KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen Lastenpsykiatripäivät 23.11.2009 Tytti Solantaus
I Tausta KASTE Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 (Mieli 2009) Palvelujen trendit ja ongelmat II Tutkimuksen näkökulmia III Palvelut, kehitysympäristöt ja KASTE 2
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE 2008-2011) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/733; 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE -ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma 2008-2011. STM Selvityksiä 2009:9. 3
5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi hallituksen valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (kansallinen kehittämisohjelma). Kehittämisohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset Hyväksytty valtioneuvostossa 31.1.2008 4
Sosiaali- ja terveysministeriö laatii hakuohjeet ja tiedottaa hausta omilla sivuillaan. Ohjeet sisältävät lasten ja nuorten KASTE-ohjelman pyrkimykset ja periaatteet, jotka puolestaan on tehty yhteistyössä THL:n kanssa Hakemukset tulevat kentältä Hankesuunnitteluun saa apua THL:ltä, mutta THL:llä ei ole sana/päätösvaltaa hakemusten sisältöön tai hakijoiden koostumukseen Rahoituspäätös tehdään STM:ssä hakemusten pohjalta. THL ei osallistu päätöksentekoon. Mitä haetaan ja kuka hakee on täysin riippuvainen kentän omasta aktiivisuudesta 5
Valtionavustuksen määrä Valtionavustus ohjelmakauden aikana yli 104 milj. euroa yli 47 milj. jaettu vuosina 2008-2009 josta 23,5 milj. osoitettu lasten, nuorten ja perheiden palveluille Lisänä kuntien ja shp:n omavastuuosuudet Yhteensä noin 30 milj.euroa 6
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 (www.stm.fi) Mieli 2009 Mielenterveys-ja päihdepalvelujen suunnitelma ja toimenpideohjelma Pyrkimyksenä ehkäistä ongelmia ja kehittää palveluja Ennaltaehkäisyn fokusteema on mt- ja päihde ongelmien ja syrjäytymisen ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy 7
Miksi lapset ja nuoret? Miksi nyt? Lapsuuden ja nuoruuden inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä aletaan ymmärtää uudella tavalla Mielenterveyden häiriöiden merkitys yhteiskunnalle Mielen merkityksen korostuminen Lasten ja nuorten psykiatriset häiriöt ovat vakavia Pitkät seurantatutkimukset Häiriöt ovat kroonisia/uusiutuvia 8
Miksi lapset ja nuoret? Miksi nyt? Aikuisten häiriöistä suurin osa on alkanut lapsuudessa ja nuoruudessa Ehkä puolet alkanut ennen 13 ikävuotta ja ¾ ennen 25 ikävuotta Vanhempien mt- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen ylisukupolvinen siirtyminen Noin 20-25% lapsista elää perheissä, joissa vanhemmalla on mt- tai päihdeongelma Lasten ja nuorten palvelujen ruuhkautuminen Länsimaiden ongelma yleisesti Suomessa erityiskysymyksenä 1990-luvun lama ja sen jälkeinen aika 9
Palvelujen trendit ja ongelmat 10
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 1,4 1,2 1 0,8 0,6 tytöt pojat 0,4 0,2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 11
Psykiatrinen osastohoitopotilaat/ 1000 samanikäistä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0-6 pojat 0-6 tytöt 7-12 pojat 7-12 tytöt 13-17 pojat 13-17 tytöt 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 12
Kuvio 20. Psykiatrisissa sairaaloissa tahdosta riippumatomassa hoidossa olleiden alaikäisten potilaiden määrät 1995 2004 sukupuoli- ja ikäryhmittäin 200.00 180.00 Potilasta/100 000 alaikäistä kohden 160.00 140.00 120.00 100.00 80.00 60.00 40.00 Tytöt, 13-17 -vuotiaat Pojat,13-17 -vuotiaat Pojat, 0-12 -vuotiaat Tytöt, 0-12 -vuotiaat 20.00 0.00 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 13
Kuvio 5. Psykiatrisessa sairaalahoidossa hoidetut alaikäiset sairaanhoitopiireittäin 1994 2004 400.0 Potilasta/100 000 alaikäistä kohden 350.0 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Etelä-Karjalan shp Kainuun shp Päijät-Hämeen shp Pohjois-Savon shp Lapin shp Helsinki Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Kanta-Hämeen shp Koko maa Etelä-Savon shp Satakunnan shp Uusimaa Keski-Suomen shp Pirkanmaan shp Itä-Savon shp Vaasan shp Länsi-Pohjan shp Ahvenanmaa 1995-1998 1999-2001 2002-2004 14
Kouluth käynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kouluterveydenhuollon käynnit vuosina 1986-2004 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kouluth käynnit/ 7-18 -vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar ( 1 000 inv.) *) Kouluth lääkärikäynnit/ 7-18 -vuotiaat (1000 as.) *) Skolhälsovårdsbesök / 7 18-åringar (1 000 inv.) *) 600 500 400 300 200 100 0 Kouluth lääkärikäynnit/7--18 vuotiaat (1000 as.) 15
