SUOMEN VOIMISTELULIITTO RY:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

SUOMEN VOIMISTELULIITTO RY:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO VOIMISTELULIITTO PÄHKINÄNKUORESSA 3 VOIMISTELUN TULEVAISUUS 2017-2020 4 VUODEN PAINOPISTEET 6 VOIMISTELU ELÄMÄNKULUSSA 7 Lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet 7 Lajitoiminta 8 Huippuvoimistelu 9 VOIMISTELU TARJOAA ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA YHDESSÄ. SEURATOIMINTA 10 OLOSUHDETYÖ 10 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 11 ILMIÖ 12 Tapahtumat 12 Viestintä ja markkinointi 12 JÄRJESTÖTOIMINTA 13 Hallinto 13 Talous 13 TALOUSSUUNNITELMA 14 VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2

SUOMEN VOIMISTELULIITTO PÄHKINÄNKUORESSA LIITON JÄSENSEURAT JÄSENIÄ YHTEENSÄ 130 000 Yksi Suomen suurimmista lajiliitoista Suomen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja 374 LAATUSEUROJA YHTEENSÄ 92 Koulutusta yli 4 000 ohjaajalle, valmentajalle ja seuratoimijalle vuosittain. MONIPUOLINEN OSAAJA Voimistelutoimintaa valtakunnallisesti kuudella alueella: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Suomi, Savo-Karjala ja Sydän-Suomi. Kilpailulajeina akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten telinevoimistelu, naisten telinevoimistelu, rytminen voimistelu, tanssillinen voimistelu, TeamGym ja trampoliinivoimistelu Harrasteliikunnasta huippuvoimisteluun. Keskiössä voimistelijat ja seurat. VISIO Voimistelu on innostavin liikuntaharrastus ja haluttua urheilua hyvässä seurassa. MISSIO Tarjoamme monipuolista, hyvinvointia tukevaa liikuntaa kaikille, iloa ja elämyksiä sekä mahdollisuuksia menestyä. ARVOT Ilo ja elämykset Onnistuminen ja menestyminen Yhdessä tekeminen YHDESSÄ ONNISTUMME. KUVA: JESSE SOIVALA VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 3

VOIMISTELUN TULEVAISUUS Voimisteluliiton päätehtävinä on kehittää voimistelua ja auttaa sekä palvella seuroja voimistelutoiminnan toteuttajina. Seurojen elinvoimaisuus ja menestys ovat kaiken voimistelutoiminnan perusta. Seuroissa toteutetaan päivittäin koko elämänkulun kattavaa voimistelua sen useissa muodoissa, eri tasoilla. Tulevien vuosien tavoitteena on, että voimistelu liikuttaa ja kiinnostaa entistä useampaa. Voimistelulle on rakennettu yhteistyöllä vuosille 2017-2020 strategia eli tulevaisuuskuva. Se määrittää vahvasti Voimisteluliiton ja sen jäsenseurojen toimintaa näiden neljän vuoden aikana. Voimistelussa toimitaan yhteisöllisesti, osaamista lisäämällä, parhaita malleja jakamalla, ajan hengessä ja yhdenvertaisuus lähtökohtana. Voimisteluliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön visio on jokaisen tasavertainen mahdollisuus voimisteluun. Tasavertaisuus, moninaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat voimisteluyhteisön perusta. Voimistelutoimijat haluavat mahdollistaa monipuolisen hyvinvointia tukevan toiminnan kaikille. Toiminnan painopisteinä ovat voimistelun olosuhteet, osaaminen ja voimistelu ilmiönä. Voimisteluliiton hallitus on hyväksynyt tulevaisuuskuvan tavoitteet ja niille mittarit, joilla toimenpiteitä ja työn vaikuttavuutta arvioidaan. TAVOITTEET 2017-2020 Jäsenmäärä seuroissa kasvaa. Voimistelun markkinaosuus suurissa kaupungeissa kasvaa olosuhdeparannusten myötä. Menestys kansainvälisissä kilpailussa paranee. Mielikuva voimistelusta paranee. YHDESSÄ RAKENNAMME VOIMISTELUN VAHVEMPAA TULEVAISUUTTA. VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 4

