Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 20 4 IMATRAN VÄHITTÄISKAUPAN MARKKINAT Imatran vähittäisaupan marinoita uvataan tässä vähittäisaupan tarjonnan ja ysynnän suhteen. Vähittäisaupan tarjontaa uvaavat vähittäisaupan toimipaiamäärän ja myynnin ehitys. Tarjontaa verrataan myös Lappeenrannan tarjontaan, jotta saadaan mieliuva alueellisesta marinatilanteesta. Vähittäisaupan ysyntää uvataan marina-alueen ostovoimalla. Ostovoiman ehityseen vaiuttavat marina-alueen väestön lisäsi loma-asuaat seä venäläiset matailijat. Ostovoimaennusteiden pohjalta arvioidaan lisäliietilan tarvetta Imatralla. 4.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti Imatralla Vähittäisaupan toimipaia- ja myyntitiedot ovat Tilastoesusen untaohtaisesta yritystilastosta vuodelta 2005. Miäli aupan toimialalla on unnassa toimipaioja alle 3, myyntitiedot on jouduttu arvioimaan yleisten tilastojen pohjalta. Imatralla oli vuonna 2005 yhteensä 161 vähittäisaupan toimipaiaa ja yhteensä 287 auppapalveluiden eli vähittäisaupan, autoaupan ja ravintolatoiminnan toimipaiaa. Vähittäisaupan toimipaiat Imatralla 1997-2005 1997 2000 2003 2005 Pt-auppa 21 18 19 20 Pt-erioisauppa 3 3 3 3 Kiosit 24 17 14 11 Päivittäistavaraauppa ja iosit 48 38 36 34 Tavarataloauppa 3 3 3 4 Alo 2 2 2 2 Apteeit ja terveydenhoitoauppa 8 8 7 7 Huonealuauppa 5 5 6 7 Kodinteniiaauppa 8 7 8 8 Rautaauppa 5 7 7 8 Tilaa vaativa auppa yhteensä 18 19 21 23 Muotiauppa 33 28 28 32 Sisustusauppa 8 11 12 11 Pienet erioisaupat 51 54 51 48 Muu erioisauppa yhteensä 92 93 91 91 Vähittäisauppa 171 163 160 161 Autoauppa ja orjaus 64 63 64 60 Huoltamot 11 8 8 9 Ravintolat ja ahvilat 58 61 56 57 Vähittäis- ja autoauppa ja ravintola 304 295 288 287 Lähde: Tilastoesus Toimipaiamäärä on 2000-luvulla pysynyt ohtalaisen tasaisena. Tilaa vaativan aupan toimipaiamäärä on asvanut, un taas iosien määrä vähentynyt. Tämä on ollut yleinen trendi muissain suomalaisissa aupungeissa. Kiosiauppojen määrään on vaiuttanut osittain pienten auppojen sunnuntai-auiolon salliminen. Muotiauppojen määrä on pari viimeisen tarasteluvuoden aiana asvanut selvästi, miä on seurausta Imatranosen toriympäristön uudistusesta.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 21 Vähittäisaupan myynti vuonna 2005 oli Imatralla 200 miljoonaa euroa, autoauppa ja ravintolatoiminta muaan luien 290 miljoonaa euroa. Toimipaiamäärästä poieten vähittäisaupan myynti on asvanut tarastelujason aiana. Vähittäisaupan, autoaupan ja ravintolatoiminnan myynti on asvanut olmannesella ahdesan vuoden aiana. Eniten myyntiä ovat asvattaneet tavarataloauppa, rautaauppa ja autoauppa. Vähittäisaupan myynti Imatralla 1997-2005 milj. 1997 2000 2003 2005 Pt-auppa 44 43 50 50 Pt-erioisauppa 1 1 1 1 Kiosit 4 3 3 3 Päivittäistavaraauppa ja iosit 48 47 54 54 Tavarataloauppa 39 43 48 55 Alo 4 4 3 4 Apteeit ja terveydenhoitoauppa 11 13 16 15 Huonealuauppa 4 4 4 5 Kodinteniiaauppa 4 5 4 4 Rautaauppa 8 20 21 23 Tilaa vaativa auppa yhteensä 16 29 29 32 Muotiauppa 13 11 13 12 Sisustusauppa 1 2 2 2 Pienet erioisaupat 21 24 25 24 Muu erioisauppa yhteensä 36 37 40 38 Vähittäisauppa 154 174 191 198 Autoauppa ja orjaus 43 49 61 62 Huoltamot 9 9 10 12 Ravintolat ja ahvilat 13 14 14 16 Vähittäis- ja autoauppa ja ravintola 218 245 277 287 Reaalinen ehitys vuoden 2005 rahassa Vähittäisauppa 173 187 194 198 Vähittäis- ja autoauppa ja ravintolat 247 263 283 287 Lähde: Tilastoesus Myynti on Imatralla asvanut reaalisestiin lasettuna, eli un inflaation vaiutus myynnistä on puhdistettu. Vähittäisaupan myynti on reaalisesti asvanut tarastelujason aiana noin 15 %:lla eli parin prosentin vuosivauhdilla. Imatranosen toriympäristön muutos toteutettiin vuosina 2004-2005. Kosentorilla oli avajaiset sysyllä 2005. Vuoden 2005 myyntitiedoissa ei siis näy vielä Kosentorin vaiutusia. Aluvuonna 2005 myynti saattoi olla jopa heiompaa uin normaalisti remonttitöiden taia. Muotiaupan myynnin ehitystä on tarasteltu tämän taia taremmin ja ehitysen pohjalta on arvioitu vuoden 2006 myyntiä. Muotiauppaan uuluu angasauppa, lana- ja äsityöauppa, odintestiiliauppa, naisten vaateauppa, miesten vaateauppa, turis- ja nahaauppa, lasten vaateauppa, hattuauppa, yleisvaateauppa, enäauppa ja lauuauppa. Toimialalla oli vuonna 1997 yhteensä 33 toimipaiaa, vuonna 2005 toimipaioja oli ysi vähemmän. Suurin pudotus toimipaiojen määrässä tapahtui 1990-luvun lopussa. 2000-luvulla toimipaiamäärä on asvanut. Toimipaiamäärä on asvanut eniten yleisvaateaupassa ja naisten vaateaupassa. Kosentorin vaiutus muotiaupan myymälöihin näyy enemmän siinä, että toimialan aupat esittyvät Imatranoselle, miä parantaa toimialan vetovoimaa Imatralla. Liietoimintoja siirtyi mm. Mansialasta. Kesustaan tuli myös uusia myymälöitä, mutta ne orvasivat osittain muualta lopettaneita myymälöitä.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 22 Muotiaupan toimipaiat vuosina 1997-2005 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kangasauppa 5 2 2 2 2 3 3 Lana- ja äsityöauppa 3 4 4 3 3 2 2 Kodintestiiliauppa 1 1 1 1 1 1 Naisten vaateauppa 4 3 3 3 3 3 5 Miesten vaateauppa 1 1 Turis- ja nahaauppa Lasten vaateauppa Hattuauppa 1 1 1 1 1 1 1 Yleisvaateauppa 12 13 14 14 15 13 16 Kenäauppa 4 3 2 1 1 1 1 Lauuauppa 2 2 2 2 2 2 2 Muotiauppa yhteensä 33 28 29 27 28 26 32 Lähde: Tilastoesus Muotiaupan myyntiä jouduttiin osin arvioimaan. Myynti on tarastelujasolla heilahdellut jonin verran. Vuonna 2004 myynnin lasu johtunee osittain merittävistä uudistustöistä Imatranosella, jota vaiuttivat Kosenpartaan viihtyisyyteen ja toimivuuteen. Tämän jäleen myynti on asvanut, ja vuoden 2006 myynnin arvioidaan asvaneen lähes olmella miljoonalla eurolla vuodesta 2005. Reaalinen myynnin ehitys on ollut hieman myynnin arvon ehitystä nopeampaa, sillä hinnat toimialalla ovat piemmin laseneet uin nousseet. Muotiaupan myynti vuosina 1997-2006 milj. 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006* Kangasauppa 0,5 0,4 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 Lana- ja äsityöauppa 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,2 0,2 Kodintestiiliauppa 0,3 0,5 0,5 0,4 0,5 0,6 Naisten vaateauppa 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 Miesten vaateauppa 0,5 0,7 Turis- ja nahaauppa Lasten vaateauppa Hattuauppa 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Yleisvaateauppa 9,0 8,8 10,2 9,4 10,2 8,2 8,3 Kenäauppa 1,2 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,5 Lauuauppa 0,6 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5 0,6 Muotiauppa yhteensä 13,3 11,5 13,4 12,4 13,0 10,8 11,9 14,7 Muoti. vuoden 2005 rahassa 13,2 11,4 13,1 12,4 13,0 10,8 11,9 15,0 Punaiset luvut on arvioitu esimääräisten myyntien pohjalta 2006 on arvioitu pinta-alan asvun pohjalta Lähde: Tilastoesus Myyntiennuste on saatu tarastelemalla muotiaupan pinta-alan muutosta ja lasemalla myyntitehouudella uusien myymälöiden oonaismyynti. Muotiaupan pinta-ala asvoi noin 600 -m 2 :lla vuoden 1997 tilanteeseen verrattuna. Tämän arvioidaan lisänneen myyntiä vuoden 2005 tasosta noin neljännesellä. Marinoiden ooon nähden näyttäisi siltä, että noin 10 % ostovoiman siirtymästä on tätä autta saatu pysymään Imatralla.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 23 4.2 Vähittäisaupan myynnin ehitys Imatralla ja Lappeenrannassa Imatran vähittäisaupan myynnin ehitystä on verrattu Lappeenrannan ehityseen. Myynnin ehitys on suhteutettu vuoden 1997 myyntiin ja tätä uvataan indesillä. Kuvissa Imatran myynnin ehitys uvataan yhtenäisellä viivalla ja Lappeenrannan myynnin ehitys atoviivalla. Lähes joaisella toimialalla myynti on asvanut nopeammin Lappeenrannassa uin Imatralla. Poieusen teee tilaa vaativa auppa, joa on rautaaupan ansioista asvanut nopeammin Imatralla uin Lappeenrannassa verrattuna 1997 tilanteeseen. Myös ravintoloiden ja ahviloiden myynti on Imatralla asvanut nopeammin. Koo vähittäisauppa on ahdesassa vuodessa asvanut Lappeenrannassa 40 % ja Imatralla 30 %. Imatran ja Lappeenrannan myynnin ehitys 1997-2005 (ind. 100 = 1997) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1997 2000 2003 2005 Pt-auppa Imatra Tavarataloauppa Imatra Muotiauppa Imatra Muu erioisauppa Imatra Pt-auppa Lpr Tavarataloauppa Lpr Muotiauppa Lpr Muu erioisauppa Lpr Lähde: Tilastoesus
