Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

Samankaltaiset tiedostot
TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

KÄTKÄVAARA. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 859,3 ha Karttalehti:

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 975,8 ha Karttalehti:

MARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti:

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

KESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Ruunanpäänniemen pohjoisosa

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

NORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN SELITYS

HIETATIEVAT. Enontekiö. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 856,2 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuulikerrostuma

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2014 Asmuntinsuo-Lamminsuon Natura-alue Ranua

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Saukonmäki-Orajärvenkangas

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

NIVANKYLÄN MAAPERÄKARTAN SELITYS

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 127,6 ha Karttalehti:

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 251,6 ha Karttalehti:

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Saimaa jääkauden jälkeen

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

NUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN SELITYS

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Arvoluokka: 3 Pinta-ala: 70,9 ha Karttalehti:

Keminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla.

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

VAMMAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys

SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA

GEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA

OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Päivämäärä NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

ÄRJÄNSAARI. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 269,1 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

Leppävirta Rengonlahti

AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

YJAAPERAKARTTOJEN SELETY KSET

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 184,6 ha Karttalehti:

Rahjan saaristoluonto

OLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN SELITYS

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Geologian päivän retki muinaisille ja nykyisille rannoille

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Transkriptio:

2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus 2551000 2552000 2553000 7367000

LOUEVAARA Tietokantatunnus: TUU-13-141 Muodostuma: Rantakerrostuma Korkeus: 233 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 78 m Muodon suhteellinen korkeus: 78 m Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti: 2633 06 2634 04 ha Rovaniemi Sijainti: Louevaara sijaitsee Rovaniemen kaupungin länsiosassa noin11 kilometriä Muurolasta länsiluoteeseen. Geologia Louevaara (253 m mpy.) on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Rovaniemen alueelta noin 10 300 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren Ancylusjärven peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Rovaniemen lounaispuolella noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981). Louevaarasta ja sen erillisistä lakialueista, Isopäristä (233 m mpy.) ja Tuohilakesta (230 m mpy.) muodostui Ancylusjärveen kolme saarta, joiden kvartsiittikallioperää (Perttunen 2003) peitti huuhtoutumaton moreenikerros, jonka johdosta näitä moreenin peittämiä huuhtoutumattomia lakialueita kutsutaan moreenikaloteiksi. Saaret sijaitsivat laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuvan ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon toiminnalle. Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran ylärinteessä ylimmän rannan tasossa. Aallokko huuhtoi ja lajitteli vaaran rinteitä peittänyttä moreenia ja kerrosti laajoja rantakivikoita vaaran itä-, etelä- ja lounaisrinteille. Soran ja hiekan aallokko kuljetti ja kerrosti vaaran alarinteille. Aallokko kasasi vaaraa peittäneestä moreenista sekä osin myös kallioperän rikkonaisesta pintaosasta huuhtomaansa ainesta vaaran rinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Maankohoamisen seurauksena aallokon toiminta jatkui ylärinteeltä alarinteille, jolloin syntyi porrasmaisesti laskeva sarja allekkaisia rantavalleja. Kehittyneimmät rantavallit sijaitsevat Isopärin itä-, etelä- ja länsirinteillä noin 215 ja 160 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä. Rantavallit koostuvat pääasiassa aallokon pyöristämistä kivistä, mutta lähellä ylimmän rannan tasoa rantavallit koostuvat suurista kivistä ja paikoin myös lohkareista. Koska rantakivikot ovat huuhtoutuneet pääasiassa mannerjäätikön kuljettamasta moreenista, alueella on myös muita kivilajeja kuin vain paikallista kvartsiittia. Muodostuman alaosassa, noin 160 metrin korkeustason alapuolella on sorasta ja osittain sorasta ja hiekasta muodostuneita matalia kasvillisuuden joko kokonaan tai osittain peittämiä rantavalleja. Myös ylärinteessä, suojaisissa painanteissa ja rantavallien vaaran puoleisilla suojasivuilla on paikoin soraa. Rantavallien korkeus on tavallisesti noin 0,5-1,3 metriä. Niiden vaaran puoleiset rinteet ovat yleensä matalampia ja loivempia kuin ulapan puoleiset rinteet. Muodostuman alaosassa sora ja hiekka ovat kerrostuneet vaaran alarinteille loivasti rinteensuuntaisesti viettäviksi ohuiksi kerroksiksi. Alarinteen moreenialueilla moreenin pinta on huuhtoutunut ja monin paikoin on pienialaisia huuhtoutumislohkareikkoja. Biologia Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Isopärin metsät ovat moreenikalotilla ja rinteiden alaosissa enimmäkseen tuoreen kankaan vanhoja sekametsiä. Aluskasvillisuutta vallitsee mustikka ja puolukka. Kivikoiden välissä on kuivahkon kankaan vanhoja, kuusen sekaisia männiköitä. Aivan alarinteellä on pienialaisesti lehtomaista kangasta. Alueen kivikot ovat laajalti avoimia (Metsähallituksen kuviotiedot). Niillä kasvaa lähinnä yksittäisiä puita tai pieniä ryhmiä mäntyjä ja koivuja. Lehtomaisessa kuusikossa kasvaa neidonkenkä (VU) (Hertta 2010). Lakimetsän reunalla on useita puiden lahottajia kuten hentokääpä (NT), riekonkääpä (NT) ja sirppikääpä (NT) (Hertta 2010). Maisema ja muut arvot Louevaara rantakerrostumineen hahmottuu laajalta alueelta eteläisen Kemijoen laaksoa. Isopärin ylärinteen rantakivikoilta avautuu kaunis vaaramaisema Kemijokea reunustaville vaaroille sekä Pisavaaralle ja Paljakalle. Isopärin rinteillä syntyneet eri-ikäiset rantavallit ja niiden välissä olevat kalliopaljastumavyöhykkeet ja moreenialueet pinnanmuotojen monimuotoisuus luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Muodostuman pohjoisosa kuuluu Louevaaran Natura-alueeseen (FI1301306). Kirjallisuus: Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000. Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p. Perttunen, V. 2003. Koivu. Kallioperäkartta 1 : 100 000, 2633 Geologian tutkimuskeskus.

Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p. Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

TUU-13-141 Louevaara. Ylimmän rannan tasoon huuhtoutunut kalliopaljastuma sekä sen alapuolelle kerrostunutta rantakivikkoa. Kuva: K. Mäkinen, GTK. TUU-13-141 Louevaara. Rantakivikkoa vaaran lounaisrinteellä. Kuva: K. Mäkinen, GTK.

TUU-13-141 Louevaara. Rantavalleja vaaran kaakkoisrinteellä. Kuva: K. Mäkinen, GTK.