MAITIAISLAHDEN TUOTANTOMAISEMA ANALYYSIT JA KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA

MAITIAISLAHDEN TUOTANTOMAISEMA ANALYYSIT JA KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA TKK, A-osasto, MA-94.310 Tuotantomaisema -studio, kevät 2006 ja Katarina Surakka

SISÄLLYS Johdanto 3 Analyysit 4 Maisemarakenne 4 Vesistöt 6 Yhdyskuntarakenne 7 Liikennekysymykset 8 Reumasäätiön sairaala StoraEnso Packaging StoraEnso Heinolan Flutingtehdas UPM Heinolan saha Kasvillisuus ja eläimistö 10 Tuotantolaitokset 11 StoraEnso Packaging 11 Historia Nykyisin Suhde ympäristöön UPM Heinolan Vaneritehdas 12 Historia Nykyisin UPM Heinolan Saha 13 Historia ja nykypäivä Suhde ympäristöön StoraEnso Heinolan Flutingtehdas 14 Historia Nykyisin Suhde ympäristöön Muut tehtaat Maitiaislahden rannalla - historia 15 Teollisuuden vaikutus kaupungin kehitykseen 1900-luvulla 15 Maitiaislahden vesiensuojelun historia 16 Reumasäätiön sairaala 17 Historia Nykyisin SWOT 17 Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Tulevaisuudennäkymät 18 Kehitysmahdollisuudet 18 0-visio kehitys jatkuu nykyisellään 1-visio teollisuus taantuu vähän 2-visio teollisuus häviää Maitiaislahden rannoilta Suunnitelmat 19 Eri alueiden luonne-erot 19 Liikenne 20 Läpiajokielto 20 Uusi kiertoliittymä ja kevyenliikenteen väylä 20 Reitistö kevyelle liikenteelle 21 Maitiaislahden reitistö Sahanniemen reitti Reuna-alueet Ruovikkoreitti Lähteet 27 Kirjalliset lähteet Karttalähteet Kuvalähteet Haastattelut Internet-lähteet Kannen kuva: näkymä Flutingtehtaan pihalla maaliskuussa 2006.

Heinolan kaupunki Johdanto Tässä harjoitustyössä tutkitaan Heinolan Maitiaislahden ympäristöä tuotantomaiseman kysymysten kannalta. Maitiaislahti sijaitsee välittömästi Heinolan keskustan tuntumassa, joten alueelle kohdistuu runsaasti virkistyskäyttöpaineita. Lahden rantaa kiertää paikoin ulkoilureitti ja pohjukkaan on rakennettu lintutorni. Puunjalostusteollisuutta on vanhastaan keskittynyt Maitiaislahden rannoille, sillä paikka oli edullinen uiton kannalta, raaka-ainetta oli saatavilla helposti ja markkinat olivat lähellä. Lahden länsirannalla on asuin- ja teollisuusalueita. Osa lahden kallioista ja metsäistä itärantaa on kaavoitettu virkistysalueeksi. Maitiaislahti on rehevöitynyt. Lahden pohjukassa on laaja ruovikkoalue, joka on arvokas sekä linnustollisesti että kasvillisuuden kannalta. Maitiaislahdelle on vuosien saatossa tehty lukuisia erilaisia selvityksiä sekä eritasoiseen kunnostukseen tähtääviä kunnostussuunnitelmia. 1 Kuva 1: Ortokuva Maitiaislahden alueesta 1:20 000.

3 4 Analyysit Maisemarakenne Maitiaislahti on kapea ja matala lahdelma, joka eroaa Kymenvirrasta pohjoiseen. Se sijoittuu Heinolan harjun ja Kuikkavuoren korkean selänteen väliin jäävään pohjois- eteläsuuntaiseen murroslaaksoon. Maitiaislahden ympäristön maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, moreeni- ja kallioselännettä. Painanteissa on paikoitellen pieniä soistumia. Alueen korkeustaso vaihtelee välillä +75 - +145 m merenpinnasta. Rinteet ovat paikoitellen jyrkkiä, ja maasto on suuntautunut lähes eteläpohjoissuuntaiseksi. Maaperä on pääasiassa moreenia. Kallioperä Maitiaislahden rannoilla on amfiboliittia sekä kvartsi- ja granodioriittia. Maitiaislahden lähsipuolella kulkee Heinolanharju, joka yhtyy Heinolan eteläpuolella Salpausselkään. Maiseman solmukohta syntyy Maitiaislahden länsipuolella Jyrängön virran puhkaistessa harjun. Maitiaislahden alueella olevia, maisemaa jäsennöiviä hierarkisia pisteitä ja maamerkkejä ovat teollisuuslaitosten korkeat piiput, Reumasaaätiön sairaala ja Harjun vesitorni. 2 Kuva 2: Topografia Maitiaislahden alueella n. 1:30 000. Kuva 3: Ote kallioperäkartasta 1:100 000 Kuva 4: Ote maaperäkartasta 1:100 000

6 Kuva 5: Maiseman visuaalinen luonne 1:20000. Kuva 6: Maitiaislahden maisemarakenne 1:80 000. Kuvat 7 ja 8: Näkymät Heinolan keskustan rautatiesillalta 30-luvulla ja syksyllä 2005. Keskellä on Koskensaari. Kaukomaisema ei juuri ole muuttunut, Sahanniemen savupiippu näkyy selvästi. Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto 5 7 8

Vesistöt Maitiaislahden valuma-alue on pinta-alaltaan noin 6,20 km 2. Valumaalueella sijaitsee myös Uudenriihenlampi, jonka vedet laskevat Maitiaislahteen. Lahti on pituudeltaan noin 3 km ja leveimmältä kohdaltaankin vain 400 m leveä. Lahden keskisyvyys on 2,9 metriä ja syvin kohta 10,6 metriä. Vetensä Maitiaislahti saa pääasiassa Kymenvirrasta lahden eteläosassa olevan, noin 34 metriä leveän ja neljä metriä korkean rautatiesillan aukon kautta. Muita vesiä tulee vähäisissä määrin muutamasta metsäpurosta ja pienehköstä ojasta. Veden vaihtuvuus on hidasta; veden teoreettinen viipymä on noin 12 kuukautta. (Maitiaislahden kunnostussuunnitelma 1990.) Muodoltaan pitkän ja kapean Maitiaislahden veden laatu on huonontunut suualueen ylittävän rautatiesillan rakentamisen jälkeen. Silta ehkäisee veden vaihtumista lahdessa. Maitiaislahden pohjoisosassa, nykyisen lintutornin paikkeilla on aiemmin ollut yleisesti käytetty autonpesupaikka. Veden laadussa pyritään I-tasoon, vaikkakaan tarpeellisia kunnostustoimenpiteitä ei ole voitu tehdä. Maitiaislahden hapettomat syvänteet hyötyisivät hapettamisesta. Nykyisin vesi on uimavedeksi kelvollista, mutta uimarantaa ei Maitiaislahdelle ole perustettu. Maitiaislahden kalat kelpaavat ihmisravinnoksi. Veden hidas vaihtuvuus edesauttaa ravinteiden sisäistä kiertoa Maitiaislahdessa ja lisää lahden rehevöitymistä. Lahden rantoja on siivottu roskista ja vaneritehdas on poistanut lahden pohjasta uppotukkeja, jotka ovat jäämiä entisajan uitoista ja tukkien varastoimisesta Maitiaislahdelle. Jätevesien purku maitiaislahteen on aiheuttanut ruovikoitumista. Tämä näkyy nykyisinkin epämääräisenä alueena UPM Packaging:n kohdalla, vaikka jätevesien purku on jo loppunut vuosia sitten. (Sinikka Koikkalaisen haastattelu 23.2.2006) Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos otti käyttöön kaupungin keskuspuhdistamon Sahanniemessa 1976. Puhdistamo saneerattiin vuonna 1996 ja vuonna 2006 on käynnissä laitoksen kattaminen. (Heinolan kaupungin www-sivut 7.5.2006) 9 Kuva 9: Maitiaislahden valuma-alue 1:20 000. Päävedenjakajat on merkitty paksulla viivalla, sivuvedenjakajat ohuella.

