YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.6.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-35-111 No YS 802 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 289/16.2.2006 lupamääräysten 14. ja 23. muuttamista. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Grundvikenin läjitysalue Inkoon voimalaitos, Voimalantie 50, 10210 Inkoo Svartbäckin kylä RN:ot 1:31 ja RN:ot 1:27 Kiinteistöjen omistus: Huoltovarmuuskeskus (RN:o 1:27) Fortum Power and Heat Oy (RN:o 1:31) IPPC luokka: 5.4 Toimialatunnus: 38210 Liike- ja yhteisötunnus: 0109160-2 Ympäristövahinkovakuutus: nro 48-01005-8 Pohjola LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU 4 305 A-14-111-AT2334 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (9) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 29.1.2009 Uudenmaan ympäristökeskuksessa. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 289/ 16.2.2006. Vaasan hallinto-oikeuden 31.12.2007 antama päätös numero 07/0454/1, jossa hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 536/ 24.4.2008, joka koski ympäristölupapäätöksen No YS 289/16.2.2006 määräyksien 19. ja 20. muuttamista. VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Ympäristölupapäätöksen No YS 289/16.2.2006 lupamääräyksessä 14. edellytetään lakikorkeudesta seuraavaa: - kaatopaikan ylin lakikorkeus on enintään +15,00 pintarakenteet mukaan lukien. Ympäristölupapäätöksen No YS 289/16.2.2006 lupamääräyksessä 23. edellytetään pintarakenteista seuraavaa: - pintakerros on > 1 metri - kuivatuskerros on > 0,5 metriä - tiivistyskerros on > 0,5 metriä. MUUTOSHAKEMUS Hakemus Fortum Power and Heat Oy hakee lupaa kaatopaikan lakikorkeuden korottamiselle ja pintarakennekerrosten toteuttamiselle ohennettuna. Lisäksi esitetään käytettäväksi pintarakennekerroksessa käsiteltyjä maaaineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Lupamääräystä 14. esitetään muutettavaksi seuraavasti: - läjitysalueen ylin lakikorkeus pintarakenteineen nykyisellä täyttöalueella saa olla enintään +16,50 ja laajennusalueella enintään +15. Lupamääräystä 23. esitetään muutettavaksi seuraavasti: - pintakerros > 0,6 metriä - mahdollisuus käyttää geosynteettistä kuivatusrakennetta (salaojamatto) kuivatuskerroksessa ja vastaavan suojaustehon antavaa geosynteettimateriaalia (bentoniittimatto) tiivistyskerroksessa.
3 (9) Perustelut Hakemuksen liitteenä on "Fortum Power and Heat Oy. Inkoon voimalaitos. Arvio Grundvikenin läjitysalueen kevennetyn pintarakenneratkaisun toimivuudesta ja terveys- ja ympäristövaikutuksista. Pöyry Environment Oy. 13.1.2009." raportti ja Inkoon kunnan rakennuslautakunnan 11.11.2008 päivätty pöytäkirja. Raportin yhteenvedossa todetaan muun muassa, että selvityksissä on tarkasteltu kevennetyn pintarakenteen eristys- ja kuivatuskerrosmateriaalien hydraulista ja rakenteellista toimivuutta sekä pintarakenteiden suojausvaikutusten riittävyyttä. Kevennettyä ratkaisua verrattiin valtioneuvoston päätöksen ja voimassa olevan ympäristöluvan mukaisiin rakenteisiin. Vertailulaskelmat tehtiin Visual Help mallilla. Malli laskee muun muassa pintakerroksen läpi jätetäyttöön imeytyvän veden määrän valitulla aikajaksolla. Laskentajaksoksi valittiin 50 vuotta. Raportin mukaan kevennetty tiivistyskerros vastaa tehokkuudeltaan vähintään Valtioneuvoston päätöksen mukaista rakennetta. Jätetäyttöön imeytyvän veden määrä on vähäinen. Kevennetyllä rakenteella on mahdollista saavuttaa vaadittu suojaustaso, kun rakentamisessa noudatetaan laadunvalvontasuunnitelmaa ja kun kaatopaikan jälkihoitotoimilla ennaltaehkäistään pintarakenteen muodonmuutokset ja rakennetta vahingoittavan kasvillisuuden juurtuminen. Esitetty rakenne on rakenteellisesti