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 24 Imatran ja Lappeenrannan myynnin ehitys 1997-2005 (ind. 100 = 1997) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 1997 2000 2003 2005 Tilaa vaativa auppa Imatra Auto- ja varaosaauppa Imatra Huoltoasemat Imatra Ravintolat, ahvilat Imatra Tilaa vaativa auppa Lpr Auto- ja varaosaauppa Lpr Huoltoasemat Lpr Ravintolat, ahvilat Lpr Koo v Imatra Koo v Lpr Lähde: Tilastoesus Myynnin ehitystä on tarasteltu taremmin hypermarettien ja tavaratalojen osalta, sillä näistä on saatu tarempia tietoja. Kummassain aupungissa tavarataloaupan myynti asvoi voimaaasti vuonna 2001, tämän jäleen asvuvauhti on hidastunut selvästi. Tavarataloaupan myynti on useana vuotena pysynyt ohtalaisen tasaisena molemmissa aupungeissa. Vähittäisaupan myynnin asvu on siis anavoitunut muualle uin hypermaretteihin ja tavarataloihin. Tarastelussa ei ole muana alennustavarataloja uten Minimania ja Tomannia, joiden myynnin tiedetään yleisesti asvaneen hyvin voimaaasti viime vuosina.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 25 Imatran tavarataloaupan ehitys 2000-2006 Milj. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Prisma 25 28 30 31 31 31 30 Euromaret 11 11 11 9 11 12 12 Citymaret 21 23 24 25 24 23 24 Yhteensä 57 62 65 65 65 65 66 Muutos 9 % 5 % -1 % 1 % 0 % 1 % Lähde: Kaupan maailma - marinaatsaus Lappeenrannan tavarataloaupan ehitys 2000-2006 Milj. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Prisma 34 38 39 40 40 40 41 Anttila 12 12 12 13 14 15 16 Citymaret 14 19 23 24 24 25 26 Euromaret 24 26 25 24 23 22 22 Yhteensä 84 95 99 101 102 102 104 Muutos 13 % 4 % 3 % 0 % 1 % 2 % Lähde: Kaupan maailma - marinaatsaus Vaia Euromaret sijaitsee eseisellä paialla, sen myynti ei ole 2000-luvulla asvanut merittävästi.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 26 4.3 Marina-alueen väestö Imatran marina-alueeseen uuluvat Imatran aupungin lisäsi Ruoolahti, Rautjärvi ja itäiset osat Joutsenosta. Näiltä alueilta asuaat äyvät pääosin Imatralla erioisauppaostosilla. Ruoolahden luoteisosista äydään ostosilla jonin verran Mielissä ja Rautjärveltä Savonlinnassa. Imatralta äydään ostosilla myös Lappeenrannassa. Päivittäistavaroita ostetaan merittävästi omasta unnasta. Imatran marina-alueen väestö vuosina 1995, 2000, 2005 ja ennuste vuosille 2010, 2015, 2020 ja 2025 Vuosimuutos 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2005-2015 2005-2025 Imatra 32 057 30 663 29 529 28 823 28 180 27 661 27 219-0,5 % -0,4 % Rautjärvi 5 121 4 619 4 273 3 921 3 610 3 361 3 184-1,7 % -1,5 % Ruoolahti 6 402 6 204 5 897 5 718 5 551 5 427 5 332-0,6 % -0,5 % Joutseno itäiset osat* 2 879 2 749 2 528 2 532 2 535 2 537 2 534 0,0 % 0,0 % Marina-alue 46 459 44 235 42 227 40 994 39 876 38 986 38 269-0,6 % -0,5 % * Jänhiälä, Korvenylä, Kuurmanpohja, Ahola * 2010, 2015, 2020, 2025 arvioitu oo unnan väestöennusteen pohjalta Lähde: Tilastoesus, väestöennuste 2007 Marina-alueella asuu tällä hetellä noin 42.000 asuasta. Asuasluu on hieman lasussa. Kymmenen vuotta sitten asuaita oli 45.500 eli noin ahdesan prosenttia enemmän uin nyyään. Väestön ennustetaan yhä lasevan, oo marina-alueella noin puolen prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2020 marina-alueella ennustetaan olevan asuaita 39.000. Väestön väheneminen on suurinta Rautjärvellä, un taas Joutsenossa väestömäärän ennustetaan pysyvän nyyisen tasoisena. Väestöennuste perustuu Tilastoesusen ennusteeseen, joa tehdään trendimenetelmällä, ja se pohjautuu pääasiassa tähänastiseen väestön ehityseen. Imatran väestön iäjaauma suuralueittain 31.12.2005 0-15 v. 16-24 v. 25-64 v. 65- v. Yhteensä osuus Vuosennisa 1 170 636 3 885 1 665 7 356 25 % Mansiala 1 793 1 154 5 943 2 101 10 991 37 % Imatranosi 1 690 1 135 5 881 2 274 10 980 37 % Muu 38 33 102 29 202 1 % Yhteensä 4 691 2 958 15 811 6 069 29 529 100 % 0-15 v. 16-24 v. 25-64 v. 65- v. Yhteensä Vuosennisa 16 % 9 % 53 % 23 % 100 % Mansiala 16 % 10 % 54 % 19 % 100 % Imatranosi 15 % 10 % 54 % 21 % 100 % Muu 19 % 16 % 50 % 14 % 100 % Yhteensä 16 % 10 % 54 % 21 % 100 % Lähde: Imatra Imatran aupungissa väestö ei ole sijoittunut tasaisesti. Vuosennisalla asuu neljännes imatralaisista ja Mansialassa seä Imatranosella molemmissa 37 % imatralaisista. Vuosennisalla väestö on hieman esimääräistä iääämpää.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 27 Vähittäisaupan toimintaedellytysiin on myös loma-asuailla vaiutusta. Imatralla lomaasuaita on ohtalaisen vähän, mutta ympäristöunnissa enemmän. Loma-asuaiden määrää on arvioitu möien määrän pohjalta. Osa möeistä on pääosin äytössä omilla untalaisilla, joten nämä eivät lisää marina-alueen väestöpotentiaalia. Kosenparras houuttelee myös matailijoita ja loma-asuaita. Loma-asuaita tarasteltaessa otettiin huomioon myös Puumalan loma-asuaat, sillä nämä äyvät ostosilla myös Imatralla. Marina-alueella on yhteensä 7500 möiä, joista eri unnassa asuvien möejä on 6000. Eri maaunnassa asuvien möejä on tästä 3200 möiä eli hieman alle puolet. Ulopaiauntalaisia loma-asuaita arvioidaan tarasteluunnissa olevan yhteensä 18.000. Näistä osa asuu naapuriunnassa ja on näin jo muana marina-alueen väestöpohjassa. Osa Puumalan loma-asuaista suuntautuu Imatran sijaan Mieliin. Näin Imatralla arvioidaan olevan noin 10.000 marina-alueen ulopuolisilta alueilta tulevaa lomaasuasta, joiden ostovoimapotentiaalilla voi olla meritystä Imatran vähittäisauppaan ja palveluihin. Loma-asuaiden määrän ennustetaan asvavan. Pääosa asvusta ohdistuu Puumalaan. Vuonna 2020 alueella arvioidaan olevan noin 13.000 marina-alueen ulopuolisilta alueilta tulevaa loma-asuasta. Kesämöit omistajan asuinunnan muaan 31.12.2005 ja loma-asuaat 2005-2020 Ysityisen Samassa Eri unnassa Omistaja Ulopaiauntalaiset loma-asuaat omistusessa unnassa asuvien möit asuu eri olevat möit asuvien möit maaunnassa 2005 2010* 2020* Imatra 179 113 66 43 198 203 214 Rautjärvi 1 156 343 813 279 2 439 2 434 2 424 Ruoolahti 2 930 543 2 387 655 7 161 7 339 7 710 Puumala 3 197 485 2 712 2 248 8 136 9 374 12 443 Yhteensä 7 462 1 484 5 978 3 225 17 934 19 350 22 791 Imatran loma-asuas potentiaali 10 000 11 000 13 000 Lähde:Tilastoesus, Santasalo Ky
