Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015 1
SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE JA TAUSTA... 3 2. TARKKAILUUN KUULUVAT SUOT... 4 3. TARKKAILUOHJELMA... 5 3.1 Käyttötarkkailu... 5 3.2 Päästötarkkailu... 6 3.3 Vesistötarkkailu... 9 3.3.1 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu... 9 3.3.2 Biologinen tarkkailu... 11 3.4 Muut vesiin liittyvät tarkkailut... 12 4. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI... 13 5. OHJELMAN MUUTTAMINEN... 13 2
1. TARKKAILUN PERUSTE JA TAUSTA Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormittava ala oli vuonna 2014 noin 3100 ha. Tuotantoalueiden lupatilanne näkyy taulukossa 1. Taulukko 1. Tuotantosoiden lupatilanne Tuotantoalue Kunta Luvan nro Luvan pvm Kirkkosuo Kitee ISY 63/06/2 28.8.06 VaHo 3.9.09 KHO 29.3.11 Kotkanpesänsuo Tohmajärvi ISAVI 74/2011/1 5.8.2011 Kyyrönsuo Kontiolahti ISAVI/ 8/04.08/2012 Linnansuo Joensuu, Eno ISY 118/07/2 VaHO 24.4.09 Linnunsuo Kontiolahti ISAVI/ 9/04.08/2012 8.6.12 2.11.07 20.7.12 Mekrijärvensuo Puohtiinsuo ja Ilomantsi ISY 134/09/2 26.11.09 Mäkelänsuo Valtimo ISAVI 7/2015/1 9.2.2015 Suurisuo Valtimo ISY 78/05/2 2.9.05 Teyrisuo Polvijärvi, Outokumpu ISY 90/08/2 VaHo 23.11.09, 22.9.08 Tuohtaansuo Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee ISAVI 23.6.10 23.6.10 Valkeasuo Tohmajärvi, Joensuu ISY 136/07/2 VaHo 30.4.09, palautettu osin AVI:n käsittelyyn ISAVI 12.11.10 30.11.07 3
2. TARKKAILUUN KUULUVAT SUOT Tarkkailuun kuuluvat tuotantosuot on esitetty taulukossa 2. Tarkkailusoiden sijainti on esitetty karttaliitteissä. Vapo Oy:llä on vireillä lupahakemuksia uusille tuotantoalueille, mutta ne eivät ole saaneet vielä lainvoimaa. Tarkkailuohjelmaa päivitetään uusien lupapäätösten mukaisesti. Taulukko 2. Tarkkailuun kuuluvat suot Kuormittava ala 2014 Tuotantoalue ha Vesistöalue Tarkkailu* Kirkkosuo 357 2.023 P, V Kotkanpesänsuo - 2.014 P, V Kyyrönsuo 67 4.325 P, V Linnansuo 414 1.031, 1.032 P, V Linnunsuo 93 4.337, 4.338 P, V Mekrijärvensuo 494 4.923 P, V Mäkelänsuo 21 4.466 P,V Puohtiinsuo 80 4.922 P, V Suurisuo 137 4.463 P, V Teyrisuo 70 4.355 P, V Tuohtaansuo 652 4.383, 4.381, 4.372 P, V Valkeasuo 742 1.062, 1.053, 2.014 P, V * P = päästötarkkailu, V = vesistötarkkailu. 4
3. TARKKAILUOHJELMA Turvetuotannon tarkkailuohjelma koostuu seuraavista osista: 1. käyttötarkkailu 2. kuormitus- ja päästötarkkailu 3. vesistötarkkailu 4. raportointi 3.1 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttötarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailua suoritetaan kaikilla tuotantosoilla ja sen suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista altaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat, jos seuranta on tuottajan vastuulla vesinäytteiden ottoajankohdat, jos näytteiden otto (esim. rankkasadenäytteet) on tuottajan vastuulla sadanta haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmailla mitataan sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen Kaikki pumput, joilta mitataan vesimääriä, varustetaan käyttötuntimittareilla ja niiden lukemat pyritään kirjaamaan ylös viikoittain. Käyttöpäiväkirjojen vuosiyhteenvedot toimitetaan pyydettäessä tarkkailua suorittavalle konsultille sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle joulukuun loppuun mennessä. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa mm. ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. 5
