C 141/2 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 Komission tiedonanto jäsenvaltioille 7. päivältä toukokuuta 2001 ALUEIDEN V LINEN YHTEISTYÖ Interreg III -yhteisöaloitteen ohjelmalohko C Komission tiedonanto K(2001) 1188 lopullinen (2001/C 141/02) I Johdanto 1. Tässä tiedonannossa tarkastellaan Interreg III -yhteisöaloitteen alueiden välisen ohjelmalohkon (Interreg III C) mukaisen yhteistyön täytäntöönpanomenettelyä kaudella 2000 2006. 2. Komissio katsoo, että alueiden välinen toiminta tuo yhteistyöhön uudenlaisen ulottuvuuden, joka kantaa pidemmälle kuin rajat ylittävien ja valtioiden välisten ohjelmien osana tapahtuva yhteistyö. Sen kautta toisistaan erillään sijaitsevat alueet voivat solmia yhteyksiä, jotka mahdollistavat kokemustenvaihdon ja verkottumisen ja edistävät osaltaan sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa ja sen ulkopuolisissa maissa. 3. Alueiden yleinen merkitys Euroopassa on korostunut viime vuosina erityisesti unionin toiminnan tuomisessa lähemmäs kansalaisia. Siksi onkin luonnollista, että näin tapahtuu myös Interreg III C -yhteisöaloitteen kohdalla. Alueiden välinen yhteistyö perustuu tulevaisuudessakin konkreettisiin hankkeisiin ja verkkoihin. Komission käsityksen mukaan alueviranomaiset olisi kuitenkin otettava entistä tiiviimmin mukaan yhteistyön puitteiden määrittelemiseen ja aktiiviseen toimintaan. 4. Komissio panee tyytyväisenä merkille unionin muiden toimielinten kannustavan suhtautumisen alueiden välisen yhteistyön jatkamiseen. Sekä Euroopan parlamentti että alueiden komitea ovat uusia yhteisöaloitteita koskevissa lausunnoissaan ilmaisseet tyytyväisyytensä alueiden välisen ulottuvuuden sisällyttämisestä Interreg III -yhteisöaloitteeseen ja korostaneet kannanotoissaan tämänkaltaisen yhteistyön merkitystä. II Alueiden välisen yhteistyön tavoitteet, yleiset periaatteet ja lisäarvo 5. Interreg III -aloitteen suuntaviivojen ( 1 ) (jäljempänä suuntaviivat ) 17 kohdan mukaisesti alueiden välisen yhteistyön tavoitteena on aluekehitystä ja koheesiota koskevien politiikkojen ja välineiden tehostaminen. 6. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että Interreg III C muodostaisi alueiden välisen yhteistyön yleiset toimintapuitteet, joiden avulla pyritään luomaan yhteyksiä ja edistämään tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien osana tuettujen toimien, Interreg-yhteisöaloitteen, Urban-yhteisöaloitteen ja kaupunkikehityksen sekä tulevien alueellisia innovatiivisia toimia koskevien ohjelmien kaltaisista toimista saatujen kokemusten ja hyväksi todettujen käytäntöjen vaihtoa. 7. Interreg III C -aloitteella tulisi auttaa alue- ja muita julkisviranomaisia, riippumatta siitä, ovatko nämä oikeutettuja rakennerahastojen tukeen vai eivät, oivaltamaan alueiden välisen yhteistyön merkitys keinona tehostaa oman alueensa kehittämistä muualla saatujen kokemusten avulla. Näin rakennerahastojen eri alueilla toteuttamien yksittäisten tukitoimien lisäarvo koituu koko Euroopan hyväksi. 8. Tämän vuoksi alueille olisi annettava mahdollisuus suunnitella alueiden välinen yhteistyö strategisesti tehokkaammin etsimällä keinoja kokemustenvaihdon hyödyntämiseksi puutteellisuuksien korjaamisessa, alueellisten ohjelmien annin sisällyttämiseksi uuteen toimintaan ja rakennerahastotuen käytön laadulliseksi parantamiseksi erityisesti tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien yhteydessä. Alue- ja muiden julkisviranomaisten osallistuminen Interreg III C -aloitteeseen antaisi näin yhteistyölle vakaammat puitteet, mikä johtaisi tulevaisuudessa entistä useampiin ja korkealaatuisempiin yhteishankkeisiin ja hyviksi todettujen käytäntöjen, kokemustenvaihdon ja rakennerahastojen pääohjelmien väliseen synergiaan. 9. Suuntaviivoissa ehdotetaan jo nyt ohjelmatyömenettelyä Interreg III C -aloitteen hallinnointiin laajemmilla kohdealueilla. On kuitenkin tärkeää, että edellä kuvailtu strategiapainotteinen menettely johtaa osittain ohjelmatyöhön, jonka toteuttaminen tapahtuu alueellisella tasolla. Komissio pitää järjestelmällistä ja johdonmukaista alueiden välistä yhteistyötä yksittäisiä hankesarjoja parempana vaihtoehtona. Tässä tiedonannossa selvitetään kaksivaiheista ohjelmatyötä ja esitellään alat, joilla sitä voidaan soveltaa. III Lainsäädännölliset puitteet 10. Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 ( 2 ) (jäljempänä yleisasetus ) 20 artiklassa säädetään, että yksi niistä aloista, joita yhteisöaloitteet koskevat, on rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö, jolla pyritään edistämään koko yhteisön alueen sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehittämistä. ( 1 ) EYVL C 143, 23.5.2000. ( 2 ) EYVL L 161, 26.6.1999.