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 28 4.4 Venäläiset matailijat Imatralla Imatran vähittäisauppaan ja muihin aupallisiin palveluihin on oman väestöpohjan seä loma-asuaiden lisäsi myös venäläisillä matailijoilla suuri meritys. Venäläisten määrä Imatralla on ollut voimaaassa asvussa ja se myös näyy positiivisesti Imatran aupallisissa palveluissa. Venäläiset matailijat Kaaois-Suomen rajalla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2010E 2020E Kaii 1 050 000 1 230 000 1 510 000 1 530 000 1 550 000 1 680 000 1 860 000 2 160 000 2 630 000 - muutos vuodessa 17,1 % 22,8 % 1,3 % 1,3 % 8,4 % 10,7 % 3,0 % 2,0 % Imatralla 51 000 71 000 120 000 148 000 194 000 263 000 - osuus ävijoistä 3,4 % 4,6 % 7,1 % 8,0 % 9,0 % 10,0 % - muutos vuodessa 39 % 69 % 23 % 5,6 % 3,1 % Lähde: Ka-S raja-asemat, TAK Oy, Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2000 Kaaois-Suomen rajan autta tuli noin miljoona venäläistä matailijaa Suomeen. Vuonna 2006 matailijoita oli jo 1,9 miljoonaa. Imatralla äyneiden matailijoiden osuus on viimeisten vuosien aiana ollut asvussa. Tällä hetellä matailijoista noin ahdesan prosenttia äy Imatralla ja loma-uuausina vieläin suurempi osuus. Imatralla ävi vuonna 2006 noin 150.000 venäläistä matailijaa. Matailijoiden määrän ennustetaan asvavan esimäärin 2-3 prosentin vuosivauhdilla. Ennuste on varovainen ja asvu voi olla merittävästi ennustetta suurempaa. Imatralla äyvien osuuden ennaoidaan myös asvavan. Imatralla arvioidaan olevan venäläisiä matailijoita vuonna 2010 yhteensä noin 200.000 ja vuonna 2020 yhteensä 260.000. Pääosa venäläisistä matailijoista Suomessa on päivämatailijoita, vaia Imatralla venäläisten yöpyminen on asvanut merittävästi 2000-luvulla. Ohessa Imatran hotelleihin saapuneet otimaiset matailijat ja ulomaiset matailijat, joista suurin osa on venäläisiä. Kotimaisten matailijoiden määrä hotelleissa on nyt samaa tasoa uin 2000-luvun alussa, mutta ulomaisten määrä on asvanut lähes olminertaisesi. Imatran hotelleihin saapuneet 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kotimaiset 54 505 50 128 42 985 54 927 55 325 54 714 Ulomaset 11 343 13 441 14 787 21 320 29 762 40 958 Saapuneet yht. 65 848 63 569 57 772 76 247 85 087 95 672 Ulomaisten osuus 17 % 21 % 26 % 28 % 35 % 43 % Kotimaisten asvu -8 % -14 % 28 % 1 % -1 % Ulomasten asvu 18 % 10 % 44 % 40 % 38 % Lähde: Tilastoesus Euroopan unionin ulopuolelta saapuvat matailijat saavat veroetua EU:n maissa. Tax free edun saa aupoista, jota ovat liittyneet Global Refund -järjestelmään. Ostosen tulee olla vähintään 40 euroa, jotta saa edun. Tax free -auppa on Imatralla asvanut merittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 tax free - ostosia tehtiin Imatralla alle miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2006 jo 4,1 miljoonalla. Viimeisinä vuosina asvu on ollut erittäin voimaasta. 2007 vuoden ensimmäisinä uuausina auppa on asvanut 41 % edellisvuoden vastaavaan ajanohtaan nähden. Lappeenran-
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 29 nassa tax free -auppa on vielä nelinertaista Imatraan nähden, mutta asvu on siellä ollut hitaampaa uin Imatralla. Tax free -auppa Imatralla ja Lappeenrannassa 2000-luvulla milj. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I-IV Imatra 0,95 1,17 1,59 1,70 1,85 2,42 4,14 1,82 - muutos 23 % 37 % 7 % 9 % 31 % 71 % 41 % Lappenranta 11,21 10,72 11,16 13,10 17,58 7,26 - muutos -4 % 4 % 17 % 34 % 41 % Lähde: Global Refund Finland Oy Venäläiset äyttävät rahaa Imatralla muihinin uin tax free -ostosiin. Ta Oy:n teemän haastattelututimusen muaan 70 % venäläisistä osti jotain Imatralla ja esimäärin nämä äyttivät tuoteostosiinsa rahaa 213 euroa mataruoauntaa ohden. Palveluita (ei sis. majoitusta) osti 36 % venäläisistä, ja nämä äyttivät palveluihin esimäärin 83 euroa mataruoauntaan ohden. Venäläiset äyttivät arvion muaan Imatralla vuonna 2006 yhteensä 11 miljoonaa euroa tuoteostosiin ja palveluihin 2 miljoonaa euroa. Koonaisuudessaan venäläiset uluttivat Imatralla rahaa tuotteisiin ja palveluihin 13 miljoonaa euroa. Venäläismatustajien rahan äyttö Imatralla 2006 /mata- Ostajien Ei ostajien Ostot ruoaunta osuus osuus yht. milj. Elintarvieisiin 68 39 % 61 % 2,0 Vaatteet 280 34 % 66 % 7,0 Muut ostot 2,0 Tuoteostot esimäärin 213 70 % 30 % 11,0 Ravintolapalvelut 98 25 % 75 % 1,8 Kylpylä- ja vapaa-ajan palvelut 28 17 % 83 % 0,4 Muut palvelut 0,0 Palvelut* esimäärin 83 36 % 64 % 2,2 Yhteensä 13,2 * ei sis. majoituspalvelua Lähde: Ta Oy, Santasalo Ky 4.5 Asiaaspotentiaali Imatran esusissa Marina-alueen väestön pohjalta voidaan arvioida potentiaalisten päiväävijöiden määrää Imatran esustoissa. Imatralaiset ovat tärein asiaasryhmä Imatralla, vaia venäläisten matailijoiden määrä Imatralla onin suuri. Potentiaalisesti Imatran esusissa voi päivittäin asioida yhteensä 22.000 asiaasta, josta noin asi olmasosaa on imatralaisia. Potentiaalinen asiaaspohja on arvioitu olettaen, että imatralaiset asioivat esimäärin olme ertaa viiossa jossain aupallisessa esustassa Imatralla ja muiden paiauntien asuaat hieman harvemmin. Päivittäinen ävijämäärä vaihtelee merittävästi viionpäivän seä vuodenajan ja sesongin muaan.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 30 Potentiaaliset päiväävijät Imatran esusissa 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 500 600 700 1 300 600 1 100 1 300 700 2 900 2 900 1 300 2 700 2 100 2 000 1 700 14 800 14 400 13 800 Venäläiset Loma-asuaat Joutsenolaiset Ruoolahtelaiset Rautjärveläiset Imatralaiset 0 2005 2010 2020 Potentiaalinen päiväävijöiden määrä Imatralla on lasussa, miä johtuu väestön vähenemisestä marina-alueella. Venäläisten asvava määrä ei orvaa imatralaisten väestön vähenemistä. Pääosa venäläisistä matailijoista viipyy Imatralla vain päivän, yöpyjien määrä on asvussa, miä pidentää esimääräistä matan estoa. Yli 20 asteen paasessa ei ävelijöitä juuriaan ole.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 31 4.6 Marina-alueen ostovoima 2005 Vähittäisaupan ysyntää tarastellaan marina-alueen ostovoiman avulla. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima on lasettu Santasalo Ky:n Kesuset ja marinat alueet -tutimusen pohjalta, jossa päälähteinä on äytetty Tilastoesusen ulutustutimusta seä ansiotasotilastoa. Ostovoima ertoo alueen väestön ostoyvystä ja sen ohdistumisesta aupan eri toimialoille. Ostovoima ertoo alueen marinapotentiaalin muttei sitä, missä asuaat tämän potentiaalinsa äyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Imatralla oli vuonna 2005 vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 170 miljoonaa euroa. Tästä 80 miljoonaa euroa ohdistui päivittäistavaraauppaan, 30 miljoonaa tilaa vaativaan erioisauppaan ja lähes 45 miljoonaa muotiauppaan ja muuhun erioisauppaan yhteensä. Auto- ja varaosaaupan ostovoimaa imatralaisilla oli vuonna 2005 yhteensä 46 miljoonaa euroa ja vähittäisaupan, ravintolatoiminnan seä autoaupan ostovoimaa yhteensä 250 miljoonaa euroa. Koo Imatran marina-alueella eli Imatralla, Rautjärvellä, Ruoolahdella seä Joutsenon itäisissä osissa oli vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 240 miljoonaa euroa seä vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintolatoimintaan ohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 360 miljoonaa euroa. Imatran marina-alueen loma-asuailla oli Imatralle suuntautuvaa vähittäisaupan, autoaupan ja ravintolatoiminnan ostovoimaa yhteensä uusi miljoonaa euroa ja venäläisillä ymmenen miljoonaa euroa. Paiallisten ja lomailijoiden vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa Imatran marinaalueella oli vuonna 2005 yhteensä 257 miljoonaa euroa ja vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintolatoimintaan yhteensä ohdistuvaa ostovoimaa 386 miljoonaa euroa. Osa tästä ostovoimasta toteutui Imatralla, osa marina-alueen muissa unnissa ja osa marinaalueen ulopuolella. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima vuonna 2005 milj. euroa Imatra Rautjärvi Marinaalue Ruoolahti Joutseno* yhteensä Lomaasuaat Venäläiset Paialliset ja muut yhteensä Päivittäistavaraauppa 79 11 15 6 112 4 1 118 Alo 3 0 1 0 5 0 0 5 Apteeit 15 2 3 1 21 1 0 22 Tilaa vaativa auppa 28 4 5 2 39 2 1 42 Muotiauppa 17 2 3 1 23 2 5 30 Muu erioisauppa 26 3 5 2 36 3 1 40 Erioisauppa yhteensä 70 10 14 6 99 6 7 112 Vähittäisauppa yhteensä 167 24 32 13 237 12 9 257 Ravintolat ja ahvilat 22 3 4 2 31 2 1 33 Auto- ja varaosaauppa 46 6 9 4 65 4 0 69 Huoltamot 18 2 4 2 26 1 0 27 V, a ja ravintolat yht. 253 35 49 21 358 18 10 386 * itäiset osat Lähde: Tuomas Santasalo Ky Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa voidaan määritellä, miten Imatran vähittäisaupan tarjonta saavuttaa marina-alueella olevan ysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäisaupan toimialoihin ohdistunutta ostovoimaa unnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä taroittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulopuolelle ja positiivinen
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 32 vastaavasti sitä, että unnan myynti on suurempaa uin ostovoima, eli unta saa ostovoimaa alueen ulopuolelta. Ostovoimasiirtymät vuonna 2005 Myynti suhteutettuna imatralaisten ostovoimaan Myynti Ostovoima*Ov-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavaraauppa 89 79 10 13 % Alo 4 3 1 22 % Apteeit 14 15 0-3 % Tilaa vaativa auppa 38 28 10 36 % Muotiauppa 20 17 3 21 % Muu erioisauppa 33 26 7 26 % Erioisauppa yhteensä 90 70 20 29 % Vähittäisauppa yhteensä 198 167 31 18 % Ravintolat ja ahvilat 16 22-6 -28 % Auto- ja varaosaauppa 62 46 16 34 % Huoltamot 12 18-6 -34 % V, a ja ravintolat yht. 287 253 34 13 % Lähde: Santasalo Ky, Tilastoesus Alusi Imatran vähittäisaupan, autoaupan ja ravintoloiden myyntiä verrattiin imatralaisten ostovoimaan. Tavaratalojen myynti on jaettu eri toimialoille arvioidun tuoteohtaisen myynnin perusteella. Vuonna 2005 Imatran vähittäisaupan myynti oli noin 200 miljoonaa euroa. Vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa imatralaisilla oli yhteensä 170 miljoonaa euroa, eli ostovoimasiirtymä Imatralle oli 30 miljoonaa euroa. Toimialoittain suhteellisesti suurimmat ostovoimasiirtymät olivat erioisaupassa ja varsinin tilaa vaativassa erioisaupassa. Myös päivittäistavaraaupan myynti oli 10 miljoonaa euroa suurempaa uin imatralaisten ostovoima. Erioisauppa vetää ostovoimaa Imatran ulopuolelta.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 33 Auto- ja varaosaaupan ostovoimaa siirtyy Imatralle 16 miljoonaa eli olmannesen enemmän uin Imatran aupungin oma ostovoima on. Vastaavasti ravintolatoiminnan myynti oli lähes 30 prosenttia pienempää uin imatralaisten ostovoima. Tämä liittyy pitälle matailuun, lomalla äytetään osa ahviloiden ja ravintoloiden ostovoimasta. Myös huoltamoiden ostovoimasiirtymät olivat negatiiviset. Vähittäisaupan positiiviset ostovoimasiirtymät ertovat sen, että Imatra palvelee laajempaa marina-aluetta uin omaa untaa. Vähittäisaupan myyntiä verrattiin sisi myös marinaalueen ostovoimaan. Vertailu ertoo, mitä toimialat Imatralla ovat vahvoja oo marinaalueella, ja mitä toimialat onnistuvat heiommin vastaamaan oo marina-alueen ysyntään. Ostovoimasiirtymät vuonna 2005 Myynti suhteutettuna marina-alueen ostovoimaan Myynti Ostovoima*Ov-siirtymä milj. milj. milj. % Päivittäistavaraauppa 89 112-23 -20 % Alo 4 5-1 -13 % Apteeit 14 21-7 -32 % Tilaa vaativa auppa 38 39-2 -4 % Muotiauppa 20 23-3 -14 % Muu erioisauppa 33 36-4 -11 % Erioisauppa yhteensä 90 99-9 -9 % Vähittäisauppa yhteensä 198 237-39 -16 % Ravintolat ja ahvilat 16 31-15 -49 % Auto- ja varaosaauppa 62 65-3 -5 % Huoltamot 12 26-14 -53 % V, a ja ravintolat yht. 287 358-71 -20 % Lähde: Santasalo Ky, Tilastoesus Vähittäisaupan ostovoimaa oli oo marina-alueella 40 miljoonaa euroa enemmän uin oli Imatran vähittäisaupan myynti. Osa tästä ostovoimasta toteutui myyntinä marinaalueen pienemmissä unnissa ja osa siirtyi suurempiin esusiin uten Lappeenrantaan. Päivittäistavara- seä apteeiaupan ostovoima toteutuu yleensä lähellä. Niinpä marinaalueen pienempien untien pt-aupan ja apteeiaupan ostovoimasta suuri osa toteutuu omassa unnassa ja Imatran myynti näillä toimialoilla on selvästi pienempää uin alueen ostovoima. Marina-alueen tilaa vaativan aupan ostovoimasta vain asi miljoonaa euroa eli neljä prosenttia toteutuu alueen ulopuolella. Imatralaiset äyvät jonin verran ostamassa toimialan tuotteita Lappeenrannassa, mutta marina-alueen muista unnista äydään pääosin tiva-auppa ostosilla Imatralla. Myös auto- ja varaosaauppa on Imatralla vahvaa suhteessa toimialan ostovoimaan. Imatran muotiaupan myynti oli 14 % pienempää uin toimialan ostovoima marina-alueella ja muun erioisaupan 11 % pienempää. Nämä toimialat pystyvät ohtalaisesti siis vastaamaan marina-alueen ostovoimaan, mutta osa ostovoimasta siirtyy uitenin Lappeenrantaan ja muihin suuriin aupan esittymiin. Pieni osa toteutuu marina-alueen pienemmissä unnissa. Suuria siirtymiä on ravintolatoiminnassa seä huoltamoilla. Näiden toimialojen marina-alueen ostovoimasta puolet toteutuu Imatran ulopuolella.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 34 4.7 Marina-alueen ostovoima 2010 ja 2020 Imatran marina-alueen väestö vähenee. Väestön väheneminen on vielä sen verran hidasta, että ostovoima alueella on yhä asvussa, tosin merittävästi hitaammin uin väestön asvualueilla. Ostovoiman asvu pohjautuu ulutusen asvuun ja raenteen muutoseen. Erioisauppaan ohdistuva ostovoima asvaa nopeammin uin päivittäistavaraaupan. Erityisesti tilaa vaativa erioisauppa on voimaaasti asvava erioisaupan toimiala. Ostovoimaennuste perustuu ansiotason asvuun seä ulutusessa tapahtuviin muutosiin. Kulutusen ennustetaan asvavan Imatran marina-alueella, mutta väestön vanhenemisen taia hitaammin uin esimäärin Suomessa. Vuosiasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina 2005-2010 uin tämän jäleen. Ostovoiman ennustetaan asvavan esimäärin noin ahden prosentin vuosivauhdilla, pt-aupassa noin prosentin seä erioisaupassa noin olmen prosentin vuosivauhdilla. 2000-luvulla ostovoiman asvu on ollut tulevaa ennustetta selvästi nopeampaa, vaia alueen väestö on lasenut nopeammin uin sen ennustetaan tulevaisuudessa lasevan. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen ehitys. Miäli talouden ehitys muuttuu nousevasta lasevasi, on tällä vaiutusta ostovoimaennusteisiin. Taloudessa tapahtuvat muutoset vaiuttavat vähemmän päivittäistavaraauppaan ohdistuvaan ostovoimaan uin erioisauppaan tai palveluihin ohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat perusulututusta. Ostovoimaennustusiin vaiuttaa myös väestöennusteen taruus. Lisäsi ennusteisiin vaiuttavat myös venäläisten matailijoiden osalta Venäjän taloudessa tapahtuvat muutoset. Ostovoimaennustusen epävarmuus asvaa, mitä auemmasi ennusteita tehdään. Vastaavasti ennusteen epävarmuus lisääntyy, jos esimerisi venäläisten osuus uluttajajouossa asvaa. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima vuonna 2010 Paialliset ja muut yhteensä Marinaalue yhteensä Lomaasuaaläiset Venä- milj. euroa Imatra Rautjärvi Ruoolahti Joutseno* Päivittäistavaraauppa 87 12 17 7 122 6 2 131 Alo 3 0 1 0 4 0 0 5 Apteeit 18 3 4 1 26 1 0 27 Tilaa vaativa auppa 35 5 7 3 50 3 2 55 Muotiauppa 21 3 4 2 30 3 12 44 Muu erioisauppa 31 4 6 3 43 4 2 48 Erioisauppa yhteensä 87 11 17 7 123 9 16 147 Vähittäisauppa yhteensä 196 26 38 16 275 16 18 309 Ravintolat ja ahvilat 22 3 4 2 31 2 2 35 Auto- ja varaosaauppa 60 8 11 5 84 5 1 90 Huoltamot 25 3 5 2 35 1 0 36 V, a ja ravintolat yht. 302 40 58 25 424 25 21 470 * itäiset osat Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2010 marina-alueella ennustetaan olevan vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa lähes 280 miljoonaa euroa ja autoauppa seä ravintolatoiminta muaan luien yli 420 miljoonaa euroa. Loma-asuaat ja venäläiset matailijat tuovat lisäpotentiaalia ostovoimaan. Koonaisuudessaan alueella ennustetaan olevan vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintoloihin ohdistuvaa ostovoimaa 470 miljoonaa euroa
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 35 Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima vuonna 2020 Paialliset ja muut yhteensä Marinaalue yhteensä Lomaasuaaläiset Venä- milj. euroa Imatra Rautjärvi Ruoolahti Joutseno* Päivittäistavaraauppa 93 11 18 8 130 8 4 141 Alo 3 0 1 0 4 0 0 4 Apteeit 22 3 4 2 31 2 0 33 Tilaa vaativa auppa 44 5 9 4 61 5 4 70 Muotiauppa 26 3 5 2 36 4 21 61 Muu erioisauppa 35 4 7 3 49 5 3 57 Erioisauppa yhteensä 105 12 20 9 146 14 28 189 Vähittäisauppa yhteensä 222 26 42 19 310 24 32 366 Ravintolat ja ahvilat 22 3 4 2 30 3 2 35 Auto- ja varaosaauppa 74 8 14 7 103 9 2 114 Huoltamot 32 4 6 3 44 3 0 47 V, a ja ravintolat yht. 350 41 66 30 488 38 36 562 * itäiset osat Lähde: Tuomas Santasalo Ky Vuonna 2020 Imatralaisilla arvioidaan olevan vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintoloihin ohdistuvaa ostovoimaa 350 miljoonaa euroa, ja marina-alueella noin 490 miljoonaa euroa. Paiallisten asuaiden lisäsi loma-asuailla seä venäläisillä matailijoilla on marina-alueella toimialaan ohdistuvaa ostovoimaa yli 70 miljoonaa euroa. Loma-asuaiden seä venäläisten ostovoiman on ennustettu asvavan nopeammin uin paiallisten asuaiden. 4.8 Vähittäisaupan tilantarve 2020 Ostovoiman asvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liietilatarvetta Imatralla. Laselma pohjautuu marina-alueen ostovoiman asvuun ja laselmassa on äytetty nyyisiä esimääräisiä myyntitehouusia. Taremmat laselmat ovat liitteessä 8. Laselma ei erro, mihin aupalliseen esittymään tilatarve suuntautuu. Tähän vaiuttavat mm. nyyisten auppapaiojen ehittäminen ja mahdollisuudet uusiin auppapaioihin. Liietilatarpeesta on uitenin erotettu esustahauisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan aupan alueiden osuus. Bruttolaselma olettaa, että oo marina-alueen ostovoiman asvu toteutuisi uusien myymälöiden muodossa Imatralla. Nettolaselmassa on otettu huomioon se, että marinaalueen nyyiset liieet saavat osansa ostovoiman asvusta ja näin niiden myynti myös asvaa. Brutto- ja nettolaselma antavat vaihteluvälin, jona rajoissa uutta errosalaa vähittäis- ja autoaupalle tulee aupuniin aavoittaa. Miäli oo ostovoiman asvun oletetaan suuntautuvan uusiin liieisiin, Imatralla tarvitaan vuoteen 2020 mennessä uutta liiepinta-alaa noin 85.000 -m2. Tästä esusta-alueille lähinnä Imatranoselle ja Vuosennisalle ohdistuu noin 42.000 -m2 ja muille alueille eli Mansialaan seä Imatranosen ja Vuosennisan esustan ulopuolisille tilaa vaativan aupan alueille yhteensä 43.000 -m2.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 36 Kaupallisten palveluiden pinta-alan tarve Imatralla vuoteen 2020 mennessä Brutto -m 2 Netto -m 2 Muut alueet Tilantarve yhteensä Kesustaalueet Kesustaalueet Muut alueet Tilantarve yhteensä Päivittäistavaraauppa 2 200 1 000 3 200 1 200 500 1 700 Alo -100 0-100 0 0 0 Apteeit 1 500 600 2 100 400 200 600 Tilaa vaativa auppa 5 100 20 200 25 300 1 500 6 100 7 600 Muotiauppa 13 800 3 500 17 300 4 200 1 100 5 300 Muu erioisauppa 7 200 1 800 9 000 2 200 500 2 700 Erioisauppa yhteensä 26 100 25 500 51 600 7 900 7 700 15 600 Vähittäisauppa yhteensä 29 700 27 100 56 800 9 500 8 400 17 900 Ravintolat ja ahvilat 1 000 200 1 200 200 100 300 Auto- ja varaosaauppa 1 800 7 400 9 200 600 2 200 2 800 Huoltamot 1 200 4 600 5 800 400 1 400 1 800 Autoauppa ja ravintolat 4 000 12 200 16 200 1 200 3 700 4 900 Muut palvelut 8 100 3 500 11 600 2 500 1 100 3 600 Liietilatarve yhteensä 41 800 42 800 84 600 13 200 13 200 26 400 Lähde: Tuomas Santasalo Ky Osa ostovoiman asvusta suuntautuu todellisuudessa nyyisiin myymälöihin ja niiden myynti asvaa. Kaupallisten palveluiden nettopinta-alatarve Imatralla vuoteen 2020 mennessä olisi yhteensä 26.000 -m 2. Erioisaupan nettotilantarve tulevaisuudessa on yli 15.000 -m 2, josta puolet on tilaa vaativan aupan tarvetta. Autoaupan nettotilantarve on 2800 -m 2. Nettotarpeesta 13.000 -m 2 ohdistuu esusta-alueille ja 13.000 -m 2 esustojen ulopuolelle. Kesusta-alueille ohdistuu suurin osa pt-aupan, muotiaupan, pienten erioisauppojen ja palveluiden tilantarpeesta, un taas esustojen ulopuolelle suurin osa tilaa vaativan ja autoaupan tilantarpeesta. Suurin tilantarpeen lisäys nyyiseen liietilaantaan nähden on muotiaupassa. Venäläisten meritys muotiaupan tilantarpeessa on suuri, joten luvussa on myös jonin verran epävarmuutta. Osa muotiaupan samoin uin muunin aupan tilantarpeesta toteutuu tavarataloaupassa mm. Minimanin laajennusen myötä. Tilaa vaativan aupan lisätilantarve suhteessa nyyiseen liietilamäärään on toisesi suurin. Toimialan luonne ja ehitys huomioon ottaen lisätilantarve on todennäöisesti suurempi uin lasettu nettotarve. Ravintolatoiminnan ehitys viime vuosina on ollut hyvin hidasta, joten väestön väheneminen huomioon ottaen nettolisätilantarve toimialalla ei ole suuri. Uusia toimijoita tulee Imatralle myös ravintolatoimintaan, mutta uudet ysiöt ovat pääosin muualta orvautuvia ysiöitä.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 37 Imatran auppapalveluiden liietilamäärä 2007 ja aavoitusessa varauduttava lisätilantarve vuoteen 2020 mennessä Muut palvelut 13 500 3 600 Ravintolat, ahvilat 10 700 300 Autoauppa, orjaamot, huoltamot 20 100 4 600 Muu erioisauppa 9 700 2 700 Tilaa vaativaauppa 25 400 7 600 Muotiauppa 8 100 5 300 Nyyinen errosala Alo, apteeit ja terveysauppa 2 300 600 Tilantarve Imatralla 2020 Tavarataloauppa 23 900 Pt-auppa ja iosit 13 500 1 700 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 K-m2 Vuosennisalla K-maret on siirtynyt uusiin suurempiin tiloihin.