VUOSIEN 2017-2020 KOLME TÄRKEINTÄ 1 OLOSUHTEET 2 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN VOIMISTELUN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN Voimistelun olosuhteita parannetaan toimijoiden olosuhdeosaamista kehittämällä. Voimistelun olosuhteiden parantamiseksi luodaan olosuhdetyökalu, joka jalkautetaan seuroihin ja tätä kautta lisätään voimistelutoimijoiden olosuhdeosaamista. Vähintään kahdellakymmenellä paikkakunnalla vuoteen 2020 mennessä toimii olosuhdeverkosto, jonka tehtävänä on yhteistyössä parantaa alueellisia voimistelun olosuhteita. Viidessä kaupunkikeskittymässä kehitetään huippuvoimistelun päivittäisharjoitteluolosuhteita. Valmennuskeskuksiin kehitetään kansainvälisen tason harjoitusolosuhteet, joista suurimpana kärkihankkeena on Urhea-halli. VOIMISTELUN OSAAMINEN LISÄÄNTYY Voimistelun osaamista lisätään kaikilla toiminnan tasoilla moderneja toimintatapoja hyödyntäen. Osaamisen kehittäminen on monipuolista ja siinä painotetaan erityisesti seuroja oppimisympäristöinä. Vahvistetaan erityisesti ohjaajien, valmentajien ja seurajohtojen osaamista. Kehitetään voimistelun kilpailukykyä tuotteistamisen ja osaamisen jakamisen kautta. Voimisteluseurojen päivittäistä toimintaa tukevat ajan hengen mukaiset digipalvelut. VOIMISTELUSTA TEHDÄÄN ILMIÖ 3ILMIÖ Voimistelun ilmiötä rakennetaan viestinnän ja markkinoinnin vahvistamisen kautta. Tuodaan vahvemmin esille voimistelun monipuolisuus niin, että jokainen löytää paikkansa voimistelusta. Jalkautetaan voimistelu kouluihin. Korostetaan voimistelun arvoja toiminnasta viestittäessä. Herätetään mielenkiinto myös heissä, jotka eivät vielä ole mukana esimerkiksi houkuttelevien tapahtumien kautta, jotka tarjoavat elämyksiä niin osallistujille kuin yleisöllekin. Kilpailut ja tapahtumat rakennetaan niin, että ne kiinnostavat suurta yleisöä. Huippuvoimistelijoista tehdään idoleita. VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 5

VUODEN PAINOPISTEET #VOIMISTELULIIKUTTAA Vuonna resursseja ohjataan seuratoiminnan kehittämiseen. Tulevaisuuden seura -toimintojen kautta vahvistetaan voimisteluseurojen osaamista ja kilpailukykyä. Seuroja kannustetaan verkostoitumaan ja kehittymään omien valintojen kautta. Liiton yhtenä tärkeimmistä rooleista on johtaa voimistelun parissa toteutettavaa kansalaistoimintaa erityisesti vahvistamalla seurojen johdon osaamista. VOIMISTELUN ENERGIAA. #LIIKUMUNKAA Voimistelun yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistetaan. Vuoden aikana tavoitamme niitä, jotka eivät vielä ole voimistelussa mukana. Liiku mun kaa -hanke vie voimistelun lähelle lapsia ja nuoria ja tavoittaa sieltä erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat. Voimistelun brändillä vahvistetaan voimistelun iloa, monipuolisuutta ja saavutettavuutta. Voimistelu on yhteiskunnallisesti merkittävä tekijä ja Voimisteluliitto yhdessä seurojen kanssa tekee merkittävää työtä liikkeen lisäämiseksi. Kouluyhteistyö, Ninjagym ja Rope skippingin levitys ovat konkreettisia toimia liikkeen ja voimistelun lisäämiselle vuonna. ROPE SKIPPING TOIMII NIIN SISÄLLÄ KUIN ULKONAKIN. KUVA: JERE SATAMO #ROADTOTOKIO Huippu-urheilussa pääpaino on päivittäisen harjoittelun kehittymisessä kohden Tokion olympialaisia, päivittäisen harjoittelun laadun nostossa, terve voimistelija toiminnoissa sekä talenttiryhmän tukemisessa. Tokioon tähtäävien urheilijoiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta lisätään muun muassa Tähtäimessä Tokio -projektin kautta. RYTMISEN VOIMISTELUN MAAJOUKKUE VANGITSEE KATSEET. KUVA: JANNE MIKKILÄ VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 6

VOIMISTELU ELÄMÄNKULUSSA LAPSET, NUORET, AIKUISET JA IKÄÄNTYVÄT Lapsille, nuorille ja aikuisille on tapahtumia, leirejä, kilpailuja, näytöksiä, voimistelutuotteita (esim. Ninja- ja Freegym, IKILIIKE) ja ohjaajakoulutusta sekä ideapäiviä. Voimistelutoimintaa on useassa eri lajissa ja muodoissa. Kohtuuhintainen ja kaikkien saatavilla oleva liikunta muodostaa pohjan elinikäiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Voimistelun matalaa lähtökynnystä vaalitaan ja drop out -ilmiön lieventämiseen tuodaan seuroille nuorten liikunta- ja toimintamalleja. Liiku mun kaa -hankkeen kautta tavoitetaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Yhteistyötä tehdään koulujen ja eri järjestöjen kautta, jotta voisimme yhdessä vastata yhteiskunnalliseen haasteeseen liikkumattomuuteen. Liiku mun kaa -hankkeelle haetaan jatkorahoitusta keväällä, jotta saadaan käytännöt laajemmin levitettyä. Voimistelukoulusta kehitetään nykyaikaisempaa mallia ja etsitään mahdollisuuksia lisätä sen houkuttelevuutta digitalisoinnin kautta. Freegym tuoteperheen pienille lapsille suunnattu Ninjagym levitetään seuroihin. Tavoitteena on synnyttää voimistelun kipinä ilon, leikin ja hauskuuden kautta. VOIMISTELULIITTO ON SUOMEN SUURIN RYHMÄLIIKUNTAKETJU. VOIMISTELUTILAT INNOSTAVAT LAPSIA LIIKKUMAAN. KUVA: JERE SATAMO Voimisteluliitto on Suomen suurin ryhmäliikuntaketju. Vuonna siirrytään ryhmäliikunnan kehittämisen toiseen vaiheeseen, jossa jatketaan vuonna 2017 luodun ryhmäliikuntakonseptin levittämistä ja kehitystyötä yhdessä seurojen kanssa. Seuroja kutsutaan yhteen ja ryhmäliikunnan workshopeissa keskitytään erityisesti aikuisten terveysliikunnan osalta seurojen viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. Heinäkuussa Itävallan Dornbirnissä järjestettävään maailman suurimpaan voimistelutapahtumaan World Gymnaestradaan lähetetään Suomesta iso delegaatio. Suomalaisten kokonaisluvun tavoite on 1 800 henkilöä, joista suurin osa on aikuisliikunnan harrastajia. PAINOPISTEET 1. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntamuotoja kehitetään ja saavutettavuutta parannetaan Liiku mun kaa -hankkeen kautta 2. Voimistelukoulukonseptia kehitetään modernimmaksi 3. Ryhmäliikunnan kilpailukykyisyyden kehittämistä jatketaan yhdessä seurojen kanssa VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 7

