laatuyksiköt 2002 2003

1 T. Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002 2003 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2002

2 Ulkoisen arviointiryhmän kokoonpano ja raportin kirjoittajat: puheenjohtaja: rehtori Urpo Sarala, Poliisiammattikorkeakoulu koulutusalakohtaiset asiantuntijat: kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala) opiskelija Hanna Myllys, Humanistinen ammattikorkeakoulu (humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt) yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu (hallinto ja kauppa) koulutusjohtaja Liisa Rikala, Tampereen ammattikorkeakoulu (tekniikka ja liikenne) lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (kulttuuriala) pedagogiset asiantuntijat: tutkimuspäällikkö Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (arviointiryhmän varapuheenjohtaja) kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu opiskelija-asiantuntijat: opiskelija Marjaana Haapakoski, Vaasan ammattikorkeakoulu/samok ry. opiskelija Hanna Hietala, Tampereen ammattikorkeakoulu/samok ry. sihteeri: suunnittelija Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 Esipuhe Koulutuksen laatuyksiköiden valinnan tavoitteena on ollut tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle nyt toisen kerran esityksensä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköistä. Päättyneen arvioinnin perusteella ammattikorkeakoulut ovat hyvin sitoutuneita oman opetuksensa ja koulutuksensa kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen hyvä valmistautuminen ja sitoutunut osallistuminen arviointeihin ovat olleet ne perusteet, joilla arviointineuvosto voi omaa tehtäväänsä toteuttaa. Koko arviointimenetelmää kehitettiin tällä kertaa merkittävästi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Arviointivierailujen toteuttaminen syvensi arviointia oleellisesti. Lisäksi ammattikorkeakoulut vastasivat näytön toteutuksesta itsenäisesti. Saadun palautteen mukaan tämä koettiin ammattikorkeakouluissa mielekkääksi tavaksi toteuttaa vierailu. Arviointiryhmän kiittävä palaute näytöistä tukee tätä oletusta. Arviointineuvosto tulee myös jatkossa kiinnittämään arviointiprosessin kehittämiseen erityistä huomiota. Tästä syystä toivommekin runsasta palautetta arvioinnista. Arviointiryhmä on tehnyt arvioinnin onnistumisen eteen poikkeuksellisen suuren työn. Arviointiraportti ja ammattikorkeakouluille annettava palaute ovat syntyneet ryhmän yhteisöllisen prosessin tuloksena. Kukin jäsen vastasi tietyn tekstin tuottamisesta, minkä jälkeen tekstit käsiteltiin ja tarkistettiin koko ryhmän toimesta. Arviointineuvoston puolesta haluamme kiittää ryhmää asiantuntevasta, sitoutuneesta ja asialle omistautuneesta toiminnasta. Arviointiryhmän laatima koulutuksen laadun arviointikriteeristö vie koko tätä arviointitoimintaa edelleen eteenpäin. Se lisää arvioinnin avoimuutta ja syventää ammattikorkeakoulujen saamaa palautetta. Toivomme, että kriteeristö toimii myös ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehittämisestä käytävän keskustelun virittäjänä. Arviointineuvoston koulutuksen laatuyksiköiksi esittämän neljän yksikön toiminnassa näkyy pitkäjänteisen kehittämistyön tulokset. Ne ovat kiitoksensa ansainneet. Tärkeintä koko arvioinnissa on kuitenkin arvioinnin käynnistämät kehittämisprosessit koko ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun hyväksi. Helsingissä 30.5.2002 Ossi V. Lindqvist puheenjohtaja Kauko Hämäläinen pääsihteeri

4 Sisällys I ARVIOINNIN VALMISTELU 5 1 Laatuyksikköarvioinnin tausta 5 2 Arviointimenetelmä 5 3 Arvioinnin kohteet 7 4 Arvioitsijat 8 5 Aikataulu 11 II ARVIOINTIPROSESSI 12 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset 12 2 Asiantuntija-arvioinnin vaiheet 13 3 Arviointiryhmä periaatteelliset kannanotot 18 4 Arviointiryhmän käyttämät arviointikriteerit 19 5 Arviointiryhmän esitys laatuyksiköistä 27 III KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS LAATUYKSIKÖISTÄ VUOSILLE 2002 2003 29 1 Hämeen ammattikorkeakoulu: muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto 30 2 Lahden ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi 56 3 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi (AMK) -koulutuksessa 77 4 Satakunnan ammattikorkeakoulu: Degree Programme in International Business and Marketing Logistics 102

5 I ARVIOINNIN VALMISTELU 1 Laatuyksikköarvioinnin tausta Opetusministeriö pyysi kirjeellään 20.6 2001 Korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 8 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä vuosille 2002 2003. Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi 30.4.2002 mennessä. Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulukoulutuksen laatua. Koulutuksen laatuyksikkövalintojen tavoitteena on ollut antaa tunnustusta koulutuksen ja oppimisen hyväksi tehdystä työstä. Tuomalla esiin parhaita opetuskäytänteitä on haluttu kannustaa kaikkia ammattikorkeakouluja koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Opetusministeriö asetti arviointineuvoston tehtäväksi myös arviointiperusteiden ja -menettelyjen edelleen kehittämisen. Tämän mukaisesti arviointineuvosto muutti selvästi arviointiprosessia ja siihen liittyviä menettelyjä. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt valitaan nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran laatuyksiköt valittiin keväällä 2000 vuosille 2000 2001. Tuolloin mallina käytettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston aiemmin yliopistokoulutuksen huippu- ja laatuyksiköiden valinnassa käytettyjä menettelyjä. Tällä kertaa valintamenettelyyn lisättiin arviointivierailu osaan esityksen jättäneistä ammattikorkeakouluista. Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esitystä koulutuksen laatuyksiköistä tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna 2002. 2 Arviointimenetelmä 2.1 Arviointimenetelmän valmistelu Ensimmäisellä arviointikierroksella keväällä 2000 laatuyksiköt arvioitiin ammattikorkeakoulujen laatimien kirjallisten hakemusten perusteella. Syventääkseen prosessia arviointineuvosto päätti kokouksessaan 7.6.2001 nimetä työryhmän laatimaan arviointineuvostolle esitystä valintamenettelyn kehittämisestä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin arviointineuvoston varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, varapuheenjohtajaksi arviointineuvoston jäsen, vararehtori Ritva Paulin ja työryhmän jäseniksi kehityspäällikkö Erkki Laurilan Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta ja tutkimuspäällikkö Antti Kaupin Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Sihteeristön edustajaksi ryhmään nimettiin pääsihteeri Kauko Hämäläinen ja työryhmän sihteeriksi suunnittelija Ismo Kantola. Lisäksi työryhmä kuuli työryhmässä asiantuntijana koulutuspäällikkö Asko Karjalaista Oulun yliopistosta. Työryhmän työn lähtökohdiksi kiteytyivät seuraavat näkökohdat:

