Helsinki No YS 681

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.5.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 867 111 No YS 681 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Myllypurossa sijaitsevan huippulämpökeskuksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Helsingin Energia 00090 Helen LAITOS JA SEN SIJAINTI Myllypuron huippulämpökeskus Kontulantie 1 00920 Helsinki Kiinteistörekisteritunnus: 091 47051 2 Toimialatunnus: 40301 IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: FI 02012566 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a sekä 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.12.2004. MAKSU 6 194,50 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (24) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Kauppa ja teollisuusministeriö on antanut palavien nesteiden varaston rakentamisluvan päätöksellä 121/450/68/1.9.1969. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No 3808/21.8.1986. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 676/19.5.1989. Uudenmaan lääninhallitus muuttanut päätöstään No YMT 676/19.5.1989 päätöksellä No YMT 1507/19.12.1991. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt lämpökeskukselle sijoitusluvan päätöksellä 222/11.5.1993. Helsingin kaupungin energialaitos on 21.5.1993 ilmoittanut Uudenmaan lääninhallitukselle, että Myllypuron huippulämpökeskuksen kahden 130 MW:n öljykattilan jäljellä oleva käyttöaika huipunkäyttöajaksi laskettuna on 1.1.1995 alkaen kattilakohtaisesti alle 15 000 tuntia. Uudenmaan lääninhallitus on päätöksessään No YML 254/7.6.1993 katsonut, että lämpökeskukseen voidaan soveltaa valtioneuvoston päätöksen (527/1991) 2 :n 2 momentin säännöstä siten, ettei lämpökeskukselle aseteta päästöraja arvoa typen oksidien päästöille. Valtioneuvoston asetus (1017/2002) on kumonnut valtioneuvoston päätöksen (527/1991). Valtioneuvoston päätöksen 2 4 :n säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31.12.2007 saakka. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt lämpökeskukselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan, joka sisältää jätelain mukaisen jäteluvan, päätöksellä No YS 58/29.1.1998. Uudenmaan ympäristökeskus on muuttanut Uudenmaan lääninhallituksen päätöstä No YMT 676/19.5.1989 päästöjen tarkkailun osalta päätöksellä No YS 186/23.3.1999. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt Helsingin Energian tuotantolaitosten ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusuunnitelman johdosta päätöksen No YS 1362/19.11.2003. Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta vuoden 2008 jälkeen on tehtävä viimeistään 31.5.2008. Lämpökeskus on tehnyt Helsingin Veden kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon. Myllypuron huippulämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus.

3 (24) Alueen kaavoitustilanne Asemakaavassa lämpökeskus sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Huippulämpökeskus sijaitsee Helsingin Myllypurossa Kehä I:n vieressä lähellä Kontulan liittymää. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja sen haltija on Helsingin Energia. Tontilla sijaitsevat lämpökeskuksen lisäksi raskaan ja kevyen polttoöljyn varastosäiliöt sekä entinen hiilivoimalaitoksen rakennus ja entinen piirikeskusrakennus. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat yli 2,5 km:n etäisyydellä pohjoisessa ja idässä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Helsingin alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä olivat huomattavasti keskimääräisiä tuloksia heikommat. Neljä havaintoalaa keskustassa luokiteltiin jäkäläautioiksi. Vuoteen 2000 verrattuna jäkälälajiston määrä oli pysynyt samana, mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet. Todettujen jäkälämuutosten perusteella ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Rikki ja typpiyhdisteiden aiheuttama kuormitus näkyy neulasten keskimääräistä suurempina rikki ja typpipitoisuuksina. Mäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat kasvaneet vuonna 2001 otettuihin näytteisiin verrattuna. Maaperän tila Maaperän tilaa lämpökeskuksen alueella ei ole tutkittu. Tiedossa ei ole mitään kemikaalivuotoja tai muita syitä, miksi maaperä voisi olla pilaantunut.