Unton uja Heiin atu Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 38 5 IMATRAT KESKUSTOJEN KEHITTÄMINEN JA UUDET KAUPPAPAIKAT Imatran esustoissa on tapahtunut positiivista ehitystä 2000-luvulla. Imatranosea on viime vuosina ehitetty voimaaasti ja Kävelyatu Kosenparras on saanut jatoa torialueen ehittämisestä. Myös liietilojen määrä Imatranosella on asvanut merittävästi. Vuosennisalla K-maret on siirtynyt uuteen liieiinteistöön Alon anssa. Myös Lidl on raentanut myymälänsä Vuosennisalle. Mansialassa Citymaret on laajentunut ja Mansiapaiassa on tapahtunut raenteellisia muutosia. Imatran esustat ehittyvät edelleen. Joaiseen olmesta aupallisesta esusesta on aupan haneita suunnitteilla tai vireillä. 5.1 Imatranosen ehittäminen ja uudet auppapaiat Imatranosella raennetaan yhä edelleen uutta liietilaa. Liietilaa on tulossa ävelyesustaan seä myös hieman auemmasi aupallisesta ytimestä. S-maret on raentumassa Helsingintien ja Olavinadun väliin. S-maretin myötä Imatranosen päivittäistavaraaupan tarjonta monipuolistuu. Tällä hetellä Imatranosella ei ole S-ryhmän pt-auppaa. S-maretilla on raennusoieutta noin 4500 -m 2, josta ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan noin 2000 -m 2. Loppu raennusoieus jää laajennusvarasi. III J uhaninatu Tuom aa nuja t Timon atu L app ee ntie Eeron uja Tu om aan uja Koulu atu Koulu atu Minimanin laajennus Reinonu ja Reino na tu F.O.Virtasen atu Tapion atu Es terin atu Kale n a tu Lap pee n tie Urho n atu Ko s enp arra s M atin atu Hei in a tu II J u an atu t III Liier Tain ionos entie II Liier M i on uja Helsi ngintie Es terin a tu Ka l en u ja Einonatu Va Ola vinatu Koul uatu S-maret Imatran os entie Kosentori E-talo Vireillä olevat haneet Hel singi nti e Pasinuja Mahdolliset muut uudet auppapaiat Kävelypainotteisuuden ehittäminen J utin atu Iäv alon uja Tor elin atu Topinuja Imatranosen ehittäminen
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 39 Minimani laajentaa nyyisellä liiepaiallaan. Laajennus tulee lähinnä osemaan muuta uin päivittäistavaraa eli mm. sisustusta ja rautaauppaa. Minimanin laajennus on oonaisuudessaan noin 2500 m 2, josta osa on toisen errosen asuntoja ja toimistoja. Ensimmäiseen erroseen tulee lisää liietilaa 2000 m 2, josta osan Minimani vuoraa edelleen. Kosentorin liieesuseen on raentumassa E-talo, joa täydentää Helsingintien suunnalta liieesusta. Talo on asuintalo, jona pohjaerroseen tulee liietilaa noin 400 m 2. Liietilat tulee suunnata esustahauiselle erioisaupalle ja palveluille. Kosentorille torin länsilaitaan on suunnitteilla lisäsi toriahvila/viinitupa-raennusta. Kosentorin asema Imatranosella vahvistuu siis edelleen. Kahvi/viinituvan raentaminen torin laitaan vilastuttaa toria. Imatranosella on vireillä olevien haneiden lisäsi muitain mahdollisia paioja, jonne voisi sijoittaa uutta liietilaa. Aivan ydinesustassa ei uitenaan ole monta mahdollisuutta lisätä luontevasti liietilaa. Napinulman sisäpiha on eseisellä paialla, mutta se ei tällä hetellä ole aupallisessa äytössä. Napinulman läpi ulee sisäinen yhteys, joa ei aupallisesti toimi tehoaasti. Sisäpihan ottamista aupalliseen äyttöön tulee tutia. Tämä vahvistaisi seä Kosentoria että Kosenparrasta ja yhdistäisi ne toisiinsa vielä nyyistä tehoaammin. Sisäpihan attaminen toisi myös esustaan aivattua atettua auppatilaa. Toinen mahdollinen uusi auppapaia ydinesustassa on Kosenhelmen laajentaminen pohjoissuuntaan. Kosenhelmi on Kosenpartaan varrella eseisellä paialla auppaatua. Kosenhelmen taana on tällä hetellä varastoraennus, jona voisi puraa auppaesusen laajennusen myötä. Laajennus tulisi liittää vetovoimaisine yhteysineen nyyiseen Kosenhelmeen, jotta se toimisi osana ävelyesustaa. Tässä yhteydessä Kosenhelmen liietiloja tulee järjestää uudelleen. Kaupallisen ydinesustan laajentamista Juanadun orttelin suuntaan on yritetty aioinaan, mutta ehitys pysähtyi orttelin iinteistöjen erilaisiin tavoitteisiin. Juanadun alupää avautuu Kosenpartaalle, joten atutilaa tulisi ohentaa ävelypainotteisena. Näin myös Kosenportin liieesus saataisiin paremmin yhdistymään ävelyesustaan.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 40 Juanadun raentaminen ävelypainotteisesi muuttaa atua viihtyisämmäsi. Mansialan tulevan uuden tien varressa Matinadun ja Heiinadun ulmassa on mahdollinen auppapaia. Paia ei sovellu esustahauiselle erioisaupalle, sillä alue on etäällä aupallisesta ytimestä. Paia soveltuu esimerisi päivittäistavaraaupalle tai muulle aupalliselle toiminnalle, joa ei tarvitse ydinesustatoimintoja ympärilleen. Helsingintien eteläpuolella Torelinadun varrella on tontti, joa voitaisiin pitällä aia välillä ottaa aupalliseen äyttöön. Tällä hetellä paialla on asuinraennus, josta omistajat ovat tulevaisuudessa luopumassa. Alueelle voisi suunnitella matailuun painottuvaa toimintaa, joa yteytyy Valtionhotelliin seä Kruunupuistoon. Alue ei sovellu ydinesustahauiselle erioisaupalle, sillä vilasliienteinen Helsingintie erottaa alueen esustan aupallisesta ydinalueesta. Lappeentien länsipäässä on Minimanin laajennusen lisäsi muutain potentiaalia. Alue on irrallaan ydinesustasta ja sitä tulee ehittää omana alueenaan. Alueen yhdistäminen aupalliseen ytimeen ei ole realistista, sillä Lappeentien iinteistöissä ei pohjaerrosissa ole liietiloja. Ja mitä auemmas Kosenpartaalta mennään, sitä enemmän liietiloista on toimistojen ja palveluiden äytössä. Lappeentien päässä nyyisen jääaappivarastona toimivan tontin voisi raentaa aupalliseen äyttöön. Tämä tulisi suunnata teniselle tilaa vaativalle erioisaupalle. Lappeentien päässä Helsingintien risteysessä olisi sopiva paia huoltoasemalle. Kouluadun ja Helsingintien ulmaus Teboilin eteläpuolella soveltuisi myös hyvin aupalliseen äyttöön. Paia toimii porttina Imatranoselle, joten sen aupuniuvallinen arvo tulisi ottaa huomioon aupallista toimintaa suunniteltaessa.