Miten Kaste ohjelma haastaa asiakaslähtöisyyteen

Transkriptio

1 Miten Kaste ohjelma haastaa asiakaslähtöisyyteen Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö

2 Asiakaslähtöisyys on osallisuutta Lapsella on oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikoimmin tunnettu lapsen oikeuksien sopimuksen oikeus. Ihmisarvo on oikeuteen osallistua omaan arkeen osallistua elämään ja toimintaan oikeus aloitteisiin oikeus kuulluksi tulemiseen näistä seuraa osallistuminen päätöksiin Vaihtoehtona lamaantuminen tai taistelu JM: osallisuus

3 Kohtaaminen ja kuuleminen Osallisuus alkaa kohtaamisesta Lapsen, nuoren ja vanhemman kohtaaminen on kiintymystarpeiden kuulemista ja kunnioittamista JM: osallisuus

4 Kiintymyksen tarve Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistusta omalle aloitteellisuudelle tulla kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun kuullaan tarpeeksi mutta ei liikaa Aiemmat kiintymyskokemukset vaikuttavat tapaan, jolla kukin meistä hahmottaa arkeaan ja arjen ihmissuhteitaan Osallisuus alkaa ehyen vuorovaikutuksen hetkistä sanattoman vuorovaikutuksen osuus suurin JM: osallisuus

5 Kuulemisen karikoita Ennalta tietäminen asiantuntija tietää, mikä on parasta Epäluulo tunteita kohtaan rationaalinen todellisuus vs lapset, vammaiset, maahanmuuttajat naiset? Viestien sivuuttaminen karaisemisen kulttuuri ja hemmottelun pelko Välttelevä kulttuuri JM: osallisuus

6 Auttamistehtävän kiintymysulottuvuus Luottavainen kiintymysmalli kokemus aikuisesta vastaavana, ennustettavana, myötäävänä paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi lapsuuden ja nuoruuden aina aikuisuuteen asti Välttelevä kiintymysmalli kokemus aikuisesta etäisenä, ennustettavana, joustamattomana suomalainen kulttuurinen ennakko oletus näennäisitsenäisyys vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa JM: osallisuus

7 Miten ottaa toinen osalliseksi Asenne: uteliaisuus kunnioitus myötätunto Aktiivinen virittäytyminen vastuu yhteyden sointumisesta virittäytyminen on kommunikaatiota kommunikaatio on osallisuutta JM: osallisuus

8 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään n nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi ytetyksi (Stakes 2008) määrän n arvioidaan lisää ääntyvän n yli tuhannella vuodessa jokainen tulee maksamaan yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa epäsuorat kustannukset suuremmat inhimillinen hinta mittaamaton Sosiaali ja terveyspalveluilla ei ole onnistuttu vähentämään n lastensuojelun tarvetta

9 KASTE Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kokonaisohjaukseen työkalu, jossa lapsiperheisiin kohdistuva osa osa Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa taustalla myös s uusi lastensuojelulaki Opetusministeriöllä rinnakkaista kehittämist mistä paras vaikutus kun koordinoidaan paikallisesti Siirtomääräraharaha uusi hakemus vie vuoden 2012 yli yhteensä n. puolet kaikista myönnetyist nnetyistä rahoista

10 STM OPM TM Kuntaliitto SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA STM alaiset laitokset LÄÄNIT THL STM VALVONNAN PAINOPISTEET ASIANTUNTIJATIIMI KONSERNIJAOS ALUEJAOS KANSALAISJAOS STM aluejoryjen Kuntaliitto pj:t STM kansalaisjärjestöt kansalaisjärjestöt Kuntaliitto srk OPM ALUEJORYT THL kunnat, järjestöt, yksityiset, osket, maakuntaliitot, oppilaitokset LÄÄNIT ray KASTE HANKKEET lasten, nuorten ja perheiden palvelut

11 Viisi alueellista lasten ja nuorten Kaste kokonaisuutta Länsi Suomen Remontti Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä ja Keski Suomessa Pohjois Suomen Tukeva Väli Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Etelä Suomen Lapsen ääni Kaikki suuria, alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävi viä kokonaisuuksia kaikkialla pohjana jo tapahtunutta kehittämist mistä eri alueilla omat painopisteet mutta yhteinen perustavoite poikkihallinnollinen kehittäminen

12 Lasten ja nuorten Kaste Uudistetaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena siten, että perustasolla kehitetää ään n ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häirih iriöitä ehkäisev isevät t ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys,, sosiaali, nuoriso,, sivistys ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetää ään n tukemaan peruspalveluja erilaisilla työmenetelmill menetelmillä tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympärist ristöihinihin