VOIMISTELU ELÄMÄNKULUSSA LAJITOIMINTA Voimisteluliiton kansainväliset kilpailulajit ovat akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten telinevoimistelu, naisten telinevoimistelu, rytminen voimistelu, TeamGym ja trampoliinivoimistelu. Lisäksi tanssillinen voimistelu on Suomessa kansallinen kilpalaji. Lajitoimintaa ohjaavat lasten urheilun suomalainen malli, kilpaja harrastevoimistelun ja huippuvoimistelun strategiat. Tämä kokoelma muodostaa erinomaisen viitekehyksen valmennuksen kehittämiselle eri ikäryhmissä ja tavoitetasoilla. Liiton ja sen jäsenseurojen toiminta tukee lasten ja nuorten voimistelun eri muotoja harrasteesta kilpailemiseen. Lajien kilpailumuotoihin ja -sarjoihin on viimeisimmissä sääntömuutoksissa sisällytetty reitit harrastan kilpaillen ja tähtään huipulle -elämäntavoille. Lajien kilpailujärjestelmiä kehitetään edelleen vastaamaan kasvaneita harrastajamääriä ja uusia sääntöjä. Lajitoiminnassa keskitytään erityisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen sekä päivittäisen harjoittelun laatuun. Urapolku tuodaan vahvemmin ohjaamaan harjoittelun linjauksia lapsuus-, valinta- ja aikuisvaiheessa. Lajien urapolut päivitetään ja tanssilliselle voimistelulle luodaan lajin ensimmäinen urapolku. Lisäksi panostetaan valmennusjärjestelmien vahvistamiseen, valmentajuuden kehittämiseen ja ilon ja innostuksen kulttuurin vahvistamiseen. Urapolun osaamisen kehittämisen tueksi on luotu merkkijärjestelmät. Lajeissa painotetaan ja tuetaan lasten ja nuorten valmennuksen kokonaisvaltaista laatua sekä terveyden kannalta välttämättömiä liikunnan kokonaismääriä. Rope skipping viedään lajileireille monipuolistamaan harjoittelua. Terve Voimistelija -materiaalien levitystä jatketaan. Nuorille urheilijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua yläkoululeiritykseen ja yhteistyötä urheiluyläkoulujen kanssa lisätään. PAINOPISTEET 1. Valmentajien osaamisen kehittämisen järjestelmiä kehitetään ja viedään niitä vahvemmin lajileirien yhteyteen 2. Lajien lisenssimäärät nousevat 5%:lla. 3. Merkkijärjestelmät jalkautetaan VALMENTAJAN TUKI URHEILIJALLE ON TÄRKEÄÄ. YHDESSÄ TREENAAMINEN TUO LISÄÄ ILOA HARJOITTELUUN. YHTEINEN TSEMPPIPIIRI ENNEN KILPAILUSUORITUSTA. VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 8