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 41 5.2 Vuosennisan ehittäminen ja uudet auppapaiat Vuosennisalla aupallinen toiminta painottuu Vuosennisantielle ja Toriadulle. Viime vuosina Toriadun aupallinen painoarvo on asvanut ja vastaavasti Vuosennisantien vähentynyt. Toriadun ympäristöön on tullut uutta toimintaa, K-supermaret seä Lidl, mutta Vuosennisantiellä liietiloja on jäänyt tyhjilleen. Vuosennisantie on uitenin edelleen atiivinen esustahauisten erioisauppojen auppapaia. Toriadulla on tapahtumassa edelleen muutosia. S-maret siirtyy Vuosennisantieltä Toriadulle suurempiin tiloihin uuden ABC-aseman yhteyteen. ABC:n myötä ravintolapalvelut ja liiennematailupalvelut Vuosennisalla vahvistuvat. Agrimaret etsii uutta auppapaiaa Vuosennisalta. Mahdollisia uusia Agrimaretin paioja ovat Toriadun jateen Kylmälahdentien varressa olevat tontit lähempänä uutostietä. Tontit soveltuvat hyvin tilaa vaativalle erioisaupalle. Kaupallisista palveluista suurimmat myymälät ovat valuneet merittävissä määrin Toriadulle ja uutostien suuntaan. Alue on ohtalaisen hajanainen ja palveluiden välillä liiutaan autolla. Aluetta tulee jatossa piemmin tiivistää uin laajentaa ja ehittää sen aupuniuvallista ilmettä. ar I Liier. ar III J ä ön uja ar II III al II t al II III al t Liier. Liier. I Tori atu al II Ratam oatu t ar II ar II ar II ar ar ar Liier. II Liier. II ar III as Liier. II Tähtimö nuja ar II Va ahterarin ne ar var at ar VI al Näre harju II M ets ärinne Lep pärinn e al II al III t Liier. II Liier. Vuo sennis antie Liier. II Alas inpol u II Liier. II al II ar III ar III Pelt olanatu ar III Liier. Liier. II Tori at u Hu o l to bs bs t Huolto bs t S-maret ja ABC 98001 Valv atin atu S-maret ja ABC t Liier. Sauram onuj a Koiv uuja at al II III ar II Liiera. Kaunola nuja ar VI Liiera. al II III at t Liiera. t bs ar al II Teoll. halli bs t Liiera. Paju rinne ar III Pesula I al Liier. I t ar III Kpa Kpa al II t III ar III II ar III t Pelt olanatu Vireillä olevat haneet Mahdolliset muut uudet auppapaiat tai ehittevät ohteet Ala atu Tiil itehtaa natu Kävelypainotteisuuden ehittäminen Reti an uja Savianuja Vuosennisan esustan ehittäminen
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 42 Toriadun atuilmettä tulee ehittää. Vuosennisantien tyhjiä liietiloja tulisi saada äyttöön. Mitä enemmän tyhjiä liietiloja adulla on, sitä enemmän alueen vetovoima heienee. Tästä saattaa tulla alueelle ierre. Miäli joihinin iinteistöihin on enää vaiea saada vuoralaisia tai ne ovat jo huonossa unnossa, tulisi iinteistö puraa ja mahdollistaa asuintalon raentaminen paialle. Näitä ovat mm. Tomannin ja K-maretin entiset iinteistöt seä S-maretin nyyinen iinteistö S- maretin siirryttyä Torinadun varteen. Asuintalojen pohjaerrosiin tulee eseisillä paioilla raentaa liietiloja. Täreitä liiepaioja ovat mm. Tomannin ja S-maretin iinteistöt. Vuosennisantien eteläpään iinteistöihin sijoitettaville liietiloille ei mahdollisesti uitenaan riitä ysyntää, sillä ne sijaitsevat jo ohtalaisen auana aupallisesta ytimestä. Myös muille iinteistöille tulee aavoittaa mahdollisuus asuinerrosiin liietilojen päälle. Asuintalot tuovat alueelle lisää lähiasuaita, miä pitää esustan vireänä. Vuosennisantietä tulee ehittää muutoinin uin asuintalojen osalta. Kadun muuttamista ysisuuntaisesi on tutittu, mutta suunnitelmaa ei ole toteutettu. Rinnaaisatuna toimisi Peltolanatu. Tällöin liienne adulla vähenisi ja rauhoittuisi. Tällöin myös olisi mahdollista saada lisää pysäöintitilaa vinopysäöinnillä. Vuosennisantien eseisintä osaa Toriadun risteysestä Leppärinteeseen saaa tulee edelleen ehittää ävelypainotteisena atuna. Katutilan tulee olla yhtenäinen ilman jalaäytävän reunusiviä, ja ajoatu tulee voida ylittää mistä ohtaa atua vain. Alueelle tulee ehittää paian heneä, jolloin atualueen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta vahvistetaan. Kävelypainotteiselta atualueelta voidaan tapahtumien aiana ataista ajoneuvoliienne. S-maretin iinteistön ehittämisen yhteydessä tulee pysäöintialue liieen edestä siirtää raennusen päätyyn. Paiaan voidaan raentaa tapahtuma-auio, joa voi ilta-aiaan tarvittaessa palvella elouvateatterin pysäöintipaiana. Alueen toisessa päässä Huviummun avaamista atutilaan tulee tutia. Alueelle voisi esimerisi raentaa portaat, jolloin Huviumpu yhdistyisi paremmin aupalliseen esustaan. Tämä loisi atutilaan viihtyisyyttä nyyisen rasaan aidan sijaan.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 43 S-maretin edessä olevaa pysäöintipaiaa voidaan ehittää tapahtuma-auiona S-maretin siirryttyä Toriadun varteen. 5.3 Mansialan ehittäminen ja uudet auppapaiat Mansialan esusta on raenteellisesti ehittynyt viimeisen 10 vuoden aiana aiein vähiten. Uusia auppapaioja ei Mansialaan ole syntynyt. Mansiapaian myymäläraenteessa on tapahtunut muutos, un muoti- ja päivittäistavaraauppavetoinen auppaäytävä on vaihtunut sisustus- ja alennustavaratalovetoisesi liieesusesi. Muutos on ollut luonteva Mansialan aupallinen rooli huomioon ottaen. Muotiauppa haeutui aupalliseen ydinesustaan, un sieltä löytyi tilaa eseisiltä paioilta. Vastaavasti huonealuauppa seä alennustavaratalot haeutuivat Mansialan tapaiseen maret- ja tilaa vaativan aupan alueille. Tärein tavoite Mansialassa tulee edelleen olla aupallisen raenteen tiivistäminen. Nyyiset auppapaiat tulee yhdistää toisiinsa nyyistä paremmin. Yrityset ovat osoittaneet iinnostusta Mansialaa ohtaan ja tähän iinnostuseen tulee vastata aavoittamalla uusia auppapaioja eseisiltä alueilta. Uudet auppapaiat tulee ensisijaisesti osoittaa nyyisten auppapaiojen väliin. Mansiapaian laajennus lisäisi liieesusen vetovoimaa ja toisi Mansiapaiaa lähemmäs Citymarettia. Mansiapaia tulee suunnata odinsisustus- ja vapaa-ajan aupalle. Mansiapaiassa toimivat myös pienmyymälät, jota eivät ysinään tilaa vaativan aupan alueilla menesty. Kesustahauista erioisauppaa ei Mansiapaiaan annata suunnitelmallisesti sijoittaa. Toinen ensisijaisesti toteutettava auppapaia on Prisman ja Citymaretin välissä. Kesittymän tulee raentua tilaa vaativalle aupalle, pääosin huonealu-, puutarha- ja odinteniiaaupalle. Liieraennus tulee sijoittaa tontille atutilaa rajaamaan ja pysäöinti tulee sijoittaa raennusen taase Citymaretin tavoin. Citymaretin ja mahdollisen uuden liieesusen pysäöinti tulee yhdistää, niin että yhdellä pysäöinnillä voi luontevasti asioida molemmissa auppapaioissa.