4 (24) Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Huippulämpökeskuksen lähialueella on runsaasti asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 30 m:n päässä idässä. Lämpökeskustontin pohjoisosaan suunnitellaan uutta tiivistä pientaloaluetta. Lähimmät Natura 2000 alueet sijaitsevat lähimmillään noin 3 4,5 km:n etäisyydellä lämpökeskuksesta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lämpökeskuksen länsipuolelta kulkevat Kehä I ja metrorata. Helsingin alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2001 2005 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 3 600 t, typen oksidit typpidioksidina 5 000 t, hiukkaset 410 t ja fossiilinen hiilidioksidi 4 100 000 t. Myllypuron lämpökeskuksen päästöt ovat olleet näihin päästöihin verrattuna noin 0,2 1,6 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pääosa Helsingin kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytössä toimivista voimalaitoksista Hanasaari B, Salmisaari B sekä Vuosaari A ja B. Huippulämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Huippulämpökeskuksista ensimmäisinä otetaan käyttöön laitokset, joiden polttoaineena on maakaasu ja näiden jälkeen laitokset, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Huippulämpökeskusten vuosittaiset käyttötuntimäärät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on. Myllypuron huippulämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kaksi polttoaineteholtaan 133 MW:n kattilaa ja sen polttoaineena on raskas polttoöljy. Öljykattilat on otettu käyttöön vuosina 1979 ja 1980. Toiminta sijoittuu pääasiassa talviaikaan. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty lämpökeskuksen tuotantotiedot. Vuotuinen käyttöaika on esitetty täyttä polttoainetehoa vastaavana. Käytännössä kattilat eivät käy koko ajan samaan aikaan, eikä niitä aina käytetä täydellä polttoaineteholla. Näin ollen laitoksen todellinen käyttöaika on alla esitettyä pitempi. Käytännössä vuotuiset kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti. Kattilat K1, K2 2 * 133 MW (yht. 266 MW) Polttoaineteho Hyötysuhde Käyttöaika 92 % 180 h/a (huipunkäyttöajaksi laskettuna) Raskaan polttoöljyn kulutus (laitos yhteensä) Kaukolämmön tuotanto (laitos yhteensä) 4 200 t/a 44 GWh/a

5 (24) Myllypuron huippulämpökeskuksen keskimääräiset tuotantotiedot vuosina 2001 2005 ovat olleet: yksittäisen kattilan todellinen käyttöaika 160 h/a, raskaan polttoöljyn kulutus (koko lämpökeskus) 2 400 t/a ja kaukolämmön tuotanto (koko lämpökeskus) 27 GWh/a. Kattiloiden käyttötunnit 27.11.2004 jälkeen ovat alle 10 000 tuntia kattilakohtaisesti. Polttoaineet ja kemikaalit Liikenne Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Sytytyksessä käytetään nestekaasua. Tiedot merkittävimmistä alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Näiden lisäksi lämpökeskuksessa varastoidaan ja käytetään muun muassa voiteluöljyjä, muuntajaöljyjä ja kunnossapitokemikaaleja. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastomäärä Raskas polttoöljy (POR) T 5 000 m 3 + 5 000 m 3 Kevyt polttoöljy (POK) Xn, N 400 m 3 Lipeä, NaOH (50 %) C 1 m 3 Akkuhappo C 0,4 t LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N Räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Laitoksen kaksi 5 000 m 3 :n raskasöljysäiliötä sijaitsevat yhteisessä suoja altaassa. Kevyen polttoöljyn 400 m 3 :n säiliö sijaitsee omaksi suojaaltaaksi erotetussa tilassaan, josta on reikien kautta yhteys raskasöljysäiliöiden suoja altaaseen. Kevyttä polttoöljyä käytetään lähinnä työkoneiden polttoaineena ja kevytöljysäiliö on tällä hetkellä tyhjä. Betonisten suoja altaiden yhteistilavuus on 5 650 m 3. Öljysäiliöissä on hälytyksellä varustetut pinnankorkeuden ja lämpötilan mittaukset. Säiliöissä ei ole ylitäytön estoa. Säiliöautojen purkupaikka on asfaltoitu. Öljysäiliöistä laitokselle johtava siirtoputki on maanalainen. Putki on asennettu vuonna 1994 ja se on asennettaessa tarkastettu painekokeella. Siirtoputkessa on suojaava eristekerros ympärillä. Siirtoputken alla kulkee salaojaputki, jonka molemmissa päissä on öljyvuotohälyttimet. Voimalaitosakkujen alla on suoja altaat, jotka estävät rikkihapon leviämisen mahdollisessa vuototilanteessa. Raskasajoneuvoliikennettä syntyy öljykuljetuksista ja alueen muista toiminnoista johtuen. Öljykuljetuksia laitokselle on noin 50 vuodessa.