6 arviointiprosessia kehitetään syvällisemmäksi, vähintään kaksivaiheiseksi; arviointiin otetaan mukaan pedagogiset asiantuntijat; koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusidea on etsiä pedagogisia innovaatioita, mutta valinnassa otetaan huomioon innovatiivisuuden rinnalla tuloksellinen, kehittyvä laadukas toiminta; pedagogisten valintojen tulee olla perusteltuja, eli ammattikorkeakoulu pystyy liittämään ne strategiaan ja toimintaympäristöön; arviointiryhmä työskentelee tiiviimmin ennen varsinaista arviointiprosessia ja muodostaa yhteistä ymmärrystä arviointiprosessista; ammattikorkeakoulu saa tehdä yhden ehdotuksen laatuyksiköstä, joka on pedagoginen toimintayksikkö, mutta ei kuitenkaan kokonainen ammattikorkeakoulu. Työryhmä totesi, että edellisellä kierroksella termi arviointiperusteet oli ollut ongelmallinen. Tämän vuoksi päätettiin ehdottaa tilalle termiä arviointikohteet. Työryhmä päätyi myös ehdottamaan, että ammattikorkeakoulun esitys ei voi koskea edellisessä laatuyksikköarvioinnissa vuonna 2000 laatuyksiköksi valittua yksikkö. Tällä rajauksella, sekä sillä, että kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä vain yhden esityksen korkealaatuisen koulutuksen laatuyksiköksi, työryhmä halusi korostaa laatuyksikkövalinnan kehittämisaspektia kilpailuasetelman sijaan. Laatuyksikkövalinnassa on kysymys kehittämistyön ja tietyn kehitysvaiheen palkitsemisesta eikä absoluuttisten laatuyksiköiden valinnasta. 2.2 Arviointineuvoston vahvistama menettely ja hakuohjeet Arviointineuvosto hyväksyi laatuyksiköiden valintamenettelyn, arviointiperusteet, arvioinnin kohteet ja ammattikorkeakouluille lähetettävän hakuohjeen kokouksessaan 21.8.2001. Arviointineuvosto päätti työryhmän esityksen mukaisesti, että tuleva arviointi on kaksivaiheinen; koulutusalakohtaisten asiantuntijaryhmien suorittaman hakemusten arvioinnin jälkeen ulkoinen arviointiryhmä suorittaa arviointivierailun asiantuntija-arviointien perusteella parhailta ehdotuksilta näyttäytyviin kohteisiin. Arviointiryhmän tehtäväksi tuli suorittaa vierailukohteiksi valittujen yksiköiden arviointi, valmistella vierailut ja tehdä arviointineuvostolle esitys laatuyksiköiksi valittavista yksiköistä sekä tuottaa arviointiraportti. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi 23.8.2001 päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja yhdessä opiskelijayhdistyksen kanssa tekemään arviointineuvostolle 15.11.2001 mennessä ehdotuksensa koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2002 2003. Esityksen laajuus rajattiin siten, että ehdotuksen laajuus saa olla enintään kymmenen sivua liitteet mukaan luettuna. Esitysten lisäksi ammattikorkeakouluja pyydettiin antamaan ehdotusta täydentäviä tilastotietoja haettavasta yksiköstä. Hakuohjeessa todettiin, että määrällisiä tietoja käytetään lähinnä kokonaiskuvan saamiseksi koulutuksen laajuudesta ja sen kehittymisestä.

7 Kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä yhden ehdotuksen. Ehdotus voi koskea koko ammattikorkeakoulua, sen osastoa tai vastaavaa osayksikköä tai koulutusohjelmaa. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuonna 2000 valittua yksikköä ei voi ehdottaa valittavaksi uudelleen vuosille 2002 2003. Arviointiperusteista ja arvioinnin tavoitteista arviointineuvosto totesi kirjeessä seuraavaa: Koulutuksen laatuyksiköiden valinnan tavoitteena on tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Arviointiperusteissa korostetaan näyttöä korkeasta pedagogisesta laadusta ja innovatiivisuudesta. Korkealaatuista koulutusta voidaan järjestää monin eri tavoin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että ehdotuksessa esitellään koulutuksen tuottamat ydinvalmiudet ja se, kuinka näiden valmiuksien kehittymistä pyritään opiskeluprosessin aikana tukemaan. Ehdotuksessa pyydetään kuvaamaan ja arvioimaan seuraavia koulutuksen osa-alueita, joiden perusteella arviointineuvosto tekee esityksensä opetusministeriölle. Hakija voi soveltuvin osin huomioida seuraavat arvioinnin kohteet. 3 Arvioinnin kohteet Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden arvioinnin kohteiksi arviointineuvosto päätti seuraavat asiat: Arvioinnin kohteet 1. Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa? 2. Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen koulutuksen tavoitteena oleva ammatillinen osaaminen millaisia ydinvalmiuksia koulutus kehittää? mikä on esitetyn yksikön pedagoginen ydinosaamisalue, ja miten sitä kehitetään? vuorovaikutus työelämän kanssa opiskelijan osallistuminen koulutuksen suunnitteluun opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt miten ammattikorkeakoulun hanke- ja palvelutoimintaa hyödynnetään ehdotettavan laatuyksikön opetus- ja oppimisprosessissa? 3. Koulutuksen toteutus suhteessa tavoitteisiin ja sisältöihin opetusmenetelmät ja oppiminen opiskelijan rooli ja ammatillinen kehittyminen opiskelijan rooli oppijana oppimisympäristö oppimisen tukeminen ja ohjaaminen oppimista edistävät yhteistyökumppanit työelämäyhteydet

8 4. Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin oppimisen ja osaamisen arvioiminen opetussuunnitelman toteutumisen arvioiminen valmistuneiden työllistyminen, työllistymisen seuranta ja työelämäpalautteen hyödyntäminen yksikön toiminnan arvioiminen ja arviointitiedon hyväksikäyttö seuraavat kriittiset askelmat yksikön kehittämisessä 5. Kuinka laatuyksikköehdotus syntyi? Millä perusteella ehdotukseen päädyttiin? 4 Arvioitsijat Ensimmäisen vaiheessa arviointiryhmät muodostettiin pääosin koulutusalajaon pohjalta. Alakohtaiset asiantuntijat valittiin ammattikorkeakoulujen ehdotusten perusteella. Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistyten Liitto SAMOK ry:ltä (SAMOK) pyydettiin ehdotukset opiskelija-asiantuntijoista. Kuhunkin alakohtaiseen ryhmään valittiin kaikkien ryhmään esityksen tehneiden ammattikorkeakoulujen edustajat, alan opiskelijoiden edustaja sekä alan edustaja sellaisesta ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut tehnyt alaa koskevaa esitystä. Lisäksi jokaiseen alakohtaiseen ryhmään valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikan asiantuntija. Pedagogisina asiantuntijoina toimivat kehityspäällikkö Erkki Laurila Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Anna-Maija Lämsä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Pedagogisten asiantuntijoiden käytöllä haluttiin lisätä ammattikorkeakoulupedagogiikan asiantuntemuksen merkitystä jo ensimmäisen arviointivaiheen aikana. Arvioinnin ensimmäisen vaiheen arviointikokousten tekniseksi puheenjohtajaksi arviointineuvosto valitsi arviointineuvoston jäsen Aulis Pitkälän. Ryhmien sihteereinä toimivat arviointineuvoston suunnittelijat Ismo Kantola ja Jouni Kangasniemi. Koulutusalakohtaiset arviointiryhmät muodostuivat siten seuraaviksi: Tekniikka ja liikenne puheenjohtaja: Aulis Pitkälä, KKA jäsenet: johtaja Pauli Huhtamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu koulutusjohtaja Jouni Kurkela, Kajaanin ammattikorkeakoulu kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu opettaja Bror Nordman, Svenska yrkeshögskolan projektipäällikkö Tuula Peura, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu opiskelija Tapani Siltanen, SAMOK ry. vararehtori Jaakko Sirkjärvi, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu yliopettaja Pasi Tuominen, Vaasan ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA

9 Hallinto ja kauppa puheenjohtaja: jäsenet: Sosiaali- ja terveysala puheenjohtaja: jäsenet: Aulis Pitkälä, KKA johtaja Terttu Honkasaari, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Antti Klaavu, Tampereen ammattikorkeakoulu opiskelija Petra Leppänen, SAMOK ry yliopettaja Anna-Maija Lämsä yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu apulaisjohtaja Jaana Vase, Satakunnan ammattikorkeakoulu yliopettaja Päivi Vesala, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sihteeri, Jouni Kangasniemi, KKA Aulis Pitkälä, KKA opiskelija Aki Granlund, SAMOK ry. tutkimuspäällikkö Sakari Kainulainen, Diakonia ammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu koulutusjohtaja Erja Muurinen, Lahden ammattikorkeakoulu suunnittelija, Tuulia Paane-Tiainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu yliopettaja Kalevi Paldanus, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu lehtori Ingmar Sigfrids, Arcada Nylands svenska yrkeshögskola vs. koulutusjohtaja Pirjo Vaittinen, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sihteeri, Jouni Kangasniemi, KKA Kulttuuriala puheenjohtaja: jäsenet: Aulis Pitkälä, KKA vs. yliopettaja Risto Blomster, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu koulutusalajohtaja Hannu Ikonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu yliopettaja Vesa Kankaanpää, Turun ammattikorkeakoulu yliopettaja Lemmikki Louhimies, Tampereen ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu yliopettaja Birgitta Varjonen, Hämeen ammattikorkeakoulu opiskelija Kristiina Vuollet, SAMOK ry. lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA Humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt puheenjohtaja: Aulis Pitkälä, KKA jäsenet: yliopettaja Atso Juote, Humanistinen ammattikorkeakoulu projektipäällikkö Mika-Petteri Laakkonen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu johtaja Ulla Mutka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu opiskelija Hanna Myllys, SAMOK ry lehtori Hanne Salovaara-Pitkänen, Mikkelin ammattikorkeakoulu sihteeri, Ismo Kantola, KKA

10 Vierailukohteita koskevan esityksen valmistelua varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana arviointikokousten puheenjohtaja Aulis Pitkälä sekä jäseninä arviointikokousten pedagogiset asiantuntijat Erkki Laurila ja Anna-Maija Lämsä sekä sihteerit Ismo Kantola ja Jouni Kangasniemi. Lisäksi valmisteluryhmän jäseneksi kutsuttiin ulkoiseen arviointiryhmään kolmantena pedagogisena asiantuntijana valittu Antti Kauppi. Työryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Tapio Huttula. Ulkoinen arviointiryhmä Arviointineuvosto päätti, että arviointiryhmä koostuu puheenjohtajan lisäksi kolmenlaisesta asiantuntemuksesta; koulutusalakohtaisista asiantuntijoista, pedagogisista asiantuntijoista ja opiskelija-asiantuntijoista. Pedagogiset asiantuntijat valittiin jo ennen vierailukohteiden valintaa. Pedagogisia asiantuntijoita valittiin kolme, joista kullekin arviointivierailulle osallistuu kaksi. SAMOK:ilta pyydettiin ehdotus kahdesta opiskelija-asiantuntijasta, joista kullakin vierailulla on mukana aina toinen. Koulutusala-asiantuntijoita valittiin yksi kultakin koulutusalalta. Koulutusalakohtaiset asiantuntijat valittiin vierailukohteiden valinnan jälkeen niistä ammattikorkeakouluista, joilla ei ollut omaa ehdokasta vierailukohteiden joukossa. Kukin koulutusala-asiantuntija osallistui alansa vierailuille. Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Urpo Sarala. Järjestäytyessään arviointiryhmä valitsi varapuheenjohtajakseen Antti Kaupin. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Tapio Huttula. Ulkoinen arviointiryhmän kokoonpanoksi tuli näin seuraava: puheenjohtaja: koulutusalakohtaiset asiantuntijat: rehtori Urpo Sarala, Poliisiammattikorkeakoulu kehitysjohtaja Päivi Karttunen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala) opiskelija Hanna Myllys, Humanistinen ammattikorkeakoulu (humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt) yliopettaja Katri Ojasalo, Laurea-ammattikorkeakoulu (hallinto ja kauppa) koulutusjohtaja Liisa Rikala, Tampereen ammattikorkeakoulu (tekniikka ja liikenne) lehtori Seppo Väänänen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (kulttuuriala) pedagogiset asiantuntijat: tutkimuspäällikkö Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (arviointiryhmän varapuheenjohtaja) kehityspäällikkö Erkki Laurila, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu yliopettaja Anna-Maija Lämsä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu opiskelija-asiantuntijat: opiskelija Marjaana Haapakoski, Vaasan ammattikorkeakoulu (SAMOK ry.) opiskelija Hanna Hietala, Tampereen ammattikorkeakoulu (SAMOK ry.) sihteeri: suunnittelija Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto

11 5 Aikataulu Arviointiprosessi eteni seuraavan aikataulun mukaisesti: 7.6.2001 arviointineuvosto nimeää työryhmän valmistelemaan arviointimenettelyn kehittämistä ja arviointiperusteita 21.8.2001 arviointineuvosto hyväksyy valintamenettelyn, arviointiperusteet, arvioinnin kohteet ja ammattikorkeakouluille lähetettävät hakuohjeet 23.8.2001 hakuohjeet lähetetään ammattikorkeakouluille 1.10.2001 arviointineuvosto nimeää ulkoisen arviointiryhmän pedagogiset asiantuntijat 25.10.2001 arviointineuvosto pyytää ammattikorkeakouluja nimeämään asiantuntijaehdokkaansa alakohtaisiin arviointikokouksiin 9.11.2001 ammattikorkeakoulujen ehdotukset asiantuntijaehdokkaista 15.11.2001 ammattikorkeakoulujen esitykset laatuyksiköistä arviointineuvostolle 28.11.2001 arviointineuvoston työvaliokunta nimeää alakohtaisten asiantuntijakokousten jäsenet 10. 20.12.2001 alakohtaiset arviointikokoukset arviointineuvostossa 21.1.2002 vierailukohteita koskeva esitys arviointineuvostolle valmistuu 30.1.2002 arviointineuvosto päättää vierailukohteista, nimeää ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtajan ja antaa työvaliokunnalle valtuuden täydentää ryhmää 15.2. ja 4.3.2002 arviointiryhmän ohjeet arviointivierailujen toteutuksesta vierailukohteille 11.3.2002 arviointineuvoston työvaliokunta nimeää loput ulkoisen arviointiryhmän jäsenistä 12. 19.3. 2002 arviointiryhmän valmistelevat kokouksen ennen arviointivierailuja 20.3. 18.4.2002 arviointiryhmän arviointivierailut ammattikorkeakouluihin 25.4. 21.5.2002 arviointiryhmän arviointikokouksen 21.5.2002 arviointiryhmän esitys laatuyksiköistä arviointineuvostolle valmistuu 30.5.2002 arviointineuvosto päättää opetusministeriölle tehtävästä ehdotuksesta koulutuksen laatuyksiköiksi 2002 2003