VOIMISTELU ELÄMÄNKULUSSA HUIPPUVOIMISTELU Voimisteluliiton ja huippuvoimistelun strategiat ohjaavat pitkäjänteistä työtä liitossa ja kansainväliselle tasolle tähtäävissä seuroissa. Voimisteluliitto jatkaa liittojohtoisen järjestelmänsä kehittämistä ja vahvistamista yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Lajien omat painopisteet huomioidaan vuoden toiminnassa. Kohdennetut panostukset menestyspotentiaalisiin urheilijoihin ovat tuottaneet tuloksia ja niitä jatketaan ensisijaisena tähtäimenä Tokion olympiapaikkojen saavuttaminen. Voimistelun liittojohtoisen järjestelmän tuella luodaan pohjaa kestävälle menestykselle, jotta myös tulevat maajoukkueet olisivat kilpailukykyisiä ryhminä ja joukkueina. Voimistelun Suomi Gymnaestradaan koottu Matkalla mestariksi -talenttiryhmä jatkaa vuonna ja kokoontuu yhteen Voimistelupäivien yhteydessä. Liitto panostaa enemmän tulevaisuuden huippuihin. Liitto osallistuu vahvasti huippu-urheilun muutokseen ja suomalaisen toimintaympäristön kehittämiseen. Jatkamme kumppanuuksiin perustuvaa toimintamallia, jossa yhdistyvät valmennustoiminta, osaamisen ja olosuhteiden kehittäminen, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä kokonaisvaltaiset tausta- ja johtamisprosessit. Vuonna tehdään töitä valmentajien osaamisen kehittämisen ja huippuvoimistelun olosuhteiden eteen. PAINOPISTEET 1. Tokio-ryhmän urheilijoiden arkiharjoittelulle mahdollistetaan huippuosaaminen ja -olosuhteet 2. Terve Voimistelija sisältyy päivittäiseen harjoitteluun 3. Talenttitoimintaa ja -tukia vahvistetaan TÄRKEIMMÄT ARVOKILPAILUT AKROBATIAVOIMISTELU 22.10.-3.11. EM Holon, Israel JOUKKUEVOIMISTELU 17.-19.5. MM Cartagena, Espanja KILPA-AEROBIC 23.-25.5. EM Baku, Azerbaidžan TELINEVOIMISTELIJA ROBERT KIRMES SANSERIN MAAJOUKKUEVAATTEISSA. KUVA: NIKO SIEPPI RYTMINEN VOIMISTELU 31.5.-2.6. EM Baku, Azerbaidžan 16.-22.9. MM Baku, Azerbaidžan Nuorten MM Moskova, Venäjä TEAMGYM 8.-10.11. PM Norja TELINEVOIMISTELU NAISET JA MIEHET 10.-14.4. EM Szczecin, Puola 4.-13.10. MM Stuttgart, Saksa 27.-30.6. Nuorten MM Gyor, Unkari RYTMISEN MAAJOUKKUE PODIUM HARJOITUKSESSA. KUVA: TAPIO AHO TRAMPOLIINIVOIMISTELU 28.11.-1.12. MM Tokio, Japani VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 9

SEURATOIMINTA PAINOPISTEET Seuratoimijoiden osaamisen lisääminen on seuratyön keskiössä vuonna. Voimisteluliitto palvelee alueellisesti seuroja lähipalveluna ja erityistukitoimina niin, että liiton työntekijät jalkautuvat seuroihin erityisosaamisensa kanssa entistä enemmän. Tavoitteena on huomioida entistä paremmin erilaisten seurojen erilaiset tarpeet. Palvelumuotoilun kautta vahvistetaan voimisteluseurojen menestystä ja parannetaan asiakaslähtöisyyttä niin liiton ja seurojen kuin seurojen ja jäsenten välillä. Tulevaisuuden seura -toimintojen kautta tuodaan seuroja yhteen ja kehitetään yhdessä voimistelun kilpailukykyä sekä tunnistetaan toimintaympäristön muutoksia: löydetään seurojen olemassa olon tarkoitukset, ketkä ovat kohderyhmää ja millaisia kilpailijoita kullakin seuralla on. Liitto toteuttaa seurakäyntejä, seurapäiviä, seurakehittämisprosesseja ja seuraseminaareja. Seuroja kannustetaan yhteistyöhön niin voimisteluseurojen, muiden urheiluseurojen, järjestöjen ja eri tahojen kanssa. Seurakummien osaamista jaetaan ja seuroja ohjataan hyödyntämään seurakummi-palvelua vahvemmin. Vuonna 2018 uudistettu laatuseurajärjestelmä Tähtiseura-toiminta vakiinnutetaan ja Tähtiseura-prosesseihin saadaan mukaan uusia seuroja. Lasten ja nuorten laatuseuratoimintaan liitetään mukaan nuorten osallistaminen seuratoimintaan Nuvo-toiminnan kautta. Laadukas voimisteluseurojen toiminta leviää laajemmalle uusien Tähtiseurojen kautta. Eri maantieteellisten alueiden väleillä on merkittäviä eroja seurakentässä ja eri toimintatapoja painotetaan kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Varsinkin pitkien etäisyyksien alueilla tulee olla käytettävissä monimuotoisia toimintatapoja seurojen toiminnalliseen ja keskinäiseen vertaistukeen. Tavoitteena on tänäkin vuonna olla yhteydessä jokaiseen jäsenseuraan vähintään kerran. Alueellisessa seuratyössä painotetaan niiden seurojen kanssa tehtävää yhteistyötä, jotka eivät ole olleet kovin aktiivisesti mukana toiminnassa. 1. Tulevaisuuden seura -toimintojen kautta parannetaan seurojen ymmärrystä toimintaympäristöstä, lisätään seuratoimijoiden osaamista sekä kokeillaan ja kehitetään uusia malleja. 2. Tähtiseura-toiminta vakiinnutetaan ja Nuvo-toiminta liitetään osaksi lasten ja nuorten Tähtiseura-toimintaa. 3. Vahvistetaan seurojen toimimista eri verkostoissa. Seurojen kanssa kehitetään yhdessä konkreettisia toimia mm. viestintään, rekrytointiin ja varainhankintaan. Kokeillaan ketterästi esiin nousseita ideoita. Liitto luo lisää valmiita viestintä- ja markkinointimateriaalia seurojen avuksi. Vuonna käynnistetään Vierumäen kanssa yhteistyössä kehitysprosessi, jossa keskitytään erityisesti seuran markkinointiin ja varainhankintaan. Liitto osallistuu suomalaisen järjestökentän kehitystyöhön aktiivisesti seurojen lähipalveluketjun kehittämiseksi yhteistyössä Olympiakomitean ja aluejärjestöjen kanssa. Seuroja kannustetaan valtakunnallisiin ja alueellisiin seurakehityshankkeisiin ja liitto tarjoaa jäsenseuroilleen mahdollisuuksia osallistua näiden hankkeiden projekteihin. Liitto jatkaa seurojen neuvontaa ja tukemista seuratukien hakemisessa. Liiton seuroilleen tarjoama Hoika-ohjelma helpottaa seurojen hallinnollista työtä mm. iilmoittautumisten ja laskutuksien hoitamisessa. Hoika-ohjelman sekä muiden käytössä olevien ja tulevaisuuden tietojärjestelmien rakenne kehitetään nykyaikaisemmaksi, joustavaksi ja turvalliseksi. OLOSUHDETYÖ PAINOPISTEET 1. Tehdään laajamittaista yhteistyötä eri tahojen kanssa ja vaikutetaan päättäjiin. 2. Huippuolosuhteiden rakennus alkaa Kuortaneella ja Urheassa. 3.Kerätään erilaiset olosuhdemallit yhteen ja luodaan niistä seuroille suunnattu olosuhdeopas. Voimistelun olosuhdetyö on seuratoiminnan tuen painopiste. Olosuhdeosaamista vahvistetaan erityisesti avaintoimijoiden keskuudessa. Voimisteluliiton seuroille tekemän toimintaympäristön analyysityökalun käyttöä laajennetaan. Sen avulla seurat voivat kartoittaa oman olosuhdetilanteensa ja saada apua ja neuvoja tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. Vuoden aikana kehitetään opas, josta löytyy malleja erilaisten voimisteluolosuhteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Voimisteluliitto jatkaa seurojen olosuhdeverkostojen toimintaa, jotta voimistelulle saataisiin yhteistyöllä paremmat olosuhteet paikallisella tasolla ja kaupunkikeskittymissä. Voimisteluliitto rakentaa yhteistyötä kuntien liikuntaolosuhdevastaaviin ja viestii vahvasti olosuhdetilanteestaan. Voimisteluliitto edistää liikuntapaikkarakentamista eri lajien ja toimijoiden kanssa yhteistyössä. Huippuvoimistelun olosuhteiden parantamisessa keskitytään yhteistyövalmennuskeskuksiin ja suurimpiin voimistelukaupunkeihin. Huippuvoimistelun suunniteltujen olosuhteiden rakentaminen alkaa Kuortaneen Urheiluopistolla ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa Urheassa. VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 10