Kaavatilanne Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntakaavaehdotuksen 20.2.2006 maakuntahallituksen esityksen mukaisena. Kansallinen kaupunkipuisto on rajattu kaavaan. (Kuva 11) Konniveden rannoille on laadittu rantaosayleiskaava, mutta Maitiaslahden ja Rautsalon alueet eivät kuulu kaavaan. Maitiaislahden alueen asemakaavat ovat pääosin 1950 1970 luvuilta. Yhdyskuntarakenne Sahanniemestä luoteeseen sijaitsee Tommolan pientalovaltainen asuinalue. Kerrostaloja on lähinnä Tommolankadun ja Vuorikadun varrella. Tommolan kansakoulu on alkujaan vaneritehtaan rakennuttama. Alueella on lähikauppa, mutta muuten palvelut sijaitsevat lähinnä keskustassa, jonne on hyvät yhteydet. Tommolassa on uimaranta Kymin rannalla. Kuva 10: Maitiaislahden ympäristö tyypiteltynä luonteensa mukaan 1:20 000. Kuva 11: Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta 2005. 10 11

Liikennekysymykset Tommolan alueen läpi ajavat monen tuotantolaitoksen kuljetukset. Raskaan liikenteen suuri määrä asuinalueella koetaan ongelmaksi, varsinkin kun kevyen liikenteen yhteydet eivät kaikilta osin ole kunnossa. Lakeasuontieltä eteenpäin Tommolaan on tarve kevyen liikenteen reitille. Seuraavassa käydään läpi liikennekysymystä alueen eri yritysten kannalta. Reumasäätiön sairaala Taksiliikenne ja muu asiakasliikenne Reumasäätiön sairaalalle on vilkasta, lisäksi päivittäin tapahtuu huoltoajoa tontille. Keskimäärin liikennettä Reumalle tulee noin 80-100 ajoneuvoa vuorokaudessa. StoraEnson Flutingtehtaalle kulkeva raskas ajoneuvoliikenne koetaan Reumalla ongelmana. Raskas liikenne vaarantaa hitaasti kulkevien jalankulkijoiden turvallisuuden heidän ylittäessään Tampellantietä. Reumalta kaupunkiin on opiskelijatöinä suunnitteilla virkistysreitti, jonka varrelle tulisi ympäristötaideteoksia. (Jaana Pollarin haastattelu 16.3.2006) StoraEnso Packaging Raaka-aineet ja valmiit tuotteet kuljetetaan rekoilla, rautatietä on käytetty Venäjän-kuljetuksiin vähäisessä määrin. Nykyisin liikennettä on keskimäärin 30 rekkaa vuorokaudessa ja määrän odotetaan lisääntyvän. Liikenne kulkee Tommolan kautta. (Jouni Lieskallion haastattelu 23.2.2006 12 Kartta 12: Liikenne tuotantolaitoksiin Maitiaislahden alueella 1:20 000.

StoraEnso Heinolan Flutingtehdas Raaka-aineen kuljetukset tehdään pääosin rekoilla, joita saapuu tehdasalueelle keskimäärin 50 kappaletta vuorokauden aikana. Valmiiden tuotteiden kuljetukset hoidetaan nykyisin junalla ja rekoilla. Niiden osuudet kuljetuksista ovat yhtä suuret. Rautatien käyttöä pyritään lisäämään tulevaisuudessa. Nykyisin radalla on liikennettä arkipäivisin klo 6-7, klo 9-10 ja klo 14 16.30. (Matti Nurmisen haastattelu 16.3.2006) Puuraaka-aine tuodaan tehtaalle autolla tai junalla. Käytetty puuraakaaine tulee pääosin Suomesta ja lisäksi pieniä määriä Venäjältä. Keskimääräinen puunhankintasäde on 80 100 km. Flutingtehtaalle kuljetetaan vuosittain raaka-aineita, kemikaaleja, tarveaineita sekä asiakkaalle puolestaan valmista tuotetta, flutingia, yhteensä noin miljoonan tonnin edestä. Vuonna 2003 tavaravirtaa kuljetti 26 830 autoa ja 6 030 junavaunua. Flutingin ja puuraaka-aineen toimituksissa pyritään kasvattamaan junaliikenteen osuutta. (StoraEnso, 2003.) UPM Heinolan saha Sahalle saapuvia kuorma-autoja ja täysperävaunurekkoja on vuorokaudessa noin 120. Nykyisin rekat ajavat Sahanniemeen Heinolan keskustan puistoalueen läpi Lampikatua tai Urheilukatua pitkin. Tommolan kautta kulkevaa rekkaliikennettä voisi vähentää. Sahalla myönnetään meluongelma, joka syntyy kun rekkaliikenne kulkee Tommolan asuinalueen läpi. UPM Sahalla on ongelmia tontin sisäisen liikenteen kanssa. Kävelijät ja raskas liikenne kulkevat tontilla sekaisin toistensa lomassa, mikä aiheuttaa ongelmia turvallisuuden kanssa. Saha ei ole vuosiin käyttänyt rautatien pistorataa, koska rautatiekuljetuksia ei koeta kilpailukykyiseksi. (Keijo Porkan haastattelu 23.2.2006) 13 Kuva 13: Liikenteen ongelmakohdat Maitiaislahden alueella 1:20 000.