3.2 Päästötarkkailu Ympärivuotiset tarkkailuasemat Taulukko 3. Päästötarkkailuasemat Tuotantoalue Vesistöalue Virtaaman mittaus Näytepisteet Kirkkosuo 2.023 PVK1 ja PVK2 mittapato molemmilta PVK. tuleva ja lähtevä Kotkanpesänsuo 2.014 PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Kyyrönsuo 4.325 kosteikon mittapato kosteikolle tuleva ja lähtevä Linnansuo 1.032, 1.031 PVK1 ja PVK4 mittapato PVK tuleva ja lähtevä Linnunsuo 4.337, 4.338 PVK, Kosteikko, Lohkon 2 ylivuoto PVK ja kosteikko tuleva ja lähtevä, Lohkon 2 ylivuoto Mekrijärvensuo 4.923 PVK1 ja PVK2 mittapato molemmilta PVK. tuleva ja lähtevä Mäkelänsuo 4.466 PVK PVK tuleva ja lähtevä Puohtiinsuo 4.923 PVK1 mittapato PVK tuleva ja lähtevä Teyrisuo 4.355 PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Tuohtaansuo 4.381 PVK3, PVK4, kosteikko PVK3, PVK4, kosteikko: tuleva ja lähtevä mittapato Valkeasuo 1.053 PVK7 mittapato Kosteikko 3 mittapato PVK7 ja kosteikko 3 tuleva ja lähtevä Taulukko 4. Näytteiden määrä/kuormitusasema päästötarkkailuasemilla Kuukaudet Näytteitä Yhteensä marras-maaliskuu 1/kk 5 huhti-toukokuu 2-4/kk 6 kesä-lokakuu 2/kk 10 Yhteensä 21 Ympäristölupapäätöksen perusteella Tuohtaansuolla päästötarkkailua tulisi tehdä myös pintavalutuskentillä 1 ja 2. Näillä kentillä ei ole kuitenkaan selkeää lähtevää uomaa, josta näytteen voisi ottaa, minkä takia ne eivät ole päästötarkkailussa mukana. Tuohtaansuon kuormitus lasketaan pintavalutuskenttien 3 ja 4 sekä kosteikon kuormitustulosten perusteella. Lisäksi toiminnanharjoittaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa ja ylivirtaamatilanteesta (esimerkiksi vuorokautinen sademäärä yli 20 mm). Intensiivinen päästötarkkailu on tuottanut hyvän kuormitusaikasarjan erilaisista virtaamatilanteista usealta vuodelta jo monilla kuormitusasemilla (Heitto 2014). Koska kuormitus on voimakkaasti riippuvainen virtaamasta, on kerättyä aineistoa mahdollista hyödyntää monimuuttujamallien avulla niinä vuosina, jolloin havaintoasema ei ole päästötarkkailussa (Raunio 2014). Tällöin kuormitus lasketaan virtaama- ja veden lämpötilatiedon perusteella. Malliajoista vastaa FT Janne Raunio/Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry. 6
Mallilaskentaa tehdään vasta silloin kuin intensiivistä tarkkailua on vähintään 6 vuotta. Poikkeuksena tästä on Mäkelänsuo, jossa tuotantoala on melko pieni (21 ha) ja päästötarkkailuvuodet on määritetty ympäristöluvassa. Kohteilla, joilla päästötarkkailu tehdään mallilaskennalla, on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus ja näytteet otetaan tuotantokaudella touko-elokuussa kerran kuukaudessa. Näiden näytteiden sekä poikkeus- ja ylivirtaaman aikaan toiminnanharjoittajan ottamien näytteiden tulokset hyödynnetään mallilaskennassa. Taulukko 5. Ympärivuotisten tarkkailuasemien päästötarkkailu (P) ja mallilaskenta (M) eri vuosina tarkkailuvuosina 2016-2018. Tuotantoalue Päästötarkkailuasema 2016 2017 2018 Kirkkosuo PVK1 P M M PVK2 P M M Kotkanpesänsuo PVK P P P Kyyrönsuo Kosteikko P P P Linnansuo PVK1 M M P PVK4 P P P Linnunsuo PVK P P P Kosteikko P P P L2 ylivuoto P P P Mekrijärvensuo PVK1 M M P PVK2 M M P Mäkelänsuo PVK P P M Puohtiinsuo PVK M M P Teyrisuo PVK P P P Tuohtaansuo PVK3 P P P PVK4 M M P Kosteikko P P P Valkeasuo PVK7 P P P Kosteikko 3 P P P Parametrit suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine > 20 mg/l), COD Mn, kok.p, kok.n laaja näyte: (talvella joulukuun