Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi kesäkuu 2018

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi kesäkuu 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00240 Helsinki puhelin 09 156 11 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh. 050 3072448 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei alkuvuoden 2018 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Kytöpaloja oli poikkeuksellisen kuivasta keväästä ja alkukesästä johtuen useampia, mutta ne saatiin sammutettua tehokkaan valvonnan ansiosta varhaisessa vaiheessa. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin 14.5.2018. Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, jolloin toiminnassa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui 12.6. Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Laajemmin HSY:n ympäristöluvilla toimivien yritysten toiminnasta raportoidaan vuosiraportissa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 212 038 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 250 807 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2018 loppuun mennessä 1 567 tonnia jätettä, joka on 22 % enemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 116 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 36 360 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 15 963 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 5 337 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 2 121 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 35 383 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Jätevoimalassa oli huoltoseisokki 28.5. 29.6.2018. Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan 19 644 tonnia jätteenkäsittelykeskukseen. Jäte vastaanotettiin laajennusalueen kentälle, jossa se paalattiin. Alkuvuonna 2018 biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin 30 541 tonnia biojätettä sekä 5 587 tonnia jätevesilietettä. Alkuvuonna 2018 louhetta vastaanotettiin 10 897 tonnia. Edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotettu louheen määrä oli 398 477 tonnia. Ämmässuolle vastaanotettavan louheen määrä on vähentynyt merkittävästi sen myötä, kun suurimmat Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyvät kalliolouhintatyöt on saatu suoritettua. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 12,17 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 25,6 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2017. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 96,5 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 24,9 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 281 877 m 3 tammi kesäkuussa 2018. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatin raja-arvon kahdesti alkuvuonna 2018. Poikkeuksellisen sateisen syksyn ja alkutalven takia lievästi kuormitteisia vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017 10.1.2018 noin 25 376 m 3. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 30 kappaletta koskien hajuja ja yksi koskien melua. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana yksi tapaaminen, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Roni Järvensivu, Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 31.8.2018 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi kesäkuu 2018 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 64 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 12. Vesiasema 23. Öljyntorjuntakontti

Sisällys Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat... 9 Viranomaistarkastukset... 10 Kaavoitus... 10 2.4.1. Maakuntakaava... 10 2.4.2. Yleiskaava... 10 2.4.3. Asemakaavat... 11 2.4.4. Lähiympäristö... 11 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt... 11 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 12 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 12 Poikkeukselliset aukioloajat... 13 Jätteen vastaanotto 14 Jätteen määrä... 14 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 14 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 15 Yleistä toiminnasta... 15 Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät... 15 Viherjätteen käsittely... 16 Laitosmainen käsittely... 16 5.4.1. Biojätteen käsittely... 16 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely... 18 Kompostien jälkikypsytys... 18 Biokaasun hyödyntäminen... 18 Prosessien tarkkailu... 19 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 19 Prosessi- ja laitehäiriöt... 19 Päästötarkkailu... 20 5.10.1. Vesi... 20 5.10.2. Ilma... 20 5.10.3. Melu... 20 Haittaeläimet... 20 Kemikaalit... 21 Valmiin kompostin käyttö... 21 Multatuotanto... 21 Pilaantuneet maat 22 Yleistä toiminnasta... 22 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 22 Prosessi- ja laitehäiriöt... 22 3

4 Päästötarkkailu... 23 6.4.1. Vesi... 23 6.4.2. Ilma... 23 Jätteen käsittely kentillä 24 Yleistä toiminnasta... 24 Maa-aines... 24 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte... 24 7.2.2. Kiviainespitoinen liete... 24 Betoni yli 150 mm... 24 Asfaltti... 24 Kipsi... 25 Puu... 25 7.6.1. Pinnoitettu puu... 25 7.6.2. Puhdas puu... 25 Lajiteltava jäte... 25 Kuona... 25 Hävityskuormat... 26 Raadot... 26 Renkaat... 26 Pilaantuneet maat... 26 Bio- ja puutarhajäte... 26 Sekajätteen paalaus... 26 Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte... 26 Jätteen loppusijoitus 27 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 27 Vanha kaatopaikka... 27 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 27 Tuhkat 28 Yleistä toiminnasta... 28 Tuhkan käsittely... 28 Päästötarkkailu... 28 9.3.1. Vesi... 28 9.3.2. Ilma... 28 Kemikaalit... 28 Jätteen varastointi 29 Yleistä toiminnasta... 29 Jätepaalit ja välivarasto... 29 Kipsi... 29 Painekyllästetty puu... 29 Lasi... 29 Metalli... 29 Kuona... 29 Louhe... 30 Pilaantuneet maat... 30 Bio- ja puutarhajäte... 30 Kivenmurskaus ja louhinta 31

Yleistä toiminnasta... 31 Louhinta... 31 Kivenmurskaus... 31 Päästötarkkailu... 31 11.4.1. Vesi... 31 11.4.2. Ilma... 31 11.4.3. Melu ja tärinä... 31 Ämmässuon Sortti-asema 32 Yleistä toiminnasta... 32 Jätteen määrä... 32 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 33 Alueen hoito... 33 Päästötarkkailu... 33 12.5.1. Vesi... 33 12.5.2. Melu... 33 Haittaeläimet... 33 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 33 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 34 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 34 Kaasun keräys... 34 Kaasuvoimala... 35 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 36 Prosessi- ja laitehäiriöt... 36 Päästötarkkailu... 37 13.6.1. Vesi... 37 13.6.2. Ilma... 37 13.6.3. Melu... 37 Kemikaalit... 37 Toiminnassa syntyvät jätteet... 37 Ekomo 38 Vesienhallinta 39 Yleistä toiminnasta... 39 Käyttötarkkailu... 39 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 39 Pintavedet... 39 Jätevedet... 39 Kemikaalit... 40 Prosessi- ja laitehäiriöt... 40 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 41 Kemikaalit... 41 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 41 Rakentaminen 42 Ympäristövaikutusten hallinta... 42 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 42 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen... 42 17.1.3. Viimeistelyrakenteet... 42 5

Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 43 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 43 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 43 Ympäristövaikutukset 44 Sää... 44 Vesi... 45 18.2.1. Pintavedet... 46 18.2.2. Pohjavedet... 47 18.2.3. Jätevedet... 48 Jätetäyttöjen tila... 49 Painumatarkkailu... 49 Ilma... 50 18.5.1. Hiukkaset... 51 18.5.2. Hajut... 51 18.5.3. Metaanimittaukset... 53 Melu... 54 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 54 18.7.1. Ympäristön ja viheralueiden hoito... 54 18.7.2. Roskaantuminen... 55 18.7.3. Haittaeläimet... 55 18.7.4. Linnut... 56 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 57 Työsuojelu ja turvallisuus 59 Tutkimushankkeet 60 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 60 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 60 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 60 Katsaus tulevaan 62 Liitteet 63 Jakelu 64 6

Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Ämmäsuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan markkinoinnissa ja viestinnässä kutsumaan nimellä Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa. L&T:llä on vireillä hakemus oman ympäristöluvan saamiseksi. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. HSY:n hopealuoti tekstiviestipalvelulla viestitään jo toista vuotta asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn aluehallintovirastoon. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet em. vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana yksi tapaaminen, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen luvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä raportoinnissa. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 7

Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2, ympäristölupia koskevat valitukset hallintooikeuksissa taulukkoon 3 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2018 taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 18.5.2018 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös 26.3.2018; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. UUDELY:n päätös 18.5.2018 lainvoimainen. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Biojätteen käsittely 8.10.2014 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Tilanne Vireille 7.7.2017. ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään 14.12.2017. HSY täydentää hakemustaan 7.9.2018 mennessä. Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupia koskevat valitukset hallinto-oikeuksissa. 8 Ympäristöluvat Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa 9.9.2015 Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus 7.6.2018 Tilanne Ympäristölupa 9.9.2015 sai lainvoiman Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä8.3.2017 lukuun ottamatta lupamääräystä 2. Ks. taulukko 1. Käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa.

Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot tammi kesäkuu 2018. Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kannanotto Kannanotto 16.2. koskien HoPo:n (HorsePower) ja SRF:n (kiinteiden kierrätyspolttoaineiden) sekoituskokeilua. Kannanotto 21.5. koskien vanhan kaatopaikan pinnan muotoilua. Kannanotto 20.6. koskien betonimurskeen käyttöä käsittelykeskuksessa. Kannanotto 27.6. koskien polttoaineiden varastointia. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Useita kannanottoja 1.1.-30.6. koskien valvontaa ja kaatopaikkakelpoisuutta. Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty taulukossa 5 esitetyt tarkkailusuunnitelmat ja - ohjelmat. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Kohde Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue Tilanne Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: Kohde HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla Tilanne Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. Kohde Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala Vesien yhteistarkkailu Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla Tilanne Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. Yhteistarkkailupäätös 18.5.2018 ja 17.8.2018 päivitetty yhteistarkkailuohjelma. Ilmanlaadun tarkkailu Mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. Meluntarkkailu Meluntarkkailusuunnitelma 22.12.2014 / 7.7.2017. UUDELY:n hyväksyntä 27.11.2017. Teollisuusjätevesi Teollisuusjätevesisopimus 15.11.2016. 9

Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 6.6.2018 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 7.6.2018: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 8.6.2018 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus biojätteen käsittelylaitoksen tukiainekatoksen työmaalle 8.6.2018. Tarkastus kohdistui urakoitsijan (työnantaja) toimintaan; tarkastuskertomus HSY:lle tiedoksi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 14.6.2018: Ylimääräinen kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin tarkastus. Kaavoitus 2.4.1. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä. 2.4.2. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. 10

2.4.3. Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja. 2.4.4. Lähiympäristö Kulmakorpi I asemakaava on vahvistettu 11.12.2017. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 5.5.2017. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat Nimike Nimi Vastuualue Käyttöpäällikkö Rakennuttamispäällikkö Tiila Korhonen Juha Lipsanen Jätteenkäsittelykeskuksen jätteen vastaanotto, käsittelytoiminta, vesienhallinta, kaasunkeräys ja hyötykäyttö sekä Ämmässuon Ekomo-toiminta Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentaminen, alueen louhinnat ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaaminen Käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen Ämmässuon Sortti-aseman toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöt Nimike Nimi Vastuualue Ympäristöpäällikkö Ympäristöinsinööri Juha Uuksulainen Sirkka Kuisma- Granvik Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVAraportointi Toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi Toimintovastaava Hannu Juntunen Jätteen jalostus ja loppusijoitus Kenttämestari Renja Rautiainen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto Toimintovastaava Aino Moisio Pilaantuneiden maiden käsittely Toimintovastaava Christoph Gareis Biojätteen käsittely Toimintovastaava Sauli Kopalainen Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta Suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Vesien yhteistarkkailu Rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen Kaatopaikkarakentaminen 11

Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita 1.1. 30.6.2018. Häiriöt ja lievät poikkeamat Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon 22.11.2017 10.1.2018 noin 25 376 m 3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Vuonna 2017 käytöstä poistettu biojätteenkäsittelyn biokaasun rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa 4.2.2018. Palosta ei aiheutunut toimintaa häiritseviä haittoja. Viherjäteaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 8.2. ja 2.5.2018. Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Fortum Horse Power hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja 7.6.2018. Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin 14.5.2018. Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, jolloin toiminnassa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 28.5. 29.6.2018. Biojätteen kuljetusauton rengas syttyi tuleen 8.6.2018 kompostointilaitoksen purkutilassa. Palo saatiin sammutettua jauhesammuttimella, jonka jälkeen jälkisammutusta hoidettiin omatoimisesti paloletkulla. Palosta ei aiheutunut laitteiston tai prosessin toimintaa haittaavaa häiriötä. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2018 taulukon 7 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet alkuvuonna 2018. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy 6.1.2018 Lauantai 9.00 16.00 25.3.2018 Sunnuntai 9.00 16.00 2.4.2018 Maanantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä 21.4.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema 28.4.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu 5.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 12.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä 19.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema Asukkaiden palvelu 17.6.2018 Sunnuntai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (21.4., 29., ja 20.5.) alkuvuonna 2018. 13

Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 212 038 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 250 807 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2018 loppuun mennessä 1 204 tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 13 094 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 4 405 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 37 829 tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 12. Vuonna 2018 vastaanotetut jätemäärät esitellään tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja YLVA-ilmoituksissa. Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2018 tammi kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 179 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 15 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois seitsemän jätekuormaa. Kuormia ei voitu vastaanottaa, koska jäte ei ollut käsittelykelpoista tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto puuttui. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ja haetun poikkeamispäätöksen tilanteesta ja vaikutuksista kerrottu enemmän luvussa 1. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 12.3. 14

t / Tammi-kesäkuu Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien 2016 2018 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 1. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2016 2017 2018 Puu 96 866 940 Eläinten kuivikkeet 302 284 233 Kannot 521 541 546 Muu viherjäte 1 766 2 806 2 905 Risut 3 014 1 454 2 696 Jätevesiliete 6 041 5 587 4 597 Biojäte 25 897 28 742 30 541 Kuva 1. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) tammi kesäkuussa 2016 2018. 15

Viherjätteen käsittely Viherjätettä johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 8. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin neljä kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa, kantoja yhden kerran ja lehtirisuja kolme kertaa tammi kesäkuussa 2018. Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) tammi kesäkuussa 2018. Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut 20 02 01 2 696 0 2 265 Kannot 20 02 01 546 0 422 Muu viherjäte 20 02 01 2 905 3 650 0 Puu 19 12 07 940 0 826 Yhteensä 7 087 3 650 3 513 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Kesäkuun 2018 lopussa viherjätekentällä oli noin 9 200 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin 1 100 tonnia. Laitosmainen käsittely 5.4.1. Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 2 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 9. Taulukossa 10 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2018. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty vuoden 2017 alusta lähtien biokaasuvoimalassa. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.5. 16

Kuva 2. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 9. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain tammi kesäkuussa 2018. Jätelaji Kompostointi Mädätys Käsittely Muu biojätteen käsittelylaitos Biojäte 20 01 08 30 541 18 248 11 976 317 0 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 233 203 0 30 0 0 Yhteensä 30 774 18 451 11 976 347 0 0 EWCkoodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely Kaatopaikka Taulukko 10. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit 2017 2018. Parametri Yksikkö 2017 2018 (kk 1 6) Mädätykseen syötetty biojäte t 26 788 11 976 Muodostunut biokaasu Nm 3 5 085 116 2 199 921 Kompostointiin syötetty mädäte t 20 688 9 096 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm 3 147 498 0 Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm 3 4 385 606 2 110 000 Biokaasu soihtuun Nm 3 552 012 518 Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Tammi kesäkuussa 2018 mädätykseen meni noin 40 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa 17

syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti noin yhdeksän vuorokautta. Tammi kesäkuussa 2018 tehtiin 221 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin 7 285 tonnia kompostista takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tammi kesäkuussa 2018 syntyi 67 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Tammi kesäkuussa 2018 erotettu määrä oli noin 3 684 tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä moottoreita yhteensä noin 8 tonnia. 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietettä kompostoitiin ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 15 vuorokautta ja sen jälkeen sitä jälkikypsytettiin ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 78 kappaletta, joista kentälle hygienisoituina päätyi 76 kappaletta. Tammi kesäkuussa 2018 vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin yhteensä noin 4 312 tonnia jätevesilietettä. Lisäksi mädätykseen rikkivedyn sidontaan syötettiin 285 tonnia jätevesilietettä. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella tammi kesäkuussa 2018 yhteensä viisi kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2018 alusta biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala oli vakiokäytössä. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat tammi kesäkuussa 2018: moottorille 1; 8 672 h, moottorille 2; 3 250 h ja ORC:lle 5 895 h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 5 358 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 8 257 MWh. 18

Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 12 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta kuusi omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Tammi kesäkuussa 2018 mädätenäytteitä otettiin yhdeksän kertaa ja biokaasunäytteitä seitsemän kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 %. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 11.6.2018. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Biokaasulaitoksen reaktoreiden sekoittimien korjaus aloitettiin 14.5.2018. Reaktorit tyhjennetään ja korjataan yksi kerrallaan, siten että muodostuu mahdollisimman vähän biojätteen käsittelyn toimintaa häiritseviä käyttökatkoksia. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui 12.6. Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus on edelleen kesken. Reaktorien korjausta käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 -raportissa. Liikkuvan lattian hydrauliikassa ja ohjauksessa on ollut ajoittain tuhoeläinten aiheuttamia toimintahäiriöitä. Laitteen sähköistystä on uusittu. Terminator-murskain oli anturivian takia poissa käytöstä noin viikon ajan kesäkuussa 2018. Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittelykapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Alkuvuodesta havaittiin, että biokaasulaitoksen reaktori 2:n yksi sekoitin oli vaurioitunut ja sitä ei voinut enää käyttää. Tarkemman tutkinnan jälkeen havaittiin lisää vaurioita ja aloitettiin reaktoreiden sekoittimien korjaussuunnittelu yhdessä laitostoimittajan kanssa. Reaktoreiden tyhjennykset ja korjaukset aloitettiin toukokuussa ja ovat edelleen kesken. Rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa 4.2.2018. Rikkivedynpoistolaitosta ei ole käytetty vuoden 2017 huhtikuun lopun jälkeen, koska kaasun rikkivetypitoisuus on pieni ja riittävän alhainen kaasun hyödyntämistä varten. Siksi palo ei aiheuttanut häiriötä biokaasun hyödyntämiseen. 19

