Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670

Muistio 1/5 Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670 Aika Torstai 1.2.2018 klo 17.00-19.30 Paikka Puheenjohtaja Sihteeri Tiedoksi Liitteet Tullikamarin Pakkahuone Tero Tenhunen Anni Laurila (WSP Finland) ja Anna Korpinen (Sitowise) Asemakeskuksen projektiryhmä Asemakaavan nro 8640 ohjausryhmä Liite 1: Yleisötilaisuuden esittelykalvot (Asemakeskuksen asemakaavoitus, Asemakeskuksen yleissuunnitelma, maanalaisen kaavan 8670 esittely, kaavan 8640 alustava vaikutusten arvio) Liite 2: Tilaisuudessa kerätyt kirjalliset palautteet (2 kpl) 1. TILAISUUDEN OHJELMA Esitykset o Tervetuloa (Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki) o Asemakeskuksen kaavoituksen vaihe (Terhi Tikkanen-Lindström, WSP) o Asemakeskuksen vaihtoehtotarkastelu (Eero Lunden, COBE suunnitteluryhmä) o Pysäköintilaitoksen hankesuunnitelma (Marika Rökman, Aihio Arkkitehdit) o Hankkeen alustavia vaikutuksia (Terhi Tikkanen-Lindström, WSP) Kysymykset ja keskustelu Ohjelman kesto noin 1,5 tuntia, tilaisuuden kesto 2,5 tuntia 2. ASEMAKESKUKSEN ASEMAKAAVOITUS Terhi Tikkanen Lindström WSP:ltä kertoi Asemakeskuksen asemakaavoituksen etenemisestä. Muistion liitteenä 1. on kalvosarja kaikista esityksistä. Pääkohdat: WSP Finland Oy Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki Puhelin 0207 864 11 Y-tunnus 0875416-5 etunimi.sukunimi@wsp.com www.wsp.com

Muistio 2/5 8.12.2017 Asemakeskuksen asemakaava (ak 8640) o o o o Valtio (Senaatti-Kiinteistöt, VR-yhtymä, Liikennevirasto) ja Tampereen kaupunki suunnitteluttavat yhdessä Asemakeskuksen kaava-aluetta. Konsulttina kilpailuvoiton perusteella on COBE-Lunden Arkkitehdit-Ramboll-Realprojekti ryhmä. Vaihtoehtovertailu on valmistunut 2017, seuraavaksi tavoitteena yleissuunnitelman valmistaminen. Kokonaisvolyymi noin 200 000 kem 2, toteutus vaiheistaen. Pysäköinti tukeutuu Hämpin Parkin laajennukseen. Asemakaavan laadinnasta vastaa WSP yhteistyössä kaupungin kanssa. Asemakaavaa ja vaikutusarviointia, sekä tarvittavia selvityksiä laaditaan tiiviisti yleissuunnittelun rinnalla. Kaavan valmisteluaineistoa nähtävillä, kaavan laadinnassa käydään laajaa vuoropuhelua viranomaisten, yleisön, naapurien ja lähialueen hankkeiden kanssa. Hämpin parkin laajennus (ak 8670) o o o Aikataulu FinnPark Oy ja Tampereen kaupunki suunnitteluttavat yhdessä pysäköintilaitoksen hankesuunnitelmaa. Konsulttina Aihio Arkkitehdit ja Sitowise. Suunnittelu on luonnosvaiheessa, lay-outia ja sisäänajon vaihtoehtoja on tutkittu. Täydentäviä kallioperän tutkimuksia tehdään parhaillaan. Haetaan suunnitelmaratkaisua, joka olisi lisäarvo keskustan kokonaisjärjestelmälle, mahdollisimman häiriötön toteutusvaiheessaan ja hanketaloudeltaan toteutuskelpoinen. Suunnittelussa huomioidaan Asemakeskuksen huoltoliikenteen tarpeet. Kokonaiskapasiteetti 1200-1800 ap, toteutus vaiheistaen. OAS nähtävillä, kaavan eteneminen rinnan Asemakeskuksen kaavan kanssa, kaavan laadinnasta vastaa WSP. YVA:n laajuudesta sovitaan viranomaisten kanssa, haitallisia vaikutuksia pyritään suunnittelulla lieventämään. Asemakaavojen aineistot ovat nähtävillä 15.2. asti. o o o o Asemakeskuksen yleissuunnitelman laadinta käyntiin 2018 maaliskuussa, laadinnan kesto noin vuosi. Maanalaisen tilan hankesuunnitelma valmiiksi 2018 aikana Nähtävillä olon palautteen käsittely, viranomaisneuvottelu, kaupunkikuvatoimikunta ja kaavoituksen ohjausryhmän jatkosuunnittelusuositukset helmi-maaliskuussa Kaavan 8640 luonnosaineisto ja kaavan 8670 valmisteluaineisto nähtäville valmiin yleissuunnitelman kanssa 2019 alussa Kaavojen 8640 ja 8670 ehdotukset tavoitteellisesti yhdessä nähtävillä 2019 kesällä, ja mikäli ei valituksia tule, ne voisivat vahvistua 2019 aikana. 3. ASEMAKESKUKSEN YLEISSUUNNITELMA Eero Lundén (Lundén Architecture) esitteli yleissuunnittelun vaiheita ja tavoitteita, sekä vaihtoehtotarkastelun lopputuloksia. Pääkohdat: Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670