Alapeteri et. al. 15 Suupohjan lintutieteellinen yhdistys www.oiseaux.net Kasvillisuus ja eläimistö Heinola kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, ilmastoltaan rikkaaseen Lounaismaan ja Järvisuomen raja-alueeseen. Moreenipeitteisten metsämaiden kasvillisuus on rehevää. Heinolalle tyypillisiä ovat havupuuvaltaiset tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Maitiaislahden rannoilla kasvaa koivua ja tervaleppää, havumetsät ovat melko kuusivaltaisia (Alapeteri et.al. 2005) 16 Tommolan asuinalueella on rakennettuja puistoja. Tehdasalueiden ja muiden rakennettujen alueiden väliin on jäänyt rakentamattomia reuna-alueita. Näiden joutomaiden kasvillisuus on monimuotoista puu- ja pensaskasvillisuutta. Radanvarret tarjoavat kasvupaikan karun maan kasveille ja rannat suosivat kosteikkokasveja. Maitiaislahdella pesii tai ruokailee kaupunkiolosuhteet huomioon ottaen yllättävän monipuolinen lintulajisto. Rantametsävyöhykkeessä esiintyviä lajeja ovat mm. pajulintu, lehtokerttu ja harakka. Rantavyöhykkeen lajeja ovat mm. ruokokerttunen, västäräkki ja pajusirkku. Vesiympäristössä pesivät kalalokki, sinisorsa, silkkiuikku ja haapana. Lintuharrastajien mielestä Maitiaislahdella on merkitystä lintujen levähdys- ja ruokailupaikkana, vaikka se ei varsinainen lintuvesi olekaan. Maitiaislahden pohjoisosat tulisikin heidän mukaansa säilyttää lehtipuuvaltaisena ja riittävän avoimena. Nisäkkäistä ei ole tehty erillistä tutkimusta, mutta alueella on havaittu mm. metsäjäniksiä ja piisamin talvipesiä. (Maitiaislahden kunnostussuunnitelma 1990.) 14 17 Kuva 14: Kasvillisuustarkastelu Rautsalon alueella. Kuvat 15 ja 16: Maitiaislahdella esiintyvät ruokokerttunen ja haapana. Kuva 17: Rautsalon metsäinen selänne lahden toiselta puolelta nähtynä. Lahden länsirannalla on havaittu kalliosinisiipeä noin kymmenen vuotta sitten tehdyssä kartoituksessa. Viime vuosina ei esiintymää ole uudestaan kartoitettu. Ympäristötoimiston mielestä lahdenpohjukka saisi jäädä luonnontilaiseksi ruovikoksi, joka nykyisellään tarjoaa elinympäristön useille linnuille. (Sinikka Koikkalainen, haastattelu 23.2.2006) 10

Tuotantolaitokset StoraEnso Packaging Historia Heinolan Pahvi Oy aloitti 30-luvulla. Se sai 5 hehtaarin tontin 1934 Faneritehtaan vierestä aluksi vuokralle ja myöhemmin omistukseensa. Tehtaan toimialana oli valmistaa ja myydä pahvi-, kartonki- ja paperiteollisuusalaan kuuluvia tuotteita käyttäen raaka-aineenaan jätepaperia, selluloosaa, lumppuja ja puumassaa. (Enden, 1989) 18 Myöhemmin pahvitehdas päätyi Tampellan omistukseen. Osa Fluting-tehtaan aallotuskartongista jatkojalostettiin Tommolan aaltopahvitehtaassa, joka sai nimen Tambox. (Herranen, 1989) Nykyisin StoraEnso Packaging käyttää raaka-aineenaan fluting-tehtaan aallotuskartonkia, joka tuodaan rekoilla Maitiaislahden ympäri. Pintakartonki tulee rekoilla Euroopasta. Packaging on erikoistunut nopeisiin toimituksiin ja pieniin sarjoihin, asiakkaat ovat suurelta osin kotimaasta. (Jouni Lieskallion haastattelu 23.2.2006) Suhde ympäristöön 19 Kuva 18: Indeksikartta Maitiaislahden ympäristöstä. Kuva 19: Packagingtehtaan julkisivua Maitiaislahdelle. Tuotannossa tarvittava höyry tehdään omalla tontilla, sähkö ostetaan valtakunnanverkosta. Maitiaislahden rannassa on vanha pumppaamo, josta otetaan jäähdytysvettä tehtaalle. Vuodesta 1986 alkaen on tuotannossa syntyneet värivedet puhdistettu omassa puhdistuslaitoksessa, muut jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätehuolto on tehokasta, omalle tontille ei jää mitään. Tuotannossa syntyvä pahvin leikkuujäte viedään fluting-tehtaan raaka-aineeksi, energiajäte kuljetetaan Lahteen ja ongelmajätteet Riihimäelle. (Jouni Lieskallion haastattelu 23.2.2006) 11

EnsoGutzeit Oy:n Heinolan tehtaiden arkisto 20 21 EnsoGutzeit Oy:n Heinolan tehtaiden arkisto UPM Heinolan Vaneritehdas Historia Vuonna 1928 kaupunki vuokrasi maa-alueen Maitiaislahden rannalta, Levonniemestä Heinolan Faneri Oy:n tehdaslaitosta varten. Raakaaineenaan vaneritehdas käytti pääosin koivutukkeja, jotka uitettiin Kymijoen yläpuolista vesistöä pitkin Maitiaislahdelle tehtaan rantaan, mistä ne nostettiin kuljettimia pitkin tehtaalle. Valmis faneri voitiin kuljettaa tehtaalta ostajille junalla kaupungin asemalta vedettyä pistoraidetta pitkin. (Enden, 1989) Fanerin sorvaamo ja maalaamo aloittivat toimintansa Sahanniemen kärjessä 1939. Samassa yhteydessä vuokrattiin tämän niemen ja Rullatehtaan sahan välinen alue Kymen rannalta sekä niemen ja Pahvitehtaan välinen rantakaistale Maitiaislahden puolelta yhdessä näihin liittyneiden vesialueiden kanssa. (Enden, 1989) Nykyisin Nykyisin vaneri työllistää noin 270 henkilöä ja tuottaa vuodessa noin 50 000 m3 koivujalosteita. Raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden kuljetukset hoidetaan rekoilla. Raaka-ainetta ei nykyisin enää varastoida vedessa (UPM-kotisivut) 22 Kuva 20: Sisäkuva Faneritehtaalta 1930-luvulla. Tehdas oli tärkeä naisten työllistäjä kaupungissa. Kuva 21: Vaneritehtaan näkyvyys Heinolassa. Kuva 22: Faneritehdas 1937. 12