6 (24) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksessa syntyvät jätevedet sekä polttoöljyn purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaiden hulevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriverkkoon. Kattilahallin lattiavedet, öljypumppaamon vuotokaivon vedet sekä purkauspaikan ja suoja altaiden hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Kattilahallin lattiavesien öljynerotuskaivossa on öljyvuotohälytin, mutta siitä jätevesiviemäriin johtavassa linjassa ei ole sulkuventtiiliä. Öljyvuodon sattuessa lattiakanaali voidaan tukkia turvesäkeillä, joita on varastoituna kanaalin vieressä. Mikäli laitoksella käytetään kevyttä polttoöljyä, on paikalla aina henkilökuntaa. Polttoöljyn purkauspaikan ja suoja altaiden hulevedet johdetaan öljynerotuskaivoon venttiilillä varustetun vesityskaivon kautta. Öljynerotuskaivon öljyvuotohälytin sulkee tarvittaessa jätevesiviemäriin johtavan venttiilin. Öljyvuotohälyttimien ja pinnankorkeushälyttimien hälytykset menevät paikallis ja kaukovalvomoon. Öljyvuoto ja pinnankorkeushälyttimien toimintakunto tarkastetaan vähintään neljännesvuosittain ja tarkastuksista tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Savukaasut johdetaan maanpinnasta 100 m korkeaan piippuun, jossa molemmilla kattiloilla on oma horminsa. Laitoksella ei ole savukaasujen puhdistinlaitteita. Typen oksidien vähentämiseksi palamisilman syöttöä on jonkin verran vaiheistettu (primaari ja sekundaari ilma). Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen päästöistä ilmaan. Laskennan perusteena on käytetty kaukolämmöntuotantoa 44 GWh/a. Päästökomponentti Ominaispäästö ja Koko laitoksen Keskimääräinen pitoisuus (3 % O 2 ) arvioitu päästö päästö 2001 2005 Rikkidioksidi, SO 2 440 mg/mj 75 t/a 55 t/a 1 500 mg/m 3 (n) Typen oksidit, NO x 130 170 mg/mj 25 t/a 20 t/a 450 600 mg/m 3 (n) Hiukkaset 32 mg/mj 5 t/a 2,3 t/a 110 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 76,6 g/mj 13 000 t/a 9 700 t/a Nikkeli, Ni 0,3 mg/mj 25 kg/a Vanadiini, V 1 mg/mj 85 kg/a Typen oksidien ja hiukkasten ilmoitetut ominaispäästöt on saatu yksittäismittausten avulla. Muut ominaispäästöt on saatu polttoainetietojen ja päästökertoimien avulla. Viimeksi päästöt on mitattu vuonna 2005, jolloin hiukkaspitoisuudet olivat 120 mg/m 3 (n) (kattila K1) ja 53 mg/m 3 (n) (kattila K2). Typen oksidien pitoisuudet olivat vastaavasti 586 mg/m 3 (n) ja 635 mg/m 3 (n).

7 (24) Melu ja tärinä Palamisilma otetaan laitoksen länsipuolelta, poispäin lähimmästä asutuksesta. Savupiipussa ja palamisilman otossa on äänenvaimentimet. Laitoksen aiheuttamaa melua on mitattu tontin itärajalta tammikuussa 1996. Mittauksen aikana kattila K1 oli käynnissä ja laitoksen kaukolämpöteho oli 30 MW. Tällä teholla laitoksen melu on resonoinnin takia normaalia suurempi. Mitattu ekvivalenttimelutaso L Aeq oli 40,5 db. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä Myllypuron huippulämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Metalliromu 0,5 t Kierrätys 20 01 40 Yhdyskuntajäte 1,8 t Kaatopaikka 20 03 01 Nuohousvesi* 10 01 22 20 m 3 Haihdutus, sakka Ongelmajätelaitokselle Erilaiset öljyiset jätteet* 13 02 08 13 05 02 13 07 01 15 02 02 3 t Ongelmajätelaitos Jätteitä varastoidaan laitoksella korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Rakennusjäte ja metalliromu varastoidaan siirtolavoilla kiinteistön alueella. Sekajäte varastoidaan jäteastioissa tai siirtolavoilla. Ongelmajätteet kuljetetaan pääsääntöisesti suoraan ongelmajätelaitokselle tai välivarastoitavaksi Helsingin Energian muihin lämpökeskuksiin. Mikäli Myllypuron lämpökeskuksessa varastoidaan ongelmajätteitä lyhytaikaisesti, varastoidaan nestemäiset jätteet kuten puhtaat kemikaalit. Rikkihappoa sisältävät lyijyakut toimitetaan heti vaihdon jälkeen ongelmajätelaitokseen. Loisteputkilamput varastoidaan sisätiloissa niiden varastointiin tarkoitetussa astiassa. Kattiloiden vesi lipeänuohous suoritetaan toiminta aikana käyttötunneista riippuen noin 400 tunnin välein. Nuohousvedet kuljetetaan käsiteltäviksi Helsingin Energian Patolan lämpökeskukseen, jossa on nuohousvesihaihdutin. Jätteiden keräilijöinä ja kuljettajina käytetään yrittäjiä, joiden ympäristöluvassa tällainen toiminta on hyväksyttyä, tai yrittäjiä, jotka ovat tehneet jätetiedostoon ilmoituksen silloin, kun ympäristölupaa ei edellytetä. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Lämpökeskuksen piha alue on asfaltoitu.