ja helmikuun näyte, avovesikaudella kerran kuukaudessa, lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä) edellisten lisäksi ph, NO 23 -N,, NH 4 -N, PO 4 -P, Fe. Muut vesienkäsittely-yksiköt Suurisuolla, Tuohtaansuolla ja Valkeasuolla on pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja, joista suurimmalle osalle ei saada järjestettyä toimivaa jatkuvatoimista virtaamamittausta ja ne ovat käytössä pääosin vain roudattomana aikana. Tämän takia näitä vesienkäsittely-yksiköitä ei voida käyttää päästötarkkailussa. Kaikkia asemia on tarkkailtu intensiivisesti (Suurisuo vuodet 2008-2015, Tuohtaansuo PVK5, PVK6 vuodet 2011-2015, lisäksi PVK6 suppeampi tarkkailu vuodet 7
1997-2010, Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikosteikko 2010-2015). Valkeasuon kosteikot 1, 2 ja 3 on otettu käyttöön keväällä 2015. Vuodesta 2016 alkavalla tarkkailukaudella näiltä vesiensuojeluyksiköiltä otetaan näytteet roudattomana kautena ainostaan niinä vuosina, jolloin tarkkailua tehdään myös virtavesissä. Tarkkailujaksolla 2016-2018 Valkeasuon näytteet otetaan vuonna 2016, Suurisuon vuonna 2017 ja Tuohtaansuon vuonna 2018. Tuohtaansuo poikkeaa muista kohteista siten, että ympäristöluvassa on virtavesistötarkkailu määrätty jokavuotiseksi, kun se muilla on kolmen vuoden välein. Jatkuvatoimisen virtaamatiedon puuttumisen takia näitä tuloksia ei voida käyttää tuotantoalueiden kuormituslaskennassa, vaan tulokset antavat tietoa veden laadun eroista eri vesienkäsittelyyksiköissä. Niissä kohteissa, mistä saadaan myös lähtevä näyte, voidaan laskea myös vesienkäsittely-yksikön teho. Em. syiden takia Linnansuon kuormitus lasketaan kaikkina tarkkailuvuosina pintavalutuskenttien 1 ja 4 avulla, Tuohtaansuon kenttien PVK3, PVK4 ja kosteikon avulla sekä Valkeasuon kentän PVK7 avulla. Suurisuo on ainoa Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan kohteista, jossa kuormitus joudutaan virtaamatiedon puuttuessa laskemaan ominaiskuormitusluvuilla muiden tuotantoalueiden kuormituslukujen keskiarvona. Suurisuon laskennassa hyödynnetään kuitenkin kentällä mitattuja reduktioita. Taulukko 6. Kuormitustarkkailu muissa vesienkäsittely-yksiköissä Tuotantoalue Vesistöalue Virtaaman mittaus havaintoajankohtana Näytepisteet Suurisuo 4.463 PVK mittapato PVK tuleva ja lähtevä Tuohtaansuo 4.381, 4.372 PVK5 ja PVK6 tuleva ja lähtevä Valkeasuo 1.053,1.062 2.014 PVK4, PVK6, ruokohelpikosteikko, kosteikot 1 ja 2 mittapadot PVK4,PVK6, ruokohelpikosteikko, kosteikot 1 ja 2 tuleva ja lähtevä Taulukko 7. Näytteiden määrä/kuormitusasema muissa vesienkäsittely-yksiköissä Parametrit Kuukaudet Näytteitä Yhteensä kevättulva (huhti-toukokuu) 1/viikko 2-6 kesä-lokakuu 2/kk 10 Yhteensä 12-16 suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine > 20 mg/l), COD Mn, kok.p, kok.n. laaja näyte: (kerran kuukaudessa ja lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä) edellisten lisäksi ph, NO 23 -N, NH 4 -N, PO 4 -P, Fe. 8