UPM Saha UPM Heinolan Saha Historia ja nykypäivä Ensimmäinen saha perustettiin paikalle vuonna 1937. UPM:n Saha tuottaa nykyään sahatavaraa puusepänteollisuuteen esimerkiksi ikkunoiden valmistukseen. Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Puolet tehtaalle tulevasta valikoidusta männystä tulee UPM:n Kankaanpään tehtailta, puolet suoraan metsästä. Sahalle ei tapahdu enää minkäänlaista uittoa, eikä raakapuuta seisoteta vedessä, sillä se aiheuttaa epätasaisen värin kuultovärjättyyn puuhun. Tontilla on varastossa puuta noin 3 päiväksi, mikä on todella vähän verrattuna muihin sahoihin. Valmistavara taas on pihassa normaalisti noin 0-7 päivää. Kierto on nopeaa. Sahanniemellä, avoimella paikalla, lähellä rantaa säilytetään kasoissa haketta, kuoria ja purua. Suuri osa tästä materiaalista saadaan myytyä eteenpäin. Esimerkiksi purua myydään viereisen kuitulevytehtaan käyttöön ja hiekkahakesekoitusta puutarhayritykselle mullaksi. (Keijo Porkan haastattelu 23.2.2006) 23 24 Kuva 23: Kuva etelästä päin keskustaan noin vuodelta 1930. Metsäinen Sahanniemi kuvassa oikealla. Samoin ensimmäiset uudet Tommolan talot. Joessa näkyy merkkejä tukinuitosta. Kuva 24: Ilmakuva sahanniemestä. Kuva 25: Sahanniemen julkisivua Kymin virralle päin. Oikeassa reunassa näkyy kuitulevytehtaan savupiippu. Maija Rautamäki Suhde ympäristöön Saha saa käyttämänsä sähkön StoraEnsolta sekä kaupungin sähkölaitokselta. Rautatien pistoradan varrella on Sahan höyrynsiirtoputkia ja sähkönsiirtolinjoja. Sahan tontilla Sahanniemen kärjessä, rannan välittömässä läheisyydessä on trukkipalvelun halli sekä lumen varastointialue. Rannassa on joitakin vanhoja uiton paikkoja. Käytöstä poistetut ratakiskot ulottuvat rantaan saakka pienelle niemelle. Tontilla on täytetty täyttöluvilla muitakin kohtia rannasta. Sahalla on suunnitelmia täyttää lisää rantaa lähellä rautatiesiltaa. Sahalla käytetään vain vähän vettä sahojen jäähdyttämiseen. Koko alueella ei ole viemäriä. Jätevesi, jota vuodessa syntyy n. 450 m 3, viedään pois tankkiautoilla. Sahalla ei nykyään käytetä mitään myrkkyjä. Ennen sahatavaraan on käytetty homehtumisenestoainetta KY5. Tontille kaivataan paikoin tuulensuojaa. Siperianpihtoja sekä pensaita on jo istutettu pihalle. Ennestään tontin keskellä on lepikko sekä niemen kärjessä koivikko, molempia on harvennettu. Purukasojen eteläpuolella on tuulensuojapuuryhmä. Rantaluiskat on pyritty pitämään luonnonmukaisena. Osin ne ovat kuitenkin paljaat. Täytöissä on kasvillisuutta, mm. kurttulehtiruusua, joka estää massan valumista. (Keijo Porkan haastattelu 23.2.2006) 25 13

26 StoraEnso Heinolan Flutingtehdas Historia Tampellan tehtaat saatiin ponnistelujen jälkeen Heinolaan. Yhtiö osti 105 hehtaarin tontin Rausalosta ja Rautsaaren kärjestä. Kaupungin tuli rakennuttaa Maitiaislahden yli Rautsaloon johtava rautatiepenger sekä tehdasalueelle johtavat tiet. Kartongin valmistaminen alkoi vuoden 1961 alussa. Raaka-aineena käytettiin pääasiassa koivua, joka kuljetettiin tehtaalle pääasiassa kuorma-autoilla. Vain noin 15 prosenttia koivusta saapui tehtaalle uittamalla. Valmis tuote, kartonki, myytiin pääosin ulkomaille. (Herranen, 1989) Nykyisin Puunkäsittelyn, sellu- ja kartonkitehtaan lisäksi tehdasintegraatti käsittää jätevesilaitoksen, teollisuuskaatopaikan ja voimalaitoksen, joka tuottaa energiaa tehtaan prosessien tarpeisiin ja Heinolan kantakaupungille kaukolämpöä. Kuva 26: Puutavaran kuljetusvaunuja flutingtehtaan pihalla. Kuva 27: Flutingtehtaan näkyvyys Heinolassa. Kuva 28: Flutingtehtaan näkyvyys Konnivedelle. 27 Suhde ympäristöön Heinolan Flutingtehdas ottaa tarvitsemansa veden tehtaalle viereisestä Kymenvirrasta. Vuonna 2003 Heinolan Flutingtehdas käytti 10 milj. m 3 vettä, josta jäähdytysvesien osuus oli 50 %. Pidemmän ajan keskivirtaama Kymenvirrassa on 241 m 3 /s. Vuonna 2003 Heinolan Flutingtehdas otti vettä Kymenvirrasta keskimäärin 0,33 m 3 /s. Vesi puhdistetaan tehtaan vedenkäsittelylaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Puhdistuksen taso ja käytettävä puhdistusprosessi riippuvat veden käyttökohteesta. (StoraEnso, 2003.) Maija Rautamäki Tehdasintegraatin oma voimalaitos tuottaa tehtaan prosessien tarvitseman lämpöenergian sekä suurimman osan tarvittavasta sähköenergiasta. Lisäksi tehtaan voimalaitos on toimittanut Heinolan kantakaupungille vuodesta 1982 alkaen kaukolämpöä. Vuonna 2003 lähes kaikki (98 %) kantakaupungissa käytettävästä kaukolämmöstä oli peräisin Flutingtehtaalta. (StoraEnso, 2003.) Teollisuuskaatopaikkajätteistä suurin osa on energiantuotannossa syntyvää tuhkaa ja petihiekkaa sekä sellutehtaan kemikaalikierrosta poistettavaa soodasakkaa. Jätejakeet lajitellaan lähellä tehdasaluetta olevalle kaatopaikalle. (StoraEnso, 2003.) Flutingtehtaan tontilla sijaitsevalle, omalle kaatopaikalle päätyy lähinnä tuhkajätettä. (Matti Nurmisen haastattelu 16.3.2006) 28 14