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Voimisteluliiton osaamisen kehittäminen on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, jossa korkeatasoinen koulutus yhdistyy muihin osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin kuten arkipäivän toimintaa tukevaan tutorointiin, vertaistukeen ja oppimista tukeviin työkaluihin. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet koskevat niin kaikkia toiminnan kohderyhmiä (harrastevoimistelu, seuratoiminta, kilpa- ja huippuvoimistelu) kuin Voimisteluliiton luottamus- ja toimihenkilöitäkin. Osaamisen kehittämisessä vuoden päätavoitteena on lisätä ohjaajien ja valmentajien osaamista. Toimenpiteinä ovat koulutukset, maajoukkueleirityksen yhteydessä järjestettävä valmentajien osaamisen työpajat, tutorointi ja mentorointi sekä seurassa oppiminen. Vuoden aikana käynnistetään tutor -projekti lapsuusvaiheen valmennukseen. II-tason valmentajakoulutukset käynnistetään uusille ryhmille. Liitto tukee seurojen kehittymistä oppimisympäristöinä muun muassa kannustamalla ja tukemalla seuroja kehittämään omia toimintamalleja ohjaajien/valmentajien osaamisen tukemiseen, tuottamalla ja tarjoamalla valmiita työkaluja seuroille, ohjaajille ja valmentajille sekä lisäämällä seurojen osaamista ja valmiuksia oppimisen tukemiseen. Perustason koulutuksiin tarjotaan koulutuslisenssejä muiden koulutusvaihtoehtojen (avoimet ja tilauskoulutukset) rinnalle. Lisäksi jaetaan parhaita malleja toisten seurojen toiminnoista. Oppimista tukevien materiaalien sekä -prosessien siirtäminen sähköiseen ympäristöön jatkuu. Tämä laajentaa käytettävissä olevia mahdollisuuksia osaamisen kehittämisen monipuolistamiseen sekä ajantasaisen tietopohjan laajentamiseen. Sähköiset välineet tuodaan lähemmäs päivittäisiä tarpeita. OSAAVAAN OHJAAJAAN LUOTETAAN. Voimisteluliitto on mukana vahvana vaikuttajana kansallisissa koulutuksen kehityshankkeissa ja kehitystyössä. Liitto syventää osaamisen kehittämisen yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Olympiakomitea, urheiluakatemiat, painopistelajien urheiluopistokumppanit, muut liitot ja tahot luovat liiton verkoston, jonka avulla käytettävissämme on kunkin osa-alueen paras asiantuntemus sekä järjestelmät. PAINOPISTEET 1. Ohjaajien ja valmentajien osaaminen kehittyy. Käynnistetään tutor-projekti lapsuusvaiheen valmennuksen osaamisen lisäämiseen. 2. Lisätään ja monipuolistetaan seurajohdon osaamisen kehittämistä. 3. Löydetään oppimista tukevat toimivat digitaaliset ratkaisut. NUORIA ROHKAISTAAN OHJAAJIKSI. KUVA: JERE SATAMO VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 11

