KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Lasten ja nuorten lautakunta 6.2.2018 1 Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi v1.1
Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät LANU Esikunta talouspäällikkö Topi Luostarinen Esikunnan perustehtävänä on toimia kahden palvelualueen, Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen yhteisenä esikuntana. Esikunta hoitaa palvelualueiden suunnittelu-, tilastointi-, talous- ja hallintopalvelu-tehtäviä sekä huolehtii palvelualueiden asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja kuntatason arvioinnista. Lisäksi esikunta huolehtii palvelualueiden kehittämis- ja hallintotehtävistä ja -prosesseista sekä palvelualueen luottamuselinten valmisteluja toimeenpanotehtävistä kaupungin johdon ja konsernipalveluiden johdolla. Talouden suunnittelun ja seurannan varmistaminen sisällön, ohjelmien ja henkilöstön osaamisen osalta Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuus tiliryhmätasolla Talouden säännöllinen seuranta toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka Johdon Kuntari-ohjelman käyttö Esikunta TP 2016 MKS 2017 KS 2018 TOIMINTATUOTOT 66 298 77 354 347 354 TOIMINTAKULUT -2 712 925-3 069 048-3 241 290 TOIMINTAKATE -2 646 628-2 991 694-2 893 936 Keskeiset muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä 2018 Esikunnan toimintaan tulee vaikuttamaan merkittävästi varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tarkistamiset sekä vuodenalussa että elokuussa. Esikunnan työssä tulee painottumaan myös Uuden Kunnan valmistelu- ja suunnittelutyöt, varhaiskasvatuspalveluihin liittyvät muut muutokset sekä tila- ja palveluverkkosuunnitelmien valmistelu. Uusien koulu- ja päiväkotirakennusten suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvä tieto- ja viestintätekniikan uusiminen työllistää ICT:n yksikköä. Järvenpää vastaa myös keväällä toteutettavasta kolmen kunnan oppilashallinto-ohjelman kilpailuttamisesta. Esikunta on yhdessä Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueiden johdon ja hallinnon sekä perhetyön ja lastensuojelun kanssa siirtynyt vuoden alusta uudistettuihin tiloihin Veron kanssa samaan kiinteistöön. Keskeiset muutokset taloudessa ja henkilöstössä 2018 Loppuvuodesta 2017 on jatkettu määräaikaisen taloussihteerin tehtävää lisäresurssiksi vastaamaan erityisesti varhaiskasvatuspalveluihin liittyvään lisääntyneeseen työn määrään. Lisäksi jatkettiin avustavan lakimiehen tehtävää varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutosten ja niihin liittyvien ohjeistusten uudistamisen sekä Sotealueeseen valmistautumiseen liittyvien muutosten valmistelujen tueksi. Molempia tehtäviä on jatkettu vuoden 2018 loppuun saakka. Merkittävimmät taloudelliset muutokset liittyvät ICT-kustannusten sekä ICTlaitehankintojen leasingvuokrien kasvuun. 1
Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi Järvenpään kaupungin Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko alle kouluikäisille lapsille. Vanhempien ja työntekijöiden aktiivinen kasvatuskumppanuus turvaa lapsen ja vanhemmuuden kasvun ja kehityksen. Loppujen (4 kpl) järvenpääläisten yksityisen päiväkotien siirtyminen palvelusetelipäiväkodeiksi 1.8.2018 alkaen. Prosessin eteneminen aikataulussa. Palvelusetelin käytössä järvenpääläisissä yksityisissä päiväkodeissa viimeistään 1.8.2018 alkaen (tavoite 100 %). Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen osallisuutta ja arviointia painottaen. Koko henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen (tavoite 100 %) Kehittämisryhmissä laadittujen lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönottaminen yksiköissä (tavoite 100 %) Kehittävä palaute -hankkeen menetelmän arviointitulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja uuden digitaalisen arvioinnin käyttöönotto ( tavoite 50 %) Osallistuminen valtakunnallisessa Loisto-varhaiskasvatuksen kehittämisverkoston tapaamisiin (min. 85%) Aktiivisena mukana uusien tilojen suunnittelussa mm. Hyvinvointikampuksen ja Kinnarin koulun sekä Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Suunnittelun ja käyttöönoton eteneminen aikataulun mukaisesti Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan ja ohjauksen kehittäminen säännöllisillä verkostotapaamisilla Kuuma- alueelle Säännölliset Kuuma -alueen yhteyshenkilöiden tapaamiset ja kehittämistyön eteneminen. Yhteisen valvontakäsikirjan valmistuminen (kevät 2018) ja käyttöönotto (syksy 2018) Varhaiskasvatuspalvelut TP 2016 MKS 2017 KS 2018 TOIMINTATUOTOT 3 847 630 3 866 682 3 676 682 TOIMINTAKULUT -27 941 639-27 681 808-26 915 733 TOIMINTAKATE -24 094 008-23 815 126-23 239 051 2