12 II ARVIOINTIPROSESSI 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset Arviointineuvosto sai määräaikaan 15.11.2002 mennessä yhteensä 23 esitystä koulutuksen laatuyksiköksi. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Ammattikorkeakoulu ja yksikkö Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet i akutvård Diakonia-ammattikorkeakoulu: Kauniaisten yksikkö Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu: projekti- ja työssäoppiminen EVTEK:n aikuiskoulutusmalli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: fysioterapian koulutusohjelma Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu: tietotekniikan koulutusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu: muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Ammatillinen opettajakorkeakoulu/ Kainsainvälisen opettajakoulutuksen oppimisympäristö Kajaanin ammattikorkeakoulu: tietotekniikan koulutusohjelma Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: musiikin koulutusohjelma, kansanmusiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: Kotkan terveysalan yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi Laurea-ammattikorkeakoulu: turvallisuusalan koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeaoulu: kulttuurin ja nuorisotyön yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu: liiketalouden koulutusohjelman liiketoimintaosaaminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: viestinnän koulutusohjelma Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: Ammatillisen kasvun ohjausprosessi sosionomi (AMK) koulutuksessa Rovaniemen ammattikorkeakoulu: liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Satakunnan ammattikorkeakoulu: Degree Programme in International Business and Marketing Logistics koulutusala/ryhmä sosiaali- ja terveysala sosiaali ja terveysala tekniikka ja liikenne sosiaali- ja terveysala hallinto ja kauppa kulttuuriala humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt tekniikka ja liikenne kulttuuriala sosiaali- ja terveysala sosiaali- ja terveysala hallinto ja kauppa humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt hallinto ja kauppa kulttuuriala sosiaali- ja terveysala humanistinen ja opetusala sekä muut koulutusta antavat yksiköt hallinto ja kauppa

13 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: rakennustekniikan koulutusohjelma Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för miljöteknik Tampereen ammattikorkeakoulu: kuvataiteen koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu: viestinnän koulutusohjelma Vaasan ammattikorkeakoulu: tietotekniikan osasto tekniikka ja liikenne tekniikka ja liikenne kulttuuriala kulttuuriala tekniikka ja liikenne Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeessa annetut muodot. Jatkossa raportissa käytetään esityksistä lyhennettyä muotoa. Esitystään eivät jättäneet Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst. 2 Asiantuntija-arvioinnin vaiheet 2.1 Vierailukohteiden valitseminen Ammattikorkeakoulujen esitykset koulutuksen laatuyksiköiksi jakautuivat viiteen ryhmään. Esityksiä oli tehty tekniikan ja liikenteen, hallinnon ja kaupan, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan ja humanistisen ja opetusalan sekä muiden koulutusta antavien yksiköiden ryhmiin. Hakemusten arviointi tehtiin ryhmäkohtaisesti asiantuntijakokouksissa. Kukin koulutusalakohtainen arviointikokous vietiin läpi samojen ohjeiden mukaisesti ja samanlaisella kokoonpanolla. Alakohtaisten asiantuntijakokousten teknisenä puheenjohtajana toimi arviointineuvoston jäsen Aulis Pitkälä. Alakohtaisten arviointikokousten teknisenä sihteerinä toimi suunnittelija Ismo Kantola tai suunnittelija Jouni Kangasniemi. Alakohtaisiin kokouksiin osallistuvat arvioijina ulkoisen arvointiryhmän pedagogista asiantuntijoista Erkki Laurila tai Anna-Maija Lämsä, yksi opiskelijaedustaja kyseiseltä koulutusalalta, yksi koulutusalan asiantuntija sellaisesta ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut tehnyt ehdotusta kyseiseen ryhmään, sekä kyseisen ryhmään ehdotuksen tehneiden ammattikorkeakoulujen edustajat kyseiseltä koulutusalalta. Alakohtaisten arviointikokousten asiantuntijat valittiin ammattikorkeakoulujen tekemien ehdokkaiden joukosta. Jokainen asiantuntija antoi ryhmänsä jokaisesta hakemuksesta, lukuun ottamatta oman ammattikorkeakoulunsa hakemusta, kirjallisen arvion. Asiantuntijat lähettivät arvionsa etukäteen arviointineuvoston toimistoon. Kirjallisten arviointien jälkeen asiantuntijat osallistuivat alakohtaisiin arviointikokouksiin. Niissä kutakin hakemusta koskeva keskusteluosio eteni seuraavasti:

14 ensimmäisen puheenvuoron käytti muun kuin hakemuksen jättäneen ammattikorkeakoulun asiantuntija; toisen puheenvuoron käytti hakemuksen jättäneen ammattikorkeakoulun edustaja; kolmannen puheenvuoron käytti pedagoginen asiantuntija; neljännen puheenvuoron käytti opiskelija-asiantuntija, ja loput puheenvuorot käytettiin vapaassa järjestyksessä siten, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus esittää hakemuksesta oma suullinen arviointinsa. Ehdotuksen tehneen ammattikorkeakoulun edustajalle varattiin mahdollisuus korjata mahdollisia puheenvuoroihin sisältyviä faktapohjaisia väärinkäsityksiä. Kunkin hakemuksen keskusteluosion jälkeen kukin asiantuntija, lukuun ottamatta hakemuksen tehneen ammattikorkeakoulun edustajaa, arvioi käsitellyn ehdotuksen asteikolla 1 5. Pisteytys tapahtui avoimesti. Arviointikokousten tekninen puheenjohtaja ja tekninen sihteeri eivät osallistuneet ehdotusten pisteytykseen. Ehdotuksen saamat pisteet laskettiin yhteen. Mahdollisesti tasapisteille jääneistä ehdotuksista ei järjestetty uusintapisteytyksiä. Kokouksesta mahdollisesti poissa olleilta asiantuntijoilta pyydettiin pisteytys kirjallisena. Arviointineuvoston suunnittelija kokosi asiantuntijakokouksissa käytyjen keskustelujen ja asiantuntijoiden kirjallisten arviointien perusteella yhteenvedon, joka tuli ulkoisen arviointiryhmän käyttöön. Alakohtaisten arviointikokousten työn yhteen vetämistä varten perustettiin työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin valmistella arviointineuvostolle esitys ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden vierailukohteista alakohtaisten arviointikokousten työn perusteella. Työryhmä keskusteli aluksi alakohtaisten arviointiryhmien työskentelystä ja niiden vertailtavuudesta. Ryhmä päätti, että se voi tehdä perustellun ja oikeudenmukaisen esityksen vierailukohteita kun se huomioi esityksessä seuraavat asiat: 1) mukana ovat alakohtaisissa arvioinneissa innovatiivisiksi ja tuloksellisiksi arvioidut yksiköt, 2) alakohtaisessa arvioinnissa saavutetut keskiarvoa korkeammat pisteet, 3) alakohtaisten arviointien keskinäinen vertailtavuus. Ryhmä totesi, että 12 arviointivierailun toteuttaminen takaa sen, että kaikki potentiaaliset laatuyksiköt tulee huomioitua jatkoarvioinnissa. Lisäksi työryhmä halusi varsin laajalla vierailukohteidenmäärällä korostaa arvioinnin kehittämispyrkimystä. Keskustelun jälkeen työryhmä päätti yksimielisesti esittää arviointivierailun tekemistä seuraaviin ammattikorkeakouluihin: tekniikan ja liikenteen alalta Espoon Vantaan teknillinen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Svenska yrkeshögskolan, hallinnon ja kaupan alalta Helsingin liiketalouden ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, sosiaali- ja terveysalalta Pohjois-Savon ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, kulttuurialalta Turun ja Hämeen ammattikorkeakoulut sekä humanistinen ja opetusalan ja muiden koulutusta antavien yksiköiden ryhmästä Mikkelin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut.