Heinolan kaupungin historia 2, Endén 31 32 Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Muut tehtaat Maitiaislahden rannalla - historia Maitiaislahden rannat olivat jo 1930-luvulla kokonaan teollisuuden hallussa. Alueella toimi Nahkatehdas kaupunkia lähinnä ja seuraavana Rullatehdas. Faneritehtaan sorvaamo ja maalaamo olivat Sahanniemen kärjessä, Pahvitehdas nykyisen Packagingin paikalla ja Faneritehdas omalla paikallaan. (Enden, 1989) Maitiaislahden itärannalla toimi myös Wiborg Wood Companyn puulaatikkotehdas vuodesta 1948 alkaen noin viidentoista vuoden ajan. Heinola Wood jatkoi toimintaa samalla paikalla kymmenen vuotta valmistaen elementtirakenteita. (Herranen, 1989) Zachariassen-yhtymään kuulunut kuitulevytehdas valmistui 1949 Sahanniemen kärkeen. Samoin kuin Faneritehtaalla toimi kuitulevytehtaan yhteydessä höyryvoimalaitos. Zachariassenin tuotantolaitokset myytiin vuonna 1975 Enso-Gutzeitille, jonka jälkeen ne päätyivät vuonna 1985 perustetun Suomen Kuitulevy Oy:n omistukseen. (Herranen, 1989) Teollisuuden vaikutus kaupungin kehitykseen 1900-luvulla Vaneritehtaan perustaminen teki mahdolliseksi rautatien ulottamisen kaupunkiin. Vaneriteollisuus oli runsaasti työvoimaa kysyvää, eikä sukupuolta katsottu rajoittavaksi tekijäksi. Tehtaan ympärille syntyi oma teollisuusyhdyskunta työnjohdolle rakennettuine puisine funkistaloineen ja työväestön vaatimattomampine asumuksineen. (Enden, 1989) Kaikkiaan Faneritehdas rakennutti Heinolaan yli 400 asuntoa. Faneritehdas rakennutti myös kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kansakoulun Tommolaan. (Herranen, 1989) 29 Heinolan kaupungin historia 2, Endén Myöhemmin, 1960-luvulla Tampella rakennutti vuokra-asuntoja työntekijöilleen. Sekä Rautsaloon että Tommolaan valmistui kolme kerrostaloa. Työvoimapulan aikana 1970-luvun alussa Zachariassen-yhtiö hankki työvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomesta. Työntekijöiden asuttamiseksi yhtiö rakennutti yhdeksän kerrostaloa. Heinolan teollisuus on sotien jälkeen ollut kaupunkilaisten huomattavin työnantaja aina 1980-luvun alkuun saakka. (Herranen, 1989) 30 Kuva 29: Heinolan keskusta 1910. Niityt ulottuvat Maitiaislahden pohjukan rantaan, mutta Sahanniemi on vielä täysin rakentamatonta metsää. Kuva 30: Erkki Kaalamon tekemä Heinolan asemakaavaehdotus 30-luvan alusta. Kuva 31: Ensimmäiset uudet asuinrakennukset rakentuvat Tommolaan 30- luvulla. Kuva 32: Käkikadun omakotitaloalue Tommolassa maaliskuussa 2006. 15

Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Maitiaislahden vesiensuojelun historia Vesien saastuminen näkyi aluksi pahimpana Heinolan kaupungin alapuolisessa Kymijoessa. Vuonna 1962 erityisesti Maitiaislahti todettiin pahoin saastuneeksi. Jätevedet olivat rikastuneet ravinteiksi muutenkin rehevään lahteen. Vuonna 1966 Maitiaislahden pohjasta löydettiin huomattavaa happivajausta, jopa lähes hapetonta vettä. Maitiaislahdessa pilaantumista edistivät Reumasäätiön sairaalasta sinne johdetut jätevedet sekä lahteen uitetusta puutavarasta irronnut kuoriaines. Maitiaislahden suun ja Rautsaaren länsipuolen välinen alue oli voimakkaasti likaantunut kaupungin sekä teollisuuslaitosten jätevesien vuoksi. Vuonna 1968 Maitiaislahden pelastaminen arvioitiin mahdottomaksi. 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa teollisuuslaitokset aloittivat toimet jätevesiensä puhdistamiseksi. (Herranen, 1989) 33 Kuva 33: Talvisessa ortokuvassa näkyy sulana virtaava Kymin virta sekä jäätynyt Maitiaislahti. Kuva on 30-luvulta. 16

34 35 Kuva 34: Ilmavalokuva Reumasäätiön sairaalasta. Maitiaislahden toisella puolella näkyy vaneritehdas. Reumasäätiön sairaala / Lentokuva Vallas Oy Reumasäätiön sairaala Historia Reumasairaala päätettiin sijoittaa Heinolaan muun muassa siksi, että kaupunki oli asiantuntijalausunnon mukaan Suomen lämpimin ja vähäsateisin paikkakunta. Reumasäätiön sairaala ehdotettiin rakennettavaksi Maitiaislahden takaiseen harjumaastoon. Sairaala aloitti toimintansa 1951. Sairaala teki kaupunkia tunnetuksi ympäri maan ja laajemmaltikin. (Herranen, 1989) Nykyisin Luonto ja liikkuminen luonnossa ovat Reuman asiakkaille tärkeitä, samoin näkymät Maitiaislahdelle. Liikuntarajoitteisille kulku Maitiaislahdelle on aika vaikeaa jyrkän rinteen takia, ja niinpä tontilla sijaitseva Terveyslampi on muodostunut tärkeäksi ulkoilukohteeksi. Maitiaislahdelle suuntautuvaa kalastustoimintaa on joskus harkittu, mutta tämä vaatisi hyvät pyörätuoliluiskat ja laiturit lahden rantaan. Reumalla on juuri käynnissä remontti, jonka jälkeen siellä tulee olemaan muun muassa uusi kahvila. Heinolan asukkaat eivät yleisesti ole piipahtaneet Reumalla, mutta tämä ehkä muuttuu Reuman laajennuksen myötä. Sekä Reumasäätiön sairaalan henkilökunta että asiaakkaat ovat toivoneet parempia näkymiä alas Maitiaislahdelle. Aivan lahden rannasta puita ei voi kuitenkaan raivata, sillä lahdella pesivät linnut häiriintyisivät. (Jaana Pollarin haastattelu 16.3.2006) SWOT Vahvuudet Kansallisen kaupunkipuiston läheisyys. Tiivis yhteys veteen, paljon rantaa. Paljon työpaikkoja. Lähellä luontoa. Lintuvesi. Heikkoudet Tommolan läpi kulkeva raskas liikenne ja sen aiheuttamat meluhaitat. Teollisuuden aiheuttamat melu- ja hajuhaitat. Rehevöitynyt Maitiaislahti. Puutteet kevyen liikenteen reitistössä. Mahdollisuudet Yhtenäinen virkistysreitti Maitiaislahden ympäri Liikenteen ongelmien ratkaiseminen. Reuman ja Maitiaislahden yhteyden vahvistaminen Maitiaislahden virkistysarvojen parantaminen: uimaranta, kalastus Lahden rantojen erilaisten luonteiden esilletuominen. Uhat Saastuminen, happikuolema. Alueen autioituminen, jos teollisuus syystä tai toisesta taantuu. Suhdanneherkät teollisuudenalat, rakennemuutos teollisuudessa, tuotannon ulkoistaminen ja työpaikkojen häviäminen alueelta. Kuva 35: Selänteellä sijaitseva Reuma pilkottaa puiden latvojen yli lintutornille lahden toiselle puolelle. Kuva 36: Panoraamanäkymä Reuman toiseksi ylimmän kerroksen potilashuoneesta. Kuva 37: Talvellakin Maitiaislahti on tärkeä ja suosittu virkistysalue. 36 37 17