Keskeiset muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä Uusi kausi alkaa viime vuotiseen tapaan asiakasmaksujen päivittämisellä. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuuudistus astui voimaan 1.1.2018 alkaen. Seuraava päivitys on tulossa 1.8.18 indeksimuutokset, jotka on huomioitava myös perheiden asiakasmaksuihin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman vuoksi tänä vuonna erityisesti tavoitteena on kehittää toimintakulttuuria sen mukaiseksi mm. yhteisellä koko henkilöstön koulutuksella ja erilaisien työpajojen, työiltojen ja kehittämistyöryhmien tuella. Tulevana kautena yksityisen hoidon tuen kuntalisä päättyy päiväkotihoidossa, joten tavoitteena on loppujen yksityisen päiväkotien mukaan tuleminen palvelusetelintuojiksi. Yksityisen palvelutuotannon kasvamiseen valmistaudutaan myös kehittämällä yksityisten palvelutuotannon valvontaa ja ohjausta erityisesti seudullisesti Kuuma- yhteistyöllä. Viime toimintakautena asiakasmäärät ovat olleet nousujohteisia, työllistymisen, paikkakunnalle muuton ja 20 h varhaiskasvatuksen kasvun vuoksi. Erityisesti 20 h viikko varhaiskasvatukseen osallistuvat ja muuttajat ovat merkittävä kasvattava muutostekijä asiakasmääriin, vaikkakin samanaikaisesti ikäluokat pienenevät. Samoin varhaiskasvatukseen osallistumisasteeseen on havaittavissa kasvua, jo loppuvuodessa Järvenpään kaupungin tavoitetaso ylitettiin. Varhaiskasvatuksessa on valmistauduttu kuitenkin maltilliseen kasvuun. Esiopetusta ja kokoaikaista varhaiskasvatusta järjestetään vuonna 2018 päiväkodeilla ja lisäksi koulujen tiloissa. Syyskauden alkuun lisätään yhteensä kaksi esiopetusryhmää, yksi Kartanon ja yksi Kyrölän moduulikouluille. Samanaikaisesti luovutaan talousarvion mukaisesti Puistolan ylätalon käytöstä. Yksityiselle puolelle syyskaudelle vapautuu perusopetuksen ja esiopetuksen väistöjen päättymisen vuoksi kaksi ryhmätilaa omiin käyttöihinsä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys valmistuu loppukeväästä ja pyrkimyksenä on yhteen sovittaa selvitys kouluverkkoselvityksen kanssa. Siivous- ja ateriapalveluiden Jatsin kanssa jatketaan yhdistelmätyön kehittämistä päiväkotien siivous- ja ateriatehtäviin. Keskeiset muutokset taloudessa ja henkilöstössä 2018 Merkittävimmät taloudelliset muutostekijät ovat rakenteelliset muutokset ja palvelusetelin käyttöönoton laajentuminen, joiden arvioidaan olevan noin 800 000 euroa. Vastaavasti Puistolan ylätalosta luopuminen vähentää noin 224 000 euroa ja hoitoapulaisten määrän vähentäminen laskee edelleen 126 000 menoja. Toisaalta menoja joudutaan kasvattamaan uuden S2 opettajan ja viiden avustajan lisäämisellä yhteensä 196 000 eurolla. Arvio riskeistä Merkittävinä riskeinä kuluvalla toimintakaudelle on mm. asiakasmaksu-uudistuksen vaikutukset joita ei kokonaisuudessaan voitu aiemmin arvioida mm. asiakasmaksutuottoihin ja palvelusetelikuluihin sekä siivousja ateriapalveluiden muutoksien vaikutukset, joita kaikkia ei pystytty huomioimaan talousarviossa. Muuttoliikenteen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen voimakas kasvu on myös varteen otettava riski, Asiaan pyritään varautumaan laadittavan palveluverkkosuunnitelman yhteydessä. Vanhoihin kiinteistöihin liittyy niiden kuntoon ja toiminnallisuuteen liittyviä riskejä. 3
Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perusopetuspalvelut perusopetusjohtaja Arja Korhonen Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Pyrkimyksenä on taata jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus kykyjen ja tarpeittensa mukaiseen koulutukseen. Peruskoululaisen kasvua ja oppimista edistetään järjestämällä laadukasta perusopetusta monipuolisissa turvallisissa oppimisympäristöissä. Oppilaan koulupäivää edistää oikea aikainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä iltapäiväja koulun kerhotoiminta. Lisäksi järjestetään erityishuoltona annettavaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulujen loma-aikojen hoitoa. Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmien jalkauttaminen opetussuunnitelman käyttöönotto 8. -luokalle ja siihen liittyvät resurssimuutokset kouluittain Koulukiusaamisen uusi selvittelymalli on käytössä ja sen vaikuttavuutta sekä toimenpiteitä seurataan ja yleistä tietoisuutta lisätään kouluilla kirjattujen uuden mallin mukaisten kiusaamistilanteiden selvittelyjen kokonaismäärää (x kpl) lukukausittain ala- ja yläkouluilla (tavoite: kiusaaminen vähenee) kiusaamista kokeneiden oppilaiden kokemus toimenpiteiden korjaavista vaikutuksista selvitetyksi kirjattujen kiusaamistapausten määrä osuus (%) (tavoite: kasvaa) järjestetyt tilaisuudet ja vanhempainillat Kansakoulunkatu 1 uuden siirtotilan toimiminen väistötiloina Tiloissa työskentelevät oppilaat ja henkilöstö Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Tilojen valmistuminen opetuskäyttöön varusteltuna lukuvuoden alkaessa Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta (lukukauden päättyessä) Koulun piha- ja liikunta-alueiden järjestelyt Perusopetus TP 2016 MKS 2017 KS 2018 TOIMINTATUOTOT 1 670 065 1 571 972 1 551 972 TOIMINTAKULUT -33 649 190-32 880 446-31 754 175 TOIMINTAKATE -31 979 125-31 308 474-30 202 203 4