ILMIÖ TAPAHTUMAT Voimisteluliitto on kehittänyt tapahtumiensa ketjuttamista ja konseptointia, ja tämä työ jatkuu mm. järjestelmiä parantamalla. Vuoden aikana jäsenseurat toteuttavat yli 400 liiton myöntämää kilpailua ja tapahtumaa omien näytöstensä ja kilpailuidensa lisäksi. Voimistelutapahtumia kehitetään niin, että ne kiinnostavat myös voimistelun ulkopuolista väkeä. Vuoden merkittävimmät tapahtumat ovat lajien yhteiset Voimistelun SM-kilpailut 24.-26.5. Turussa ja Voimistelupäivät 7.-9.6. Espoossa. Luodaan mahdollisesti uusia tapahtumia voimistelun houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lisäksi osallistutaan kansainvälisiin tapahtumiin mm. World Gymnaestradaan 7.-13.7. Itävallassa. Voimistelulla on vahva osaaminen tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumaosaamista jaetaan niin liiton kuin seurojen välillä ja muiden tahojen kesken. Voimisteluliitto selvittää kansainvälisten kilpailuiden ja tapahtumien järjestämismahdollisuutta lähitulevaisuudessa Suomessa. Vuonna 2021 Voimisteluliitto täyttää 125 vuotta. Aloitetaan valmistelut juhlavuoteen sekä seuraavaan Voimistelun Suomi Gymnaestradaan 2022. PAINOPISTEET 1. Nykyaikaisten viestintäkanavien kautta vahvistetaan iloa ja monipuolisuutta sekä voimistelun yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 2. Viestinnällisin keinoin tuodaan vahvasti esille Tokioon tähtääviä urheilijoita sekä nuoria talentteja. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 3. Kehitetään voimistelun tapahtumia ja kilpailuja niin, että ne kiinnostavat suurta yleisöä. Tavoitteena on tehdä voimistelusta neljän vuoden aikana vahva ilmiö. Ilmiön rakentamiseen tarvitaan hyvien tapahtumien järjestämisen lisäksi viestinnän ja markkinoinnin vahvistamista sekä eri kanavien kohdennusta. Viestinnän pääpaino on sisällön tuottaminen erityisesti sosiaaliseen mediaan. KUVIA JULKKISTEN KANSSA. Voimisteluliitto toteuttaa viestintäsuunnitelmaansa, joka painottuu nykyaikaiseen tapaan viestiä. Viestinnässä tullaan painottamaan sähköisiä kanavia ja liiton panostukset kohdistuvat myös omaan sisällöntuotantoon erityisesti videoihin ja tapahtumien aikaiseen viestintään. Voimistelulehti jatkaa vuoden ja liiton sähköinen uutiskirje uudistetaan. Viestinnän ja markkinoinnin apuvälineitä ja palveluita kehitetään ja opastetaan seuroja käyttämään näitä entistä vahvemmin. Liitto tuottaa sellaisenaan käytettäviä markkinointimateriaaleja ja seuran omaan käyttöön räätälöitävissä olevia tuotteita sekä koulutuksia seuratoimijoille. Voimisteluliitto hankkii lisää yhteistyökumppanuuksia. Yritysyhteistyökumppaneita etsittäessä tarjotaan uusia yhteistyön malleja ja muotoja, jotka on rakennettu tulevaisuuskuvan arvomaailman pohjalta ja joiden kautta tuodaan voimistelun arvopohjaa sekä vaikuttavuutta vahvemmin esille. Yhteistyökumppaneiden säännöllisiä tapaamisia jatketaan ja näiden kautta lisätään yhdessä tekemistä sekä kumppaneiden tietoisuutta voimistelun laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Liiton ja seurojen kanssa yhteistyössä tehtävät kampanjat ovat Voimisteluviikot. Voimisteluviikolla nostetaan esiin voimistelun ja voimisteluseurojen toimintaa sekä lajin vetovoimaisuutta ja tuetaan seurojen uusjäsenhankintaa. SELFIE JOUKKUEKUVA. KUVA: NIKO SIEPPI VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 12