toimiva ja hydraulisesti tehokas. Raportissa todetaan, että kaatopaikan ympäristö- ja terveysvaikutusten arvioimiseksi tutkittiin kaatopaikan sisäisen veden laatu ja laskettiin tulosten avulla vanhan suljettavan alueen kaatopaikkavesikuormitus. Laskelmia verrattiin pohjaveden laatutulosten perusteella laskettuun maaperään ja pohjaveteen kohdistuvaan kuormitukseen sekä kaatopaikalta tulevaan vesistökuormitukseen. Tutkimusten mukaan kaatopaikan vaikutus ympäristön pohjaveden laatuun on vähäinen. Vaikutus ilmenee taustapitoisuutta suurempina kloridi-, sulfaatti- ja bariumpitoisuuksina. Kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksen pohjaveden laatuun todettiin myös vähäisiksi. Koska alue ei ole pohjavesialuetta, eikä vettä käytetä talousvetenä, ei pitoisuuksien kohoamisesta ole haittaa ihmisten terveydelle. Raportin mukaan nykyisen kaatopaikkatoiminnan ei ole todettu vaikuttaneen ihmisten terveyteen eikä siitä ole ollut haittaa kalakantoihin tai kalastukselle. Laajennusalueen toiminnalla ei myöskään ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, yleiseen viihtyvyyteen tai merkittävää haitallista vaikutusta kalakantoihin tai kalastukseen. Kaatopaikan peittämisen jälkeen uutta suotovettä ei juuri muodostu. Metallien liukeneminen kaatopaikkaveteen vähenee ja kaatopaikalle varastoitunut kuormitus pienenee vähitellen. Raportissa arvioidaan läjitysalueen sijainti, ympäristö ja jätetäytön ominaisuudet sekä jälkihoitotoimet huomioon ottaen, että kevennetty pintarakenne on riittävä suoja tuhkakaatopaikalle eikä kaatopaikasta aiheudu sulkemisen jälkeen ympäristö- ja terveyshaittaa. Perusratkaisuun verrattuna kevennetyn rakenteen maa-ainesten hankintakustannukset ovat pienemmät ja liikennepäästöt vähäisemmät.
4 (9) Inkoon rakennuslautakunnan 11.11.2008 päivätyssä pöytäkirjassa on käsitelty kaatopaikan lakikorkeuden muuttamista. Asemakaavan mukaan alueelle on lupa läjittää massoja enintään 15 metrin korkeudelle yli merenpinnan. Ympäristöluvan määräyksiä on aiemmin tulkittu siten, että läjitysmassojen korkeus saa olla 15 metriä, minkä päälle tulee 1,5 metrin suojakerros. Kokonaiskorkeudeksi tulee tällöin 16,5 metriä. Viimeisimmän ympäristöluvan mukaan ylin sallittu korkeus on 15 metriä suojakerroksineen. Lautakunta toteaa, että läjitysalue voidaan jakaa kolmeen osaan: - alue A noin 5 hehtaaria, joka on peitetty 16,5 metrin korkeuteen - alue B noin 6 hehtaaria, jossa täyttö on tehty noin 15 metriin eikä aluetta ole vielä peitetty - alue C, jota ei ole otettu käyttöön. Fortum Power and Heat Oy on hakenut lautakunnalta, että alue B saadaan peittää samoin kuin alue A 16,5 metrin kokonaiskorkeuteen. Alue C rakennetaan asemakaavamääräysten ja ympäristöluvan mukaisesti. Lautakunta hyväksyi Fortum Power and Heat Oy:n pinnantason korotushakemuksen pienehkönä poikkeamana määräyksistä. Perusteluina lautakunta viittaa alueen A toteutukseen. Lisäksi kaavamääräyksistä poikkeamista on pidettävänä vähäisenä, kun otetaan huomioon alueen koko ja paikka sekä se, ettei ole perusteltua läjittää uudelleen osaa jo läjitetyistä massoista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla 20.4.2009 19.5.2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Västra Nyland ja Kirkkonummen Sanomat -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Lupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin 3.6.2009. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 725/12.6.2009. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Inkoon kunnanhallitukselta ja Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa 19.5.2009 päivätyssä lausunnossaan, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa ympäristöluvan muutoshakemuksesta.
5 (9) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. VIRANOMAISEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöstä No YS 289/16.2.2006 seuraavasti: - muuttaa lupamääräyksen 14. ensimmäistä kappaletta - muuttaa lupamääräykset 23. ja 25. kokonaisuudessaan - lisää uudet lupamääräykset 23.a. ja 30.a.: 14. Kaatopaikan ylin lakikorkeus käytöstä poistetulla täyttöalueella A ja nykyisellä täyttöalueella B saa olla enintään +16,50 sekä laajennusalueella C enintään +15,00 pintarakenteet mukaan lukien. 23. Jätetäyttöalue on tasoitettava ja muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi, kun jätetäyttö on saavuttanut lopullisen lakikorkeuden. Suljettavan täyttöalueen luiskan juureen on rakennettava salaojitus kaatopaikkaveden tehokkaan keräämisen ja johtamisen järjestämiseksi. Jätetäytön päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: - pintakerros > 1 metriä - kuivatuskerros > 0,5 metriä tai lupahakemuksessa esitetty ohennettu salaojamateriaali - tiivistyskerros on > 0,5 metriä tai lupahakemuksessa esitetty ohennettu tiivistysmateriaali. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k < 1 x 10-8 m/s. Jos tiivistyskerros toteutetaan 0,5 metrin paksuisena, on valitusta tiivistysmateriaalista tehtävä koerakenne ennen varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamista. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta voidaan käyttää tiivistyskerroksen osana. Kuivatuskerrosrakenteen vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s ja/tai raekoon 8 mm 32 mm. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kaatopaikan luiskan alareunan rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Kuivatuskerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Maton ytimen molemmilla puolilla on oltava suodatinkangas. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on käytettävä tarvittaessa varmentavana rakenteena salaojaputkitusta vähintään luiskan juuressa.
6 (9) Jos tiivistys- tai kuivatuskerroksissa aiotaan käyttää muita kuin hakemuksessa esitettyjä ohennettuja rakennemateriaaleja, on materiaalien täytettävä vähintään pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerrokseen valittavan materiaalin tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä eristävyysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä ja kuivatuskerroksen pitkäaikaistoimivuus kyseisissä olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Kuivatuskerrokseen valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset maton vedenjohtavuuden ja paksuuden mitoituslaskelmat. Selvitykset on esitettävä määräyksen 26. rakennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. 23.a. Pintakerroksen alimmaisessa 0,7 metrin kerroksessa saa hyödyntää käsiteltyjä pilaantuneita maa-aineksia, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Hyödynnettävistä maa-aineksista on otettava edustavia näytteitä maa-aineseräkohtaisesti. Maa-aineserien jäteluokitus on selvitettävä valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta 202/2006 mukaisesti. Tulokset ja selvitys kaatopaikkakelpoisuudesta on liitettävä määräyksen 26. rakennussuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Pintakerroksen ylimmäinen 0,3 metrin kerros on rakennettava pilaantumattomasta kasvukerrosmateriaalista. 25. Suljetulle kaatopaikka-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat vaarantaa kaatopaikan pintarakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai -toimivuutta. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka-alue on maisemoitava ja alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Maisemointisuunnitelma on liitettävä määräyksen 26. rakennussuunnitelmaan erillisenä liitteenä. 30.a. Kuivatuskerroksesta purkautuvan veden laatua on tarkkailtava, jos pintarakennemateriaalina käytetään määräyksessä 23.a. tarkoitettuja käsiteltyjä pilaantuneita maa-aineksia tai muita jätemateriaaleja. Vesinäytteet on otettava kahdesti vuodessa ensimmäisenä pintarakenteiden valmistumisen jälkeisenä vuotena. Jatkotarkkailutarve on arvioitava tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Kuivatuskerroksen veden laadun tarkkailu on sisällytettävä määräyksen 31. kaatopaikan jälkihoitovaiheen tarkkailusuunnitelmaan. Suunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtainen luettelo vesinäytteistä tutkittavaista ominaisuuksista ja näytteenoton toteutuksesta.