3.3 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa 8. Kartat ovat liitteenä. Teyrisuon vesistötarkkailu toteutetaan osana Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailua. 3.3.1 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhtitoukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Näytteenottovuodet näkyvät taulukossa 9. Taulukko 8. Vesistötarkkailupisteet YK ETRS-TM35FIN Vesistöalue Näytesyvyydet Kirkkosuo Pasko-oja 1 6903851-3664613 6900958-664376 2.023 * Pasko-oja 75 6901685-3666717 6898793-666479 2.023 * Ukonoja 78 6907079-3663392 6904185-663155 2.024 * Humalajoki 74 6897893-3668284 6895015-668042 2.023 * Kiteenjärvi 5 6892490-3668835 6889614-668593 2.022 0,7 m Kotkanpesänsuo Saarekkeenpuro 41B 6911942-3666121 6909046-665883 2.014 * Luosojoki 9 6905806-3671934 6902913-671694 2.014 * Luosojoki 43 6909564-3669696 6906669-669456 2.014 * Tohmajärvi 16 6904228-3671456 6901335-671216 2.013 1 m, p-1 m Kyyrönsuo Siilaisenpuro 42 6952040-3640442 6949128-640214 4.325 * Siilaisenpuro 46 6948932-3639849 6946021-639621 4.325 * Siilinlahti 179 6947728-3639114 6944818-638887 4.321 1 m Linnansuo Jänisjoki 35 6942471-3680896 6939563-680652 1.031 * Jänisjoki 36 6940908-3679156 6938012-678909 1.031 * Jänisjoki 37 6940734-3679495 6937839-679248 1.031 * Jänisjoki 43 6936272-3680937 6933367-680693 1.031 * Koskutjoki 54b 6939627-3676371 6936720-676129 1.032 * Koskutjoki 38 6940548-3678302 6937641-678059 1.032 * Haarajärvi 69 6940457-3678706 6937550-678463 1.032 1 m, p-1 m Linnunsuo Jukajoki 51 Myllylä 6951180-3656927 6948268-656692 4.337 * Jukajoki 35 Ukonnurmi 6951969-3657240 6949057-657005 4.337 * Papulanpuro 73 6954583-3653234 6951670-653001 4.338 * Papulanpuro 73a 6952891-3655826 6949979-655592 4.338 * Kangasves1 ) näytteenottopaikka tarkentuu 0316 4.332 Mekrijärvensuo Puohtiinsuo Kelsimänjoki 92 6975482-3706931 6972573-706673 4.923 * Kelsimänjoki 109 6975486-3703575 6972577-703318 4.923 * Koitajoki 104 6963810-3705562 6960905-705305 4.922 * Koitajoki 110 6967959-3705034 6965053-704777 4.922 * Koitajoki 111 6971124-3700674 6968216-700419 4.921 * Mäkelänsuo Rumonjoki Tappojoen silta 7079936-3576485 7076972-576282 4.466 * Suurisuo Tulijärvi 24 7076175-3589639 7073212-589431 4.463 1 m, p-1 m Halmejärvi 25 7075191-3588507 7072229-588299 4.463 1 m, p-1 m 9
YK ETRS-TM35FIN Vesistöalue Näytesyvyydet Halmejoki 26 7073569-3586591 7070607-586384 4.463 * Suurensuonpuro 167 7075793-3588179 7072843-587969 4.463 * Tuohtaansuo Piimäjoki 4 6914434-3648340 6911537-648109 4.381 * Piimäjoki 13 6904772-3657261 6901879-657027 4.383 * Piimäjoki 15 6910705-3651942 6907810-651710 4.381 * Miilujoki 17 6907078-3656252 6904184-656018 4.382 * Sammalikonsuonoja 71 6912617-3654563 6909721-654330 4.372 * Jokilampi 2 6915053-3647481 6912156-647250 4.321 0,5 m Piimäjärvi 1 6903526-3657609 6900634-657374 4.383 1 m, 2,5 m Piimäjärvi 2 6903962-3656858 6901069-656624 4.383 1 m Valkeasuo Viesimonjoki 75 6928618-3669833 6925716-669593 1.062 * Viesimonjoki 76 6924708-3671477 6921807-671237 1.062 * Varpolampi 79 6925934-3668325 6923033-668086 1.062 1 m Suonpäänjoki 21, 6920399-3669904 6917500-669664 1.053 * kivetty putousporr. Suonpäänjoki 20, 6919074-3671548 6916175-671308 1.052 * Myllylammen yläp. Saarekkeenpuro 41 6913258-3666350 6910362-666112 2.014 * Luosojoki 9 6905806-3671934 6902913-671694 2.014 * Tohmajärvi 102 Leviäjoki 6903177-3672500 6900285-672259 2.013 1 m, 9 m Tohmajärvi 16 6904228-3671456 6901335-671216 2.013 1 m, p-1 m * = virtahavaintopiste tai jokipiste, näyte 1 metrin syvyydestä tai vesisyvyyden puolivälistä 1= Kangasveden näytteet otettu tähän asti Jukajoen edustalta. Turvetuotannon kuivatusvedet tulevat nykyisin Papulanpuron kautta, minkä takia näyte otetaan jatkossa Kangasvedesät Papulanpuron edustalta. Havaintopaikka valitaan maaliskuun 2016 havaintokerralla. Taulukko 9. Eri soiden virtavesinäytteiden ajankohdat