Helmikuussa kompostointilaitoksen seulontalinjoissa oli pitkäaikaisia häiriöitä, jonka takia hygienisointiin ja kentälle jälkikypsytykseen on ajettu seulomatonta kompostia. Maaliskuussa vanhan kompostointilaitoksen yhdestä rikkihappopesurista meni pinnankorkeusanturi häiriölle, jonka vuoksi pesuri täytti itseään 120 m 3 ylimääräistä vettä, joka päätyi viemäriin. Kesäkuun alussa täyttölaitteen rikkoutumisen takia tehtiin muutamia tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Yllämainitut lievät toimintahäiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja. 5.10.1. Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäiset vesinäytteet otettiin 26.6. ja 4.7.2018. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa 2018. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan YLVA-järjestelmään. Viemäriin johdettiin tammi kesäkuussa 2018 yhteensä 1 070 m 3 jätevettä. 5.10.2. Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksien hajupäästömittaukset toteutetaan vuoden 2018 syksyllä. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa 2018. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2). 5.10.3. Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyritään estämään muun muassa kaapelivaurioita. Kärpäsmyrkytyksiä suoritetaan kahden viikon välein läpi vuoden. Torjunta tehdään ruiskuttamalla ja aineina käytettään pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. 20

Kemikaalit Bio- ja jätevesilietteenkäsittelylaitoksilla eri prosesseissa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa ja lipeää on käytetty jätevesien ph:n neutralointiin. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 2 295 litraa. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot tammi kesäkuussa 2018. Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % 48 34 44 Kokonaistyppi mg/kg ka 27 000 12 000 25 000 Kokonaisfosfori mg/kg ka 8 300 2 025 29 500 Kokonaiskalium mg/kg ka 18 000 7 125 8 950 Luovutettu jatkojalostukseen t 2 335 1 399 869 Multatuotanto Heinäkuussa 2016 aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Tammi kesäkuussa 2018 biomultaa valmistettiin noin 1 500 tonnia ja inframultaa noin 1 000 tonnia. 21

Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa (Liite 1, kuva 1). Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa päättyi tammikuun 2018 loppupuolella, jolloin kaikki välivarastoitu kipsijäte oli ajettu pois PIMA-hallista ja välivarastointiin käytetty alue siivottu. Helmikuussa samaa aluetta käytettiin vielä HSY:n BIORENTlajittelukokeessa, ja alue vapautui PIMA-toiminnon käyttöön maaliskuun 2018 alussa. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.6.2017 päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2018 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin noin 5 147 tonnia ja ne hyödynnettiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Jalostettavia (ennen hyödyntämistä) ja jätteenä jätetäyttöön sijoitettavia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin raportointijaksolla yhteensä noin 1 276 tonnia. Tutkittavia (HSY:n PIMATU-palvelu) sekä käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin 5 337 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa oli edellisvuosien tapaan öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2018 aikana käsitellyissä pilaantuneissa maissa ei todettu VOCyhdisteitä. Vuodelta 2017 käsittelyyn vuodelle 2018 siirtyi yhteensä noin 7 053 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi kesäkuussa 2018 yhteensä noin 7 185 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille sekä noin 16 tonnia rejektiä (PIMA-toiminnon roskalava) lajittelukentälle. Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin 5 205 tonnia maa-aineksia. Prosessi- ja laitehäiriöt PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 22

6.4.1. Vesi Päästötarkkailu Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2018 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty YLVAjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin kesäkuussa. 6.4.2. Ilma PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ja sen jälkeisen siivouksen ajan. Raportointijaksolla ei käsitelty VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten ilmapäästömittaus aineistoakaan ei kertynyt. VOC-hallin ilmanvaihtojärjestelmän päästömittausaineisto kootaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 23

Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä. Maa-aines 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte Tammi kesäkuussa 2018 jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 28 405 tonnia. Määrä oli samansuuruinen kuin aiempana vuonna samana ajanjaksona. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin 1 898 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 7.2.2. Kiviainespitoinen liete Alkuvuonna 2018 kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi 1 006 tonnia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin vastaanotettu määrä edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Tammi kesäkuussa 2018 vastaanotettiin yli 150 mm:n betonia 1 939 tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä sekä rakennuskiviainesta 3 932 tonnia vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonia vastaanotettiin noin 20 % vähemmän kuin edellisenä vastaavana ajanjaksona. Alkuvuonna 2018 Sortti-asemien betonia vastaanotettiin lähes yhtä paljon, kuin edellisenä vuonna tammi kesäkuussa. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä. Murskauksen jälkeen erotus tehdään kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Tammi kesäkuussa 2018 vastaanotettiin asfalttia noin 868 tonnia. Vastaanotettu määrä oli samaa suurusluokkaa kuin edellisen vuoden tammi kesäkuussa. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 24