15.5.2001 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 141/3 11. Suuntaviivoissa todetaan, että Interreg III -aloitteeseen sisältyy erityinen ohjelmalohko, jonka tavoitteena on alueellisen kehityksen edistäminen ja koheesiopolitiikan sekä sen toteuttamisvälineiden tehostaminen alueiden välisen yhteistyön avulla. 12. Tässä tiedonannossa tarkastellaan suuntaviivojen sisältöä ja esitellään ohjelmalohkon toteuttamista koskevat komission ehdotukset. IV Aikaisemmat kokemukset 13. Alueiden välisestä yhteistyöstä on viime vuosina tullut yhä tärkeämpi osa unionin rakennepolitiikkaa. Parhaillaan on käynnissä useita alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ( 1 ). Useimmat niistä päättyvät vasta vuonna 2002, minkä vuoksi on liian aikaista tehdä lopullisia päätelmiä niiden tuloksista. Ne ovat kuitenkin selkeästi herättäneet suurta mielenkiintoa, ja myös niiden tärkeä poliittinen merkitys tunnustetaan yleisesti. Kaikilla Euroopan alueilla on sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, ja erityisesti talouden maailmanlaajuistumisen vaikutukset ovat luoneet uudenlaisen tilanteen. Alueiden väliset yhteistyöhankkeet ovat auttaneet alueita vastaamaan näihin uusiin haasteisiin, hyödyntämään muilla samojen ongelmien eteen joutuneilla alueilla saatuja kokemuksia ja löytämään niihin yhteisiä ratkaisuja. 14. Alueiden välisestä yhteistyöstä saatujen positiivisten tulosten perusteella komissio haluaa korostaa strategiapainotteisuutta, kuten tämän tiedonannon II osassa on esitetty. Sen mukaisesti komissio uskoo, että ohjelmapainotteisemman lähestymistavan avulla päästäisiin suurempaan johdonmukaisuuteen sekä alueiden välisessä yhteistyössä että laajemmin koko Interreg III -yhteisöaloitteessa. Samalla voitaisiin myös tehostaa valvonta- ja arviointimenettelyjä ja yksinkertaistaa hankkeiden täytäntöönpanoon liittyviä hallintomenettelyjä. V Tukikelpoiset alueet 15. EAKR:n osarahoitusta voidaan myöntää kaikkialla Euroopan unionin alueella toteutettaville Interreg III C -hankkeille. VI Yhteisön ulkopuolisten maiden osallistuminen 16. Komissio toivoo, että yhteisön ulkopuolisten maiden ja erityisesti jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistuminen olisi mahdollisimman laajaa. Tämän vuoksi Interreg III -aloitteen hankkeiden valinnassa olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota yhteisön ulkopuolisista maista tulevien yhteistyökumppaneiden osallistumismahdollisuuksiin. 17. Yhteisön ulkopuolisista maista tulevien kumppaneiden rahoitus voidaan järjestää niiden omista varoista tai tarpeen mukaan asianmukaisista Euroopan unionin rahoitusvälineistä (esim. Phare, Tacis, CARDS, Meda, EKR) niitä koskevien rahoitussääntöjen mukaisesti. ( 1 ) Mukaan lukien rakennerahastojen innovatiiviset toimet (RIS/RITTS; RISI; Terra; Recite; Ecos-Ouverture, Urban Development jne.) sekä viidennen TTK-puiteohjelman osana toteutettavaan innovaation ja pk-yritysten osallistumisen edistämistä koskevaan ohjelmaan (1998 2002) sisältyvät hankkeet. 18. Yleisasetuksen 20 artiklassa säädetään erityisesti, että olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota nykyistä parempaan koordinointiin Phare-, Tacis- ja Meda-ohjelmien kanssa. Vaikka koordinointi onkin aikaisemmin osoittautunut vaikeaksi hallinnollisten käytäntöjen ja varainhoitoa koskevien säännösten kirjavuuden vuoksi, komissio on päättänyt toimenpiteistä johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Phare-ohjelman uudelleentarkastelu on ensimmäinen esimerkki pyrkimyksestä lisätä tulevaisuudessa alueiden aktiivista osallistumista siirtymällä ohjelmien hajautettuun hallinnointiin. Samalla edistetään alueiden osallistumista Interreg-yhteisöaloitteen toteuttamiseen ( 2 ). 19. Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevien yhteistyökumppaneiden matka- ja oleskelukustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi silloin, kun hyväksytyn toimenpiteen osana järjestettävä kokous tai seminaari pidetään unionin alueella. VII Saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden osallistuminen 20. Alueiden välisissä yhteistyötoimissa tulee kiinnittää erityistä huomiota saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden osallistumiseen, kuten Interreg III -aloitteen suuntaviivojen 19 kohdassa mainitaan. Tämän mukaisesti se olisi asetettava etusijalle myös hankkeiden valintamenettelyssä. VIII Toiminta-alat 21. Kuten edellä mainittiin, komission käsityksen mukaan alueiden välisellä yhteistyöllä voidaan osaltaan edistää koheesion ja alueiden kilpailukyvyn lujittamiseen tähtäävien pääohjelmien ja yhteisöaloiteohjelmien pyrkimyksiä. Tämän mukaisesti Interreg III C -aloitetta olisi pidettävä välineenä, jonka avulla voidaan edistää uuden alue- ja koheesiopolitiikan mukaista alueiden välistä yhteistyötä ( 3 ) Euroopassa rakennerahastojen tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien ja Interreg-ohjelmien samoin kuin Urban-yhteisöaloitteen ja kaupunkien kehittämistoimien sekä alueellisten innovatiivisten toimien ohjelmien yhteydessä. Näin voidaan myötävaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimien ja ohjelmien tehostamiseen ja tuoda lisäarvoa Euroopan unionin aluepolitiikalle kokonaisuudessaan. 22. Tällä perusteella alueiden välisen yhteistyön viisi toimintaalaa kaudella 2000 2006 voidaan määritellä seuraavasti: a) Rakennerahastojen tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien osana tuetut toimet Rakennerahastojen menoista 94 prosenttia kohdistetaan tavoiteohjelmien kautta. Nämä menot keskittyvät kui- ( 2 ) Komission tiedonanto K(2000) 3103. ( 3 ) Ks. komission tiedonanto Rakennerahastot ja niiden yhteensovittaminen koheesiorahaston kanssa Ohjelmien laatimisohjeet, KOM(1999) 344 lopullinen.