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet lapsiperheet Lapsiperheiden lukumäärä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2007 Lähde: THL 16
Lapsiperheiden erityispalvelumenot, kaupunki 30 000 as. (x 1000 ) 17
Yhteenveto Painopiste siirtynyt ja siirtyy erityistason palveluihin Sama näkyy resursseissa/rahoituksessa 60-70% lasten- ja nuorisopsykiatrisesta esh:n työvoimasta sidottu osastohoitoon Peruspalvelujen vaikeus vastata tarpeisiin ehkäisy, varhainen tuki, hoito Laitoshoidon lisääntyminen vrt muut Pohjoismaat ja länsimaat Hyvin suuret alueelliset erot toimintatavoissa lasten- ja nuorten psykiatriassa Palvelujen sisältö ja hoitopolku riippuvat asuinalueesta Yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus 18
Mitä nyt sitten? Palvelujen käytön kehitys on hälyttävää Lisämäärärahat vuodesta 2000 lähtien tilanteen korjaamiseen ei pysyvää apua Antaako tutkimus viitteitä, minne mennä? 19
II Tutkimuksen näkökulmia Erillisyydestä integraatioon 20
Kehityksen ja sen häiriintymisen tutkimus Kehityksellinen psykopatologia developmental psychopathology Kehityspsykologia, psykiatria, kognitio- ja neurotieteet, geenitutkimus Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat tiukasti toisiinsa uppoutuneita 21
Erillisten kehityksen osa-alueitten aika Psykologiset häiriöt psykiatrinen terveydenhuolto Käyttäytymisen häiriöt sosiaalihuolto Oppimisen ongelmat sivistystoimi/koulu/erityisopetus Monosektoraaliset palvelut, sektorointi palveluissa Kullakin omat teoriat ja ajattelumallit, päämäärät, toimintamallit ja menetelmät, sekä rahoitus ja tulosvastuu Yhteistyön ongelmat 22
Kehityksen ja sen häiriintymisen tutkimus Kehityksellinen psykopatologia developmental psychopathology Kehityspsykologia, psykiatria, kognitio- ja neurotieteet, geenitutkimus Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat tiukasti toisiinsa uppoutuneita G x E (Environment, ympäristö) Geenien ja ympäristön monitasoinen vuorovaikutus 23
Geenit x E Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, internet Kehitysympäristöt 24
Ekologinen transaktionaalinen malli kehityksestä ja sen häiriintymisestä Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja - tasoisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen jokapäiväisestä kanssakäymisestä läheisten kanssa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, netin ääressä Lapsen/nuoren kehitys, kehityksen tukeminen ja häiriintyminen sekä korjaantuminen ja häiriöiden paraneminen tapahtuvat ekologisessa kontekstissa 25
III Palvelut, kehitysympäristöt ja KASTE 26 26
Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi Päivähoito Lapsi Koulu L/N Vapaaajan ympäristöt 27 27
Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Oma Lapsi verkosto Päivähoitaja Opettaja Neuvola/kouluth Päivähoito Lapsi Työnt. verkosto Vanhemmat elto phoidon psyk neuvola Koulu L/N Opett. verkosto Vanhemmat erityisopetus kouluterv.huolto oppilashuolto 28 28
Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Oma Lapsi verkosto Päivähoitaja Opettaja Neuvola/kouluth Päivähoito Lapsi Työnt. verkosto Vanhemmat elto phoidon psyk neuvola Koulu L/N Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Avopalvelut?? Sairaalahoito Sijoitus?? Opett. verkosto Vanhemmat erityisopetus kouluterv.huolto oppilashuolto 29 29
Lisäksi tuki-ja hoitopalvelut jakaantuvat monen sektorin vastuulle Perus - erityistaso Terveys - sosiaalitoimi Aikuis nuoriso - lastenpsykiatria Lasten/nuorisopsykiatria perheneuvola Lasten/nuorisopsyk osastot sijoituskodit, laitokset Terveyden edistäminen - korjaavat palvelut/ hoito 30 30
Seurauksia Lapset/nuoret ja perheet ohjautuvat sattumanvaraisesti eri palveluihin Kukaan ei tiedä, mitä ja miten kukakin hoitaa Kukaan ei hallitse palvelujen kokonaisuutta Palvelujen systemaattinen kehittäminen on mahdotonta Myös kustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta 31
Lasten ja nuorten Kasteen visio Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun niissä ympäristöissä, joissa he luonnostaan ovat samoin kuin heidän lähiaikuisensa, vanhemmat, päivähoitajat, opettajat Ongelmien ja häiriöiden ilmaantuessa tuetaan ensisijaisesti kehitysympäristöjä, jolloin lapsia ja nuoria ei hoideta erillään heille luonnollisesti kuuluvista ihmissuhteista ja arkisista toimista 32