8 (24) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Seuraavassa taulukossa on esitetty EIPPCB:n (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) julkaiseman suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin mukaisia BAT päästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville polttoaineteholtaan 133 MW:n raskasöljykattiloille. Päästökomponentti ja BAT päästötaso (3 % O 2 ) SO 2 100 250 mg/m 3 (n) NO X 50 200 mg/m 3 (n) hiukkaset 5 25 mg/m 3 (n) BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja erotusaste Vähärikkinen polttoaine, kuiva rikinpoistomenetelmä (30 80 %), puolikuiva rikinpoistomenetelmä (85 92 %) tai märkä rikinpoistomenetelmä (92 98 %) Primaarimenetelmä (kuten ilman tai polttoaineen vaiheistus, low NO X poltin) yhdessä katalyyttisen (SCR, 80 95 %) tai katalyytittoman (SNCR, 30 50 %) menetelmän kanssa Sähkösuodatin (> 99,5 %) tai pussisuodatin (> 99,95 %) yhdessä märän rikinpoistomenetelmän kanssa Myllypuron huippulämpökeskuksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1 %. Laitoksessa ei ole käytössä savukaasujen puhdistinlaitteita. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Helsingin Energian kaukolämmön tuotannolle on valmisteilla ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jossa sovelletaan standardia ISO 14001. Järjestelmää ei sertifioida. Energiatehokkuus Lämpökeskuksella on kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen mukaisesti kartoitettu mahdollisia energiansäästökohteita. Suoritettuja parannustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa kattilahallin ilman esilämmitys ja lämmöneristyksen parantaminen eri kohteissa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ilmatieteen laitos on julkaissut vuonna 2002 tutkimusraportin Pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Raportin mukaan pääkaupunkiseudun energiantuotannon päästöjen aiheuttamat suurimmatkin epäpuhtauspitoisuudet alittavat voimassa olevat ohje ja raja arvot. Lasketut energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista.

9 (24) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Laadunvarmennus Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kampissa sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Kaikki mittaukset, hälytykset, ohjaukset, säädöt ja raportoinnit on toteutettu automaatiojärjestelmällä. Laitos käydään tarkastamassa tarvittaessa ja vähintään 84 tunnin välein. Tarkastuskäynnistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Häiriötilanteessa normaalityöajan ulkopuolella päivystäjä käy paikalla ja tekee käynnistä raportin. Kattiloiden, polttimien, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huollot suoritetaan ennakkosuunnitelman mukaisesti. Prosessinohjausjärjestelmästä saadaan kuukausittain kattilakohtainen raportti, josta käyvät ilmi kattiloiden käynnistyskerrat, käyttötunnit, teho ja tiedot käytetystä polttoaineesta. Laitokselle toimitetun öljyn laatua seurataan analyysein. Syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta. Ongelmajätteen siirtoa varten laaditaan siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös säilytetään kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Käyttötarkkailuun liittyen savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta ja tummuutta seurataan kattilakohtaisesti jatkuvatoimisesti. Mittauksille on ATK tallennus ja tulostus. Kattiloiden käyttötunnit 27.11.2004 jälkeen ovat alle 10 000 tuntia kattilakohtaisesti, jolloin laitoksella ei valtioneuvoston asetuksen 1017/2003 liitteen 3 mukaisesti tarvitse mitata savukaasupäästöjä jatkuvatoimisesti. Helsingin Energia ehdottaa, että typen oksidien ja hiukkasten päästöt mitattaisiin kattilakohtaisesti joka viides vuosi. Päästömittausten yhteydessä määritetään myös savukaasujen lämpötila ja happipitoisuus. Mittaukset pyritään suorittamaan joustavasti käyttötilanteen mukaan siten, ettei kattiloita tarvitse käynnistää ainoastaan mittausten takia. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Hiilidioksidipäästöjen seuranta on kuvattu Energiamarkkinavirastolle toimitettavassa päästökauppalupahakemuksessa. Päästömittaukset suorittaa Helsingin Energian oma päästömittauslaboratorio tai ulkopuolinen mittaaja. Helsingin Energian päästömittauslaboratoriolla on laatukäsikirja ja mittaukset tehdään standardien mukaisesti.