13 Palveluiden tulevaisuus Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun niissä ympärist ristöissä,, joissa he luonnostaan ovat Ongelmien ja häirih iriöiden iden ilmaantuessa tuetaan ensisijaisesti kehitysympärist ristöjä,, jolloin lapsia ja nuoria ei hoidettaisi erillää ään n heille luonnollisesti kuuluvista ihmissuhteista ja arkisista toimista

14 1,3 1,2 1,1 Dialogisuus ja 1 verkostotyö 0,9 % 0,8 0,7 0,6 0,5 IDEOLOGIA Oikea aikainen ja riittävä apu lapselle ja perheelle lapsen kehitysympäristössä PERHE TAVOI TE LAPSI, NUORI VAPAA AIKA KÄYTÄN TÖ PILO TOINTI KOULU neuvola psykiatria Huolen herätessä kootaan apu lapsen omaan kehitysympäristöön perhetyö vammaispalvelut lastensuojelu VARHAIS KASVA TUS perheneuvola perhekeskus oppilashuolto MENETELMÄ Pilottikunnat ja seudut Satakunnassa ja Varsinais Suomessa Lastensuojelun tytöt kehittämisyksiköt pojat Sosiaalialan osaamiskeskukset Sairaanhoitopiirit Lastensuojelujärjestöt Turun Lapsi ja nuorisotutkimuskeskus

15 VALTIONAVUSTUSPÄÄTÖS _Riitta Viitala, STM

16 Psykiatrinen osastohoitopotilaat/ 1000 samanikäistä pojat 0 6 tytöt 7 12 pojat

17 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 1,4 1,2 1 0,8 0,6 tytöt pojat 0,4 0, Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Erityisopetukseen siirrettyjen osuus kaikista peruskoululaisista ¹ Osa aikaisesta erityisopetuksesta on saatavissa vertailukelpoista tietoa vuosilta (esimerkiksi vuosi 2006 viittaa lukuvuoteen ). Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa aikaista erityisopetusta saavien määrää ei voi laskea yhteen, koska osa erityisopetukseen siirretyistä saa myös osa aikaista erityisopetusta. Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

19 Peruspalveluihin vaikuttaneita tekijöit itä Laman aikaiset leikkaukset palvelut nähtiin n kuluna eikä investointina Palveluiden hajanaisuus Ei yhtenäist istä kuvaa palveluiden käytk ytöstä Systemaattinen kehittäminen puuttunut Kuntakohtaisen budjetoinnin sektorinen harha kustannusten siirtyminen toiselle sektorille tuettu esiopetus esimerkkinä Lapsiperheiden poikkisektoriset palvelut koottavissa Kuntamaisema

20 Lapsiperheiden erityispalvelumenot, kaupunki as. (x 1000 )

21 Sektorien ja toimialojen väliset raja aidat Perus erityistaso Terveystoimi sosiaalitoimi sivistystoimi Lastenpsykiatria nuorisopsykiatria psykiatria Lasten/nuorisopsykiatria perheneuvola Psykiatrinen osastohoito sijoituskodit, laitokset Terveyden edistäminen korjaavat palvelut/ hoito Tytti Solantaus, THL 21

22 Palvelupolku / hoitoketju ajattelu Lapsi kotona päivähoidossa koulussa perhenla perhetuki psyk. pkl avohuolto psyk.osasto sijoitus Yksi palvelu toisensa jälkeen Kuka siirtyy? Mikä ei siirry : kehityksellinen konteksti Tytti Solantaus, THL 22

23 Uudistamisen suunnat Peruspalvelujen kehittäminen erityispalvelut peruspalveluiden tukena Tutkimuksen ja käytk ytännön n vuorovaikutus sen tekeminen, minkä tiedetää ään n tukevan kehitystä ja hyvinvointia taloustieteellinen tuki tarpeen erityisesti kuntatalouden kriisiytessä Kehitysympäristöjen tukeminen koti, päivp ivähoito, koulu, vapaa ajan ajan ympärist ristö

24 Kehitysympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle v huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmi menetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisää äämään n läsnl snä olevan aikuisen tukea

25 Lapsen ja lähiaikuisen suhde Aivan n ydinkysymys Arjessa koettu todellisuus opittava kuulemaan lapsen, nuoren vanhemman, päivp ivähoitajan, opettajan Vanhemman/ päivp ivähoitajan/opettajan asiantuntemuksen kunnioittaminen ongelmallisen lapsen kanssa ei ole helppoa jokainen on ymmäll llään n ja tekee virheitä Oman asiantuntemuksen rajojen oivaltaminen

