Ämmm.Fi LAUSUNTOPYYNTÖ 244202 1(2) 23.11.2017 1885/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO NEUVOSTON ASETUKSEN 25 :N MUUTTAMISESTA 2) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN 15 :N MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevista luonnoksista. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 4.1.2018 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf - tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi ia neuvotteleva virkamies Juha Palonen p. 0295 16 2356, sähköposti iuha.palonen@mmm.fi. Osastopäällikkö Vanhempi hallitussihteeri LIITTEET: - luonnos valtioneuvoston asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :n muuttamisesta ja perustelumuistio * MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki). puh. 0295 16 001 faksi (09) 160 54202 JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET. PB 30, 00023 STATSRÄDET (Helsingfors) * tfn 0295 1 6 001. fax (09) 1 60 54202 * M1NISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY - PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) - tel. +358 295 16 001 - fax +358 9 160 54202
2(2) -luonnos maa-ja metsätalousministeriön asetukseksi ympäristökorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen 15 :n muuttamisesta ja perustelumuistio Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt JAKELU Y mpäristöministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu-ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC Luonnonvarakeskus ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens forbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Suomen Riistakeskus Suomen luonnonsuojeluliitto WWF Suomi Natur och Miljö rf Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.
luonnos 23.11.2017 Valtioneuvoston asetus ympäristö korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 25, sellaisena kuin se on asetuksessa 179/2016, seuraavasti: 25 Peltoluonnon monimuotoisuus Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava viherlannoitusnurmia tai monimuotoisuuspeltoja tai viljeltävä kerääjäkasveja tai saneerauskasveja ympäristösitoumuksen kohteena olevilla korvauskelpoisilla lohkoilla. Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin peltoalalla viljeleville maatiloille. Ympäristökorvausta voidaan myöntää vain sellaisesta peruslohkosta, jolle on tukihakemuksessa ilmoitettu perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasvia jonakin vuosista 2015, 2016 tai 2017. Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta. Monimuotoisuuspeltoja ja 22 :ssä tarkoitettuja luonnonhoitopeltonurmia saa olla yhteensä enintään 20 prosenttia ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta kohdentamisalueella II ja enintään 15 prosenttia muulla alueella. Toimenpiteen perustason vaatimuksena on noudatettava 12 :ää sekä täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 11 :ää sekä 12 :n 1 ja 4 momenttia. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2018. Helsingissä x päivänä x kuuta 2018 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 23.11.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 23.11.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 25 :N MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohj elmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 5 :n 9 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta (235/2015). 2. Asetuksen sisältö Ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :ää ehdotetaan muutettavaksi. Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevaa toimenpidettä muutettaisiin saneerauskasvien viljelyn osalta. Saneerauskasvien viljely on yksi ympäristösitoumuksen peltoluonnon monimuotoisuutta koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen tukimuodoista. Saneerauskasvien viljelyllä edistetään maan kasvukuntoa, rakennetta ja laatua. Lisäksi saneerauskasvit vähentävät kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Saneerauskasviala ylitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 esitetyn tavoitteen (500 ha) jo vuonna 2015. Tämän vuoksi toimenpidettä rajoitettiin ja vuodesta 2016 lähtien saneerauskasvien viljelystä on voitu maksaa enintään 25 prosentille maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. Saneerauskasviala on tehdystä rajoituksesta huolimatta kuitenkin edelleen kasvanut. Asetuksen 25 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ympäristökorvausta voitaisiin myöntää viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. Ympäristökorvausta voitaisiin myöntää kuitenkin vain sellaisesta peruslohkosta, jolle on tukihakemuksessa ilmoitettu perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasvia
2 jonakin vuosista 2015, 2016 tai 2017. Saneerauskasvien vähimmäisalavaatimus, joka nykyisin on yksi hehtaari, poistettaisiin. Ehdotettu asetusmuutos kytkisi viljelyn toteutuneeseen viljelykiertoon, estäisi tulevina vuosina pelkästään viljelykiertoehdon täyttymisen vuoksi tapahtuvan tiettyjen kasvien viljelyn sekä rajaisi toimenpiteen toteuttamisen nykyistä paremmin maatiloille, jotka kärsivät perunan, sokerijuurikkaan ja avomaan puutarhakasvien yksipuolisen viljelyn aiheuttamista kasvinsuoj eluongelmista. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x.x.2018. 3. Taloudelliset vaikutukset Ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2018 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 106/2017 vp.) mukaan kyseisen momentin määräraha on 290,710 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 240,027 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 1,0 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 1,0 miljoonaa euroa. Ympäristökorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens forbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Suomen Riistakeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta ja Natur och Miljö rf:ltä. 5. Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.
1 luonnos 23.11.2017 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökörvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 15 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (327/2015) 15, sellaisena kuin se on asetuksessa 722/2015, seuraavasti: 15 Suojavyöhykkeet Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia, joissa on enintään 20 prosenttia apiloiden siemeniä. Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan käyttää enintään ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 4 ja 6 mukaisia luonnonhoitopeltonurmelle määrättyjä typpi-ja fosforimääriä. Suojavyöhyke voi olla myös jo aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä saman kasvukauden aikana ja sen saa käyttää hyödyksi. Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä. Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, salaojan kaivamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta on tehtävä merkintä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2018.
2 Helsingissä x päivänä x kuuta 2018 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 luonnos 23.11.2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 23.11.2017 Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN 15 :N MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään 1.1.2015 voimaantulleessa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 5 :n 10 momentin nojalla on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta (327/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin ympäristökorvauksen ehtojen teknisestä toteuttamisesta. 2. Asetuksen sisältö Ympäristökorvauksesta annettua maa-ja metsätalousministeriön asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetus liittyy maatalouden tukien kevään 2018 hakuun. Asetuksen 15 :n 2 momenttia ehdotetaan selkeytettäväksi suojavyöhykkeeltä niitetyn kasvimassan poiskorjaamisen osalta. Ehdotetun muutoksen mukaan kasvimassa olisi korjattava pois suojavyöhykkeeltä saman kasvukauden aikana. Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä tavoitteena on, että suojavyöhykettä hoidetaan niin, että kasvustoa poistetaan säännöllisesti, jolloin maaperä köyhtyy ravinteista ja vesien kuormitusriski vähenee. Niitetty kasvusto on korjattava pois saman kasvukauden aikana myös siksi, että vesistön äärelle jätetty niitetty kasvimassa on kuormitusriski, kun syksyn ja talven sateet ja pakkaset hajottavat kasvijätettä ja vapauttavat ravinteita kulkeutumaan sade- ja sulamisvesien mukana vesistöön. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x.x.2018.
2 3. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen Riistakeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta ja Natur och Miljö rf:ltä.