JÄRJESTÖTOIMINTA HALLINTO Voimisteluliitto jatkaa yhtenä isoimmista lajiliitoista vahvaa vaikutustyötään liikunnan ja urheilun järjestökentässä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Voimisteluliitossa toimii 100 luottamushenkilöä ja henkilötyövuosina laskettuna työntekijöitä on 33. Voimisteluliiton toimijoiden työhön integroidaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo entistä vahvemmin. Seuroille viestitään yhdenvertaisuusasioista ja tarjotaan konkreettisia toimia sen toteuttamiselle. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuosille -2021. Voimisteluliitolla on kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous Seinäjoella 23.3. ja syyskokous Helsingissä 16.11.. Kevätkokouksessa käsitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille. Kevätkokouksen yhteydessä pidetään yhteiskokous alueellisille seuratoiminnan asiantuntijaryhmille. Syyskokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma ja päätetään jäsenmaksujen suuruudesta. Lisäksi valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Sääntömääräisten kokousten yhteyteen järjestetään seuroille kohtaamisia ja koulutusta. Liitto kerää seuroiltaan Hoika-ohjelman kautta toiminnan oleellisimmat tiedot. Voimisteluliitto panostaa seurojen toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Tavoitteena on tehdä järjestelmistä nykyaikaisia ja kilpailukykyisiä. Voimisteluliiton kansainvälistä toimintaa ohjaa liiton kansainvälisyysstrategia vuosille 2018-2020. Suomen Voimisteluliitto osallistuu Kansainvälisen (FIG) ja Euroopan (UEG) Voimisteluliittojen tapahtumiin, kokouksiin ja koulutuksiin. Lisäksi liitto osallistuu Kansainvälisen joukkuevoimisteluliiton (IFAGG) yleiskokoukseen. Liitto on mukana myös International Sport and Culture Association ISCA:ssa. Vuoden merkittävimmät kansainväliset kokoukset ovat Euroopan Voimisteluliiton yleiskokous Bulgariassa syksyllä ja IFAGG:in yleiskokous Espanjassa kesäkuussa. TALOUS Vuoden talousarvion toimintakulut ovat 5,6 miljoona euroa ja tulos 75.000 euroa alijäämäinen. Alijäämäisen budjetin mahdollistavat edellisvuosien ylijäämäiset tilinpäätökset, joista on kertynyt rahoituspuskuria. Riittävän vakavaraisuustason ylittävää puskuria puretaan suunnitelmallisesti ja lisäresursseja kohdistetaan erityisesti tulevaisuuskuvan painopisteisiin. Olosuhdetyöhön ja osaamiseen on käytettävissä OKM:n aiempina vuosina myöntämää erityisavustusta. Vuonna 2018 alkaneeseen Liiku mun kaa -hankkeeseen haetaan OKM:n jatkorahoitusta. Helsingin toimiston muutto tai remontti tuo kertaluonteisia kuluja, mutta vuokrakuluihin ei budjetoida kasvua. Talousarviossa on varauduttu alueellisten kilpailujen tuotto/kulujaon muutoksiin seurat/liitto, seurojen eduksi. Lisenssien tulokertymään odotetaan kasvua ja yritysyhteistyössä tavoitteena on kuluvan vuoden toteutuva taso raha -sekä bartersopimuksissa. Jäsenmaksut esitetään pidettäväksi ennallaan. Valtion toiminta-avustuksella katetaan toimintakuluista 31 %. Itävallan World Gymnaestrada tapahtuma on budjetoitu 1600 suomalaisen osallistujan mukaisesti ja nollatavoitteella. Tuottojen ja kulujen arvioitu määrä on 776.000 euroa. OKM:N ERITYISAVUSTUKSIEN TUELLA PARANNETAAN VOIMISTELUN OLOSUHTEITA. SISU KÄVI MOIKKAAMASSA SYYSKOKOUKSEN VÄKEÄ 2017. KUVA: JOUKO KESKI-SÄNTTI VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 13

TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osanottomaksut 2 383 000,00 Muut tuotot 45 000,00 Tuotot yhteensä 2 428 000,00 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 545 000,00 Eläkekulut -279 000,00 Muut henkilösivukulut -49 000,00 Henkilöstökulut yhteensä -1 873 000,00 Poistot -18 000,00 Muut kulut Ulkopuoliset palvelut -554 000,00 Vuokrakulut -225 000,00 Matka- ja majoituskulut -2 356 000,00 Materiaalikulut -85 000,00 Urheilija- ja valmentajatuet -175 000,00 Muut toimintakulut -275 000,00 Keskinäiset avustukset -40 000,00 Muut kulut yhteensä -3 710 000,00 Kulut yhteensä -5 601 000,00 Kulujäämä -3 173 000,00 VARAINHANKINTA Tuotot 1 240 000,00 Kulut -90 000,00 Varainhankinta yhteensä 1 150 000,00 Kulujäämä -2 023 000,00 SIJOITUS-JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 1 000,00 Kulut 0,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 1 000,00 Kulujäämä -2 022 000,00 YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 1 750 000,00 Valtion kohdeavustukset 137 000,00 Olympiakomitean avustukset 60 000,00 Yleisavustukset yhteensä 1 947 000,00 ALIJÄÄMÄ -75 000,00 DORNBIRN WORLD GYMNAESTRADA Tuotot 776 000,00 Kulut -776 000,00 Tulos 0,00 TILIKAUDEN TULOS -75 000,00 VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 14