Keskeiset muutokset toiminnassa 2018 Kaupungin väestön määrän kasvu täydentyvillä ja uusilla asuinalueilla jatkuu edelleen ja oppilasmäärät nousevat tasaisesti kaikilla luokka-asteilla muuttoliikkeen johtuen. Oppilasvirtoja ohjaamalla, muuttoliikettä ja rakentamista seuraamalla sekä ennakoivalla suunnittelulla vaikutetaan siihen, että tilat riittävät sekä perusopetuksen toimintaan, että myös tukemaan varhaiskasvatuksen lisääntynyttä tilatarvetta sijoittamalla esiopetusryhmiä kouluille. Kouluverkkoselvityksen valmistelua jatketaan. Väistötilojen tarve on edelleen kasvanut. Osoitteeseen Kansakoulunkatu 1 rakentuu siirtomoduulikoulu, joka rakennetaan ns. puhtaaksi tilaksi eniten sisäilmaoireita saaville oppilaille ja henkilöstölle. Elokuussa 2018 valmistuu sekä Kartanon 1-6 luokille että Kyrölän 1-5 luokille korvaavat siirtomoduulikoulut. Uuden Kinnarin koulun toteuttamisvaihe käynnistyy tammikuussa 2018 ja käyttäjät osallistuvat aktiivisesti koulun rakentamisen eri vaiheissa. Koulujen sisäilmahaasteet vaikuttavat vuonna 2018 edelleen toimintaan useammalla koululla Sisäilmaselvityksiä, niihin liittyviä korjaustoimenpiteitä tai yleiseen ilmanvaihdon parannukseen liittyviä hankkeita jatketaan ainakin Kinnarin koulun jäljellä olevissa yksiköissä sekä väistötiloissa, Saunakallion, Anttilan, Harjulan, Kartanon, ja Koivusaaren koulun sekä Järvenpään Yhteiskoulun tiloissa. Järvenpään Yhteiskoulun uuden koulun rakentamisen suunnittelua aloitetaan. Perusopetuksen edustajat ovat aktiivisesti myös mukana Keskuskentän ja muiden liikunta- ja lähiliikuntapaikkojen selvityksissä. Opetussuunnitelmauudistuksen mukaisia uudenlaisia toimintatapoja ja toimintaympäristöjä käytetään oppimisen tukena yhä enemmän. Perusopetuksen tilojen käytön tehostamista jatketaan siten, että edelleen Kyrölän ja Oinaskadun koulujen viidennen luokan oppilaat siirtyvät kuudennelle luokalle Järvenpään Yhteiskoulun Urheilukadun tiloihin. Myös Harjulan koulun Vihtakadun yksiköstä siirrytään kuudennelle luokalle Kartanon koulun tiloihin. Oinaskadun koulun rehtorin jäädessä eläkkeelle tullaan koulu, aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti, hallinnollisesti yhdistämään Kinnarin kouluun elokuusta 2018 alkaen. Opetussuunnitelmaan 2017 tehdyn Kiusaamisen puuttumisen mallin käyttöön ottaminen ja seuranta jatkuu tehostetusti. Kiusaamisen vastaista työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden ja päättäjien kanssa. Kevään 2018 aikana järjestetään yleisölle ja toimijoille avoin tilaisuus, jossa avarretaan tietämystä kiusaamisesta sekä vahvistetaan puuttumisen malleja ja yhteistyötä. Syksyllä 2018 koulutiensä aloittava ikäluokka on noin 40 oppilasta edellisvuotta suurempi. Ennakoitu oppilasmäärä on aina hiukan suurempi kuin kaupungin kouluihin tulevien koulutulokkaiden määrä, sillä osa oppilaista hakeutuu opiskelemaan ruotsinkieliseen opetukseen, osa kristilliseen kouluun ja osa myös naapurikuntiin. Syksyllä 2018 perusopetuksen oppilaita arvioidaan olevan 4404 ja vuoden 2018 keskimääräisen oppilasmäärän arvioidaan olevan 4333 oppilasta, missä on kasvua edellisvuoden keskimääräiseen toteumaan 127 oppilasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän oletetaan pysyvän edellisvuoden tasolla eli noin kymmenestä kahteenkymmeneen oppilaassa ja opetuksen toteuttamista jatketaan Kartanon koulussa sekä Saunakallion koulussa. Saunakallion koulussa syksystä 2017 alkaen valmistava opetus on annettu ns. inklusiivisena valmistavana opetuksena, oppilaiden integroitumisen tukena on ollut koulunkäynninohjaaja. Kasvun tuen palvelut tuottavat oppilashuollon palvelut perusopetukselle ja yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa koulussa rehtori. Vuoden 2018 aikana täsmennetään edelleen yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon ohjeita ja varmistetaan hyvää laatutasoa kaikilla kouluilla. Lisäksi osallistutaan seutukunnallisiin ja valtakunnallisiin kärkihankkeisiin oppilashuollon jatkumisen turvaamiseksi. Koulun perhetyön resurssin kasvun myötä tiivistetään yhteistyötä esi- ja varhaiskasvatuksen kanssa myös tällä osa- 5
alueella. Perusopetus on aktiivisesti mukana Uusi kunta -valmistelussa sekä mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessityössä. Järvenpää on edelleen mukana Kuuma-kuntien ja Tieran yhteishankkeissa, joissa on kehitetty koulujen käyttöön sähköistä työalustaa ja oppimisympäristöä sekä koulutettu opettajia. Edison, sähköinen oppimisympäristö on kaikissa kouluissa käytössä ja jokaisella koululla on käytössä langaton verkko. Laitteita uusitaan suunnitellusti ja sekä opettajia että oppilaita ohjataan opetussuunnitelman mukaiseen digitaalisen materiaalin ja laitteiston käyttöön. Kuuma-kuntien alueellinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen liittyä yhteistyöverkosto Nurmijärven johdolla jatkuu. Vuoden 2018 tarkennetaan opetushenkilöstön koulutussuunnitelma. Perusopetus sai jatkorahoitusta Opetushallituksen hankeavustusta tutoropettajatoiminnan kehittämiseen ja tutoropettajien kouluttamiseen. Tutoropettajatoiminnan järvenpääläinen toimintamalli syntyy lukuvuoden 2017-2018 aikana. Tutortoiminnan kehittämistyö jatkuu. Perusopetuksen johtamismallin selkeyttämistä jatketaan ja toimintakulttuuria yhtenäistetään myös vuoden 2018 aikana. Rehtoreille järjestetään koulutusta ja ohjausta esimiehenä toimimiselle asiantuntijaorganisaatiossa. Kahden vastuurehtorin mallia pilotoidaan 1.8.2017-31.7.2019. Erityisopetuksen kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on kokeilla joillakin kouluilla ns. lähikoulumallia lukuvuoden 2018-2019 alusta alkaen. Lähikoulumallissa mm. oppilaan tarvitsema erityinen tuki annetaan omassa lähikoulussa. Henkilöstöä koulutetaan uuteen toimintatapaan ja erityisen tuen opetusresurssia kohdennetaan uudella tavalla. Keskeiset muutokset taloudessa ja henkilöstössä 2018 Perusopetuksen käyttösuunnitelman toimintakate vuodelle 2018 on -30.202.000 euroa. Ravitsemispalveluiden määrärahat, 1.847.000 euroa, on siirretty talousarviovalmistelun yhteydessä konsernipalveluihin, joten toimintakate ei siltä osin ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen. Henkilöstölisäystä tarvitaan sekä muuttuneen opetussuunnitelman johdosta, mutta myös lisääntyneen oppilasmäärän osalta. Kulujen kasvua on hillinnyt jo aiemmin tehdyt taloudentasapainottamisen toimenpiteet. Oppilasmäärän kasvun vuoksi tuntikehyksen pienentämistä ei voida enää laajentaa. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu 2 luokanopettajan, 3 luokanvalvojan ja 3 aineopettajan palkkaamiseen. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu henkilöstökulujen lisäykseen vuodelle 2018 on noin 105.000 eurolla. Opetussuunnitelmamuutoksen aiheuttamiin materiaalikustannusten lisäyksiin on varattu 175.000 euroa ja tilamoduulien aiheuttamiin vuokramenoihin 350.000 euroa. Tuottojen arvioidaan pienenevän 20.000 euroa vuoden 2017 korjattuun talousarvioon verrattuna hankkeiden vähetessä edelleen. Käynnissä olevien hankkeiden ja tulevien hankkeiden hanketyöntekijöiden määrä vaikuttaa myös kokonaishenkilötyövuosia lisäävästi. Jo tiedossa olevat uudet ja jatkuvat hankkeet vuodelle 2018: Meidän koulu muotoilee, Liikkuva koulu, Tutoropettajahanke- oppivakoulu, oppivat työntekijät, Tutoropettajien koulutus -Me opimme, Tassu-hanke eli tasa-arvoa vahvistava, ryhmäkokoa pienentävä ja erityistä tukea vahvistava hanke ja sekä yhteistyöhankkeet taiteen perusopetuksen sekä toisen asteen kanssa (Liito). 6
Arvio riskeistä Jos kouluverkkoselvityksessä tai erillisselvityksissä havaitaan rakennusten kunnossa suuria ongelmia, saatetaan joutua hankkimaan korvaavia tiloja sekä uudelleen sijoittamaan henkilöstöä. Näihin kustannuksiin ei talousarviossa ole varauduttu. Väistötiloihin siirtyminen vaatii kalustoa, opetusmateriaalia sekä lisähenkilöstöä. Myös vuokra-, siivous-, ja ruokapalvelukustannukset nousevat ja mahdollisesti tulee lisää kuljetuskustannuksia. Myös rakennushankkeiden viivästyminen on riski, johon on syytä varautua. Kartanon ja Kyrölän moduulikouluissa on noin 500 oppilaspaikkaa ja 4 esiopetusryhmää. Aikataulujen seuranta ja toteutuksessa jatkuvasti tietoisena oleminen on äärettömän tärkeää. Oppilasmäärän arvioitu suurempi kasvu, voi johtaa opetusryhmien määrän lisääntymiseen. Erityisoppilaiden määrän lisääntyminen muuttoliikkeen ja lastensuojelun sijoitusten myötä voi lisätä tarvetta palkata koulunkäynnin ohjaajia, henkilökohtaisia avustajia vahvimman erityisen tuen oppilaille tai tehdä muita opetusta tukevia järjestelyjä. Opetussuunnitelmauudistuksen käytännön toimeenpano yläkouluissa sekä siirtymävaihe uuteen opetussuunnitelmaan voi tuoda odottamattomia resurssitarpeita joko henkilöstön, tilojen tai oppimateriaalin suhteen. 7
Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Kasvun ja oppimisen tuen palvelut perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen tarkoituksena on monialaisen työn menetelmin edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä omia voimavaroja ja hyvinvointia terveysneuvonnan, varhaisen puuttumisen, tuen ja kuntoutuksen keinoin yhdessä kasvuyhteisöjen, nuorisopalvelujen ja perhesosiaalityön kanssa. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia varhaisen avoimen yhteistyön keinoin ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä prosessimaisesti toteutetun toiminnan avulla. Lasten- ja perhepalveluiden muutosohjelman hanketyön mukainen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen kokeilu toimivaksi ja monialaiseksi, monitoimijaiseksi toimintatavaksi lapsille ja perheille Jampan ja Lepolan alueilla. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilottiin osallistuvien perheiden lukumäärä. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilotin asiakkaiden kokeman muutoksen mittaamisen valmistelu (valmis 31.12.2018 ) Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen ja eropalveluiden sovinnollisuuden kehittäminen sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit (tavoite kasvaa) MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia. Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut TP 2016 MKS 2017 KS 2018 TOIMINTATUOTOT 91 730 59 500 59 500 TOIMINTAKULUT -5 401 348-5 914 834-5 836 962 TOIMINTAKATE -5 309 618-5 855 334-5 777 462 8