Tietäjä natu Kauppa atu Tain ionos entie Ta Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 44 As em äentie Karhum äen Ensisijaisesti toteutettavat As em äentie Viras to a tu Pitän aiavälin auppapaiat Pp.ti e Li em ie hen uja P i. sp 42m Kauppa atu L L Pi i atu bs t Tain ionos entie Lin nalanuja Lin nalanatu Lin nalanuja Karhum äen a tu P i t t Ke s us a tu L L L L L J ohto atu Kes us a tu Lu iolais enpol u Mahdolliset uudet auppapaiat Mansialassa Nyyinen tuottajatori on paiaan nähden aupallisesti tehottomassa toiminnassa. Alueelle sopisi tilaa vaativaa erioisauppaa. Tämä yhdistäisi Prisman paremmin Kesusadun eteläpuoliseen liieortteliin ja Citymarettiin. Mansiapaian laajennusen ja Citymaretin väliin jää vielä aupallisesti tyhjää atutilaa. Tämän Linnalan oulun pohjoispuolisen alueen äyttöön ottamista aupalliseen äyttöön tulee tutia. Näin Mansiapaia ja Citymaret yteytyisi paremmin toisiinsa. Pitällä aiavälillä, jos alueella on ysyntää, voidaan liiepaioja aavoittaa uutostien varrelle. Tämä edellyttäisi uusia atujärjestelyjä niin että Kauppaatu tulisi yhdistää Linnalanadulle. Mansiapaian taana terveysesusen edessä on myös tontti, joa soveltuu aupallisille palveluille. Tontilla on valmis aava, mutta sen sijainti ei toteuta nyyisten auppapaiojen yhdistymistavoitetta. Nyyisten auppapaiojen yhdistäminen toisiinsa nyyistä paremmin toteutuu aluetta tiivistämällä ja raentamalla uusia auppapaioja nyyisten toimintojen väliin. Tämän lisäsi alueen jalanuluyhteysiä tulee parantaa ja tehdä houuttelevammasi, jottei auppojen välillä ole aina tarvetta ajaa autolla. Tämä on vaiea haaste, joa pitää ottaa huomioon uusia auppapaioja suunniteltaessa.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 45 Mansiapaian laajennus lisää liieesusen vetovoimaa. 5.4 Uudet auppapaiat muilla alueilla Imatralla on aupallista toimintaa myös nyyisten aupallisten esusten ulopuolella. Selein yhtenäinen esittymä on Mansialan teollisuusalue eli ns. Suulaadun alue. Alueelle on sijoittunut tenistä erioisauppa: mm. puutarvieauppa, rengasauppaa ja varaosaauppa. Suulaadun alue on ohtalaisen väljästi raennettu ja alueella on vielä raentamattomia tontteja. Näille tonteille tulee suunnata nyyisen altaista tenistä erioisauppaa, joa ei ilpaile Mansialaan tulevan tilaa vaativan aupan anssa. Myös Mansialan ja Suulaadun välissä on tontti, joa soveltuisi vastaavaan äyttöön. Suulaadun aluetta tulee ehittää toiminnoiltaan yhtenevänä alueena. Korvenannan alue on valmiisi aavoitettu. Alueen eteläosa uutostien varressa on osoitettu toimitilaraennusten orttelialueesi ja nyyisen huoltoaseman vastapäätä oleva tontti on osoitettu liiennepalveluasemalle. Näiden taana olevat orttelialueet on aavoitettu teollisuus- ja varastoalueesi. Korvenannan alue on hyvin laaja ja aupallisten palveluiden äyttöön ei alue ainaaan lyhyellä aiavälillä tule oonaan toteutumaan. Ensisijaisesti aupalliseen äyttöön tulisi ottaa uutostien varressa olevat orttelialueet. Tämä on hyvä aupallisten palveluiden laajennusalue pitällä aiavälillä, un muut auppapaiat ovat raentuneet. Alue tulee suunnitella yhtenä oonaisuutena ja alueelle voidaan ehittää tietyn toimialan onsepti. Alue esimerisi soveltuisi hyvin autoaupalle. Haasteena olisi saada nyyiset autoaupat siirtymään alueelle. T-alueet uutostien varressa olevien ortteleiden taana voidaan suunnata myös muille uin aupallisille palveluille.
20 V Eevanatu Neule atu Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 46 Hannanatu Saaranatu Kauppapaiat teniselle t erioisaupalle Ko rvenannan tie t Mirjaminuja M irjamin uja M artan atu Pitän aiavälin auppapaiat M ari an atu Pii atu t bs Pii atu sp Saara na tu seleytysallas t Ruuti nuja Lee an u ja Tiedo n atu 20 V M uovi uja Ten i an atu 20 V Tiedon atu Su ul a a tu Su ulaatu t t 20 V Su ulaatu Kes us atu Ke s us atu Läns it uulenuja Pohj atuul en atu Mahdolliset uudet auppapaiat esustojen ulopuolella Korvenannan lisäsi Pietarintien ja uutostien risteysalueelle on suunnitelmissa sijoittaa liienneasema. Tämä palvelee pääosin liienneveroa, eiä sillä ole suurta meritystä aupalliseen palveluveroon Imatralla. Miäli liienneaseman yhteyteen sijoitetaan pieni päivittäistavaraauppa, se saattaa myös pienessä mittaaavassa toimia alueen lähiauppana.
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 47 6 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2020 Imatran marina-alueen ostovoima on hitaassa asvussa ja myös liietilatarve alueella asvaa. Osa asvusta aiheutuu marinoiden muutosesta ja tuotevalioiman asvusta. Kaupallista palveluveroa on tarvetta ehittää. Tulevaisuuden palveluvero Imatralla pohjautuu nyyiseen auppapalveluveroon. Nyyisiä esittymiä vahvistetaan ja palveluita lisätään hyödyntäen niiden erioistumista. Tilaa vaativan erioisaupan toimiala on ysi voimaaimmin asvavista aupan toimialoista Suomessa seä myös Imatralla. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aiaan ja odin viihtyisyyteen. Kodinteniia ehittyy, samoin mm. odinsisustus on Iean esimerin myötä ollut erittäin voimaaasti asvava toimiala. Kasvu näyttää yhä jatuvan. Tilaa vaativan aupan alalle tulee jatuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialan esittymiä raennetaan ympäri Suomen. Kesustapalveluita on viime vuosina merittävästi ehitetty Imatranosella. Nyt aupan ehitys näyttää Imatrallain painottuvan tilaa vaativan aupan ehityseen. Uudesta liietilatarpeesta yli puolet ohdistuuin muille uin esustamaisille alueille. Imatralla moniesusisuus tulee nähdä voimavarana ja ehittää erilaisia esusia, jota eivät ilpaile toistensa anssa. Nyt Imatran esusilla on jo omat vahvuutensa palveluverossa ja tätä tulee vahvistaa toimintojen oiealla sijoittelulla. Imatranosi on Imatran pääesusta, jonne on sijoittunut esustahauista erioisauppaa uten muotiauppaa ja muuta erioisauppaa. Imatranosella on vetovoimainen ävelyatu torialueineen, joa toimii ihanteellisena shoppailupaiana. Tulevaisuudessa Imatranosen ävelyesustaa tulee vahvistaa edelleen. Kävelyesustaa tulee laajentaa ävelypainotteisena Juanadulle. Kävelyatuesustaan suunnataan esustahauista erioisauppaa, jolle osoitetaan uusia auppapaioja aivan ydinesustasta. Imatranosen päivittäistavaraauppaa tulee monipuolistaa. Kosentorin K-maret Cassan onsepti ei vastaa laaduasta esustan pt-auppaa. Uuden S-maretin raentaminen esustan reunaan ja sysyllä uusiutuva K-maret vahvistavat viimeistään esustan asemaa laaduaana pt-aupan esusena. Imatranosella Lappeentien loppupää vahvistuu Minimanin laajennusen myötä. Aluetta voidaan hieman tiivistää, mutta alueella ei ole monta vapaata tonttia. Alue soveltuu hyvin teniselle erioisaupalle. Pääosa tilaa vaativan erioisaupan asvusta suunnataan uitenin Imatranosen ulopuolelle. Vuosennisa on monipuolinen paiallisesus, joa palvelee uitenin tietyillä palveluillaan oo Imatraa seä Rautjärveä ja Ruoolahtea. Vuosennisalla on vahva päivittäistavaraaupan tarjonta, jota täydentää monipuolinen erioisaupan ja palveluiden tarjonta. Vuosennisalla asioidaan usein haemassa jotain tiettyä tuotetta tai palvelua. Siltä puuttuu uitenin viihtyisä aupunimainen asiointiympäristö. Vuosennisan nyyistä raennetta tulee vahvistaa ja alueen ilmettä tulee merittävästi ohentaa. Vuosennisantien ehittäminen on täreää, jotta aupallinen painopiste ei täysin valu Toriadulle ja vanhan auppaadun luonne atoa. Vuosennisantien alupää tulee raentaa nyyistä viihtyisämmäsi ja ävelypainotteisena atutilana. Kesusta tulee tulevaisuudessa painottumaan nyyistä enemmän palveluiden alueena ja alueelle voidaanin suunnata esimerisi hyvinvointipalveluja. Myös laaduaat erioisaupan palvelut alueella ovat täreitä, sillä niitä haetaan auempaain. Huonountoisten ja tyhjien liieiinteistöjen paialle raennetaan asuin/liietaloja, jolloin alueen lähiasuaiden määrä asvaa. Vuosen-
Imatran esusta-alueiden aupallinen ehittäminen 2007 48 nisantien eteläosaa voidaan suunnata vain asumiseen, miäli iinteistöille ei löydy ysyntää auppapalveluille. Kuutostien suuntaan Toriadun ympäristöön suunnataan maatalous-, rauta- ja varaosaauppaa. Kesustahauista erioisauppaa ei Toriadun ympäristöön tule sijoittaa. Toriadun ja Kylmälahdentien tilaa vaativan aupan alueen ympäristöä tulee tiivistää ja ehittää myös jalanulijan näöulmasta. Pääesusta Monipuolinen paiallisesus Lähipalveluesus Maret- ja tivaesittymä Tenisen aupan esittymä Tulevaisuuden auppaesittymä Matailupalveluesittymä Imatran aupalliset esittymät 2020 Mansiala painottuu nyyään maret-alueena. Alueen ilme on vielä hajanainen ja nyyisiä auppapaioja tuleein pyriä yhdistämään raentamalla niiden väliin uusia auppapaioja. Täreää on myös ehittää luontevia ävely-yhteysiä alueelle. Tilaa vaativa erioisauppa haeutuu usein maret-alueille. Mansialaan esitetään otiin liittyvää tiva-auppaa uten huonealu- ja sisustusauppaa seä odinteniiaauppaa. Toimijat Mansialassa tulevat merittävästi olemaan tunnettuja valtaunnallisia tai ansain-