7 (9) RATKAISUN PERUSTELUT Päätöksessä on muutettu hakemuksessa esitetystä poiketen useampia lupamääräyksiä, sillä haettu muutos vaikuttaa olennaisesti myös muihin rakennemääräyksiin sekä kaatopaikan ympäristövaikutusten tarkkailumääräyksiin. Tarkkailumääräysten muuttamisen aiheuttaa käsiteltyjen pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen pintakerroksessa. Laajaalaisesti useisiin määräyksiin vaikuttava hakemus on käsitelty päätöksen olennaisena muuttamisena. Kaatopaikan ylimmän korkeustason muutos on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. (Määräys 14.) Kaatopaikan pintarakenteet on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisina pintakerrosta lukuun ottamatta. Bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttaa ioninvaihto. Ioninvaihdon seurauksena bentoniitin paisumiskapasiteetti voi pienentyä eivätkä kuivumishalkeamat enää välttämättä korjaudu alhaisella kuormituspaineella. Tällöin matto menettää eristyskykyään. Riittävällä kuormituspaineella ioninvaihto kasvattaa bentoniitin vedenläpäisevyyttä vain 10 15 kertaiseksi, ja bentoniittimatto läpäisee vuositasolla 1 2 % sadannasta (s. 57. Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008). Edellä esitetyn perusteella pintakerroksen paksuus on esitetystä poiketen vähintään yksi metri. (Määräys 23.) Kuivatuskerrokseen kertyvän veden määrän seuranta on tarpeen, jotta voidaan varmistua rakenteen pitkäaikaistoimivuudesta. (Määräys 23.) Salaojamattorakenteelle asetetuilla vaatimuksilla varmistetaan kerroksen tehokas toimivuus (s. 52. Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008). (Määräys 23.) Pintakerroksessa on hyväksytty hyödyntää käsiteltyjä pilaantuneita maaaineksia, jotka tutkimusten perusteella täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikalle kelpaavan jätteen vaatimukset. Hakemuksesta poiketen tiivistyskerroksen yläpuolisessa kerroksessa käytettävälle materiaalille on asetettu laatuvaatimukset. Lisäksi kuivatuskerroksesta purkautuvan veden laatua on tarkkailtava kertaluonteistyyppisesti. Annetuilla määräyksillä varmistetaan, ettei rakenteissa käytettävistä materiaaleista aiheudu pitkällä aikavälilläkään pintavesikuormitusta eikä esimerkiksi eroosion seurauksena ympäristökuormitusta aiheuttavan materiaalin kulkeutumista jätetäyttöalueen ulkopuolelle. (Määräykset 23.a. ja 30.a.) Pintakerroksen tarkoituksena on turvata kasvillisuuden vedensaantia ja suojata alempia kerroksia kasvien juurilta. Kasvien juuret sitovat luiskien maa-ainesta ja vähentävät eroosiota. Täten kaatopaikalle on välttämätöntä rakentaa riittävä kasvukerros. (Määräys 23.a.) Hakemuksesta poiketen määräys 25. on päivitetty vastaamaan tällä hetkellä käytössä olevia vaatimuksia. Maisemoinnin tarkoituksena on alueen maisemaan sopeuttamisen lisäksi estää tuuli- ja vesieroosiota. Maisemoinnissa on siten kiinnitettävä huomiota muun muassa luiskien pysyvyyteen. Eristetyllä kaatopaikalla on suosittava matalajuurisia kasveja,
8 (9) jotta kasvien juuret eivät vaurioita tiivistysrakennetta. Kaatopaikan jälkihoitovaiheen aikana alueen ympäristön maankäyttö ja kaatopaikan rakenteiden kunnon valvonta on toteutettava siten, että estetään rakennevauriot, ja siten, ettei jätetäyttöalueesta aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. (Määräys 25.) Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöksiä No YS 289/ 16.2.2006 ja No YS 536/24.4.2008. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 36, 37, 38, 41, 42, 45, 53, 54, 55, 56, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 19, 20 Jätelaki (1072/1993) 6 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 305 euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia
9 (9) taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan maksu on 8 610 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Tieto päätöksestä Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM Inkoon kunnanhallitus Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Inkoon kunnan ilmoitustaululla ja vähintään yhdessä Inkoossa ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Päätöksestä ilmoituksen saavat Liite 2. Valitusosoitus