kolmivuotisjaksolla 2016-2018 Vuosi Vesistöalue Tarkkailusuot 2016 Jänisjoen vesistöalue (1) Linnansuo, Valkeasuo Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue (2) Kirkkosuo, Valkeasuo, Kotkanpesänsuo Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Tuohtaansuo (joka vuosi) 2017 Pielisen reitin valuma-alue (4.4) Suurisuo, Mäkelänsuo Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Tuohtaansuo (joka vuosi) 2018 Oriveden-Pyhäselän alue (4.3) Kyyrönsuo, Linnunsuo Tuohtaansuo (joka vuosi) Koitajoen valuma-alue (4.9) Mekrijärvensuo, Puohtiinsuo (joka vuosi) 10
Järvihavaintopaikoilta vesinäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa: lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja heinä-elokuussa. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2017) järvihavaintopaikkojen vesinäytteet otetaan kuitenkin 4 kertaa vuodessa eli lopputalvella sekä kesä-, heinä-, ja elokuussa. Kaikista vesistönäytteistä tehdään aina seuraavat analyysit: * lämpötila * kiintoaine * kiintoaineen hehkutushäviö * ph * väri * COD Mn * kokonaisfosfori (kok.p) * kokonaistyppi (kok.n) * ammoniumtyppi (NH 4 -N) * rauta Kaikista virtavesinäytteistä sekä järvihavaintopaikoilta joka kolmas vuosi (intensiivivuosi, seuraavan kerran vuonna 2017) tehdään lisäksi seuraavat analyysit: * sähkönjohtokyky * alkaliteetti * fosfaattifosfori (PO4-P) * nitraatti-nitriittityppi (NO 3 +NO 2 -N) Järvihavaintopaikoilta määritetään edellisten lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus. 3.3.2 Biologinen tarkkailu Loppukesällä (heinä-elokuun näyte, intensiivivuosina elokuun näyte) otetaan järviasemilta päällysvedestä kokoomanäyte kasviplanktontutkimuksia varten. Näytteestä tehdään klorofylli-a määritys sekä kasviplanktonin tarkempi lajikoostumus ja biomassan määritys. Tarkkailujärvet ilmakuvattiin vuosina 2003, 2009 ja 2015 vesikasvillisuuden vyöhykkeisyyden seurantaa varten. Seuraava ilmakuvaus tehdään vuonna 2021. Virtavesien piileväseurantaa tehdään Kotkanpesänsuon, Kyyrönsuo, Linnunsuo, Tuohtaansuon, Teyrisuon ja Suurisuon alapuolisissa vesistöissä (taulukko 10). Seuranta tehdään erillisen tarkkailuohjelman mukaan kolmen vuoden välein. Menetelmänä kaikissa kohteissa käytetään piilevämenetelmää, joka on kuvattu Biotar-hankkeen loppuraportissa (Karjalainen ym. 2014). Koskipaikkojen ja niiden myötä kivien puuttumisen takia kaikilla havaintopaikoilla käytetään kivikoreja. Kotkanpesäsuota lukuun ottamatta tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Jatkossa purovesien piilevätutkimus tehdään samana vuonna, kun vesistöstä otetaan virtavesinäytteet. Vuonna 2016 tutkimus tehdään Kotkanpesänsuon, 2017 Suurisuon ja vuonna 2018 Kyyrönsuon, Linnunsuon sekä Tuohtaansuon lähialueen vesistössä. Teyrisuon purovesien piilevätutkimus on osa Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailuohjelmaa. 11
Kirkkosuon alapuolisissa vesistöissä biologinen tarkkailu tehdään osana Kiteenjärven, Ätäskön, Humalajoen ja Sopensuon kaatopaikan vesien yhteistarkkailuohjemaa. Taulukko 10. Piilevätutkimuksen havaintoasemat Tuotantoalue Havaintopaikka YK ETRS-TM35FIN Kotkanpesänsuo Saarekkeenpuro laskuojan yläpuolella Paikka etsitään vuonna 2016 laskuojan alapuolella Paikka etsitään vuonna 2016 Kyyrönsuo Siilaisenpuro laskuojan yläpuolella Paikka etsitään vuonna 2018 Siilaisenpuro 42 6952040-3640442 6949128-640214 Linnunsuo Jukajoki 51 Myllylä 6951180-3656927 6948268-656692 