Keskeiset muutokset toimintaympäristössä ja toiminnassa 2018 Hallitusohjelmaan sisältyvää merkittävintä rakenteellista uudistusta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, ennakoiden Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ovat perustaneet 1.1.2018 alkaen Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Tälle Kuuden soten kuntayhtymälle on siirretty samalla palvelujen järjestämisvastuu. Kevään aikana selvitetään mahdollisuutta siirtää myös tuotantoa kuntayhtymään, mihin valmistelutyöhön avainalue omalta osaltaan osallistuu. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman mukaisesti osallistutaan Uudellamaalla varhaiskasvatuksen, koulun, oppilashuollon ja perhekeskusten yhteistyönä kasvatuskumppanuuden ja vanhemmuuden tuen vahvistamiseen. Lisäksi kehittämistyö painottuu palveluiden lapsilähtöisyyteen, monialaiseen yhteistyöhön eri tahojen välillä sekä varhaiskasvatukseen, kouluun ja oppilaitoksiin jalkautuvien erityispalveluiden kehittämiseen. Monialaisesti johdetun, eri palvelut ja palvelumuodot huomioivan perhekeskustoimintamallin kehittäminen on yksi keskeisimpiä koko Uudenmaan painopisteitä. Tästä esimerkkinä ovat erotilanteen sovinnollisuutta edistävien ja erityistason palvelujen vahvistaminen perhekeskuspalvelujen yhteyteen. Avainalueella toteutetaan erilaisia ketteriä kokeiluja yhteistyössä mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Myös Kuuden-Soten kuntayhtymässä on nostettu suunnittelukaudella 2018-2019 lasten ja perheiden palveluissa kehittämiskokonaisuuksiksi perhekeskusmallin sisältöjen ja palveluiden määrittely. Suunnittelukaudella edistetään Hackney-mallin käyttöönottoa. Kasvun tuen palveluissa tämä tarkoittaa monitoimijaisen lastensuojelun tiimirakenteen luomista, jolloin lähinnä perheneuvolapalveluista tarvitaan perheterapian ja psykologityön osaamista lastensuojelun tiimin käyttöön asiakkaiden kokonaisvaltaiseksi palvelemiseksi. Kehittäminen käynnistyy lastensuojelun avohuollon palveluista yhteistyössä perheneuvolan kanssa. Työskentelyissä seurataan myös kansallisia linjauksia. Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Järvenpään kaupungin välinen kumppanuussopimus on uusittu vuosille 2018-2019. Sisältöinä painottuvat perhekeskustoiminta kaupungin osoittamissa tiloissa Myllytie 3:ssa sekä lastenhoito- ja perhekummitoiminta. Kumppanuussopimusta täydentää MLL:n Järvenpään yhdistyksen vapaaehtoisten perhekahvilatoiminta. Osa perhekeskus Maahisen Pollessa olleista toiminnoista toteutetaan edelleen vuoden 2018 ajan väistötiloissa, Vapaaseurakunnan Arkissa. Maahisen päätalo Jampassa toimii totuttuun tapaan. Perhekeskuksen perhetyötä kokeillaan neuvola- ja varhaiskasvatusikäisten pilottina vuoden alusta 2018. Perhekeskuksen monialainen työ lisääntyy pilotin myötä ja on osa myös perheterapeutin ja neuvolapsykologin työnkuvaa. Perhesosiaalityön ja Kasvun tuen avainalueita johdetaan edelleen yhdessä, vaikka samalla valmistellaan jo uuden kunnan projektiin liittyen kuntiin jäävien palvelujen uudelleen järjestelyjä. Keskeisenä tavoitteena on avainalueiden työntekijöiden osaamisen ja liittymäpintojen yhdistäminen asiakkaan prosesseissa. Asiakkaiden palvelujen tarpeisiin haetaan myös yhteisesti vaikuttavia ja tietoon perustuvia ratkaisuja. Näillä keinoilla tavoitellaan päällekkäisen tekemisen karsiutumista ja siten tuottavuuden kasvattamista. Lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen vähenemiseen vaikutetaan oikea-aikaisella tuella. Suomen Kotilääkäripalvelu Oy jatkaa matalankynnyksen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottajana. Palvelunostoon on lisätty määrärahaa kasvaneen käytön vuoksi. Käyttöä on kasvattanut muun muassa maahanmuuttajien palvelujen käytön kasvu ja palvelun piiriin otettu 17-18-vuotiaiden ikäluokka vuodesta 2017 alkaen. 9
Palveluiden oikea-aikaista kohdentumista ja voimavarojen taloudellista käyttöä varmistetaan osaksi jatkamalla asiakassegmentointityötä, määrittelemällä palvelutarjooman osa-alueet ja rakentamalla asiakkaan arvolupaukset nk. pärjääjämallia hyödyntäen Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä perheneuvolapalveluissa on käytössä asiakkaille sähköinen jatkuvan palautteen kanava. Sähköinen ajanvaraus kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa on olemassa 1, 5 ja 8 luokille. Väestönkasvu ja muuttoliike sekä jo toteutetut lainsäädännölliset uudistukset ovat lisänneet palvelutarpeen kasvua Kasvun Tuen palveluissa. Lapsiperheiden kotipalveluun on lisätty sekä henkilöstö- että ostopalveluresursseja ja palvelutarpeen kehitystä seurataan edelleen. Opiskeluhuoltolain muutoksen myötä oikeus oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisiin kuraattori- ja psykologipalveluihin laajeni koskemaan myös ammatillisia perustutkintoa suorittavia ja valmentavassa koulutuksessa olevia aikuisopiskelijoita. Nykyisten resurssien riittävyyttä seurataan ja psykologia ja kuraattoripalveluja jouduttaneen vahvistamaan seuraavan talousarvion valmistelun yhteydessä Perheneuvola jatkaa Aalopin tiloissa ja Postikadun kaikista tiloista on tavoitteena pidemmällä tähtäimellä luopua korvaavien tilojen järjestyttyä. Keskeiset muutokset taloudessa ja henkilöstössä 2018 Sosiaalihuoltolain toimeenpano on lisännyt kodinhoidollisen perhetyön kysyntää ja ostettuun kotipalveluun on varattu lisää 70 000 euroa sekä uuden työntekijän palkkaukseen lapsiperheiden kotipalveluun n. 40 000 euroa. Pienten lasten puheterapiajonojen purkamiseksi on lisätty määrärahoja 80 000 euroa. Koulu- ja opiskeluikäisten lasten palveluissa diagnostiikkakoulutuksiin on lisätty 15 000 euroa sekä neuropsykologiseen tutkimukseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen 25 000 euroa määrärahaa. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin (Nuovo) on lisätty kasvaneen käytön vuoksi määrärahoja 200 000 euroa. Riskit Henkilöstön jaksamiseen, muutosjohtamiseen ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota Soten aluemallin ja uuden kunnan organisoitumista valmisteltaessa. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutos voi aiheuttaa tarvetta lisäresursointiin. 10
Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perhesosiaalityö perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Perhesosiaalityön avainalue sisältää perhetyön, lastensuojelun, perhetukikeskus Auerkulman, lastenvalvojatyön, ennaltaehkäisevät eropalvelut sekä sosiaalipäivystyksen palvelut. Perhesosiaalityön tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään heidän toimintaympäristössään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuottaa intensiivistä tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Lastenvalvoja valvoo lasten oikeuksien toteutumista vanhempien erotilanteessa vahvistamalla vanhempien keskinäisiä huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Hyvinkään ja Kuuma-kuntien yhteinen seudullinen sosiaalipäivystys työskentelee virka-ajan ulkopuolella yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaan kokeman muutoksen tarkastelu. Kunnan tuottaman ammatillisen tukihenkilötyön asiakkaiden kokema muutos lapsen/nuoren hyvinvoinnissa ja itsetuntemuksen vahvistumisessa eri osa-alueilla (Asteikko 5-1 siten että 5) erittäin hyvään suuntaan < 1) tilanne huonontunut. koettu muutos parantunut ) Kunnan tuottaman jälkihuollon ohjauksen asiakkaiden kokema muutos nuoren itsenäistymisen valmiuksien saavuttamiseksi eri osa-alueilla (asteikko 5-1; tavoite koettu muutos parantunut ) Erotilanteen sovinnollisuutta edistäviä palveluja on kehitetty niitä monimuotoistamalla ja lisäämällä tietoa yhteistyökumppaneille hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suuntaisesti. Säännöllisesti viranomaisille toteutettujen eroinfojen määrä. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana. Keski-uudenmaan sosiaalipäivystyksen palvelutasoa ja tavoitettavuutta parannetaan asiakaslähtöisemmäksi avaamalla suora asiakaslinjan yhteydenotoille sosiaalihuoltolain ja yhteispäivystyspalveluiden uudistustyön lähtökohtien mukaisesti. Asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen kokonaismäärä. Yhteydenottojen ja asiakastapaamisten määrä yöaikaan. Asiakaslinjaan tehtyjen suorien asiakaskontaktien määrä ja verrattuna vuoden 2017 tasoon. 11
Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Perhesosiaalityö TP 2016 MKS 2017 KS 2018 TOIMINTATUOTOT 1 463 380 1 410 492 1 462 839 TOIMINTAKULUT -9 364 659-9 153 844-9 541 262 TOIMINTAKATE -7 901 279-7 743 352-8 078 423 Keskeiset muutokset toimintaympäristössä ja toiminnassa 2018 Hallitusohjelmaan sisältyvää merkittävintä rakenteellista uudistusta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, ennakoiden Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ovat perustaneet 1.1.2018 lukien Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Tälle Kuuden soten kuntayhtymälle on siirretty samalla palvelujen järjestämisvastuu. Kevään aikana selvitetään mahdollisuutta siirtää myös tuotantoa kuntayhtymään, mihin valmistelutyöhön avainalue omalta osaltaan osallistuu. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman mukaisesti avainalueelta osallistutaan koko Uudenmaan maakunnan voimin palveluiden kehittämiseen erityis- ja vaativan tason-, perhekeskuksen- ja erovanhemmuuden sekä varhaiskasvatuksen, koulun, oppilashuollon erilaisissa kokonaisuuksissa. Kehittämistyössä huomioidaan Soten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja uuden kunnan yhteistyömalli hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisessä. Ketteriä kokeiluja toteutetaan avainalueelta monialaisena yhteistyönä muun muassa komplisoituneet huoltoriidat ja sosiaalityön jalkautuminen superomppuluokkaan, ensiarviointityöskentely ja konsultointirakenteiden kehittäminen perheneuvolan, perheoikeudellisen yksikkö ja aikuissosiaalityöhön olemassa olevien konsultaatiorakenteiden lisäksi. Palvelutarpeenarvioinnin ja tehostetun lastensuojelun uudelleen organisoitumisen muutostyöskentelyä on toteutettu vuonna 2017. Palvelutarpeenarviointityöskentely lastensuojelun yksiköstä resursseineen siirtyy vuoden 2018 alusta lukien perhetyön yksikön alaiseksi toiminnaksi ja tehostettu lastensuojelun perhetyö puolestaan lastensuojelun yksikköön. Muutoksella tavoitellaan sosiaalihuoltolaissa kirjattujen lähtökohtien edelleen vahvistamista. Sosiaalihuoltolain mukaisesti palvelutarpeenarvioinnit eivät ole enää lastensuojelun palvelua. Tätä osa-aluetta suunnitellaan sijoitettavaksi osaksi perhekeskusmallia. Vastaavasti tehostettu lastensuojelun perhetyö on jatkossa erityistason lastensuojelupalvelua. Toteutettavat muutokset palvelevat myös kuntayhtymän ja Soten tulevaa muutostyötä. Viranomaisyhteistyössä ja panostuksilla lastensuojelun avohuoltoon on saatu vähennettyä jossain määrin työntekijäkohtaisia asiakasmääriä ja taitettua viimesijaisten palveluiden tarvetta. 12