15 Ryhmän päätöksenteossa ryhmän jäsenet jääväsivät itsensä seuraavasti: Ismo Kantola, Turun ammattikorkeakoulu; Antti Kauppi, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu; Anna-Maija Lämsä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Aulis Pitkälä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Arviointineuvosto hyväksyi yksimielisesti 30.1.2002 työryhmän ehdotuksen vierailukohteista. 2.2 Arviointivierailujen valmistelu Arviointineuvoston päätös vierailukohteista ilmoitettiin ammattikorkeakouluille kirjeellä 31.1.2002. Kirjeessä kuvattiin esitysten arviointi arviointineuvostossa ja arviointineuvoston perustelut vierailukohteiden valinnoille. Kirjeen myötä alkoi myös arviointivierailujen valmistelu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Alustava vierailuaikataulu lähetettiin ammattikorkeakoulujen kommentoitavaksi 5.2.2002. Ammattikorkeakoulujen toiveista vierailujärjestykseen tehtiin joitakin tarkennuksia. Lopullinen aikataulu lähetettiin ammattikorkeakouluille 14.2.2002. Se oli seuraava: 20.3.2002, aamupäivä Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusyksikkö 20.3.2002, iltapäivä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, utbildningsprogrammet i akutvård 27.3.2002 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Degree Programme in International Business and Marketing Logistics 28.3.2002 Hämeen ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma, muotoilun suuntautumisvaihtoehto 2.4.2002 Mikkelin ammattikorkeakoulu, kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikkö 3.4.2002, aamupäivä Lahden ammattikorkeakoulu, Oppimiskeskus Optiimi 3.4.2002, iltapäivä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, tekniikan aikuiskoulutus 4.4.2002 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu 5.4.2002 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma 17.4.2002, aamupäivä Svenska yrkeshögskolan, utbildningsprogrammet för miljöteknik 17.4.2002, iltapäivä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma 18.4.2002 Turun ammattikorkeakoulu, viestinnän koulutusohjelma Aikataulukysymysten tultua ratkaistuksi jatkettiin itse vierailujen valmistelua. Arviointineuvoston sihteeristössä valmisteltiin arviointiryhmän kanssa konsultoiden arviointivierailuja koskeva alustava ohjeistus. Ohjeet lähetettiin ammattikorkeakouluille 15.2.2002. Niissä todettiin, että arviointivierailun rakenne poikkeaa arviointineuvoston tavanomaisesti käyttämästä mallista. Vastuu arviointivierailun käytännön organisoinnista ja sen suunnittelusta annettiin ammattikorkeakoululle ja laatuyksiköksi esitetylle yksikölle. Vierailupäivän tavoitteena todettiin olevan todentaa arviointiryhmälle hakemuksessa esitetyn toiminnan laadukkuus. Painottaakseen eroa aikaisempiin arviointivierailuihin nähden arviointineuvosto käyttikin vierailusta termiä näyttö. Näytön toteutustapa ja muoto oli vapaa. Ainoat rajoitteet olivat, että kukin arviointivierailu kestää neljä tuntia ja että arviointiryhmän jäsenille tuli varata mahdollisuus esittää lyhyitä

16 tarkentavia kysymyksiä näytön kestäessä. Lisäksi kirjeessä painotettiin vielä, että arviointiryhmän arviointi perustuu laatuyksikköhakemuksen hakuohjeissa mainittuihin arviointi kohteisiin. Vierailupäivän rakenteeksi todettiin edellä kuvatun ajattelun pohjalta seuraava: Arviointiryhmän tehtävä ja ryhmän esittely: puheenjohtaja Urpo Sarala n. 10 minuuttia Näyttö laatuyksikön toiminnasta (hakemuksessa esitetyn toiminnan todentaminen, tarvittavat esitykset, opetusmetodin demonstraatio tms.), toteutus: ammattikorkeakoulun valitsemat henkilöt valitsemallaan tavalla yhteensä n. 3 tuntia 45 minuuttia, sisältäen yhden 15 minuutin tauon Vierailun päätös, puheenjohtaja Urpo Sarala n. 5. minuuttia Koska arviointineuvosto halusi kehittää käytettävää vierailumallia vuorovaikutteisesti ammattikorkeakoulujen kanssa varattiin ammattikorkeakouluille mahdollisuus esittää vierailua koskevia kommentteja ja kysymyksiä. Ammattikorkeakouluille luvattiin toimittaan kysymysten ja kommenttien pohjalta yhteinen tarkentava ohje arviointivierailun toteutuksesta maaliskuun alussa. Määräaikaan mennessä vierailukohteilta ei tullut sellaisia kommentteja tai kysymyksiä, jotka olisivat vaatineet tarkennusta lähetettyyn ohjelmaan. Laatuyksikköjen arviointiryhmä päätti kuitenkin tarkentaa ohjeita niiltä osin, että ohjelmaan merkitty tauko tarkoitti arviointiryhmän ja yksikön edustajien yhteistä kahvitaukoa. Ammattikorkeakouluja pyydettiin myös varaamaan arviointiryhmälle tila sen omaa yhteenvetokeskustelua varten heti näytön jälkeen. Lisäksi ammattikorkeakouluja pyydettiin toimittamaan sähköpostilla yhden A4-sivun mittainen kuvaus näytön toteutuksesta, josta ilmeni näytön: tavoite, perustelut, organisointi ja näytön avainsanat. Samalla todettiin, että tämä kuvaus tullaan julkaisemaan arviointiraportissa, mikäli ammattikorkeakoulua esitetään koulutuksen laatuyksiköksi. Kuvauksen lopussa pyydettiin ilmoittamaan näytön vastuuhenkilö, hänen yhteystietonsa sekä näytön esityksen osoitetiedot. 2.3 Vierailukohteiden arviointi Arviointiryhmä aloitti arviointivierailujen valmistelun heti nimeämisensä jälkeen. Samalla kun se antoi ohjeita ammattikorkeakouluille näyttöjen järjestämisestä se valmistautui myös omaan tehtäväänsä vierailuilla tapahtuvaan arviointiin ja varsinaisiin arviointikokouksiin niiden jälkeen. Ryhmä keskusteli arvioinnin dokumentoinnista, näytöistä ja siitä mihin arviointiryhmän arviointi voi perustua. Ryhmä totesi, että arviointi voi perustua vain ammattikorkeakoulun laatuyksikköehdokkaan laatimaan hakemukseen, vierailulla esitettyyn näyttöön ja arviointiryhmän vierailulla saamiin vastauksiin. Arviointiryhmän jäsenet eivät saa käyttää jostakin yksiköstä muulla tavoin saamaansa tietoa arviointinsa perustana. Jos arviointiryhmä päättää, että se tarvitsee näyttöön liittyen jostakin asiasta lisätietoa, on sama tieto pyydettävä samalla tarkkuudella kaikilta vierailukohteilta. Näin turvataan arvioitavana olevien yksiköiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu.