10 (24) Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Helsingin Energian laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1362/19.11.2003 hyväksymä, tarkkailusuunnitelma on vuosille 2004 2008. Päätöksen mukaan suunnitelma tarkkailun jatkamisesta on tehtävä viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskukselle on tehty paineastialainsäädännön vaatima kattilalaitoksen vaaran arviointi sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvuotohälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Öljyn esilämmitysasemalla on hiilidioksidisammutusjärjestelmä. Öljysäiliöt on varustettu raskasvaahtosammutusjärjestelmällä sekä ulkopintojen vesijäähdytysjärjestelmällä. Paloilmoitinjärjestelmä kattaa koko laitoksen. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Lämpökeskusta käytetään normaalisti miehittämättömänä, jolloin hälytykset ohjautuvat Helsingin Energian kaukolämpövalvomoon. Valvomosta lähtee henkilö selvittämään vikaa ja pyytää tarvittaessa apua. Laitokselle on varattu öljyntorjuntakalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 31.8.2006 ja 30.3.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 1.8.2006 29.9.2006 ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 1.8.2006 29.9.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.

11 (24) Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 14.8.2006. Tarkastusmuistio No YS 1491/16.10.2006 on liitetty asiakirjoihin. Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus kommentoida muistiossa esitettyjä asioita. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa 29.8.2006 antamassaan lausunnossa, että lämpökeskuksen toiminta on laitoksen voimassaolevien ympäristölupien aikana ollut lupaehtojen mukaista. Laitoksen lähialueen asukkaat eivät ole ottaneet yhteyttä laitoksen toiminnan aiheuttamista mahdollisista ympäristöhaitoista Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiseen sinä aikana, kun ympäristökeskuksen ympäristötietojärjestelmä vuodesta 1997 on ollut käytössä. Laitoksen nykyinen toiminta ei siten ole aiheuttanut merkittävää haittaa esimerkiksi laitoksen lähialueen viihtyisyydelle. Asutus Myllypuron laitoksen välittömässä ympäristössä on kaupungin suunnitelmien mukaan olennaisesti lisääntymässä. Kaavoituskatsauksen 2006 mukaan voimalaitosalueen pohjoisosaan suunnitellaan kaupunkimaista pientaloaluetta, jonka länsireunaan Kontulantien liittymään suunnitellaan ehkä myös kerrostaloja. Laitoksen toiminnalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksiä harkittaessa tulee tällöin ottaa erityisesti huomioon uuden asutuksen sijoittuminen laitoksen välittömään läheisyyteen. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa 18.9.2006 päivätyssä lausunnossaan ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen (polttoaineteho 266 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.

12 (24) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kattiloiden jäljellä oleva käyttöikä (YSL 43, VNA 1017/2002) 1. Myllypuron huippulämpökeskuksen kattiloiden kokonaiskäyntiaika saa 27.11.2004 alkaen olla enintään 10 000 tuntia kattilakohtaisesti ja laskettuna todellisena käyntiaikana. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 2. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. 3. Lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan ja öljysäiliöiden suoja altaan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Lämpökeskuksen lattiavesilinja on varustettava sulkuventtiilillä tai muulla vastaavalla järjestelmällä, joka sulkee yhteyden jätevesiviemäriin automaattisesti, jos lattiavesien öljynerotuskaivon öljyhälytin hälyttää. Korjaus on tehtävä 31.5.2008 mennessä ja siitä on raportoitava korjausvuoden vuosiraportin yhteydessä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 1017/2002, VNA 689/2006) 4. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 100 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 5. 31. joulukuuta 2007 asti raskasöljykattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 155 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. 1. tammikuuta 2008 lähtien savukaasujen johtamisessa ilmaan on noudatettava seuraavia päästöjen raja arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus Päästöraja arvo, mg/m 3 (n) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 700 Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) 450 typpidioksidina Hiukkaset 50 Päästöraja arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoja. Kat