C 141/4 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 tenkin yleensä aluetasolle, eivätkä nykyiset mahdollisuudet tietojen ja kokemusten vaihtoon muiden Euroopan alueiden kanssa ole riittäviä. Tilannetta on tarkoitus parantaa edistämällä julkisviranomaisten tai vastaavien elinten välitöntä yhteistyötä tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmiin kuuluvissa hanketyypeissä kaikkialla Euroopassa. d) Alueiden välinen yhteistyö niiden alueiden ( 1 ) välillä, joita alueellisten innovatiivisten toimien yksi tai useampi toimintalinja kaudella 2000 2006 koskee Innovatiivisten toimien kolme toimintalinjaa kaudella 2000 2006 ovat: Yhteistyökumppaneiden ei tarvitse olla tavoite 1- tai tavoite 2 -alueilta, mutta heidän on osallistuttava tai oltava kiinnostuneita osallistumaan tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmiin kuuluvien toimien kaltaisiin toimiin. Toiminta voi perustua yleiseen kokemustenvaihtoon tai onnistuneiden hankkeiden tulosten levittämiseen. osaamiseen ja tekniseen innovaatioon perustuva alueellinen talous, e-europeregio: tietoyhteiskunta aluekehityksen palveluksessa, b) Alueiden välinen yhteistyö, johon osallistuvat julkisviranomaiset tai muut vastaavat elimet muilla Interreg-ohjelmien kohdealueilla Tavoitteena on edistää kokemustenvaihtoa ja verkottumista raja-alueiden ja eri valtioissa sijaitsevien alueiden välillä. Toimet voivat liittyä yhteistyöhön rajat ylittävän tai valtioiden välisen toiminnan alalla, jossa laaja-alaisempi yhteistyö antaa suuremman hyödyn. Ne voidaan myös keskittää Interreg-ohjelmien täytäntöönpanoon (esimerkiksi eri sihteeristöjen verkottumiseen tarkasteltaessa menettelytapoja ja toiminnallisia rakenteita). alueellinen identiteetti ja kestävä kehitys. Kaikkiin alueellisia innovatiivisia toimia koskeviin ohjelmiin sisältyy eri alueellisten toimijoiden yhteisesti hyväksymä strategia innovatiivisten toimien määrittelemiseksi. Se muodostaa puitteet yksittäisten hankkeiden toteuttamiselle, tulosten siirtämiselle EAKR:sta kyseisillä alueilla osarahoitettujen tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien hyväksi ja alueiden väliselle kokemusten vaihdolle. Alueiden erityistarpeiden kattamiseksi mahdollisimman hyvin strategia voi perustua joko yhteen edellä mainituista kolmesta toimintalinjasta tai niiden yhdistelmään. Tämä toiminta-ala on rajattu koskemaan nykyisiin tai aiempiin Interreg-ohjelmiin osallistuneita julkisviranomaisia tai muita vastaavia elimiä. Omien innovatiivisten toimenpideohjelmiensa sisältöä suunnitellessaan alueet voivat ehdottaa yhteistyössä toteutettavia toimia onnistuneiden hankeideoiden välittämiseksi ja toteuttamiseksi myös muilla alueilla. c) Alueiden välinen yhteistyö kaupunkien kehittämisen alalla Kaupunkien kehittäminen kuuluu nykyisin aluepolitiikan avainaloihin Euroopassa. Urban-yhteisöaloitteen ja tärkeimpien tavoiteohjelmien osana tuettujen kohdistettujen toimenpiteiden lisäksi komissio katsoo, että olisi edistettävä laajapohjaisempaa yhteistyötä kaupunkien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Siksi tämän toiminta-alan tarkoituksena onkin kannustaa toimijoita kaupunkien kehittämistä koskevien menettelytapojen levittämiseen käytännön kokemustenvaihdon kautta. Toimintaan kuuluu myös täytäntöönpanoon liittyviä hyviksi todettuja malleja sekä hankkeiden ideointia ja tuloksia koskevan tiedon levittäminen. Tämä toiminta-ala kattaa kaikki kaupungit ja kaupunkialueet, myös pienet ja keskisuuret kaupungit. Etusijalle olisi kuitenkin asetettava ehdotukset, joihin sisältyy vähintään yksi rakennerahasto-ohjelmista rahoitusta saava kaupunki tai kaupunkialue. Koska verkottumistoimia voidaan tukea alueellisten innovatiivisten toimenpideohjelmien sekä innovaation edistämistä ja pk-yritysten osallistumisen kannustamista koskevan ohjelman ( 2 ) avulla, Interreg IIIC -aloitteesta ei voida tukea tämän toiminta-alan verkottumista, mikä käy ilmi jäljempänä 26 kohdan c alakohdasta. e) Muut alueiden väliseen yhteistyöhön soveltuvat aihealueet Komissio haluaa korostaa useiden muiden Interreg III C -ohjelmiin soveltuvien aihealueiden merkitystä. Tällaisia ovat meri- ja rannikkoalueiden yhteistyö, aluesuunnitteluun ja -kehitykseen liittyvät aiheet sekä yhteistyö saa- ( 1 ) Sellaisina kuin ne on määritelty komission tiedonannossa Alueet ja uusi talous EAKR:n rahoittamien innovatiivisten toimien suuntaviivat vuosille 2000 2006 (KOM(2001) 60). ( 2 ) Innovaation edistämistä ja pk-yritysten osallistumisen kannustamista koskevasta ohjelmasta tuetaan sellaisten alueiden verkottumista, jotka kehittävät alueellisia innovaatiostrategioita. Toimenpiteet toteutetaan toisiaan täydentävästi Interreg III C -ohjelman ja alueellisia innovatiivisia toimia kaudella 2000 2006 koskevan ohjelman osana.