Perhesosiaalityön ja Kasvun tuen avainalueita johdetaan edelleen yhdessä, vaikka samalla valmistellaan jo uuden kunnan projektiin liittyen kuntiin jäävien palvelujen uudelleen järjestelyjä. Keskeisenä tavoitteena on avainalueiden työntekijöiden osaamisen ja liittymäpintojen yhdistäminen asiakkaan prosesseissa. Asiakkaiden palvelujen tarpeisiin haetaan myös yhteisesti vaikuttavia ja tietoon perustuvia ratkaisuja. Näillä keinoilla tavoitellaan päällekkäisen tekemisen karsiutumista ja siten tuottavuuden kasvattamista. Perhesosiaalityötä lapsiperheiden arjen sujuvuuden tukemiseksi toteutetaan useilla eri palvelumalleilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Avainalueiden monialaisessa työskentelyssä on edelleen painopisteenä asiakkaan näkeminen aiempaa yhteisempänä ja toiminta uudenlaisina työpareina. Lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen vähenemiseen vaikutetaan oikea-aikaisella tuella ja pysäyttämällä sijoitustarpeen kasvu. Koulun perhetyön resursoinnin lisääminen mahdollistaa nykyisen palvelutason ja palvelun mahdolliset kehittämiskohdat tulevat tarkasteluun Uusi Kunta-tarkastelussa. Perhetukikeskus Auerkulmassa on vuonna 2016 perustettu tuettu asuminen 18-24-vuotiaille lastensuojelun jälkihuollon nuorille sekä aikuissosiaalityön asuttamisen työryhmän kautta tuleville nuorille. Asumisen hanke NASU:ssa on työntekijöiden ja nuorten kanssa kehitetty itsenäistyvän nuoren asumisen tukemiseksi osallistava ja havainnollistava pelimalli. Nasu-hankkeessa on tarkoitus vahvemmin nuorten asumisohjaajan toimesta edistää ensiasunnossa selviytymistä sekä ehkäistä mahdollisia irtisanomisia esimerkiksi vuokramaksuvaikeuksien takia. Kaupungin omana työnä järjestämä perhekuntoutustyö jatkuu edelleen Auerkulmassa. Lakisääteisen kasvun kysyntään vastataan myös ostamalla perhekuntoutuspalvelua. Kuntalaisten osallisuuden vahvistamista jatketaan kaupungin tuottaman jälkihuoltotyön asiakkaiden kokemaa muutosta tarkastelemalla itsenäistymisen valmiuksien saavuttamiseksi eri osa-alueilla. Uutena osa-alueena koettua muutosta ryhdytään myös seuraamaan ammatillisessa tukihenkilötyössä lastensuojelussa. Lisäksi käyttöön otetaan toimintakyvyn mittaaminen lastenkodissa ja tarkastellaan sen soveltuvuutta pitkäaikaiseen kuntouttavaan sijoitukseen. Seudullisessa perheoikeudellisessa yksikössä erotilanteen sovinnollisuutta edistäviä palveluja kehitetään edelleen yhteistyössä perhekeskuksen kanssa niitä monimuotoistamalla. Asiakkaille toteutetaan eroryhmiä heidän toimintaympäristössään. Perhekeskuksissa ja MLL ylläpitämissä kumppanuussopimuksen mukaisissa perhekahviloissa on lastenvalvoja tavattavissa n. 20 kertaa vuoden aikana, lisäksi isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa sovitusti. Yhteistyökumppaneiden tietoa sovinnollisista eropalveluista lisätään Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suuntaisesti toteuttamalla yhteistyökumppaneille eroinfoja vuosittain. Eroon saa ensiapua, ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarusta lastenvalvojalta erikseen ilmoitettuina ajankohtina. Digitalisaatiota hyödynnetään yksikössä juuri käyttöön otetulla kuntalaisen sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä lastenvalvojapalveluissa (isyysasiat) sekä lisäämällä tietoa sovinnollisista eropalveluista sekä perheoikeudellisen yksikön että perhekeskuksen internet-sivuille mm. STM/Vanhemmuussuunnitelma vanhempien käyttöön lapsia koskevien, eron jälkeisten ratkaisujen pohjaksi ja valmistautumiseksi sopimusneuvotteluun lastenvalvojan luona. Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen palvelutasoa ja tavoitettavuutta parannetaan edelleen asiakaslähtöisemmäksi. Suora asiakaslinjan yhteydenotoille avataan sosiaalihuoltolain ja yhteispäivystyspalveluiden uudistustyön lähtökohtien mukaisesti 24/7 lisäresursoinnin mahdollistaessa tämän samalla kun siirrytään aktiivityöhön ja varallaolosta luovutaan. Hätäkeskusuudistus tulee kasvattamaan sosiaalihuollon yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen. Kuuden soten valmistelussa akuuttityöryhmälle on annettu sosiaalipäivystyksen osalta selvitys, jossa otetaan kantaa tarpeeseen mallintaa ja rakentaa yhdyspinnat sosiaalipäivystyksen palveluiden mielenterveys- ja päihdepäivystykseen, ensihoidon kenttäjohtoon ja 13
terveydenhuollon päivystyspoliklinikkaan. Lisäksi akuuttityöryhmän toimeksiannosta jatkoselvitykseen otetaan kriisipäivystyksen mahdollinen järjestäminen Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen yhteydessä. Perhehoito Pihlajassa tavoitteena on rekrytoida uusia sijaisperheitä ja järjestää Pride-valmennusta, joka sisältää lisäosion nuorten sijoitusta suunnitteleville sijaisperheille. Valmennusten myötä uusia perheitä valmistuisi Pihlajan rekisteriin noin 30. Perheselvityksiä tehdään perheille, jotka ovat jo aiemmin toimineet sijaisperheinä. Kuntien tilaamien sijoitusten määrä läheisverkostoon kasvaa edelleen. Perhekohtaiseen läheisverkostovalmennukseen sisältyy tiedollisena osuutena perheen osallistuminen Sijaishuollon peruspilaritkoulutukseen. Vuoden 2018 aikana on tavoitteena luoda toimintamalli läheisverkostovalmennukseen yhdessä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tukiperheiden saatavuusongelmaa taittamaan tarjotaan 4-5 uutta tukiperhevalmennusta, joista valmistuisi noin 50 uutta tukiperhettä. Edellisenä vuonna aloitettua ryhmämuotoista sijaishoitajien valmennusta jatketaan. Tavoitteena on vastata kaikkiin kunnista tuleviin perhehoidon tilauksiin