Kipsi Alkuvuonna 2018 kipsiä vastaanotettiin lajittelukatokseen ja lajiteltiin muun jätteen seasta 85 tonnia, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. Puu 7.6.1. Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 9 812 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Puumäärä on noin 75 % edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla vastaanotetusta määrästä, koska osa Sortti-asemien pinnoitetusta puusta vastaanotettiin Seutulan puukentälle. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi. 7.6.2. Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 103 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin hieman edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Tammi kesäkuussa 2018 lajittelukatokseen vastaanotettiin 9 116 tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli noin 60 % enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä 8 749 tonnia, metallia 129 tonnia, betonia 22 tonnia, puuta 91 tonnia, kantoja 9 tonnia, kipsiä 45 tonnia, kiviainesrejektiä 938 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 333 tonnia, SER-jätettä 6 tonnia, kylmälaitteita noin 1 tonnia ja auton renkaita 6 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa se murskataan ja siitä erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuonan vastaanotto siirrettiin 14.12.2016 laajennusalueelle S2-alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000 50 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 1.1. 30.6.2018 yhteensä 35 383 tonnia. Kuonan käsittely alkoi viikolla 17 ja jatkuu edelleen. Magneettinen metalli toimitetaan kotimaiselle metallinkierrättäjälle, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kesäkaudella 2018 kuonan mineraaliaineksia käytetään muun muassa vanhan kaatopaikan tiiviskerroksen alapuolisissa pintarakenteissa (Liite 1, kuva 2) ja R1-alueelle rakennettavan materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa (Liite 1, kuva 3). Luvussa 21.1. on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 25

Hävityskuormat Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle. Raadot Alkuvuonna 2018 kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 20 kappaletta. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin tammi kesäkuun 2018 aikana jatkokäsittelyyn 6 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokista johtuen sekajätettä vastaanotettiin 28.5. 29.6.2018 välisenä aikana paalattavaksi 19 644 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 3 229 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin 3 022 tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä 2 511 tonnia, poltettavaa jätettä noin 510 tonnia ja metallia noin 20 tonnia. 26

Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 700 000 kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin alkuvuonna polttoon kelpaamatonta jätettä 1 567 tonnia, josta asbestijätettä oli 499 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa 15 963 tonnia. Hyödynnettävillä materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 5 hehtaarin alueella. Pinnan muotoiluun käytettäville massoille on tilavuutta noin 100 000 kuutiometriä. Alkuvuonna vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin maa- ja kiviainesta 36 360 tonnia sekä kuonaa 6 199 tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron pinta-ala on hieman yli 0,25 hehtaaria. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin 1.1. 30.6.2018 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 3 149 tonnia. Kesäkuun 2018 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 26 061 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 27

Tuhkat Yleistä toiminnasta Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 2 121 tonnia 1.1. 30.6.2018. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla tuhkaa on käsitelty 2 223 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 3 149 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 417 tonnia vettä, 251 tonnia Plussementtiä ja 259 tonnia kuonan 0 5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. 9.3.1. Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 9.3.2. Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 251 tonnia Plussementtiä tammi kesäkuussa 2018. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 5 kiloa. 28

Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja välivarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana 28.5. 29.6.2018 vastaanotettuja jätteitä tuli paalattavaksi 19 645 tonnia. Kesäkuun loppuun mennessä paalattiin 6 935 tonnia. Jätteen paalaus jatkuu arviolta syyskuun loppuun asti. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin välivarastoon tai lajittelukatokseen. Jätettä on ajettu paalivarastosta alkuvuonna jätevoimalaan 21 961 tonnia. Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 330 tonnia ja muuta jätettä yhteensä 1 530 tonnia. Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 49 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 547 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 156 tonnia. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 1 823 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti 627 tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli 50 200 tonnia. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 778 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. Kuona Jätevoimalakuonaa vastaanotettiin 35 383 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Kuonaa oli keväällä varastossa noin 40 000 tonnia. 29

Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Louhetta otettiin vastaan louhekentälle 10 897 tonnia tammi kesäkuussa 2018. Louhetta on otettu vastaan yhteensä noin 1 554 000 tonnia. Kiviaineksia on varastossa noin 1 150 000 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 30

Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna 2016. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Kesäkuun 2018 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä noin 1 554 000 tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneeraus sekä kompostointilaitoksen tukiainekatoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja näiden toteuttaminen on edellyttänyt pienimuotoista louhintatyötä. Louhinta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneerausurakan yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin mekaanisesti kiilaamalla ilman räjähdysaineita. Räjähdysainepitoista louhintajätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 20 tonnia. Kompostointilaitoksen tukiainekatoksen rakentamisen yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin dynamiitilla. Jätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 65 tonnia. Kivenmurskaus Alkuvuonna 2018 alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Blominmäestä tuodun louheen murskausta käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 - raportissa. 11.4.1. Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 11.4.2. Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 11.4.3. Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 31

Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2018 loppuun mennessä 21 453 asiakasta. Asiakkaita oli 246 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2017. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 31.5.2017. Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 12 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tammi kesäkuulta 2018. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Taulukko 12. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina tammi kesäkuussa vuosina 2016 2018. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet EWC-koodi Vuosi Muutos 2016 2017 2018 t % Kipsijäte 17 08 02 115 97 115 18 18 Kyllästetty puujäte 20 01 37 95 132 102-30 -22 Kylmälaitejäte 20 01 23 26 28 26-2 -7 Metallijäte 20 01 40 216 198 208 10 5 Muu SER-jäte 20 01 36 72 96 104 8 8 Puujäte 20 01 38 1 056 1 109 966-143 -12 Puutarhajäte 20 02 01 159 190 233 43 22 Risujäte 20 02 01 367 381 602 221 58 Sekajäte 1) 20 03 01 1 646 1 699 1401-298 -17 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 41 32 26-6 -18 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 56 52 48-4 -7 1) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 32

Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna 2014. Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 12.5.1. Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman pihaalueiden hulevedet päätyvät. 12.5.2. Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa 18.7.3. Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. 33

Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011. Kaasun keräys Tammi-kesäkuussa 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 12,17 milj. Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 25,6 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2017. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 93,5 %. Kerätystä kaasusta 96,5 % (11,75 milj. Nm 3 ) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2017 ja alkuvuonna 2018 on esitetty kuvassa 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2017 ja alkuvuonna 2018 on esitetty kuvassa 4. 35 30 25 20 15 10 5 2017 kerätty 2017 hyödynnetty 2018 kerätty 2018 hyödynnetty 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 3. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2017 2018. 34

% 100 98 96 94 92 2017 kum. 2017 kk 2018 kum. 2018 kk 90 88 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 4. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2017 2018. Kaasuvoimala Alkuvuoden 2018 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 24,9 GWh, jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh, loput sähköstä myytiin. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää kaksi kaasumoottoria ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina. Kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 690 MWh. Taulukossa 13 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista tammi kesäkuulta 2018. 35

Taulukko 13. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot tammi kesäkuulta 2018. Vuosi 2018 Kuukaudet Kaasumoottori 1 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,39 0,00 0,00 0,26 0,88 0,37 Polttoaineen energiasisältö (MWh) 1 743 - - 1 189 4 133 1 782 Käyntitunnit (h) 269 - - 190 606 254 Tuotettu sähkö (MWh) 754 - - 509 1 704 726 Kaasumoottori 2 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 1,05 0,99 0,41 0,81 0,07 0,46 Polttoaineen energiasisältö (MWh) 4 696 4 244 2 039 3 725 316 2 257 Käyntitunnit (h) 664 643 297 563 50 342 Tuotettu sähkö (MWh) 1 974 1 775 757 1 525 133 957 Kaasumoottori 3 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,30 0,58 0,84 0,80 0,42 0,97 Polttoaineen energiasisältö (MWh) 1 309 2 498 3 983 3 706 1 940 4 747 Käyntitunnit (h) 183 380 686 550 292 675 Tuotettu sähkö (MWh) 517 1 054 1 684 1 476 820 1 920 Kaasumoottori 4 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,36 0,51 0,52 0,18 0,80 0,12 Polttoaineen energiasisältö (MWh) 1 576 2 162 2 504 835 3 765 574 Käyntitunnit (h) 211 311 432 121 530 82 Tuotettu sähkö (MWh) 638 860 1 065 331 1 494 234 ORC 1 2 3 4 5 6 Käyntitunnit (h) 539 638 672 687 709 583 Tuotettu sähkö (MWh) 309 338 319 353 367 310 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 44,7 43,1 45,0 46,1 47,9 49,5 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,3 1,3 1,6 1,5 1,4 1,0 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 33,5 32,7 32,5 33,3 32,6 33,6 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) 91 38 20 26 164 48 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto 4 2 3 4 5 6 Hyödynnetty lämpö (MWh) 1 171 1 476 1 416 670 411 546 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää on korjattu kevään 2018 aikana, muun muassa imurunkolinjojen kaltevuutta on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi, sekä runkolinjan venttiileitä on uusittu. Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja muun muassa M1 E50 -huolto ajanjaksolla 13.3. 16.4.2018. Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi helmikuussa 2018 kireimpien pakkasten aikana osa kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmästä jäätyi, joka aiheutti toimintahäiriöitä kaasupumppaamoille. Jäätyneet imulinjat sulatettiin routamatoilla. Alkuvuodesta kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä. Kevään 2018 aikana metaanipitoisuutta on saatu nostettua kaasunkeräysjärjestelmän säädettävyyttä parantamalla muun muassa kaasun pumppausjärjestelyjä muuttamalla ja vedenpoistoa parantamalla. 36

Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13.6.1. Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 13.6.2. Ilma Uudessa ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 (sovittu tehtäväksi syys lokakuussa 2018) ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 14 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset tammi kesäkuussa 2018. Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot tammi kesäkuussa 2018, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. 2018 Yksikkö 1 2 3 4 5 6 Kaasumoottori 1 mg/n-m 3 821 - - 631 644 636 Kaasumoottori 2 mg/n-m 3 678 696 693 692 717 715 Kaasumoottori 3 mg/n-m 3 621 638 649 642 684 670 Kaasumoottori 4 mg/n-m 3 691 702 737 768 770 803 13.6.3. Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 172 tonnia ja ravinneliuosta 1280 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 7960 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Alkuvuodesta 2018 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5770 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 80 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 8 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon. 37

Ekomo Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan markkinoinnissa ja viestinnässä nimellä Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Ekoteollisuuskeskuksen alueella HSY:n ympäristölupien alaisena toimivat yritykset on esitetty kuvassa 5. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 21.2. Ekoteollisuuskeskuksen toimintoja käsitellään laajemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa 2018. Kuva 5. Vuoden 2018 kesäkuun lopussa alueella toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuolla.1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 38

Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huoltoohjelmaan. Tammi kesäkuun aikana pestiin ja tarkastettiin suurin osa alueen altaista sekä tehtiin kaikille pumpuille vuosihuollot. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ei tarvinnut tehdä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. Pohjavesipumppaamo PVP5 kerää laajennusalueen jätevesien tasausaltaan TAL3 ja hulevesialtaan HVA3 pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. 39

Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutrioxtuote. Tammi kesäkuun aikana viemäriverkossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi kesäkuun 2018 aikana ei tapahtunut merkittäviä prosessi- ja laitehäiriöitä. 40

Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kävi ylimääräisellä tarkastuksella 14.6.2018 tutustumassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin. 41

Rakentaminen Alkuvuonna 2018 merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja tehtiin vesien hallintaan ja infraan sekä kaatopaikkojen viimeistelyrakentamiseen liittyen. Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan. 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan saneeraus on käynnissä ja urakan on määrä valmistua syksyllä. Altaan saneerausurakka käsittää muun muassa altaan betonirakenteisten seinien nykyisen pinnoitteen purkutyöt, seinien tiivistämisen Xypex -pinnoitusmenetelmällä sekä seinien liikuntasaumojen uusimisen. Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017 10.1.2018, alkuvuonna käynnistettiin suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkitaan kalvosuodatusmenetelmää pilot -kokein loppuvuoden 2018 aikana. 17.1.3. Viimeistelyrakenteet Vanhalla kaatopaikalla käynnistettiin kaatopaikan pinnan tiivistysrakenteen rakennusurakka. Vielä ilman tiivistysrakenne olevalle kaatopaikan osalle eli lähinnä kaatopaikan huipulle, rakennetaan tiivistysrakenteet usean eri vuoden aikana. Vuoden 2018 aikana on käynnistetty urakka, jonka laajuus on noin 1,2 ha. Tiivispintarakenne toteutetaan ns. yhdistelmärakenteena, jossa käytetään bentoniittimattoa ja geomembraania, kuten aiemmissakin vanhan kaatopaikan pintaranneurakoissa. Tämän rakennusurakan arvioidaan valmistuvan elokuun 2018 loppuun mennessä. Tiiviiden pintarakenteiden toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle valmisteltiin kaatopaikan pintakerroksen suunnitelmia noin 1,5 hehtaarin alueelle, jolle rakennetaan vuoden 2018 aikana noin 0,2 m paksuinen kasvukerros hyödyntäen Ämmässuolla lietekompostista valmistettua tarkoitukseen soveltuvaa seosta. Lietekompostin osuus seoksesta olisi noin 15 %. Urakassa pyritään hyödyntämään myös muita vaikeasti hyödynnytettäviä maita kuten Helsinki-moreenia sekä erilliskerättyä hiekotushiekkaa. Pintamaakerroksen toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle laadittiin muotoilu- ja viimeistelysuunnitelma, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuoden 2018 aikana. Kaatopaikalle on toteutettu vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue sekä vuonna 2017 ns. reaktiivinen koekenttä. Vuoden 2018 aikana tutkittiin DI-työn laajuudessa edellä mainittujen koealueiden kaasunläpäisevyysominaisuuksia. Kaatopaikan eteläluiskaan suunniteltiin väliaikaisen pintarakenteen rakennusurakkaa noin 0,5 hehtaarin alueelle. Urakassa testataan kapillaarieriste pohjaisen suojausrakenteen toteuttamistapoja ja toimivuutta. 42

Lisäksi vuoden 2018 aikana toteutetaan koerakenne kuonan ja saven sekoituksesta, jonka kaasunpidättävyyttä monitoroidaan ja samalla arvioidaan rakenteen toimivuutta. Vuonna 2017 käynnistettiin kaatopaikan pinnan väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Kesäkuussa 2018 aloitettiin R1-alueella kuonan varastoalue urakka, jonka yhteydessä rakennetaan 5 väliaikaisten pintarakenteiden koekenttää, joissa tutkitaan viimeistelyrakenteissa käytettäviä pintarakennevaihtoehtoja pitkällä aikavälillä. Koekentät ovat osa suunnittelu- ja vertailuprojektia, jossa selvitetään rakenteiden geo- ja ympäristöteknisiä ominaisuuksia. Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksen läheisyyteen on rakenteilla tukiainekatos (Liite 1, kuva 4). Tukiainekatoksen toteuttamisella voidaan varmistaa kompostoinnissa käytettävän tukiaineen kuivuus, mikä edesauttaa kompostointiprosessin toimintaa. Kuivattava tukiaine kasataan katoksen sisälle aumoihin pyöräkoneilla ja aumoihin puhalletaan kuivatusilmaa alapuolisen ilmastusjärjestelmän avulla. Tukiainekatos on pohjapintaalaltaan noin 1 670 m 2 suuruinen toisesta päästää avonainen hallirakennus. Tukiainekatos valmistuu vuoden 2018 lopussa. 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueen S2-osalle (puolet alueesta) valmistui vuonna 2016 jätevoimalan kuonan käsittelyä varten kenttä. Vuonna 2017 S2-alueen kenttä valmistui kokonaisuudessaan, kun jäljellä oleva toinen puoli kentästä rakennettiin jätevoimalan paalien käsittely- ja varastointikentäksi. Paalikentän rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. S2-alueen viimeinen osuus asfaltoitiin alkukesästä 2018. Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt valmistuivat vuoden 2017 aikana. Alkuvuonna 2018 huoltokanaaliin lisättiin sammutusveden johtamiskapasiteettia (rakennettu palovesilinjoja) paalivaraston sammutusvesitarpeisiin. Laajennusalueen R1-aluella käynnistettiin kuonan varasto- ja käsittelykentän rakennustyöt. Kenttärakenteessa hyödynnetään jätevoimalan kuonan eri jakeita. R1-alueen rakentamista jatketaan tulevina vuosina. Laajennusalueelle hankittavaa uutta tuhkanstabilointilaitteistoa varten laadittiin suunnitelmia alue- ja perustöiden toteuttamiseksi sekä nykyisen tuhkanstabilointilaitteiston korvaamista uudella laitteistolla. 43

oc Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2018 tammikuu oli lämmin ja merkittävästi tarkkailujakson 2007 2017 keskiarvoa sateisempi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskiarvoa niukka sateisempia ja huomattavasti keskiarvoa kylmempiä. Vuoden 2018 kevät- ja kesäkuukaudet ovat olleet vähäsateisia ja lämpimiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2018 on esitetty kuvissa 6 ja 7. 20 15 10 5 2018 2007-2017 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi Kuva 6. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina 2007 2017. 44

mm 250 200 150 100 2016 2017 2018 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 7. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2016 2018. Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan 22.12.2015 esitetyn ja 18.5.2018 Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutetaan uuden tarkkailuohjelman mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1 4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen, sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 8 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty alkuvuoden 2018 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 45

Kuva 8. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa 9. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon 22.11.2017 10.1.2018. Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä 25 376 m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Kevään näytteenottokierroksella pisteen P6 laatu oli palautunut takaisin tavanomaiselle tasolleen. Pisteellä Y3 ei ollut kevään näytteenottokierroksella havaittavissa edellä mainitun juoksutuksen tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutuksia. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat tavanomaista tasoa korkeammat kevään ja kesän näytteissä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena 46

mg/l Cl- kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Havaintopisteen fosfori- ja sulfaattipitoisuudet olivat kesän näytteissä normaalia korkeammat. Lisäksi kesän näytteessä suolistoperäisiä enterokokkeja oli runsaasti. Muutoin piste oli tavanomaisella tasolla. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b kevään näytteessä veden sähkönjohtavuus, fosfori-, kloridija typpipitoisuudet olivat edellisen vuoden tasoa alhaisemmat. Pisteeltä ei saatu kesällä näytettä kuivan kesän aiheuttaman alhaisen virtaaman takia. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 keväällä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman koholla, mutta laskivat kesän näytteessä takaisin tavanomaiselle tasolle. Kesän näytteessä pisteen sulfaattipitoisuus oli hieman koholla. Muutoin pisteen laatu oli tavanomaisella tasolla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteen P6 typpi pitoisuus oli vuoden 2017 lopulla koholla lievästi kuormittuneiden vesien juoksutuksen takia. Kevään näytteessä pisteen vedenlaatu oli palannut takaisin tavanomaiselle tasolle. Kesällä pisteeltä ei saatu näytettä kuivuuden aiheuttaman heikon virtaaman takia. 140 120 100 80 60 40 P2 P3b P4 P6 P8 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 vuosina 2010 2018. 18.2.2. Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 10. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteeltä MV6 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Kevään näytteessä pisteen 30A pitoisuudet vastasivat edeltäviä vuosia. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteeltä 31 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuudet olivat hieman laskeneet edellisen vuoden tavanomaista korkeammista pitoisuuksista. 47

mg/l Cl- Pisteen vedenlaatu oli keskimääräisellä tasolla, eikä varsinaista kuormitusta ollut havaittavissa. Pisteeltä 257/07 otetaan uudessa tarkkailuohjelmassa vain syksyisin näyte. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 10. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2010 2018. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli edellisten vuosien tapaan heikkolaatuista. Pisteen kloridi-, kokonaistyppi-, nitraattityppi-, ja sulfaatinpitoisuudet laskivat edellisen vuoden tasosta. Pisteellä kloridipitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edelleen hieman koholla. Pisteen typpipitoisuus laski hieman edellisvuoden tasosta. Muutoin pisteen pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesipisteen 101 nitraattityppipitoisuus oli edelleen laskenut aikaisemmista vuosista. Pisteen laatu oli pitkälti edellisen vuoden kaltainen. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisestä vuodesta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla, eikä pisteellä ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. Tarkkailupisteen 256/07 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja typpipitoisuudet olivat hieman koholla. Muutoin pisteen laatu oli aikaisempien vuosien tasolla. Pisteellä ei ole havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. 18.2.3. Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Alkuvuonna 2018 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin 281 877 m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 17 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2017. Alkuvuonna 2018 vanhalle kaatopaikalle ei ole kierrätetty kuormitteisia vesiä. Alkuvuonna 2018 vesinäytteitä otettiin 4 kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta maalis- ja kesäkuussa 2018. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä alkuvuosina 2016 2018 on esitetty taulukossa 15. 48

Taulukko 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden kuukausien 1 6 viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2018 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2016 2017 2018 ka ka ka min max Ammoniumtyppi mg N/l 273 161 336 340 650 Arseeni mg/l 0,1 0,01 0,02 0,01 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O2/l 45 63 82 61 110 Elohopea mg/l 0,01 <0,0005 <0,00004 0,00001 0,000007 0,000026 Kadmium mg/l 0,01 0,0003 0,0002 0,0006 0,0002 0,0010 Kemiallinen hapenkulutus mg O2/l 639 843 835 620 1 100 Kiintoaine mg/l 101 117 115 74 180 Kokonaisfosfori mg P/l 2,9 5,8 5,1 3,7 6,8 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 100 0,2 0,7 0,5 0,08 1,5 Kokonaiskromi mg/l 1 0,10 0,14 0,12 0,06 0,23 Kokonaistyppi mg N/l 394 507 483 340 650 Kupari mg/l 2 0,05 0,04 0,05 0,04 0,08 Lyijy mg/l 0,5 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,07 0,05 0,04 0,07 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l 122 307 353 270 470 ph 6-11 7,7 7,8 7,7 7,6 7,8 Sinkki mg/l 3 0,18 0,10 0,11 0,09 0,13 Sulfaatti mg SO4/l 400 374 332 593 320 1 200 Sähkönjohtavuus ms/m 501 658 668 457 900 Parametri Yksikkö Vuosi 2016 2017 2018 Virtaama m 3 314 711 242 481 281 877 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. Jätetäyttöjen tilaa käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 - raportissa. Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 122 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehdään kahdesti vuoden 2018 aikana. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, 49

betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailua käsitellään tarkemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 11). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Kuva 11. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 13.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). 50