Katarina Surakka Tulevaisuudennäkymät Kehitysmahdollisuudet Seuraavassa olemme pohtineet kolmea vaihtoehtoista kehitysmahdollisuutta Maitiaislahden ympäristöön. 0-visio kehitys jatkuu nykyisellään 0-visiossa nykyinen tilanne ei juurikaan muutu. Maitiaislahden ympäristön tuotantolaitokset kehittävät tuotantoaan maltillisesti, ja tuotannon edellytykset pysyvät samana kuin nykyisin. Haastattelujen perusteella näköpiirissä ei ole suuria laajennustarpeita, tuotantolaitokset mahtuvat tulevaisuudessakin omille tonteilleen. Liikenteen ongelmat kaipaavat korjaamista niin raskaan ajoneuvoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin osalta. Ympäristön tila kohenee jo tehtyjen toimenpiteiden myötä. Maitiaislahden veden laatu paranee hitaasti, eikä ilman laatukaan huonone. Yhdyskuntarakenne pysyy entisellään, tosin yleinen kehitys palveluiden keskittymisessä voi johtaa Tommolan palveluiden vähenemiseen. Maiseman muutokset nykyiseen ovat vähäisiä Yleinen pensoittuminen saattaa sulkea näkymiä Maitiaislahdelle, ellei hoitotoimenpiteistä huolehdita. Tämän harjoitustyön suunnitelmat perustuvat tähän 0-vaihtoehtoon, jota pidämme todennäköisimpänä vaihtoehtona. Garten +Landschaft 7/2004 www.unikuva.net 1-visio teollisuus taantuu vähän 1-visiossa suhdanneherkimmät teollisuudenalat taantuvat Heinolassa. Niitä ovat erityisesti vientivetoiset saha ja fluting-tehdas. Sahanniemen kärki ja Rautsalo vapautuvat muuhun käyttöön suurteollisuuden hävitessä. Rautatieliikenne Rautsaloon loppuu, joten ratakin voidaan purkaa tarpeettomana. Turun Juva Oy Garten +Landschaft 7/2004 Yhdyskuntarakenne ei juurikaan muutu. Nykyisen sahan tontin voisi periä jokin muu teollisuuden ala, joka kaipaa vapaata tonttia. Rautsalon tehdasalue jäisi ehkä tyhjilleen, ellei laajaa tonttia ottaisi käyttöönsä jokin muu teollisuudenala. Tilansa puolesta tontille olisi mahdollista perustaa myös laajempi (pien-)teollisuusalue usealle, toisiaan tukevalle alalle. Virkistyskäyttöön vapautuisi uutta maa-alaa, tosin maaperän puhtaus olisi varmistettava. 2-visio teollisuus häviää Maitiaislahden rannoilta 2-visio on äärimmäinen tulevaisuudenvisio, jossa kaupungin perinteinen teollisuuden tuotantoalue tyhjenisi. Kaikki Maitiaislahden ympäristön teollisuuslaitokset lopettaisivat toimintansa. Aivan kantakaupungin kupeessa vapautuisi huomattavat maa-alat esimerkiksi asuntorakentamiseen. Heinola terästäisi imagoaan tietotyöläisen laadukkaana asuinpaikkana, ja kaikkein halutuimmat asunnot sijaitsisivat Sahanniemen ja Rautsalon rannoilla. Rata ja ratapenger voitaisiin purkaa, ja Maitiaislahden veden laatu paranisi huomattavasti veden vaihtumisen parantuessa. Maitiaslahden yli voitaisiin rakentaa silta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. 18

Suunnitelmat Eri alueiden luonne-erot Maitiaislahti on Jyrängönvirrasta pohjoiseen pistävä pitkä, kapea lahdelma. Se sijaitsee kapeassa murroslaaksossa ja erottaa Sahanniemen ja Rautsalon toisistaan. Sen itä- ja länsipuolen rannoilla on hyvin erilaiset luonteet. Maitiaislahden länsipuoli on maastoltaan tasaisempaa kuin itäpuoli ja siellä on paljon rakennettuja alueita; teollisuusalueita ja asuinrakentamista. 39 Teollisuus asettui Heinolaan alun perin lähelle rantaa ja keskustaa nykyisen Tommolan ja Sahanniemen alueelle. Teollisuuden perässä syntyi uusi asuinalue, Tommola, asutuksen levittäytyessä keskustan ulkopuolelle. Maitiaislahden itäpuoli on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja vaihteleva. Alue on suurilta osin rakentamatonta talousmetsää, joka on havupuuvaltaista kangasmetsää. 38 Periaateleikkaukset kertovat Maitiaislahden rantojen erilaisesta luonteesta (kuva 38). Kuva 38: Periaateleikkauksia Maitiaislahtea pitkin pohjoisesta etelään. Ylin leikkaus on Vanerin kohdalta, seuraava Tommolan asuinalueen kohdalta ja kolmas Sahan ja Flutingin kohdalta. Kuva 39: Näkymä Maitiaislahden ylittävän ratapenkereen luota pohjoiseen. 19

40 43 Liikenne Läpiajokielto Suunnitelmassa Lampikadulle ja Urheilukadulle asetetaan kielto raskaan ajoneuvoliikenteen läpiajolle. Sekä pohjoisesta että etelästä Sahanniemeen ja Rautsaloon saapuva raskas ajoneuvoliikenne ohjataan kulkemaan Mustanportinkadun ja Reumantien kautta. Osa pohjoisesta päin saapuvasta raskaasta liikenteestä tulee suoraan Lakeasuontietä pitkin Maitiaislahden päähän. Läpiajokieltojen ansiosta turvallisuus ja viihtyisyys kasvavat sekä harjun seudun puistoalueilla että Tommolassa. Asukkaita häiritsevä melu Tommolankadulla vähenee huomattavasti. Uusi kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylä Reumantien ja Vanerinkadun risteykseen rakennetaan uusi kiertoliittymä. Tämä helpottaa kuorma-autojen ja rekkojen kulkemista. Kiertoliittymän keskiympyrän halkaisija on noin 30 metriä. Vanerinkadulle rakennetaan kevyenliikenteenväylä, joka sieltä puuttuu. Kadun länsipuolelle tulee polkupyörätie ja itäpuolelle kadun ja Maitiaislahden väliin erillinen kapea jalkakäytävä Kuva 40: Liikenteen ongelmien ratkaisut. Kuva 41 ja 42: Nykytilanne Vanerinkadulla sekä risteysalueella. Kiertoliittymään johtavat tiet valaistaan yhtenäisesti 100 metrin matkalta. Lisäksi Vanerinkadulle asennetaan uudet katuvalot ajoväylän ja polkupyörätien väliselle alueelle. 41 44 Kuva 43: Kaavio osoittaa kiertoliittymän mahtuvan mainiosti risteysalueelle. Kuva 44 ja 45: Periaateleikkaukset a-a Vanerinkadulta ja b-b uudesta kiertoliittymästä 1:500. 42 45 20

