Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset



Samankaltaiset tiedostot
Terveys tutkimus

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa?

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Lapin aluehallintovirasto

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

Sosiaaliturvan selvittäminen

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

THL:n väestötutkimukset

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

3. Yhteistyöhankkeena tehtävän tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

PHT Hyvinvointiloma LIIKKUMAAN

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Kansantautien kanssa työelämässä

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Transkriptio:

Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen

Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää päteviä tietoja, esim. Kuinka paljon kasvavan iäkkään väestön palvelutarve suurenee? Miten palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää? Miten ikääntyvän työvoiman työkyky muuttuu? Miten ikääntyvien työkykyä ja työhön osallistumista voidaan tukea? Mitkä tekijät edistävät nuorten työelämään siirtymistä? Miten voidaan kaventaa väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja ja samalla oleellisesti kohentaa koko väestön hyvinvointia? Millä keinoin voidaan hillitä terveys- ja sosiaaliturvan menojen kasvua tinkimättä väestön hyvinvoinnista? Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joista monet voidaan saada ainoastaan laajaan, väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla 21.11.2012 Terveys 2011 2

Terveys 2011 -tutkimuksen tavoitteet Tuottaa Suomen aikuisväestöstä päteviä tietoja terveysja sosiaalipolitiikan suunnittelua ja arviointia varten: a) ajankohtainen kuva väestön terveydestä ja hyvinvoinnista JA b) seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa muutettavissa olevista terveyden ja hyvinvoinnin määrittäjistä, joihin pitäisi vaikuttaa ainutlaatuiset tiedot siitä, mihin tekijöihin puuttumalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, pidentää työuria ja vähentää hoidon ja hoivan tarvetta hyvä lähtökohta terveyden ja toimintakyvyn ennusteille lähtökohtia ja viitetietoja kuntien ja alueiden suunnitteluun 21.11.2012 Terveys 2011 3

Ketkä kutsuttiin tutkimukseen Suomen aikuisväestöä edustava iso otos (ml. laitoksissa asuvat): Terveys 2000 -otokseen kuuluneet henkilöt 7 964 (ikä 30+, tutkittu myös vuonna 2000) = aineisto, johon nyt julkistettavat tulokset perustuvat Mini-Suomi-tutkimuksen seurantaan 2001 kutsutut 922 (ikä 60+, tutkittu myös vuosina1980 ja 2001) Nuorten aikuisten otos (ikä 18 29) 2154 Kutsuttiin terveystarkastukseen 595 Lähetettiin posti-/nettikysely 1559 Yhteensä 11 040 21.11.2012 Terveys 2011 4

Otospaikkakunnat Terveys 2000 -tutkimuksen 80 paikkakuntaa Terveys 2011 -tutkimus tehtiin 60 samalla paikkakunnalla (yhdistäen joitakin tutkimuspaikkakuntia) 21.11.2012 Terveys 2011 5

Mittaukset 2 Verenpaine ja syke Vyötärön ympärys Tuoliltanousutesti 15 min Terveys 2011 -tutkimuksen sisältö Ilmoittautuminen 15 min Tutkimuksen esittely Suostumus Kyselyn 1 tarkistus Haastattelu 60 min Näkötutkimus Taustatiedot Lisäkyselyjen antaminen Elinympäristö Loppupiste 15 min Elintavat Kyselyjen vastaanotto Mittaukset 1 Pituus 15 min Terveys Toimintakyky Terveyspalvelut Niveltoimintatutkimus (55 vuotta täyttäneille) Yhteenveto tutkimustuloksista Kehon koostumus (bioimpedanssi) Sydänfilmi (EKG) Työ ja työkyky Kuntoutus Tasapainotesti (70 v. täyttäneille) Liikuntaotokseen valituille Suun tutkimus 15 min Mittaukset 4 30min Muisti- ja oppimistehtäviä Käden puristusvoimamittaus Kävelynopeustesti Mielenterveyshaastattelu Välipala 15 min Liikuntatutkimus 30 min Liikuntamittarin ohjeistus Tasapainotesti Ponnistushyppy Punnerrustesti 6 minuutin kävelytesti Mittaukset 3 Verinäytteet Spirometria 15 min 21.11.2012 Terveys 2011 6

Osallistumisaktiivisuus Lukumäärä % Otos 7 964 100,0 Osallistuneet 5 806 72,9 terveystarkastukseen 4 664 58,6 puhelinhaastatteluun 441 5,5 terveyskyselyyn 763 9,6 Kato 2 158 27,1 kieltäytyneet 1 297 16,3 ulkomailla 34 0,4 kuollut 79 1,0 ei tavoitettu 748 9,4 21.11.2012 Terveys 2011 7

Kadon vaikutusten korjaus painokertoimien avulla Painokertoimilla painotetaan keskimääräistä enemmän niiden ryhmien tuloksia, joissa osallistumisaktiivisuus jäi vähäiseksi Osallistumisaktiivisuuteen vaikuttivat mm. - Sosiodemografiset tekijät (ikä, sukupuoli, alue, kieli, asuntokunnan koko) - Elintavat vuonna 2000 (alkoholi, liikunta, ruokatottumukset, lihavuus, harrastusaktiivisuus) Esimerkki: työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus - Koko otoksessa 9,5 % - Osallistuneiden keskuudessa 8,8 % - Painokertoimilla korjattuna 9,4 % 21.11.2012 Terveys 2011 8

TULOKSIA Koettu terveys Koettu työkyky Elämänlaatu (15D) 21.11.2012 Terveys 2011 9

Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 21.11.2012 Terveys 2011 10

Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 21.11.2012 Terveys 2011 11

15D-elämänlaatumittarin tulos vuosina 2000 ja 2011 21.11.2012 Terveys 2011 12

JOHTOPÄÄTÖKSET Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 Huolen aiheita: alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä kielteisiäkin kehityskulkuja ilmeni Nyt raportoitavia ensimmäisiä tuloksia on syvennettävä analysoimalla aineistoa perusteellisesti 21.11.2012 Terveys 2011 13