15.5.2001 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 141/5 ristoalueita ja syrjäisimpiä alueita koskevissa asioissa, luonnollisten tai ihmisen aiheuttamien katastrofien ratkaisemisessa ja esimerkiksi harvasta asutuksesta tai vuoristo-olosuhteista johtuvien haittojen taloudellisten vaikutusten lieventämisessä. Lisäksi tällaisia aiheita voisivat olla esimerkiksi Interreg III -aloitteen suuntaviivojen 19 kohdassa mainitut alat, kuten tutkimus, tekninen kehittäminen ja pk-yritykset, tietoyhteiskunta, matkailu, kulttuuri ja työllisyys sekä yrittäjyys ja ympäristö. IX Ehdotusten esittäminen ja ohjelmien sisältö 23. Liitteessä A vahvistetaan Interreg III C -aloitteen ohjelmaalueet. 24. Interreg III C -ohjelmat valmistellaan yhteisöaloitteeseen liittyvinä toimenpideohjelmina, ja sisällöltään niiden on vastattava mahdollisimman pitkälti yleisasetuksen 19 artiklan 3 kohdassa kuvattuja yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja, kuitenkin alueiden välisen yhteistyön erityistarpeisiin- ja olosuhteisiin mukautuen. Jäsenvaltioiden on esitettävä Interreg III C -aloitteen osana tapahtuvaa alueiden välistä yhteistyötä koskevat ehdotukset komissiolle ohjelmien muodossa. Ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä hallinto- ja maksuviranomaiset sekä (yhteinen) tekninen sihteeristö ja tehtävä selkeä tehtävä- ja vastuujako (suuntaviivojen 25 kohdassa olevan kuvauksen mukaisesti). Koska valtioiden välisten Interreg-ohjelmien (ohjelmalohko B) sihteeristöt ovat jo saaneet kokemusta tehtävästä, olisi loogista hyödyntää niitä myös alueiden välisten Interregohjelmien sihteeristönä. Mikäli on mahdollista, sihteeristön tulee maantieteellisesti sijaita lähellä hallintoviranomaista. Komissio varmistaa niin hyvin kuin mahdollista, että sihteeristöt soveltavat yhtenäisiä lähestymistapoja ohjelmamenettelyihin ja hakemuksiin. Komissio tulee avustamaan koordinoivin toimin. Interreg III C -ohjelmaan, komissio suosittaa, että kyseinen jäsenvaltio osoittaa kullekin ohjelmalle määrärahaosuuden ohjelma-alueen väestömäärän mukaan. Kun komissio hyväksyy ohjelmat, se myöntää yhden rahoitusosuuden EAKR:sta ilman rahoituserittelyä jäsenvaltioittain. Liitteessä B vahvistetaan Interreg III C -ohjelmien sisältövaatimukset. Interreg III C -aloitteen ohjelmien ja toimintalinjojen on katettava kaikki tämän tiedonannon VIII osastossa mainitut toiminta-alat. Näin kaikille asianomaisille osapuolille voidaan tarjota mahdollisimmat laajat edellytykset alueiden väliseen yhteistyöhön. 25. Interreg III C -ohjelman olisi oltava johdonmukainen muita aloja, kuten tutkimusta, tietoyhteiskuntaa, yrityksiä, liikennettä, energiaa, ympäristöä, maaseudun kehittämistä (yhteinen maatalouspolitiikka), naisten ja miesten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja kilpailua koskevien yhteisön politiikkojen kanssa. Ne on kuvailtu kauden 2000 2006 ohjelmia koskevissa komission suuntaviivoissa ( 1 ). Toimien päällekkäistä rahoitusta muista yhteisön sisäisistä rahoitusvälineistä ei hyväksytä. X Toimet 26. Interreg III C -ohjelmien osana voidaan rahoittaa kolmenlaisia toimia, jotka esitellään jäljempänä. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tiettyyn toimeen osallistuviin kumppaneihin sovelletaan joko yhtenäistä tai eriytettyä tukiprosenttia. Yleisasetuksen 29 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tuen enimmäismääriä on kuitenkin noudatettava. a) Alueellinen kehystoimi: Alueellisen kehystoimen tarkoituksena on menettelytapoihin ja hanketoimintaan liittyvien kokemusten vaihto jonkin alueryhmän kesken. Tavoitteena on laatia kumppaneille selkeä strategia alueiden välistä yhteistyötä varten, jotta kumppanit onnistuvat kehittämään aikaa myöten laajenevan vaihdon ja oppimisen prosessin. Sen varmistamiseksi, että alueiden välinen yhteistyö integroituu paremmin osallistuvien alueiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja aluekehitykseen, kunkin alueellisen kehystoimen olisi koskettava rajoitettua määrää asianomaisille alueille tärkeitä aiheita. Kutakin ohjelmaa varten on perustettava seuranta- ja ohjauskomitea yleisasetuksessa ja Interreg III -suuntaviivoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Seurantakomitea voi hoitaa ohjauskomitean tehtävät. Seurantakomiteassa on mahdollisuuksien mukaan oltava edustajat kaikista ohjelmaan osallistuvista jäsenvaltioista. Kukin jäsenvaltio osoittaa osan Interreg III C -määrärahoistaan kaikkiin niihin Interreg III C -ohjelmiin, joihin se osallistuu. Jos jäsenvaltio osallistuu useampaan kuin yhteen Alueellisen kehystoimen pitäisi muodostua rajoitetusta määrästä pienempiä hankkeita. Kunkin alueellisen kehystoimen valmistelusta pitäisi vastata alueviranomaisten tai vastaavien alueellisten elinten ryhmä, jossa on edustus vähintään kolmesta valtiosta, joista vähintään kahden tulee olla jäsenvaltioita. Vetäjänä toimiva kumppani tekee ryhmän puolesta ehdotuksen alueellisesta kehystoimesta oman sijoittautumispaikkansa aluetta koskevan ohjelman hallintoviranomaiselle. ( 1 ) Ks. komission tiedonanto Rakennerahastot ja niiden yhteensovittaminen koheesiorahaston kanssa Ohjelmien laatimisohjeet, KOM(1999) 344 lopullinen.
C 141/6 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 Jokaisen alueellisen kumppanin tukena tulee olla alueellinen kumppanuussuhde. Alueellisen kumppanuussuhteen muodostavat alueelliseen kehystoimeen kullakin alueella osallistuvat viranomaiset ja organisaatiot. Alueellisessa kehystoimessa olisi määriteltävä: vaihtoon. Tavoitteena ei ole pelkkä osaamisen siirtäminen vaan aito yhteistyö hankkeen eri osien toteuttamisessa siten, että siitä koituu kumppaneille ja muille osallistujille merkittävää lisäarvoa. Näiden hankkeiden eräs konkreettinen vaikutus on yhdellä alueella saatujen tulosten hyödyntäminen toisella alueella. osallistuvat alueet kattava alueiden välisen yhteistyön strategia, toimen tavoitteet ja toivotut tulokset, Hankkeissa olisi oltava mukana kumppaneita vähintään kolmesta valtiosta, joista vähintään kahden tulee olla jäsenvaltioita. Hankkeen vetäjänä toimivan kumppanin osuus saa olla enintään 40 prosenttia, ja EAKR:n rahoitusosuus on yleensä 200 000 1 000 000 euroa. rajoitettu määrä aiheita, joihin yhteistyö soveltuu erityisen hyvin, alueellisen kehystoimen osana tuettavat hanketyypit, Ohjeellisesti 10 30 prosenttia kaikkien Interreg III C -ohjelmien rahoituksesta olisi osoitettava yksittäisiin alueiden välisiin yhteistyöhankkeisiin. kumppaneiden ja muiden osallistujien määrä, Yksittäiset alueiden väliset yhteistyöhankkeet voivat koskea kaikkia 22 kohdassa kuvailtuja toiminta-aloja. rahoitusvastuun jakautuminen kumppanien kesken (vetäjän osuus enintään 40 prosenttia), tukiosuudet, c) Verkot on tarkoitettu yhdistämään toisiinsa eri alueita Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjen ja kehittämisen alalla. sisäisessä hankevalinnassa käytettävät arviointiperusteet. Liitteessä C annetaan tarkempi selvitys alueellista kehystoimea koskevista vaatimuksista. Koska kyseessä on uudentyyppinen toimintatapa, komissio suosittelee, että ennen ensimmäisten väliarviointien tekemistä alueet osallistuvat Interreg III C:n osana enintään kahteen kehystoimeen. EAKR:n kokonaisrahoitusosuus toimesta on yleensä 500 000 5 000 000 euroa. Näiden toimien ohjeelliset arviointiperusteet on esitetty liitteessä D. Ohjeellisesti 50 80 prosenttia kaikkien INTERREG III C -ohjelmien rahoituksesta tulisi osoittaa alueellisiin kehystoimiin. Alueelliset kehystoimet voivat koskea kaikkia 22 kohdassa kuvailtuja toiminta-aloja. b) Yksittäiset alueiden väliset yhteistyöhankkeet tähtäävät menettelytapoja ja hanketoimintaa koskevan kokemuksen Ainoastaan kustannukset, jotka liittyvät sellaisiin toimiin kuten seminaareihin, konferensseihin, Internet-sivuihin, tietopankkeihin, opintomatkoihin ja henkilöstön vaihtoon, joiden tarkoituksena on kokemustenvaihto tai osaamisen siirtäminen, voidaan ottaa huomioon. Verkottumisen olisi kuitenkin johdettava konkreettisiin tuloksiin, joita voidaan arvioida ja levittää. Kaikilla verkottumistoimilla olisi oltava yksityiskohtaiset työohjelmat, joissa esitetään tehtävät ja toivotut tulokset. Ohjeellisesti 10 20 prosenttia kaikkien Interreg III C -ohjelmien rahoituksesta olisi varattava verkkoja varten. Verkossa on oltava kumppaneita vähintään viidestä maasta, joista vähintään kolmen on oltava jäsenvaltioita. EAKR:n kokonaisrahoitusosuus on yleensä 200 000 1 000 000 euroa. Tuki maksetaan verkon vetäjänä toimivalle kumppanille, joka myös hallinnoi tukea. Verkottuminen voi koskea kaikkia 22 kohdassa kuvailtuja toiminta-aloja lukuun ottamatta 22 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja toimia, jotka voidaan rahoittaa muualta.
15.5.2001 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 141/7 27. Alueellisissa kehystoimissa kumppaneiden on oltava alueviranomaisia tai vastaavia alueellisia elimiä. Yksittäisissä yhteistyöhankkeissa, verkoissa ja alueellisen kehystoimen osana rahoitetuissa hankkeissa kumppaneiden on oltava julkisviranomaisia tai vastaavia elimiä, joilla on vaadittavat valtuudet hallinnoida ja käyttää julkisia varoja. Esimerkkeinä voidaan mainita alue- ja kunnallisviranomaiset (erityisesti kaupunkien kehittämisen yhteydessä) tai alueelliset kehittämisvirastot, joilla on valtuudet hallinnoida julkisia varoja. Myös yksityiset kumppanit voivat osallistua alueellisen kehystoimen osana rahoitettaviin hankkeisiin, mikäli asianomainen julkisviranomainen antaa tarvittavat takeet julkisten varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi. 31. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä elin, joka vastaa heidän maassaan sijaitsevien, Interreg III C -ohjelmaan osallistuvien kumppanien taloudellisesta tarkastuksesta. Jokainen tällainen elin saa kunkin ohjelman hallintoviranomaiselta yksityiskohtaiset tiedot tämän jäsenmaassa sijaitsevista, Interreg III C -ohjelmaan osallistuvista kumppaneista. 32. Kaikkiin ohjelmiin on myös kuuluttava kuvaus ohjelman hallintoon ja valvontaan liittyvistä erityisjärjestelyistä ja menettelyistä sekä varainhoitoa, maksatusta ja valvontaa koskevan vastuujaon erittely yleisasetuksen 38 ja 39 artiklan mukaisesti. 28. Kussakin ohjelmassa vähintään 75 prosenttia EAKR:n rahoitusosuudesta on käytettävä toimiin, joissa on vähintään yksi kumppani ohjelman kohdealueen ulkopuolelta ( 1 ). Alueellisia kehystoimia, yksittäisiä alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja verkkoja voidaan rahoittaa vain yhdestä Interreg III -ohjelmasta. Toimia koskeva yhteinen tietokanta perustetaan sen välttämiseksi, että sama kumppaniryhmä esittäisi samaan aikaan useita toimia eri ohjelmien osana ja eri vetäjän avulla. XI Ohjelmien rahoitusjärjestelyt ja hallinto 29. Interreg III C -ohjelmien toiminnan on tapahduttava samojen sääntöjen ja vaatimusten mukaan kuin Interreg III:n ohjelmalohkojen A ja B ohjelmienkin, ottaen luonnollisesti huomioon tämän ohjelmalohkon erityispiirteet. Erityisesti selkeä vastuunjako hallinnollisten ja taloudellisten tehtävien (hallinto, maksatus, valvonta ja hankkeiden valinta) välillä on tarpeen. 30. Kaikkiin ohjelmiin on kuuluttava sellaisen varainhoitomenettelyn määrittely, jolla voidaan tehdä siirtoja EAKR:sta (ja mieluiten myös vastaavista kansallisista yhteisrahoitusjärjestelyistä) yhdelle tilille kussakin ohjelmassa ja jolla tämä rahoitusosuus voidaan siirtää nopeasti ja avoimesti lopullisille tuensaajille. Tätä varten yhteinen menettely voi käsittää ohjelmaan osallistuvien maiden eri viranomaisten tekemän sopimuksen. XII Toimien rahoitusjärjestelyt ja hallinto 33. Vetäjänä toimiva kumppani (jonka kumppanit itse valitsevat) ehdottaa toimia oman sijoittautumispaikkansa aluetta koskevaan ohjelmaan. Muiden kumppaneiden kotipaikan sijainti ei siten vaikuta ohjelman sen hallintoviranomaisen valintaan, jolle ehdotus on esitettävä. Valitut toimet osarahoitetaan kokonaan ohjelmasta, johon ehdotus on tehty. 34. Komission, jäsenvaltioiden sekä Interreg III C -ohjelmien hallinto- ja maksuviranomaisten väliset suhteet ovat samat kuin muissa rakennerahasto-ohjelmissa (ks. muun muassa yleisasetuksen 9, 34, 38 ja 39 artikla). Lisätietoja annetaan myös asetusluonnoksessa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien osalta. 35. Alueellisten kehystoimien kumppanit ovat alueviranomaisia tai vastaavia alueellisia elimiä, joista yksi toimii vetäjänä. Vetäjä kokoaa maksupyynnöt muilta kumppaneilta ja esittää yhden ainoan maksupyynnön ohjelman maksuviranomaiselle. Maksuviranomainen voi vetäjän pyynnöstä suorittaa maksut suoraan alueellisen kehystoimen kumppaneille. Kumppanit vastaavat tämän jälkeen maksatuksesta hankkeisiin osallistujille alueellaan. Kukin kumppani vastaa rahoitusjärjestelyistä, maksuista ja valvonnasta alueellaan. ( 1 ) Näin saaret ja syrjäisimmät alueet voivat toimia keskenään yhteistyössä samalla ohjelma-alueella. 36. Yksittäisissä alueiden välisissä yhteistyöhankkeissa kumppanit ovat julkisviranomaisia taikka vastaavia julkishallinnollisia elimiä, joista yksi toimii vetäjänä. Yksittäisten alueiden välisten yhteistyöhankkeiden rahoitus myönnetään vetäjälle, ja maksut maksetaan ainoastaan vetäjälle. Vetäjä vastaa maksujen jakamisesta muille hankekumppaneille.
C 141/8 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 37. Verkkojen osalta rahoitus myönnetään verkosta vastaavalle organisaatiolle, ja ohjelman mukaiset maksut suoritetaan ainoastaan vastuuorganisaatiolle. Tämän organisaation, joka on joko alue- tai muu julkisviranomainen taikka vastaava elin, on vastattava täysin verkottumistoimien rahoitusjärjestelyistä. Se maksaa osallistujille suoraan seminaareista, konferensseista, Internet-sivuista, tietopankeista, opintomatkoista, henkilöstön- ja kokemustenvaihtoon liittyvistä (matka)kustannuksista jne. aiheutuneet menot. XIV Seuranta ja arviointi 39. Kaikkiin ohjelmiin on sisällyttävä yhteisten seuranta- ja arviointijärjestelyjen kuvaus sekä seurantakomitean tehtävien määrittely (ks. suuntaviivojen kohta 28). Yleisasetuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset määrittävät seurantaindikaattorit seurantatietojen keräämistä ja arviointien valmistelua varten. Interreg III C -aloitteen osana rahoitettavaan toimeen osallistuvien kumppaneiden kannattaa harkita sopimuksen tekemistä keskinäisestä rahoituksellisesta ja oikeudellisesta vastuunjaosta vetäjän tehtävät ja vastuualueet mukaan luettuina. 40. Kaikkien ohjelmien väliarvioinnit tehdään yleisasetuksen 42 artiklan mukaisesti. Arviointien tulosten perusteella komissio voi ehdottaa muutoksia alueiden välisen yhteistyön tukikelpoisiin toiminta-aloihin. XV Muita tietoja XIII Tekninen apu Interreg III C -ohjelmissa 38. Interreg III C -ohjelmiin liittyvän teknisen avun yhteydessä on noudatettava teknisenä apuna rahoitettavien menojen tukikelpoisuussääntöjä ja -edellytyksiä, jotka on vahvistettu rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuutta koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000 ( 1 ) säännössä 11. ( 1 ) EYVL L 193, 29.7.2000. 41. Tähän tiedonantoon liittyvä kirjeenvaihto, mukaan lukien ohjelmaluonnokset, pyydetään lähettämään seuraavaan osoitteeseen: Guy Crauser Pääjohtaja Aluepolitiikan pääosasto Euroopan komissio Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel. LIITE A OHJELMA-ALUEET Ohjelma Jäsenvaltio Tukikelpoiset alueet ETEL ISET ALUEET Italia Piemonte, Lombardia, Liguria, Toscana, Umbria, Lazio, Campania, Sardegna, Basilicata, Calabria, Sicilia, Valle d Aosta kunin- Kreikka Portugali Espanja Ranska Yhdistynyt gaskunta Dytiki Ellada, Peloponnisos,Voreio Aigaio, Notio Aigaio, Kriti, Ionia Nisia, Attiki, Sterea Ellada Midi-PyrØnØes, Limousin, Auvergne, Aquitaine, Languedoc-Roussillon, Poitou-Charentes, PACA, Rhône-Alpes, Corse, Guyane, Guadeloupe, Martinique, RØunion Gibraltar