Reitistö kevyelle liikenteelle Maitiaislahden ympäristöön kohdistuu virkistyskäyttötarpeita, siksi uudet yhteydet ja reitti Maitiaislahden ympäri ovat tärkeitä. Reitti palvelee sekä lähiseudun asukkaita että työmatkalaisia. Reumasäätiön sairaalan hyväkuntoiset asiakkaat harrastavat vapaa-aikanaan ulkoilua Maitiaislahdenkin maisemissa. Maitiaislahden rantareitti on myös osa seudullisia yhteyksiä. Kansallisen kaupunkipuiston harjureitti on noin 8 km pituinen reitti Heinolan kirkonkylältä etelään Ilvesreitin alkuun asti. Se kulkee pääosin Heinolan harjua pitkin Maitiaislahden pohjois- ja länsipuolella. Harjureitille on liityntäreitti Reumalta ja Sataojan luontopolulta Maitiaislahden pohjoispuolelta. (Arslanbayrak et.al. 2005) Maitiaislahden itäpuolella sijaitsee Sataojan luontopolku. Luontopolku kulkee pääosin tavallisella metsätalousalueella. Luontopolku kulkee myös kolmen järven vierestä sekä läpi luonnonsuojelualueen, joka on lehtotyypin metsää. Polun pituus on noin 5 kilometriä. Eräs heinolalaisten suosituista ulkoilureiteistä kulkee jo nykyisinkin Maitiaislahden ympäri. Talvisin Maitiaislahti on ulkoilijoiden kovassa käytössä. Jäällä risteilee polkuja, latuja ja moottorikelkan jälkiä. Merkittävimmät kohdat, joista jäälle saavutaan, ovat lahden pohjukassa lintutornin luona sekä lahden eteläpäässä rautatiesillan kupeessa. 47 46 Kuva 46: Maitiaislahden ympäristön reitistö. 1/20000. Kuva 47: Sisäänkäynti jääreiteille Maitiaislahden pohjukassa lintutornin lähellä. 21

Maitiaislahden reitistö Uusi polkumainen kevyen liikenteen yhteys seurailee tiiviisti Maitiaislahden rantoja. Reitti on jaettu viiteen eri luonteiseen osaan: Saha, Rata, Ruovikko, Metsä ja Silta. Reitti on vapaasti maastossa kulkiessaan osin vaikeakulkuinen. Osaan reittiä mahdollistetaan pääsy ja kulku liikuntaesteisille. Oleva rautatiesilta ja -penger valaistaan harkitusti. Rata -osuudella reitti seurailee käytössä olevaa rautatietä ja kulkee radan pengertä myöten. Ruovikko -osuudella on syytä rakentaa osa polkua pitkospuille maaston kulumisherkkyyden tai kosteuden vuoksi. 49 Niina Alapeteri 50 48 52 Kuva 48: Kaaviokuva Maitiaislahden kiertävästä reitistä. Kuvat 49-53: Kuvia reitin eri osa-alueiden varrelta. 51 53 22

Sahanniemen reitti Suunnitelmassa yhdistetään Kymijoen puolella kulkeva ulkoilutie Maitiaislahdelle. Uusi reittiosuus kulkee Sahanniemen teollisuusalueen rantaa pitkin UPM:n sahan tontin ympäri. 54 Suunnitelma pohjautuu ajatukseen, että rannat saadaan kaikkien vapaaseen käytöön. Rannat ovat nykyään suosituimpia ulkoilualueita. Sahanniemen teollisuus ei enää tarvitse rantoja toimintaansa. Uittoa ei ole tapahtunut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Sahalla on pieni proomulaituri, joka on enää todella harvoin käytössä. Suunnitelma toteutetaan kaupungin ja sahan yhteistyönä. Reitti vaatii kaavamuutoksen. Se voidaan merkitä kaavaan ohjeellisena kevyen liikenteen yhteytenä. UPM Saha voi vuokrata tarvittavan maaalan kaupungille. Kaupunki vastaa polun kunnossapidosta, reitti ei kuitenkaan ole talvikunnossapidettävä. Sahanniemen kiertävä reitti ei sovellu liikuntaesteisille. Kulkuväylänä on sorapolku, välillä kuljetaan puisia laitureita pitkin. Suunnitelmassa aidataan kapea rantakaistale ulkoilureitin tarpeisiin. Aita on mahdollisimman matala, n. 1,3m, mutta tarpeen vaatiessa se voi turvallisuussyistä olla korkeampi. Työntekijät pääsevät tarvittaessa rantaan porttien kautta. Paikoin rantaa voidaan muokata ja vahvistaa. Reitin varrella on erilaisia laiturimaisia levähdyspaikkoja. Sahanniemen kärkeen on rakennettu täyttömaasta niemeke, jotta junanvaunut mahtuisivat kääntymään. Koska raiteet eivät enää ole käytössä, paikka toimii osana reittiä sen yhtenä levähdyspaikkana. Ympäristö siistitään, koivikko pidetään yksilajisena ja sitä harvennetaan tarvittaessa. Niemekkeen keskellä kulkeva ratapenger pidetään avoimena. 55 Kuva 54: Sahan tontin reunaa nykyisellään. Oikealla puolella Kymin virta. Kuvat 55 ja 56: Sahanniemen kärjessä sijaiseva niemeke koivuineen nykyään ja havainnekuva siistitystä levähdyspaikasta. Kuvat 57-60: Materiaalien kirjoa sahalla. 56 Sahan kiertävältä reitiltä avautuu luonnollisesti hieno näkymä vesistöön, mutta ideana on myös päästä lähemmin tarkastelemaan sahan sisäisiä maisemia ja toimintoja. Reitin varrella näkyvät ja tuoksuvat sahan tuotteet ja raaka-aineet. Kulkija voi ihailla korkeita puru- ja kuorikekasoja, tukkipinoja ja valmista sahatavaraa. 57 58 59 60 23

61 62 Kuva 61: Sahanniemen kiertävän reitin yleissuunnitelma 1:4000. Kuvat 62: Periaateleikkaukset Sahanniemen reitin varrelta. 24