VOIMISTELULIITTO BUDJETTI TOIMINNOITTAIN tuotot, kulut ja netto(raami) VOIMISTELUTOIMINTA TUOTOT KULUT NETTO BU NETTO BU 2018 ERO B19 B18 YHTEISET 0-20 000-20 000-23 945 3 945 LAPSET NUORET AIKUISET VOIMISTELUTUOTTEET JA KEHITTÄMINEN 0-40 200-40 200-55 000 14 800 UUDET VOIM.MUODOT, KIERTUE 0-13 000-13 000-13 000 LIIKUMUN KAA / OKM avustusta okm -53 000-53 000-30 000-23 000 LEIRIT, KILPAILUT JA TAPAHTUMAT 167 745-71 645 96 100 115 000-18 900 GYMNAESTRADA DORNBIRN 776 000-776 000 0 LAJITOIMINNOT YLEISET 0-55 200-55 200-57 055 1 855 KILPAILUTOIMINTA KOTIMAA 54 510-64 910-10 400-13 000 2 600 VALMENNUSTOIMINTA 1 072 315-887 315 185 000 248 000-63 000 * VALMENTAJAPALKKAUKSET 15 000-92 700-77 700-78 500 800 HUIPPU-URHEILU * TERVE VOIMISTELIJA 5 000-53 300-48 300-39 000-9 300 VALMENNUSTUET YKSILÖT JA JOUKKUEET 0-100 500-100 500-98 500-2 000 VALMENNUSTOIMINTA MAAJOUKKUEET 251 185-432 485-181 300-223 500 42 200 KILPAILUTOIMINTA KV ARVOKILPAILUT 404 640-777 840-373 200-370 000-3 200 * VALMENTAJAPALKKAUKSET 60 000-293 100-233 100-235 000 1 900-924 800-860 500-64 300 SEURATOIMINTA OLOSUHDETYÖ / OKM avustusta okm 0-45 000-50 000 5 000 * VALTAKUNNALLINEN SEURA- JA KILTATOIMINTA 31 630-45 030-13 400-19 000 5 600 ALUEELLINEN SEURATOIMINTA JA KOHTAAMISET 4 930-49 130-44 200-51 000 6 800 TULEVAISUUDEN SEURA JA TUTOR / OKM avustusta okm -92 000-92 000-92 000-194 600-120 000-74 600 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSET JA MATERIAALIT I-TASO 304 180-130 280 173 900 175 000-1 100 LAJIEN TUOMARI/VALMENTAKOULUTUS 33 796-15 996 17 800 11 000 6 800 LAJIEN II -III TASO 62 750-75 450-12 700-7 000-5 700 MUU VALMENTAJAOSAAMINEN 14 000-42 600-28 600-35 000 6 400 KOULUTUSSISÄLTÖJEN KEHITTÄMINEN 0-10 100-10 100-15 000 4 900 IT- KEHITYSHANKKEET DIGILOIKKA 0-37 000-37 000-49 000 12 000 YHTEISET, KOULUTTAJIEN OSAAMINEN, MARKKINOINTI 0-27 000-27 000-25 000-2 000 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 0-10 200-10 200-10 000-200 66 100 45 000 21 100 ILMIÖ VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI YLEISVIESTINTÄ JA -MARKKINOINTI, LEHTI 360-144 860-144 500-162 000 17 500 ILMIÖN VAHVISTAMINEN / VIESTINTÄ 0-90 700-90 700-105 500 14 800-235 200-267 500 32 300 HALLINTO YLEISHALLINTO 0-39 000-39 000-39 000 0 TIETOHALLINTO 44 000-95 000-51 000-71 000 20 000 LUOTTAMUSJOHTO & LIITTOKOKOUKSET 0-22 000-22 000-26 000 4 000 LUOTTAMUSRYHMIEN YHTEISET KULUT 0-12 500-12 500-16 000 3 500 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 0-21 000-21 000-20 000-1 000-145 500-172 000 26 500 HENKILÖSTÖKULUT JA YHTEISET TOIMINNOT POISTOT TOIMINTOJEN YHTEISKULUT 0-90 000-90 000-60 000-30 000 TOIMITILOJEN VUOKRAT 0-90 000-90 000-90 000 0 TOIMIHENKILÖPALKAT JA SOS.KULUT 0-1 355 000-1 355 000-1 305 000-50 000 HENKILÖSTÖETUUDET JA TILAISUUDET 0-40 000-40 000-40 000 0 BUDJETOIMATTOMAT/ PUSKURI 0-50 000-50 000-35 000-15 000-1 625 000-1 530 000-95 000-18 000-19 000 1 000 VARAINHANKINTA, netto LISENSSIT JA VOIMISTELUPASSIT 700 000 660 000 40 000 JÄSENMAKSUT 253 000 253 000 0 YRITYSYHTEISTYÖ, RAHA 50 000 80 000-30 000 KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISMAKSUT 56 000 46 000 10 000 MUU VARAINHANKINTA 55 000 54 000 1 000 RAHOITUSTUOTOT 1 000 1 000 0 TOIMINTA-AVUSTUS OKM 1 750 000 1 700 000 50 000 OKM ERITYISAVUSTUKSILLA KATETTAVAT HANKEMENOT OLOSUHTEET 45 000 50 000-5 000 VOIMISTELUSEURAT 2020-LUVULLE, TULEVAISUUDEN SEURA JA TUTOR 62 000 62 000 LIIKU MUN KAA 30 000 30 000 0 * toimintoon kohdistuu muita avustuksia 0 0 137 000 80 000 57 000-75 000-50 000-25 000 VOIMISTELULIITTO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 15

Voimistelu liikuttaa! KUVA: VILLE LAHTINEN KUVA: VILLE LAHTINEN KUVA: VILLE LAHTINEN KUVA: VILLE LAHTINEN SUOMEN VOIMISTELULIITON YHTEISTYÖKUMPPANIT www.gutz.fi