Jukajoki 35 Ukonnurmi 6951969-3657240 6949057-657005 Papulanpuro 73 6954583-3653234 6951670-653001 Suurisuo Suurensuonpuro 167 7075793-3588179 7072843-587969 Tuohtaansuo Piimäjoki 4 6914434-3648340 6911537-648109 Piimäjoki aseman 13 alapuolella Paikka etsitään vuonna 2018 Piimäjoki Hotoloppa 6908730-3652668 6905836-652435 Tuotantosoilla on käynnissä kalataloudellisia seurantaohjelmia (taulukko 11). Taulukko 11. Tarkkailukaudella käynnissä olevat/olleet Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymät kalataloudelliset tarkkailuohjelmat Voimassaolo Sähkökal Koekal Havaskoe Mätikoe Raskasmet Tiedustelu Kirjanpito Liettymäselv Iljansuo 2015- x x x x Kirkkosuo 2011- x x x Linnansuo 2008-2016 x x Linnunsuo 2012- x x x x Mekrijärvenja Puohtiinsuo 2010- x x x x Teyrisuo 2010- x Tuohtaansuo 2010- x x x 3.4 Muut vesiin liittyvät tarkkailut Eräillä tuotantoalueilla on ympäristöluvan mukaista lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailua (taulukko 12), pohjavesitarkkailua (taulukko 13) sekä Valkeasuolla Suonpäänjoen rantojen eroosion tarkkailua. Lampien vedenpinnan korkeudet mitataan vesistötarkkailujen yhteydessä 4 kertaa avovesikaudella vuosittain. Pohjavesitarkkailut sekä Suonpääjoen rantojen eroosiotarkkailu tehdään erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. 12
Taulukko 12. Lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailu Tuotantoalue Kohde Linnansuo Kokkolampi Valkeasuo Ahvenisenlampi Varpolampi Linnunsuo Lohkon 1 läheisyydessä oleva lampi Mekrijärvensuo Kuuksenlampi Taulukko 13. Pohjavesitarkkailut Tuotantoalue Linnunsuo Kirkkosuo Valkeasuo Kohde Kruununkankaan pohjavesialue Varrenkangas-Paalihta-pohjavesialue Kannusvaara-Liippi pohjavesialue 4. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Kuormitustulokset toimitetaan Vapo Oy:lle sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle kerran kuukaudessa. Järvitulokset ja niistä tehdyt lyhyet lausunnot toimitetaan samoille tahoille kuukauden kuluttua näytteenotosta ja virtavesitulokset kuukauden kuluttua kunkin neljän näytteenottokierroksen päätyttyä. Kaikki em. tulokset toimitetaan sähköisesti. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto. Vuosittaiset yhteenvedot toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Vapo Oy:lle (Itä-Suomen tulosyksikkö/kuopio, Pohjois-Karjalan asiakasalue/joensuu ja keskushallinto/jyväskylä) sekä lisäksi myös ao. kuntien ympäristöviranomaisille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä sähköisesti. 5. OHJELMAN MUUTTAMINEN Tämä tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Muutoksista tarkkailuohjelmaan sovitaan vuosittain pidettävässä palaverissa, johon kutsutaan Vapo Oy:n sekä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen edustajien lisäksi alueen kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijat sekä tarkkailua tekevä konsultti. 13
KIRJALLISUUS Heitto, L. (2014). Turvetuotannon päästötarkkailu velvoitetarkkailun näkökulmasta. Vesitalous 55 (1): 40-44. Karjalainen, S.M., Marttila, H & Hellsten, S (toim.). 2014. Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti. http://www.syke.fi/download/noname/%7bb7c83b8a-2235-474f-a9f0-31cd50337820%7d/101590 Raunio, J. (2014). Vedenlaatumallilla tarkkuutta turvetuotannon kuormitusarvioihin. Vesitalous 55 (3): 33-35. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lauri Heitto Limnologi 14
15
16
17
18
19
20
21
22
23