Reuna-alueet Maitiaislahden alueella on useita joutomaa-alueita, jotka on esitetty kuvassa 63. Nämä reunamaat toimivat nykyisellään hieman epämääräisinäkin välitiloina tai suojavyöhykkeinä. Näitä alueita on tarkoitus muokata ja siistiä vähin vaivoin käytettävämmiksi. Toisaalta tuotantomaisemaan sopii myös alueiden käyttäminen suunnitelmallisesti tuottamaan esimerkiksi koivua. Maitiaislahden virkistysarvojen parantamiseksi voidaan harkita myös uimarannan perustamista asutuksen lähelle. Käkikadun asuinalueen ja ratapenkereen välissä sijaitsevan reitin osan yhteydessä oleva reuna-alue on kasvanut aiemmin koivikkoa, mutta se on nyt raivattu paljaaksi. Tälle paikalle on esitetty isutettavaksi matalaa pensaskasvillisuutta. Suorat linjat ja selkeät istutuskuviot korostavat Maitiaislahden länsirannan rakennettua luonnetta. Reuna-alueet Maitiaislahden ympäristössä ovat sopivia paikkoja erilaisille maisema- ja ympäristötaideteoksille. Sahan ja Vanerin tonttien sisäänkäyntien yhteydessä olevilla reuna-alueilla voi esitellä esimerkiksi tehtaiden historiaa tai niiden käyttämiä raaka-aineita erilaisten asetelmien ja istutusten avulla. Garten + Landschaft 7/2004 63 67 Garten + Landschaft 2/2004 64 Kuva 63: Kaavio näyttää suurimmat reuna-alueet Maitiaislahden ympäristössä. Kuva 64: Käkikadun ja radan välissä on nykyisinkin pohjois-eteläsuuntainen, ulkoilijoiden suosima kulkuyhteys. 65 68 Kuva 65: Luonnos reuna-alueen järjestelystä. Kuva 66: Leikkaus alueesta 1:1000. Kuvat 67 ja 68: Tuotantomaiseman uudelleenkäsittelyä sekä ympäristötaidetta Saksassa. 66 25

Ruovikkoreitti Kevyen liikenteen polku jatkaa Sahanniemen reittiä ja seurailee Maitiaislahden rantaa. Rantaan saavutaan heti vaneritehtaan jälkeen. Rannan sekalehtimetsää hoidetaan valikoivasti harventaen siten, että suositaan tervaleppää. Kannaksen kaventuessa polku yhtyy Vanerinkadun jalankulkutiehen. Jalankulkutieltä on yhteys lintutornille. Maitiaislahden pohjoispäässä eroaa jalankulkutiestä polku, joka kulkee rannan koivikossa. Koivikon hoitotöissä suositaan jatkossakin koivua. Uusi polku kiertää linnustolle tärkeän ruovikon. Reuman kohdalla liikuntaesteisille järjestetään kulkumahdollisuus laitureille lähelle vedenrajaa. Reuman ja Maitiaislahden yhteyttä parannetaan myös visuaalisesti harventamalla puustoa sairaalan ja lahden välistä. Laiturien jälkeen polku muuttuu vaativammaksi metsäpoluksi, joka seurailee Maitiaislahden rantaa sen itäpuolen metsäjyrkänteillä. Metsänhoidossa suositaan jatkossa mäntyä, tavoitteena on lisätä männyn osuutta nykyisin kuusivaltaisilla ranta-alueilla. 69 70 Kuva 69: Maitiaislahden pohjukan ja yleissuunnitelma 1:4000 Kuva 70: Havainnekuva laituritasosta ruovikon reunalla. 26

Lähteet Kirjalliset lähteet: Aapeteri, Hakala, Nousiainen, Heinolan kansallinen kaupunkipuisto, perusselvitys ja strateginen maisemanhoitosuunnitelma/metsät, rannat ja saaristo. Harjoitustyö kulttuurimaiseman suojelu ja hoito -kurssille, 2005. Arslanbayrak, Surakka, Svärd, Heinolan kansallinen kaupunkipuisto, perusselvitys ja strateginen maisemanhoitosuunnitelma/harjualue. Harjoitustyö kulttuurimaiseman suojelu ja hoito -kurssille, 2005. Endén Rauno, Heinolan kaupungin historia 2 (1900-1939), Jyväskylä 1989 Herranen Timo, Heinolan kaupungin historia 3 (1940-1996), Jyväskylä 1989 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Maitiaislahden kunnostus (Yleissuunnitelma) Heinola, 20.9.1990. StoraEnso, Heinolan fluting-tehtaan EMAS-ympäristöselonteko 2003. Karttalähteet: Maaperäkartta 1:20 000, 3112 08 Heinola, vuodelta 1991. Maaperäkartta 1:20 000, 3112 11 Konnivesi Peruskartta 1:20 000, 3112 08 Heinola. Peruskartta 1:20 000, 3112 11 Konnivesi. Kallioperäkartta 1:100 000. Heinola. Kuvalähteet: Arslanbayrak, Pamela, 2006. Alapeteri, Niina, 2005. EnsoGutzeit Oy:n Heinolan tehtaiden arkisto. Garten + Landschaft 2/2004 Garten + Landschaft 7/2004 Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Heinolan ortoilmakuva, Heinolan kaupunki, 2002. Rautamäki, Maija, 2005. Reumasäätiön sairaala / Lentokuva Vallas Oy. Turun Juva Oy:n www-sivut (http://www.turunjuva.fi) UPM Heinolan saha. Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen www-sivut, 2006. (http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/) http://www.oiseaux.net http://www.unikuva.net Haastattelut: Reumasäätiön sairaala, Jaana Pollari 16.3. StoraEnso Heinolan Flutingtehdas, henkilöstöpäällikkö Matti Nurminen 16.3. Heinolan Ympäristötoimisto, Sinikka Koikkalainen 23.2. UPM Heinolan Saha, Keijo Porkka 23.2. StoraEnso Packaging Oy, Tehdaspäällikkö Jouni Lieskallio 23.2. Internet-lähteet: Heinolan kaupungin kaavoituskatsaus 2005. (http://www.heinola.fi/ NR/rdonlyres/BB27A7ED-55EB-4C7A-9B36-F429D681930C/0/ Kaavoituskatsaus2005.pdf) 4.5.2006 Heinolan kaupungin opaskartta (http://www.karttatiimi.com/heinola/ map.html) 4.5.2006 Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 (http://www.paijat-hame.fi/maka/ index.htm) 4.5.2006 UPM, Heinolan vaneritehdas (http://w3.upm-kymmene.com/upm/ internet/cms/upmcmsfi.nsf/$all/b57a6b68cd9e0ac22571010026 939F?Open&qm=menu,0,0,0) 4.5.2006 27