Arviointiryhmä päätti arviointivierailuun valmistautumisesta ja toiminnasta vierailun aikana seuraavan. Kukin ryhmän jäsen laati hakemusten perusteella listan jokaisen vierailukohteen vahvuuksista tai kehittämiskohteista, joihin arviointiryhmän tuli hänen mielestään kiinnittää erityistä huomiota. Listojen pohjalta laadittiin yhteenveto kunkin arviointivierailun erityisistä ammattikorkeakoulukohtaisista tarkastelukohteista (vahvuudet ja kehittämiskohteet). Lisäksi laadittiin kuhunkin kohteeseen liittyvät kysymykset käyttäen hyväksi arviointiperusteiden neljää pääkohtaa (Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa?; Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen; Koulutuksen toteutus suhteessa tavoitteisiin ja sisältöihin; Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin). Vierailulla kukin arviointiryhmän jäsen laati omat muistiinpanonsa ja sihteeri piti käydystä keskustelusta pöytäkirjaa. Vierailun jälkeen ryhmän jäsenet kirjoittivat oman arvionsa vierailukohteesta. Arviot toimitettiin sihteerille, joka toimitti ne ja keskustelupöytäkirjat kaikille arviointiryhmän jäsenille. Arviointiryhmä päätti, ettei vierailujen aikana noudateta kiinteää työnjakoa. Kukin arvioitsija tuo arviointiprosessiin oman asiantuntemuksensa oman näkökulmansa, taustansa ja kokemuksensa kautta. Arviointiryhmä päätti pitää vierailujen jälkeen tarvittavan määrän kokouksia, joissa se valmistelee esityksensä koulutuksen laatuyksiköiksi. Ryhmä tavoitteena oli päästä keskustellen yksimielisyyteen arviointineuvostolle tehtävästä esityksestä. Ryhmä aloitti myös yhteisten arviointikriteerien työstämisen heti ensimmäisessä kokouksessaan. Kukin arviointiryhmän jäsen laati oman kuvauksensa arviointiperusteiden kriteereistä. Kutakin arvioinnin kohdetta päätettiin arvioida kolmiportaisella kriteeristöllä. Arviointiryhmä keskusteli pitkään ennen vierailuja arviointikriteerien muokkaamisesta ja päätyi siihen, että arviointiryhmä ei voi lyödä kiinni kriteerejä ennen näyttöjä, koska arviointiin ja kriteereihin vaikuttavia seikkoja saattaa tulla esille vielä näytöissä. Tämän vuoksi päätettiin, että ennen arviointivierailuja koostetaan arviointiryhmän kolmiportaisesti rakentamat näkemykset kriteereistä yhteen ja niitä tarkennetaan näyttöjen jälkeisen arviointiprosessin aikana. Näin myös tapahtui ja kriteeristö viimeisteltiin vierailujen jälkeisissä kokouksissa. Arviointikriteerit esitellään tarkemmin luvussa 4. Arviointivierailujen aikana tuli esille joitakin periaatteellisia kysymyksiä, joihin arviointiryhmän otti kantaa ennen varsinaisten kriteereiden valmistumista. Arviointiryhmän nämä keskustelut ja kannanotot esitellään luvussa 3. Arviointiryhmä jakautui arviointivierailuilla useisiin eri kokoonpanoihin. Ainoastaan puheenjohtaja ja sihteeri kävivät kaikissa 12 kohteessa. Lisäksi jokaisessa vierailukohteessa oli mukana kaksi pedagogista asiantuntijaa sekä koulutusalan ja opiskelijoiden edustajat. Jotta jokainen arviointiryhmän jäsen sai mahdollisimman kattavan kuvan kaikista näytöistä, ryhmä keskusteli jokaisesta näytöstä ennen varsinaisen arvioinnin aloittamista. Näin varmistettiin se, että jokaisella jäsenellä oli samanlaiset mahdollisuudet arvioida eri laatuyksikköehdokkaita. Tämä lisäsi myös arviointivierailusta laaditun keskustelupöytäkirjan 17

18 merkitystä yhtenä arvioinnin dokumenttina. Jokainen keskustelu valmisteltiin samaan tapaan. Yksi arviointivierailulla ollut arviointiryhmän jäsen esitteli näytön toteutusta ja omia vaikutelmiaan vierailusta kokonaisuutena. Jokainen vierailuun osallistunut täydensi omalta osaltaan esitystä ja muut ryhmän jäsenet esittivät tarkentavia ja täydentäviä kysymyksiä. Arviointiryhmä piti kaikkiaan viisi pitkää arviointikokousta vierailujen jälkeen. Lisäksi ryhmän jäsenet työstivät arviointilausuntoja ja kriteereitä kokousten välisinä aikoina. 3 Arviointiryhmä periaatteelliset kannanotot Arviointiryhmä keskusteli arviointivierailujen aikana esille tulleista periaatteellisia kysymyksiä ja otti niihin kantaa ennen varsinaisten kriteereiden pohdintaa. Samalla ryhmä totesi, että arviointiryhmän periaatteelliset näkemykset tuli sovittaa yhteen arviointineuvoston hakuohjeissa esittämien ajatusten kanssa. Arviointi ei voi olla ristiriidassa etukäteen annettujen ohjeiden kanssa. Arviointiryhmä päätyi keskustelun pohjalta seuraaviin kannanottoihin: Toiminnan vakiintuneisuudesta (vanha uusi toiminta): Toiminnasta tulee olla näyttöjä kuten hakuohje edellyttää. Näyttöjä toiminnasta ei useimmiten voi olla, ellei se ole vakiintunut osaksi organisaation toimintaa. Erilaisten toimintojen vakiintuminen vaatii eri pituisen ajanjakson. Jotkin vanhatkin toiminnot vaativat sisäänrakennetun näkemyksen uudesta toiminnasta. Esimerkiksi strategiseen suunnitteluun liitetty hyvä tulevaisuuden analyysi on selkeä ansio. Yksikön koon merkityksestä ja yksikön suhteesta koko ammattikorkeakouluun: Arviointiryhmä keskusteli siitä, mitä esitettyjen yksiköiden koko ja kokoerot merkitsevät arvioinnin kannalta. Erityisesti esillä oli ensimmäisen arviointikohteen Miten ehdotettu laatuyksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun kokonaistehtävää ja pedagogista strategiaa? arviointi. Arviointiryhmä päätti, että kaikkia yksiköitä on kohdeltava arvioinnissa samalla tavalla. Arviointiryhmä ei voi karsia mitään hakemusta koon perusteella (osa ilmaisuista ohjeessa oli tulkinnanvaraisia), vaan mahdollinen karsinta olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Koko voi aiheuttaa ongelmia yksikön toimintavarmuuden ja kehittämisen kannalta silloin, kun toiminta on rakennettu muutaman ihmisen osaamisen varaan, eikä osaaminen ole vielä vakiintunut osaksi yksikön toimintakulttuuria. Samalla pohdittiin myös yksikön suhdetta muuhun ammattikorkeakouluun ja todettiin, että verkostoitumiselle ja innovaatioiden siirrolle voi olla organisaation sisällä arvioitavasta yksiköstä riippumattomia rakenteellisia tai sosiaalisia esteitä. Laadukkaalla yksiköllä on kuitenkin selkeä suhde omaan ja koko ammattikorkeakoulun tehtävään ja monipuolinen verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisälle ja ulospäin on yksikölle ansio. Koulutusalojen välisten erojen huomioimisesta: Keskusteltiin eri koulutusalojen perinteiden vaikutuksesta yksiköiden toimintaan ja mm. niiden innovatiivisuuteen. Jokin asia voi olla toisella koulutusalalla innovatiivista toimintaa, mutta toisella alalla arkipäivää. Todettiin, että hakuohjeet ja arviointiperusteet eivät tee eroa koulutusalojen kohdalla. Lopullisessa arvioinnissa kaikkia yksiköitä arvioidaan siten koulutusalasta riippumatta samoilla kriteereillä.

19 Ammattikorkeakoulumaisesta toiminnasta: Ryhmä totesi, että se ei tässä yhteydessä voi määritellä ammattikorkeakoulumaisen toiminnan piirteitä kattavasti. Niihin liittyy mm. seuraavia näkökohtia: Koulutus kytkeytyy läheisesti työelämään ja sen kehittämiseen; tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeä osa toimintaa; oppimisprosessin ohjauksessa näkyy käsitys tiedon rakentamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä; opetuksessa työstetään käytännön ja teorian suhdetta sekä opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan ja osallistujan rooli koulutuksen ja yksikön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen laatuyksiköiltä edellytetään ammattikorkeakoulumaista toimintaa koulutusalasta riippumatta. Tutkimustoiminnasta: Tutkimustoiminnan osalta ryhmä totesi tarkoittavansa tutkimustoiminnalla Tilastokeskuksen määritelmän mukaista toimintaa, johon mm. opinnäytetyöt eivät kuulu. Välttämättömistä edellytyksistä: Laatuyksiköksi esitettävältä yksiköltä edellytetään tiettyä laatua jokaisella arviointialueella. Arvio yksikön toiminnasta ei saa yhdelläkään arvioinnin kohteeksi annetulla alueella asettua keskimääräisesti kriteereissä alimmalle tasolle. Kohteena olevalla alueella ryhmä tarkoittaa arviointineuvoston arvioinnin kohteeksi määrittelemää toiminnan aluetta (esim. Koulutuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin). Vakavat puutteet koulutuksen kannalta keskeisissä toiminnossa, kuten oppimisen ohjauksessa, toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä arvioinnissa, voivat estää ehdollepanon laatuyksiköksi. Hakemuksen ja näytön suhteesta: Lopullinen arviointi tehdään sekä hakemuksen että näytön perusteella. Jokainen arvioitsija joutuu itse pohtimaan, miten suuren painoarvon ja todistusvoiman antaa hakemuksessa ja näytössä esitetylle tiedolle. Hakemuksesta ja näytöstä voidaan saada myös erilaista tietoa. Näyttö voi joiltakin osin paikata hakemuksessa esiintyneitä puutteita tai kyseenalaistaa hakemuksen jonkin kohdan. Jokaisen arvioitsijan tietoisuus erilaisen tiedon todistusvoimasta on olennaista hänen laatuyksikköarvioinnissaan. Lisämateriaalin huomioimisesta: Näyttötilanteessa jaettu lisämateriaali huomioidaan siltä osin kuin se liittyy näyttöjen ohjelmaan. Tieto materiaaleista välittyy vierailulle osallistuneiden lausuntojen ja kommenttien kautta muille ryhmän jäsenille. 4 Arviointiryhmän käyttämät arviointikriteerit Arviointiryhmä työsti oman arviointitoimintansa tueksi ja arvioinnin läpinäkyvyyden lisäämiseksi arviointikohteita kuvaavan kriteeristön. Sen avulla ryhmä pyrki kuvaamaan, mitä tekijöitä se piti arvioinnissa tärkeänä. Samalla kriteeristö kuvaa ryhmän keskustelua ammattikorkeakoulupedagogiikasta ja sen kehittymisestä. Arviointiryhmän työskentely on tapahtunut sen toimeksiannon antamissa raameissa: kriteeristö on laadittu arviointineuvoston hyväksymien arviointiperusteiden (lähtökohdat) ja arvioinnin kohteiksi määräämien tekijöiden mukaisesti. Kutakin arvioinnin kohdetta on kuvattu laatutasoilla erinomainen, hyvä ja tyydyttävä. Arviointiryhmän mielestä jo tyydyttävä taso tarkoittaa useissa kohdissa keskimääräisesti ajatellen laadukasta toimintaa. Joissakin kohdissa

20 laatuyksikköesitysten toiminta jäi tyydyttävän tason alapuolelle. Ammattikorkeakouluille annettu palaute on laadittu kriteeristön mukaisesti. Arviointiryhmän kehittämä kriteeristö on ensimmäinen ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun arviointia varten laadittu. Arviointiryhmä toivoo, että nyt esiteltävä kriteeristö voisi olla tukemassa ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadusta käytävää keskustelua. Kriteeristön ymmärtämiseksi arviointiryhmä on koonnut sen alkuun käyttämiensä käsitteiden määrittelyt. Kriteeristössä on joitakin sellaisia koulutuksen osa-alueita koskevia kohtia, joita ei ole voitu käyttää tämän arvioinnin yhteydessä. Arviointiryhmän mielestä näidenkin näkökohtien esittäminen tässä yhteydessä on kuitenkin kriteeristön tulevan hyödyntämisen kannalta mielekästä. Lähtökohtina: näyttö korkeasta pedagogisesta laadusta näyttö innovatiivisuudesta koulutuksen tuottamien ydinvalmiuksien esittely ydinvalmiuksien kehittämisen tukeminen opiskeluprosessin aikana. Käytetyt käsitteet: arviointiryhmä on määrittänyt kriteeristössä käyttämänsä käsitteet seuraavasti: pedagoginen strategia: sisältää yksikön näkemyksen oppimisesta, tiedosta ja toiminnasta sekä kokonaisvaltaisen suunnitelman näiden näkemysten toteuttamisesta koulutuksessa pedagoginen ydinosaaminen: pedagogisen strategian toteuttaminen edellyttää yksiköltä sen keskeisten pedagogisten osaamisalueiden määrittelyä sekä yhteisöllistä osaamista ja järjestelmällistä osaamisen kehittämistä näillä alueilla. ammatillinen kehittyminen: sisältää ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi myös yhteiskunnallisten ja yksilöllisten valmiuksien kehittymisen. työelämälähtöinen toiminta: sisältää sekä työelämän että ammattikorkeakoulun lähtökohdista rakentuvan vastavuoroisen toiminnan oppimisympäristö: sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen ja toiminnallinen ympäristö hankkeet: hankkeilla tarkoitetaan laaja-alaisia hankkeita, joissa voi olla mukana koko ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyökumppaneita esim. aluekehityshankkeet palvelutoiminta: palvelutoiminnalla tarkoitetaan yksikön tuotteen omaisia maksullisia tai maksuttomia palveluja työelämälle työelämälähtöiset projektit: työelämälähtöisillä projekteilla tarkoitetaan mm. erilaisia kehittämistehtäviä, opinnäytetöitä, työharjoittelua ja kehittämisprojekteja kriittiset askeleet yksikön kehittämisessä: sisältävät näkemyksen suunnasta (mihin yksikköä ollaan kehittämässä), toimintatavoista (joilla kehittämistä toteutetaan) sekä kehittämisen onnistumisen kannalta keskeisimmistä tekijöistä.