KASTE ohjelma perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla työmenetelmillä tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin Edellyttää uudenlaisia toimintamalleja, työmenetelmiä ja palvelurakenteita. Myös lainsäädännön korjaamista 33
Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi oma verkosto Päivähoitaja Opettaja? Neuvola Pvh: tnt verkosto Vanhemmat? elto päivähoidon psykologi Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Opett. verkosto Vanhemmat? erityisopetus kouluterv.huolto oppilashuolto Peruspalvelut Erityispalvelut Vapaa-ajan ympäristöt 34 34
Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Peruspalvelut Vapaa-ajan ympäristöt Erityispalvelut 35 35
Käynnissä olevia hankkeita, joissa kehitetään esh:n ja peruspalvelujen yhteistyömalleja, mm. Rajan lapset: Etelä-Karjala (Irmeli Henttonen) Mielenterveysambulanssi: Varsinais-Suomen shp (Jorma Piha) Jeri: nuorisopsykiatriaa kentälle varhaiseen tukeen ja häiriöiden tunnistamiseen, Jorvi, Espoo, laajentumassa Sihti: nuorisopsykiatriaa yhdessä koulun ja sosiaalitoimen kanssa, Kuopio Muita, mm. lastensuojelulasten ja nuorten mielenterveys 36
VALTIONAVUSTUKSET Valtionavustuspäätös 31.10.2008 Länsi-Suomen Remontti, 2,1 milj Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet 2,4 milj Pohjois-Suomen Tukeva -lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen 1,9 milj Valtionavustuspäätös 27.2.2008 Etelä-Suomen Lapsen ääni 11,3 milj Väli-Suomen hanke 5.3 milj Valtionavustushakemukset 31.12.2009 Jatkohankkeet Päätökset helmikuun 2010 lopussa 37
Lasten ja nuorten KASTE-hankkeiden kotisivut REMONTTI www.turku.fi/remontti LAPSET JA PERHEET www.koskeverkko.fi/lapsetjaperheet TUKEVA www.ouka.fi/seutu/tukeva LAPSEN ÄÄNI www.lapsenaani.fi VÄLI-SUOMI http://pikassos.fi/?content=lapsetkaste 38
Syrjäytymisen ja mt- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy, Mieli 2009 Toimiva lapsi&perhe työ: perheen lasten huomioiminen kun aikuinen on potilaana/asiakkaana Paradigmamuutos aikuisten palveluissa Mielenterveysongelmat: Peruspalvelut ja psykiatrinen esh Päihdeongelmat: Päihdepalvelut Vakavat somaattisen sairaudet: Som terveydenhuollon palvelut, esim syöpäklinikat Toimeentulo-ongelmat: Toimeentuloasiakkaat Lisäksi vanhemman ongelman huomioiminen lasten ja nuorten ympäristöissä ja palveluissa Päivähoito ja neuvolapalvelut, koulu ja kouluth sekä oppilashuolto Mielenterveyspalvelut Päämääränä lasten ja nuorten hyvä kehitys ja ongelmien ehkäisy, sekä lasten ja perheiden saattaminen tarvittavien palvelujen äärelle 39
Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp, 1-2 keskustelua vanhemman kanssa) Beardsleen perheinterventio (Bp, 6-8 tap.) Vertti - lasten ja vanhempien vertaisryhmät ja perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapsi & perhe neuvonpito Opaskirjaset Tulevat? T. Solantaus, THL, 2009
Tlp -työskentely Huoli lapsesta (epämääräinenkin) Suojaavien rakenteiden puuttuminen NEUVONPITO vanhemmat (lapsi) perheen oma verkosto lasten kehitysympäristöt hoitavat palvelut sos.toimen palvelut muut? päivähoito koulu ystävät harrastukset T. Solantaus, THL 2009
Vanhempi potilaaksi Tl&p- työskentely VERTAISRYHMÄ -TOIMINTA NEUVONPITO PÄIVÄHOIDON/ KOULUN TUKI Lapsen / perheen SOS. VERKOSTON AKTIVOITUMINEN SOS. TOIMEN TUKITOIMET LAPSEN PSYK. TUTKIMUS & HOITO toisen VANHEMMAN TUTK. & HOITO T. Solantaus, THL 2009
Äiti tai isä potilaaksi Perheinterventio Solantaus 2005 Suomen Lääkärilehti Lapset puheeksi Vertaisryhmät Perhekurssit kiireellinen Huoli: Suojaavien rakenteiden puute tai muut ongelmat Tytti Solantaus 2007 NEUVONPITO vanhemmat (lapsi) perheen oma verkosto lasten kehitysymp. hoitava verkosto sos.toimen tukiverkosto muita lapsen / nuoren psykiatrinen tutk.&hoito Lastensuojelu Avohuollon tukitoimet Päivähoito Koulu Harrastuks Ystävät
Kolme aaltoa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa I Äitiys-, lasten- ja kasvatusneuvoloiden synty ja kehittäminen 1920-40-70-luvuilta eteenpäin II Lasten/nuorisopsykiatrian alueellistaminen 1980- Yksiköt keskussairaaloihin Erityisosaamisen kehittäminen III Monialaiset palvelut lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin, perus- ja erityispalvelujen integraatio 44
Kiitos! Kuva: Antonia Ringbom kirjassa Solantaus&Ringbom 45 45