15.5.2001 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 141/9 Ohjelma Jäsenvaltio Tukikelpoiset alueet LUOTEISALUEET Ranska Nord-Pas de Calais, Picardie, Haute-Normandie, le de France, Basse-Normandie, Centre, Champagne-Ardennes, Lorraine, Bourgogne, Alsace, Franche-ComtØ, Bretagne, Pays de la Loire Belgia Alankomaat Luxemburg Saksa kunin- Yhdistynyt gaskunta Irlanti Nordrhein-Westfalen, Hessen, Rheinland-Pfalz, Saarland, Baden-Württemberg (lukuun ottamatta Gibraltaria) KOILLISET ALUEET Tanska Saksa Niedersachsen, Schleswig-Holstein, Hamburg, Bremen, Mecklenburg-Vorpommern Ruotsi Suomi IT ISET ALUEET Itävalta Saksa Italia Kreikka Bayern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Berlin, Brandenburg, Thüringen Friuli-Venezia Giulia, Veneto, Trentino-Alto Adige, Emilia- Romagna, Puglia, Molise, Abruzzo, Marche Anatoliki Makedonia, Thraki, Kentriki Makedonia, Dytiki Makedonia, Thessalia, Ipeiros LIITE B Interreg III C -ohjelmiin sisältyvät tiedot Interreg III C -ohjelmat valmistellaan yhteisöaloitteeseen liittyvinä toimenpideohjelmina, ja sisällöltään niiden on vastattava mahdollisimman pitkälti yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja (yleisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan kuvauksen mukaan), kuitenkin alueiden välisen yhteistyön erityistarpeisiin- ja olosuhteisiin mukautuen. Tällä tavoin laaditut ohjelmat esittävät komissiolle ohjelmaa koskevan jäsenvaltion kansalliset viranomaiset. Ohjelman tavoitteet Yleistavoitteet ovat kaikille ohjelmille yhteisiä (ks. kohta 6). Ohjelmalohkon C ohjelmiin kuuluvia toimia voidaan toteuttaa koko EU:n alueella, eikä niitä ole rajattu tiettyyn ohjelma-alueeseen. Tukikelpoiset alueet Yhteistyökumppaneiden ei tarvitse olla samalta ohjelma-alueelta. Hanketta voidaan kuitenkin esittää ainoastaan vetäjän sijoittautumisalueen ohjelmaan, vaikka kumppanit voivat olla ohjelma-alueen ulkopuolelta. (Ks. liite A.)
C 141/10 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 Ohjelman sisältö Interreg III:n ohjelmalohkoista A ja B poiketen Interreg III C -ohjelmissa ei ole toimintalinjoja tai toimenpiteitä. Näihin ohjelmiin kuuluu vain toimia ja teknistä apua, ja toimet on jaoteltu alla esitetyllä tavalla. Kaikissa ohjelmissa voi olla kolmenlaisia toimia (kohta 26): a) alueelliset kehystoimet; b) yksittäiset alueiden väliset yhteistyöhankkeet; c) verkot. Kaikkiin ohjelmiin sisältyy kaikki yhteistyön toiminta-alat (ks. kohta 22): a) rakennerahastojen tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien osana tuettuja toimia koskeva alueiden välinen yhteistyö; b) alueiden välinen yhteistyö, johon osallistuvat julkisviranomaiset tai muut vastaavat elimet muilla Interreg-ohjelmien kohdealueilla; c) alueiden välinen yhteistyö kaupunkien kehittämisen alalla; d) alueiden välinen yhteistyö niiden alueiden välillä, joita alueellisten innovatiivisten toimien kolme toimintalinjaa kaudella 2000 2006 koskevat; e) muut alueiden väliseen yhteistyöhön soveltuvat aihealueet. Toiminta-alat voivat liittyä kaikkiin edellä määriteltyihin toimiin, lukuun ottamatta kuitenkaan verkkoja, joita ei voida rahoittaa toiminta-alalla d. Edellä mainittuja toiminta-aloja koskevat toimet voivat liittyä moniin eri aiheisiin, joissa alueiden välinen yhteistyö on soveltuva vaihtoehto. Pääkohderyhmät Yhteensopivuus yhteisön politiikkojen kanssa Tiedotus- ja julkistamistoimenpiteet Alustava rahoitussuunnitelma ilman jäsenvaltiokohtaista jakoa, mutta eriteltynä kutakin vuotta kohti. Siinä on ainoastaan kaksi kohtaa, toimet (jaettuna kohdassa 26 esitettyjen eri toimien prosenttiosuuksien mukaan) ja tekninen apu. Tekninen apu jaetaan kahteen luokkaan tukikelpoisuussäännön 11 ( 1 ) mukaan. Ohjelman toteutusta koskevat säännöt (ks. kohdat 29, 30, 31, 33 ja 38): a) hallintoviranomainen; b) maksuviranomainen; c) yhteinen tekninen sihteeristö; d) seurantakomitea (ja tarvittaessa ohjauskomitea); e) kuvaus toimenpideohjelman hallintoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, joihin sisältyvät yhteisten seurantaja arviointijärjestelyjen ja vastuunjaon kuvaus; f) rahoitusjärjestelyjen sekä maksatus- ja valvontajärjestelmän kuvaus. Varainhoitomenettelyllä voidaan tehdä siirtoja EAKR:sta (ja mieluiten myös vastaavista kansallista yhteisrahoitusjärjestelyistä) yhdelle tilille kussakin ohjelmassa ja tämä rahoitusosuus voidaan siirtää nopeasti ja avoimesti lopullisille tuensaajille; g) tiedot tekniseen apuun tarvittavista varoista jaoteltuna tukikelpoisuussäännön 11 mukaan. Seurantakomitean hyväksymä ohjelma-asiakirjan täydennys tulee lähettää tiedoksi komissiolle mikäli mahdollista yhtä aikaa ohjelma-asiakirjan kanssa. Ohjelma-asiakirjan täydennyksen tulee sisältää niihin tavanomaisesti sisällytettävät tiedot, mikäli nämä tiedot ovat alueiden välisen yhteistyön kannalta oleellisia. Niihin on sisällytettävä kuvaus toimien yhteisestä valintamenetelmästä ja -menettelyistä sekä ohjeelliset toimien arviointikriteerit, joiden yleensä tulisi olla samat kaikissa ohjelmissa. Määrällisiä seurantaindikaattoreita ei tarvitse esittää vielä tässä vaiheessa. Ne on kuitenkin vahvistettava, kun hakemuksia on hyväksytty riittävästi, ja ne on joka tapauksessa liitettävä vuosikertomukseen. ( 1 ) Komission asetus (EY) N:o 1685/2000 yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta (EYVL L 193, 29.7.2000).