etsimällä lapselle hänen tarvettaan vastaava perhe. Tällä hetkellä kaikkiin tilauksiin ei ole pystytty vastaamaan, esimerkiksi sijaisperheen löytyminen sisarussarjoille on haastavaa. Pihlajan sosiaaliohjaajat toimivat vastuutyöntekijöinä pitkä- ja lyhytaikaisille perhehoitajille ja tukiperhetoiminnalle. Palveluiden oikea-aikaista kohdentumista ja voimavarojen taloudellista käyttöä varmistetaan osaksi jatkamalla asiakassegmentointityötä, määrittelemällä palvelutarjooman osa-alueet ja rakentamalla asiakkaan arvolupaukset nk. pärjääjämallia hyödyntäen. Perhetyön yksikkö Tilkun ja lastensuojelun tilat ovat vuoden alusta 2018 alkaen samassa kiinteistössä Veron kanssa. Keskeiset muutokset taloudessa ja henkilöstössä 2018 Kuntien yhteisiin palveluihin on lisätty resursseja Perheoikeudellisen yksikön kuntien yhteiseen Fasper sovittelukoulutukseen 6 000 euroa ja Perhehoito Pihlajaan perhehoitajien lakisääteisisiin terveystarkastuksiin 15 000 euroa. Lastensuojelun läheisverkostoratkaisuihin on lisätty 27 000 euroa Keski-uudenmaan sosiaalipäivystyksessä varallaolosta luovutaan ja siirrytään aktiivityöhön, mihin muutokseen on palkattu neljä sosiaaliohjaajaa, joiden palkkauskuluihin on varattu 210.000 euroa. Tästä Järvenpään nettovaikutus on 51 000 euroa. Uudistukseen liittyy myös sosiaalityöntekijöiden erilliskorvaukset, joiden kasvuun on varattu 118 000 euroa, josta Järvenpään netto-osuus on 34 700 euroa. Koulutettujen vapaaehtoisten, nk. kaveritoiminnan laajentamiseen on lisätty määrärahoja 7000 euroa. Hyväksytyssä talousarviossa on lisätty kaksi koulun perheohjaajia, kaksi määräaikaista sosiaalityöntekijää vakinaistetaan palvelutarpeenarviointiin ja lastensuojeluun sekä yksi määräaikainen toimistotyöntekijä vakinaistetaan lastensuojeluun. Taloutta tasapainotetaan Auerkulman myyntituottojen osalta 40 000 euron suuruisella erällä, sikäli jos ulkokuntien kysyntää laitospaikoista ilmenee. Riskit Riskiksi saattaa muodostua sosiaalihuoltolain omatyöntekijyyden, sosiaalihuollon sosiaalityöntekijän sekä kehittämistyön resursoinnin riittämättömyys. Henkilöstön jaksamiseen, muutosjohtamiseen ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota Kuuden soten mahdollista tuotannon siirtämistä valmisteltaessa. 14
KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SUORITTEET VARHAISKASVATUSPALVELUT varhaiskasvatuspalveluissa olevia lapsia TP 2016 # KS 2017 KSE 2018 kaikki lapset varhaiskasvatuksessa määrä ja %-osuus ikäluokasta 2 068 61 % 2 200 65 % 2 256 65 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus varhaiskasvatuksessa olevista 392 19 % 464 21 % 460 20 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus varhaiskasvatuksessa olevista 1676 81 % 1736 79 % 1796 80 % kunnallisessa päiväkodissa yhteensä lapset määrä ja %-osuus vakasta 1 679 81 % 1 625 74 % 1 650 73 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pk:ssa olevista 254 15 % 276 17 % 330 20 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pk:ssa olevista 1 425 85 % 1 349 83 % 1 320 80 % yksityisissä päiväkodeissa määrä ja %-osuus vakasta 267 13 % 422 19 % 488 22 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pk:ssa olevista 76 28 % 127 30 % 145 30 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pk:ssa olevista 191 72 % 295 70 % 343 70 % kunnallisessa perhepäivähoidossa olevia määrä ja %-osuus vakasta 74 4 % 88 4 % 65 3 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pph:ssa olevista 36 49 % 35 40 % 26 40 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pph:ssa olevista 38 51 % 53 60 % 39 60 % yksityisessa perhepäivähoidossa lapsia määrä ja %-osuus vakasta 48 2 % 65 3 % 53 2 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pph:ssa olevista 26 54 % 26 40 % 21 40 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pph:ssa olevista 22 46 % 39 60 % 32 60 % palveluseteliä käyttävät lapset yksityisellä sektorilla olevista - 295 70 % 450 92 % alle kolme vuotiaat, määrä ja % osuus palvelusetelillä olevista - 89 30 % 135 30 % yli kolmevuotiaat,määrä ja % osuus palvelusetelillä olevista - 206 70 % 315 70 % Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 40 alle kolme vuotiaat, määrä ja % osuus ruotsinkielisessa olevista 20 % yli kolmevuotiaat,määrä ja % osuus ruotsinkielisessä olevista 80 % PERUSOPETUSPALVELUT oppilaita yhteensä 4 124 4 224 4 333 Yleis- ja erityisopetuksen oppilaat 4 124 4 188 4 303 Valmistavan opetuksen oppilaat 18 30 30 PERHESOSIAALITYÖ Yhteydenottojen ja lastensuojeluilmoitusten määrä 1 417 1 350 1 400 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, 112 110 110 joista omaan laitokseen sijoitettujen määrä 26 28 28 Perhekuntotuksen kuntoutusvuorokaudet (laitos), 2 200 900 joista Auerkulmassa tuotetut kuntoutusvuorokaudet 900 360 Tuetun asumisen asumisvuorokaudet 4 985 5 900 5 900 Jälkihuollon ohjauksen asiakkaiden määrä, 60 60 joista kaupungin oman työn osuus 44 44 Perhetyön yksilökäyntien määrä 1 458 1 400 1 800 Sosiaalipäivystyksen suoritteet, 15 400 15 500 21 000 joista Järvenpään suoritteiden määrä 3 736 3 800 3 600 Perheoikeudellisen yksikön suoritteet, 4 087 4 050 4 015 joista Järvenpään suoritteiden määrä 1 840 1 840 1 821 # Luvut pyritty muuttamaan vertailukelpoisiksi 15