21 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä 1. Yksikkö ja ammattikorkeakoulun kokonaistehtävä ja pedagoginen strategia 1.1. Yksikön kokonaistehtävä Yksikön kokonaistehtävä on harkittu, Yksikön kokonaistehtävä on selkeä Yksikön kokonaistehtävää on kuvattu. jäsentynyt, yhteisesti tehty ja toteuttamis- ja perusteltu, mutta yhteys amk:n Yhteyttä amk:n kokonaistehtävään ei näy. kelpoinen. Yhteys amk:n kokonaistehtävään kokonaistehtävään jää epäselväksi. selkeä. 1.2. Yksikön pedagoginen strategia Yksikön pedagoginen strategia on Yksikön pedagoginen strategia on Yksikön pedagoginen strategia yhteisöllisesti tuotettu, perusteltu ja se olemassa ja sitä on perusteltu. on julkilausuttuna olemassa, näkyy johdonmukaisesti toiminnan Strategia näkyy yksikön toiminnassa. mutta sen toteutumisesta ei ole suunnittelussa, toteutuksessa ja näyttöä. Tai pedagogista strategiaa ei ole arvioinnissa organisaatio-, ryhmä- ja julkilausuttuna, mutta se näkyy toiminnassa. yksilötasolla. Ammattikorkeakoulussa käydään pedagogista Ammattikorkeakoulussa käydään Ammattikorkeakoulussa keskustellaan jonkin keskustelua eri henkilöstöryhmien pedagogista keskustelua eri henkilöstö- verran pedagogisista kysymyksistä. ja tiimien kesken. ryhmissä ja tiimeissä, mutta niiden vuorovaikutus on vähäistä. 2. Koulutuksen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen 2.1. Koulutuksen tavoitteiden määrittely Koulutuksen tavoitteiden määrittelyssä Koulutuksen tavoitteena olevat Koulutuksen tavoitteena olevat ammatillinen perustana on työelämän kehityshaasteiden ammatillinen osaaminen ja ydinvalmiudet osaaminen ja ydinvalmiudet on ja mahdollisuuksien sekä alan tietoperustan on määritelty ja perusteltu. määritetty, mutta ei perusteltu. ja toimintakäytäntöjen ymmärtäminen. Tämä ymmärrys perustuu tutkimukselliseen otteeseen ja/tai tutkimustietoon työelämän ja ammatillisten kvalifikaatiovaatimusten muuttumisesta. Vastuu tavoitteiden asettamisesta on Tavoitteita määritellään vuorovaikutuksessa Tavoitteiden määrittelyssä korostuvat joko ammattikorkeakoululla, mutta tavoitteet työelämän kanssa. työelämästä tai amk:sta tulevat näkemykset. määritellään vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön ja työelämän kanssa. Ammatillinen osaaminen ja ydinvalmiudet Ammatillinen osaaminen ymmärretään Ammatillisen osaamisen kehitysprosessin osia on määritelty järjestelmällisesti ja perusteltu kehittyvänä prosessina, jossa huomioidaan on tunnistettu. Osaaminen määritellään selkeästi. Opiskeluprosessi on määritelty myös yhteiskunnallinen vastuu ja vain ammatillisesta perspektiivistä käsin. ammatillisen kehittymisen prosessina. persoonallisuuden kehittäminen. Tavoitteena on riittävän laaja-alaisten valmiuksien oppiminen, mukaan lukien yhteiskunnallinen vastuu ja persoonallisuuden kehittyminen.

22 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä 2.2. Osallistuminen Suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuvat Eri tahot osallistuvat sekä koulutuksen suun- Opettajien lisäksi koulutuksen suunnitteluun opettajat, opiskelijat, työelämä ja muut nitteluun että kehittämiseen, mutta osallis- osallistuu myös muita tahoja mutta niukasti yhteistyötahot. tuminen ei ole intensiivistä ja syvällistä. ja muodollisesti. Osallistuminen on järjestelmällistä, ja Osallistuminen on järjestelmällistä tämän toiminnan tuloksellisuudesta on ja siitä on näyttöä. selkeää näyttöä. 2.3. Vuorovaikutus työelämän kanssa Hanketoiminta ja projektit on integroitu Hanketoiminta sekä projektit ovat tärkeä Hanketoiminta sekä projektit ovat osa hyödyntämään koulutusta. osa toimintaa, mutta integrointi muuhun koulutusta, mutta niiden yhteys koulutukseen koulutukseen on vasta kehittymässä. on irrallinen. Palvelutoimintaa hyödynnetään Palvelutoimintaa hyödynnetään Palvelutoiminnan hyödyntäminen mielekkäästi koulutuksessa. vähän koulutuksessa. koulutuksessa jää epäselväksi. Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavia Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavaa Työelämälähtöisestä toiminnasta saatavan tietoja käytetään koulutuksen tietoa käytetään jonkin verran tiedon käyttö koulutuksen kehittämiseen ja tästä on selvät näytöt. koulutuksen kehittämiseen. kehittämiseen on niukkaa. Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä Hanke- ja palvelutoiminnassa sekä työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä tieto työelämälähtöisissä projekteissa syntyvä tieto on kaikkien saatavilla (julkaisut, leviää jonkin verran organisaatiossa. tieto jää toiminnassa olevien käyttöön. tutkimusraportit, sisäiset raportit, koulutus, dokumentointi). Näyttöä tästä on. 2.4. Yksikön oman toiminnan jatkuva kehittäminen Yksikkö on määritellyt pedagogisen Yksikkö on hahmottanut pedagogisen Yksikkö on hahmottamassa pedagogisen ydinosaamisalueensa ja sen kehittymistä ydinosaamisalueensa ja näiden oppimista ydinosaamisalueensa. tuetaan kokonaisvaltaisesti. tuetaan. Pedagoginen ydinosaaminen perustuu opetta- Pedagoginen ydinosaaminen on määritelty Pedagoginen ydinosaaminen on määritelty, jien systemaattiseen, yhteisölliseen ja pitkä- ja koulutusta tuetaan sen mukaan. mutta sen vaikutus ei näy koulutuksen jänteiseen kasvu- ja oppimisprosessiin. toteutustavoissa. Ilmenee kohdonmukaisesti koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yksiköllä on menossa omia sisäisiä Kehittämishankkeita on melko paljon Kehittämishankkeita on melko vähän, kehittämishankkeita. Hankkeet on sidottu mutta niiden muodostama kokonaisuus ei ole ja niiden johtaminen ja loppuunsaattaminen strategian toteutukseen ja niistä muodostuu kovin johdonmukainen ja eri on melko epätasaista. johdonmukainen kokonaisuus. osat tukevat toisiaan vain osittain. Opettajien yhteistyö kehittämishankkeissa on Opettajien yhteistyö kehittämishankkeissa on Opettajilla on yksittäisiä kehittämishankkeita. tavoitteellista ja laajaa. satunnaista. Kehittämishankkeisiin osallistuu vain osa opettajista. Henkilöstön kehittäminen tukee yksikön Henkilöstön kehittäminen ei ole Henkilöstön kehittäminen tähtää lähinnä muokehittämistä. suhteessa yksikön kehittämiseen. dollisten kelpoisuusvaatimusten täyttämiseen.