26 Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi/nuori Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi/nuori Terveyttä edistävät palvelut Vapaa ajan ympäristöt Tytti Solantaus 26

27 Varhainen hoito lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi/nuori Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi/nuori Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Peruspalvelut Vapaa ajan ympäristöt Tytti Solantaus 27

28 Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Peruspalvelut Erityispalvelut Tytti Solantaus, THL Vapaa ajan ympäristöt 28

29 Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Nuori Koulu Nuori Vapaa ajan ympäristöt Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Peruspalvelut Netti Erityispalvelut Tytti Solantaus, THL 29

30 Työtapoja Yhteinen koulutus kohti uudenlaista ajattelua Konsultaatio ja työnohjaus lapsen yksilöllisen llisen kehitystuen tarve Yhteinen asiakastyö yli erityistason rajan jalkautuminen perustason työntekij ntekijä jatkaa terveydenhoitajan rooli päivp ivähoidossa ja kouluissa Moniammatillinen työ kehitysympärist ristössä poikkisektorinen, poikkihallinnollinen työote tuo rakenteellisia haasteita JM: Perheneuvolan uudet suunnat 30

31 Esimerkkejä Dialoginen verkostotyö asioiden ymmärt rtäminen asiakkaan näkökulmastan kulmasta pois asiantuntijamää äärityksistä Aikalisä aktiivisen tuen malli myös s II asteen oppilaitoksille Opetusministeriön n ja hallituksen projektit kiusaamista ja syrjäytymist ytymistä vastaan koordinoitava alueellisesti Yhteispeli: opettajat mukana suunnittelemassa Mielenterveysambulanssi välitön n apu kotiympärist ristöissä yhdessä peruspalvelun kanssa

32 Esimerkkejä rakenteista Nuorten intensiivimalli (Etelä ja Väli Suomi) nuorisotoimi, sosiaalitoimi, sivistystoimi ja psykiatria yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa pitkäaikainen, sitoutunut yhteispanos Nuorten huolintakeskus (Länsi Suomi) nuorisotoimi yhdessä terveys ja sosiaalitoimen kanssa; nettiohjaus Perhekeskusten kehittäminen (Pohjois sekä Itä ja Keski Suomi) Lasten ja nuorten virtuaaliset palveluympäristöt Jalkautuva työ yli sektorirajojen: Sihti, Jeri, Rajan lapset pysyvät yhteistyön ja konsultaation rakenteet

33 Esimerkki alkaneesta työstä: Ihmeelliset vuodet Turussa Remontti palkkaa perheneuvolaan työntekij ntekijän Perheneuvolan tiimi jalkautuu alueellisesti Lastensuojelu vastaa pyynnöst stä kokoaa perheet paikka, tulkki Perheiden perhetyöntekij ntekijät t mukana ryhmäss ssä Seuraava vaihe : kouluttajakoulutus

34 Esimerkki Etelä Savosta: mielenterveyspalvelut sijaishuollossa Kaste ohjelman kautta järjestetj rjestetään moniammatillinen, yhdessä muotoutuva koulutus kouluttajakoulutus Vastuu sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrialla: Mukana lasten ja nuorisopsykiatria, kunnallinen lastensuojelu, koulukodit, yksityisiä perhekoteja ja laitoksia

35 Jatkoa Uudet hakemukset jätettävä tämän vuoden loppuun Lappi kokoamassa laajaa hakumusta Pohjois, Länsi sekä Itä ja Keski Suomessa jatkohakemukset jo syksyllä 2009 uusia, entisten suuntaisia pilotteja mukaan Etelä ja Väli Suomessa syksyllä

36 Ajatuksia Kasteohjelman hallinnoinnin byrokraattisuus jaokset aluejohtoryhmät ohjausryhmät laaja keskustelun foorumi kustannukset : mikä on tämän toiminnan tuottavuus Kunnat yhteistoiminta alueet liikelaitokset sairaanhoitopiirit Monisektorisen ajattelun ulottaminen hallinnon rakenteisiin Vaikuttavuus taloudellinen vaikuttavuus sisällöllinen vaikuttavuus

37 Kulttuurinen kehitys Vuorovaikutus on itsenäinen voima Keskustelu eri lähtökohtien ja katsantojen välillä Osallisuus lasten, nuorten, vanhempien osallisuus muiden lähiaikuisten suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa

38 Kiitos mielenkiinnostanne yhteydenotot:

39 Kiitos mielenkiinnostanne yhteydenotot: