaojayhdistyksen julkaisemaa kirjaa Maan vesi- ja ravinnetalous (Paasonen-Kivekäs, Peltomaa, Vakkilainen ja Äijö), s. 381-392. Siellä on esitetty yksityiskohtaisesti peruskuivatuksen hyödynarviointia. Kirjasta johdettiin kaava peruskuivatuksen hyödyn laskentaan seuraavasti: Pellon arvo hyötyalueella on 6000 /ha (painotettu hehtaarihinta, jaossa peltokuvioille määritelty). Kuivatuksen hyötyalueeksi saatiin 440 hehtaaria. Kuivatusjyväksi ja arvonnousukertoimeksi määriteltiin 0,1 (alue on kauttaaltaan hyvin tasaista). Peruskuivatuksen hyöty = Pellonarvo X hyötyalue X arvonnousukerroin -> 264 000 = 6000 /ha x 440 ha x 0,1 Kukkolan tilusjärjestely 11

MAATALOUSVAIKUTUKSET pääomitusaika 30-vuotta korkokannalla 5-prosenttia Lohkokoko, ha Viljelyetäisyys, km Ennen uusjakoa 1,99 2,38 Jälkeen uusjaon 3,07 2,16 hyöty vuodessa Uusjaon kokonaishyöty, 751 000 48 854 Uusjaon kokonaishyöty, /ha 1 500 98 Uusjaon maatilataloudelliset vaikutukset - viljelykustannusten pieneneminen lohkojen koon kasvamisen johdosta, 493 000 - kulkemiskustannusten pienentyminen lohkojen vähentymisen, talouskeskusetäisyyden pienentymisen ja tieluokan parantumisen johdosta, 140 000 - reunahaitan ja päällekkäislevityksen vähentyminen lohkojen ja reuna-alueiden vähentymisen johdosta, - lannan levityksen kustannusten muutos lohkokoon muutoksen johdosta, - viljelykustannusten pienentyminen lohkojen muodon parantumisen johdosta, - tuottojen lisääntyminen tuotantosuuntien vaihtumisen johdosta, 5 000 48 000 65 000 0 Kukkolan tilusjärjestely 12

Muut hyödyt PERUSKUIVATUSVAIKUTUKSET Peruskuivatuksen kokonaishyöty, 264 000 Pellon arvo /ha 6 000 Hyötyalue ha 440 SALAOJITUSVAIKUTUKSET Salaojituksen kokonaishyöty, 598 437 Uudistus-/täydennyssalaojituksen kokonaishyöty, 0 Salaojituksen keskimääräinen hyöty, /ha 2 942 LIIKENNEVAIKUTUKSET Liikenteen sujuvuuden parantumisen kokonaishyöty, 0 Liikenneturvallisuuden parantumisen kokonaishyöty, 0 Tasoristeyksen poistamisen kokonaishyöty turvallisuus & kunnossapitokustannukset), (sujuvuus, ILMASTOVAIKUTUKSET Maatalousliikenteen suhteellinen vähentyminen, % -20 % Maatalousliikenteen vähentymisen aiheuttama ilmastohyöty, 2 000 Yhteenveto hyödyistä: 20 vuotta 5% 30 vuotta 5% Maataloushyöty 610 000 751 000 Muut hyödyt 751 144 864 437 Yhteensä 1 361 144 1 615 437 0 Kukkolan tilusjärjestely 13

4.2 Hankkeen kustannukset Perusparannuskustannukset Hankkeen kustannuksina ovat perusparannuskustannukset ja toimitusmaksu. Perusparannukset hankkeessa koostuivat tienteko- ja kuivatuskustannuksista. Perusparannuskustannukset hankkeella olivat 898 856,24, josta maanomistajien maksuosuus on 392 842,17. Toimituskustannukset Toimituskustannukset eli kiinteistötoimitusmaksu muodostui lohkojen kokoamisen lisäksi mm. halkomisista, kiinteistöjen yhdistämisestä, lunastuksista, rajankäynneistä ja tilusvaihdoista, Toimitusmaksun jakamisen perusteena oli kunkin jako-osakkaan saama hyöty. Kiinteistötoimitusmaksu oli 376 211,15, josta maanomistajien maksuosuus oli 10 % eli 37 621,12. Yhteenveto kustannuksista Kokonaiskustannus Maanomistajaosuus Perusparannuskustannukset 898 856,24 392 842,17 Toimituskustannukset 376 211, 15 37 621,12 Yhteensä 1 275 067,39 430 463,29 Kukkolan tilusjärjestely 14

4.3 Vertailu ja johtopäätökset Hankkeen hyöty- ja kustannustarkastelu tehtiin 20 vuoden ja 30 vuoden pääomitusajoilla. Vertailu 20 vuotta 5% 30 vuotta 5% Hyödyt 1 361 144 1 615 437 Kustannukset 1 275 067 1 275 067 Erotus + 86 077 + 340 370 Hankkeessa suunnitellut ja toteutuneet perusparannukset Toimenpide Suunniteltu Toteutunut Salaojitukset 230 ha 230 ha Putkitukset /valtaojien perkaus 8,0 km 6,5 km Tien parantaminen 7,0 km 15,8 km Uuden tien rakentaminen 5,0 km 0,2 km Johtopäätökset Kokonaisuudessaan hanke on rahassa mitattuna kannattava. Herkkyysanalyysiä ei ole tehty tarveselvitysvaiheessa. Hankkeen suurimmat riskit ennakkoon olivat projektihenkilöstön vaihtuminen, yleinen kustannusten nousu, valtion rahoitus (sen saanti hankkeelle tiettynä aikana) ja ilmastotekijät (lämpimät talvet). Riskeistä toteutuivat kaikki. Eniten hankkeeseen vaikutti perusparannusten toteutusvaiheessa kaksi lämmintä talvea, jolloin maan kantavuus oli huono ja jonka johdosta aiemmin kohtuukuntoinen tiestö pääsi rapautumaan heikkoon kuntoon. Ojitusten osalta jouduttiin jälkeenpäin tekemään korjaustoimenpiteitä. Myös yleistä kustannusten nousua tapahtui. Taulukossa nähdään maanrakennuskustannusindeksin vuosikeskiarvon muutos vuosina 2002-2009 Maarakennuskustannusindeksi, perusvuosi 2000=100 Vuosikeskiarvo Vuosi Pisteluku Muutos ed. Vuodesta 2009 142,1 1,6 2008 139,9 8,4 2007 129,1 4,2 2006 123,9 5,5 2005 117,4 5,1 2004 111,7 3,8 2003 107,5 1,9 2002 105,6 1,5 Taulukon lähde Tilastokeskus Maanrakentamiskustannukset nousivat perusparannusten toteuttamisajankohtana vuosina 2005-2009 noin 21 % ja tarveselvityksen ajankohdasta 2002 noin 1/3 -osan. Kukkolan tilusjärjestely 15

4.4 Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Hankkeen edetessä oli aistittavissa asianosaisten sitoutuminen ja aito kiinnostus omaan hankkeeseen. Toimituskokouksissa oli avoin ja lämminhenkinen tunnelma. Huhupuheet ja epäselvyydet käsiteltiin toimituskokousten yhteydessä, leikattiin huhuilta siivet. Kuvassa 6 nähdään rentoa tunnelmaa kokouspaikalla. Kuva 6 Kukkolan toimituksen asianosaisia; Antti Kukkola, Juhani Kumpula, Antti Viitala, Timo Pahkajärvi ja Veikko Polvi kokousten pitopaikassa Kitkan majalla. Kukkolan kylä sai hankkeen ansiosta lisää elinvoimaa. Maatalouden toiminnan edellytykset paranivat ja alueen infrastruktuuria parannettiin vuosiksi eteenpäin. 4.5 Ympäristövaikutukset Hankkeen vaikutus ympäristölle ei ollut niin merkittävä, että olisi ollut tarvetta YVA - menettelylle. Hankkeen aikana oltiin yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa ja samaan aikaisesti toteutettu Purmojoen perkaus antoi paljon synergiaetuja. Uudet salaojitukset on pääosin toteutettu säätösalaojituksina, mikä osaltaan pitää kurissa happamuustasoa Purmojoessa. Kukkolan tilusjärjestely 16