15.5.2001 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 141/11 LIITE C Alueellisen kehystoimen ehdotukseen sisältyvät tiedot Alueellista kehystoimea koskeviin ehdotuksiin olisi sisällyttävä seuraavat tiedot, jotka helpottavat ohjelman ohjauskomitean päätöstä rahoitusosuuden myöntämisestä EAKR:n talousarviosta alueelliselle kehystoimelle. Ehdotukset saavat pääsääntöisesti olla enintään 20 25 sivua pitkiä. Johdanto Lyhyt kuvaus alueista, niiden erityisvahvuuksista ja heikkouksista sekä kehittämisen mahdollisuuksista ja uhkista. Sisältö Kuvaus ehdotetusta toimesta, sen soveltamisalasta ja maantieteellisestä kohdealueesta, erityistavoitteista sekä toimen kestoaika ja alueellisen kehystoimen ehdotuksen valmisteluun osallistuneet kumppanit. tavoitteet ja toivotut tulokset (mahdollisuuksien mukaan määrällisinä), rajoitettuun aihemäärään keskittyvän, yhteistyön edistämiseen tähtäävän alueiden välisen strategian kuvaus, yhteistyön aihealueet, rahoitettavien hanketyyppien kuvaus (tutkimukset, pilottihankkeet, strateginen suunnittelu, osallistuminen verkkoihin jne.), kumppaneiden ja muiden osallistujien määrä rahoitusvastuun jakautuminen alueittain (vetäjän osuus enintään 40 prosenttia), jaon perusteet ja kokonaistalousarvio, yksityiskohtainen työsuunnitelma ja toimen toteutusaikataulu, alueellisen kehystoimen mahdolliset vaikutukset muihin EAKR:sta osarahoitettaviin rakennerahasto-ohjelmiin, synergia ja yhteensopivuus muiden yhteisön politiikkojen kanssa, ohjeelliset hankkeiden valintaperusteet, hakumenettelyt ja -edellytykset mahdollisia tuensaajia varten pääkohderyhmät. Hallinto ja toteutus Tässä osiossa esitetään ehdotuksen valmistelemisesta ja täytäntöönpanosta vastaavien alueviranomaisten ja muiden EAKR:sta yhteisrahoitettavien rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisten välistä yhteistyötä koskevat järjestelyt. vetäjä, jonka kumppanit nimeävät toimen hallintoelimeksi toimen toteutusta ja seurantaa sekä hankkeiden valintaa valvovan ohjauskomitean kokoonpano, toteutukseen liittyvien järjestelyjen kuvaus, varainhoitojärjestelyjen kuvaus, valvontajärjestelyjen kuvaus, kumppaneiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä koskevat käytännön järjestelyt, arviointia ja seurantaa koskevat säännöt.
C 141/12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15.5.2001 Rahoitussuunnitelma kokonaiskustannukset eriteltyinä EAKR:n rahoitusosuuteen sekä julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen ja jaoteltuina toimen aihepiirien mukaan, toimien suunnitellut tukiosuudet (jaoteltuna tavoite 1- ja tavoite 2 -alueiden ja tavoitealueiden ulkopuolisten alueiden mukaan, mikäli tukiosuudet vaihtelevat). Kumppanuus toimen valmistelussa sovelletun kuulemismenettelyn kuvaus. Tiedotus ja julkisuus toimen edistämiseen tarkoitettujen tiedotus- ja julkistamistoimien kuvaus. LIITE D Toimien ohjeelliset arviointiperusteet toivotut konkreettiset tuotokset ja tulokset: vaikutukset alueiden talouden uudenaikaistumiseen ja monipuolistumiseen, suorituskyvyn parantumiseen jne., ehdotuksen toteutettavuus sekä asetettujen tavoitteiden ja myönnettyjen määrärahojen välinen johdonmukaisuus, kumppaneiden ja muiden osallistujien määrä, rahoituksen jakautuminen alueiden kesken ja jaon perustelut, vetäjänä toimivien kumppaneiden Interreg III C -ohjelma-alueiden ulkopuolisten alueiden osallistuminen, saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden osallistuminen, EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen, yksityissektorin osallistuminen ehdotuksen rahoitukseen, mahdolliset vaikutukset muihin EAKR:sta osarahoitettaviin rakennerahasto-ohjelmiin, toimenpiteiden odotettu kestävä vaikutus toimen päättymisen jälkeen, synergia ja yhteensopivuus muiden yhteisön politiikkojen kanssa. Alueellisten kehystoimien ohjeelliset valintaperusteet ehdotuksen laatu seuraavilta osin: strategian selkeys, asianmukainen keskittyminen rajoitettuun aihemäärään, työohjelman tavoitteet kumppanien erityisvaatimusten kannalta.