13 (24) tiloiden käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa. 6. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 8. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 9. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaa

14 (24) topaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30, VNA 1017/2002) 12. Päästöraja arvon noudattamisen kannalta välttämättömän savukaasujen puhdistinlaitteen yli 24 tuntia kestävissä häiriötilanteissa laitos saa tuottaa kaukolämpöä korkeintaan sen verran, kuin on kaukolämpöhuollon turvaamiseksi välttämätöntä. Yli 24 tuntia kestävästä savukaasujen puhdistinlaitteen häiriötilanteesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa häiriön alkamisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitos saa toimia ilman päästöraja arvojen noudattamisen kannalta välttämättömiä savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Kattilan käynnistys ja alasajojaksojen aikaista mahdollista normaalia puhdistinlaitteen käyttökatkosta ei oteta huomioon tässä laskennassa. Uudenmaan ympäristökeskus voi poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta määrätä edellä esitetyistä aikamääristä toisin. Aikamääristä voidaan määrätä toisin, jos se on kaukolämpöhuollon varmistamisen takia välttämätöntä tai jos Myllypuron huippulämpökeskus korvattaisiin häiriön ajaksi laitoksella, jonka päästöt olisivat suuremmat kuin Myllypuron huippulämpökeskuksen päästöt häiriötilanteessa. 13. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympä

15 (24) ristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 15. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Helsingin Energian energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 9 esitetyllä tavalla. 16. Kattiloiden savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti keväällä 2008. Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti kolmen vuoden välein. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa keskimääräisellä ja suurimmalla oletettavalla käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

16 (24) 17. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 18. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) kattiloiden kokonaiskäyntiaika 27.11.2004 alkaen sekä jäljellä oleva sallittu kokonaiskäyntiaika (todellisena käyntiaikana, h) kattiloiden kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkas ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden (pois lukien kattilan käynnistys ja alasajot) kokonaiskestoaika (h) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito kos

17 (24) kee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Myllypuron huippulämpökeskuksen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet johdetaan öljynerotuksen kautta ja öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Palamisen hyvyyttä seurataan jatkuvatoimisesti ja savukaasupäästöjen epäpuhtauspitoisuudet mitataan säännöllisin väliajoin. Jätteitä syntyy vähäisiä määriä ja ne käsitellään asianmukaisesti. Ottaen huomioon laitoksen toiminnan huippulämpökeskuksena Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

18 (24) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Valtioneuvoston suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (1017/2002) liitteen 3 mukaan vähintään 100 megawatin polttolaitoksissa ja kaasuturbiineissa on savukaasujen rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuuksia mitattava jatkuvasti. Päästöjä ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos laitoksen jäljellä oleva käyttöikä on enintään 10 000 tuntia. Liitteen 3 määräykset ovat tulleet voimaan 27.11.2004 ja Helsingin Energia on ilmoittanut, että Myllypuron huippulämpökeskuksen kattiloiden käyttötunnit ovat tämän jälkeen alle 10 000 tuntia. (Määräys 1.) Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Jotta voidaan varmistua siitä, ettei yllättävissäkään vuototilanteissa tai tulipaloissa jätevesiviemäriin pääse puhdistamolle haitallisia jätevesiä, on lämpökeskuksen lattiavesilinja syytä varustaa automaattisella sulkujärjestelmällä. (Määräykset 2. ja 3.) Ilmatieteen laitoksen suorittamien pääkaupunkiseudun energiantuotannon ja satamatoiminnan päästöjen leviämislaskelmien mukaan energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olivat alle 33 % ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuudet 5 6 % vastaavista ohjearvoista. Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat korkeimmat hiukkaspitoisuudet ovat alle 3 % ohjearvoista. Laskennassa on Myllypuron huippulämpökeskuksen piipun korkeutena ollut 100 m. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että piipun korkeus 100 m on ympäristönsuojelullisesti riittävä. (Määräys 4.) Lämpökeskuksen päästöraja arvot on annettu valtioneuvoston suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (1017/2002) mukaisesti. Asetuksen päästöraja arvot tulevat voimaan 1.1.2008. Vuoden 2007 loppuun asti noudatetaan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen 222/11.5.1993 mukaista hiukkaspäästöjen raja arvoa 45 mg/mj, jota vastaa pitoisuus 155 mg/m 3 (n). (Määräys 5.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painopro

19 (24) senttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. Edellä mainittua rikkipitoisuusmääräystä ei kuitenkaan sovelleta raskaaseen polttoöljyyn laitoksessa, johon sovelletaan valtioneuvoston asetusta koskien suuria polttolaitoksia (1017/2002). Kyseisen asetuksen mukaiset päästöraja arvot tulevat Myllypuron huippulämpökeskuksella voimaan 1.1.2008. Koska laitoksen savukaasujen rikkidioksidipitoisuutta ei mitata eikä laitoksella ole rikinpoistolaitteistoja, on päästöraja arvon noudattamisen varmistamiseksi syytä rajoittaa raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta myös 1.1.2008 jälkeen. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon aikaisemmin suoritetut melumittaukset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen melua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tai laitoksen ympäristössä tapahtuu muutoksia. (Määräys 7.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 3., 8. ja 9.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen

20 (24) pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 10. ja 11.) Valtioneuvoston suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (1017/2002) 14 :n mukaan lupaviranomaisen tulee ympäristöluvassa määrätä polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteen rikkoutumisen tai sen toiminnan häiriön varalta, että toiminnanharjoittajan on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että rikkipitoisuutensa vuoksi raskas polttoöljy ei ole vähän päästöjä aiheuttava polttoaine. Asetuksen 14 :n mukaan jos vähän päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö ei ole mahdollista, lupaviranomaisen tulee ympäristöluvassa määrätä toiminnanharjoittaja rajoittamaan laitoksen toimintaa taikka keskeyttämään se määräajaksi tai toistaiseksi, jos laitos ei voi palata normaaliin toimintaan 24 tunnissa. Lisäksi lupaviranomaisen tulee ympäristöluvassa määrätä, että laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) 15 :n mukaan polttolaitoksen savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteista ja rikkoontumisista on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksen aikaraja viikonlopun tai pyhäpäivien takia ylittyy, on ilmoitus tehtävä mahdollisimman pian seuraavana arkipäivänä. Asetuksen 16 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta ympäristönsuojelulain 64 a :n nojalla määrätä 14 :ssä tarkoitetuista aikamääristä toisin, jos energian saanti on välttämätöntä turvata tai jos rikkoutunut laitos korvattaisiin rajoitetuksi ajaksi laitoksella, jonka päästöt olisivat suuremmat kuin rikkoutuneen laitoksen päästöt häiriötilanteessa. Savukaasujen puhdistinlaitteiksi voidaan laskea myös ne polttotekniset menetelmät, jotka ovat välttämättömiä päästöraja arvon saavuttamiseksi. (Määräys 12.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 13.)

21 (24) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1362/19.11.2003 hyväksynyt Helsingin Energian toimittaman esityksen energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun koskevaksi tarkkailuksi vuosina 2004 2008. Myllypuron huippulämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. Valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) liitteen 3 mukaan vähintään 100 megawatin polttolaitoksissa ei tarvitse mitata päästöjä jatkuvasti, jos laitoksen jäljellä oleva käyttöikä on enintään 10 000 tuntia. Helsingin Energia on hakemuksessaan ilmoittanut, että Myllypuron huippulämpökeskuksen kattiloiden käyttötunnit 27.11.2004 jälkeen ovat alle 10 000 tuntia kattilakohtaisesti. Valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaan jos laitoksen päästöjä ei mitata jatkuvasti, päästöjä on mitattava kertaluonteisesti vähintään joka kuudes kuukausi tai niiden määrää on arvioitava ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rikkidioksidipäästöjä ei tarvitse mitata tunnetun rikkipitoisuuden omaavaa öljyä polttavista laitoksista, joissa ei ole rikinpoistolaitteistoa. Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoainetehon, sijainnin, toiminnan huippukuormalaitoksena sekä laitoksen vähäisen käyttömäärän Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva hiukkasten ja typen oksidien mittausväli on kolme vuotta. (Määräykset 15. 17.) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset 12. ja 15. 18.)