Muistio 3/5 8.12.2017 Lähtökohdat o Strategiat: 1. Re-Connecting Tampere : tulevaisuuden yhtenäinen kaupunkikeskusta. Keskustan yhdistäminen jakavan ratapihan ylitse. 2. Kaupungin uusi julkisivu keskuspuiston ja -aukion vierelle. 3. Matkakeskus kaupungin sydämessä, joka yhdistää julkisen liikenteen eri muodot. 4. Uusi vihreä sydän keskuspuisto. 5. Tehokas liikenneverkko. Vaihtoehtotarkastelun prosessi ja valittu vaihtoehto o Taloudellinen arviointikehys & laadullinen arviointikriteeristö. Yksityiskohtaiset taloudelliset ja laadulliset arviot tehty neljästä eri vaihtoehdoista. Rakennusten korkeus kytköksissä hankkeen kannattavuuteen. Laadullinen arviointikriteeristö: 1. uusi aktiivinen kaupunginosa, 2. laadukas liikenteen solmukohta, 3. keskustan yhdistäminen, 4. joustava vaiheittainen kehitys o Vaihtoehtoina oli Keskuspuisto, Promenadi, Kampa ja Minimi. o Vaiheistus: Vaihe 1, Asemakeskus. Vaihe 2, arkadi ja keskuspuisto. Vaihe 3, pohjoisosa. o Konsulttiryhmän suositukset: Maltillinen tiiviys, runsaat ja korkealaatuiset julkiset tilat, avainelementtien kunnianhimoinen suunnittelu, korkealaatuiset ulko- ja sisäyhteydet kannelle, kaupungin eri puolien yhdistäminen 4. PYSÄKÖNTILAITOKSEN HANKESUUNNITELMAN ESITTELY Marika Rökman esitteli Hämpin parkin laajennuksen hankesuunnitelmaluonnosta ja tavoitteita (ak 8670). Pääkohdat: o Autopaikkoja kahdessa tasossa. Suunniteltu niin, että vaikutuspiiri mahdollisimman laaja. Mahdollistaa Tullin alueen kehityksen. - nykyisten pysäköintitalojen kiinteistökehitys - uudisrakennukset - alueen huoltoratkaisut 5. KAAVAN 8640 ALUSTAVA VAIKUTUSTEN ARVIO Terhi Tikkanen-Lindström esitteli kaavan 8640 alustavia vaikutusten arvioita kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, kävelyvirroista, kaupoista- ja palveluista, sekä laajoista talousvaikutuksista. Muistion liitteenä 1. on kalvosarja kaikista esityksistä. 6. SAADUT PALAUTTEET JA KYSYMYKSET Tilaisuudessa oli n. 75 henkilöä, joista n. 12 oli kaupungin, suunnittelun ja konsulttien edustajia. Tilaisuudessa oli mahdollisuus jättää kirjallista palautetta asemakeskuksen kehittämiseen liittyen. Kerätyt palautteet ovat muistion liitteenä 2 (yhteensä 2 palautetta). Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670

Muistio 4/5 8.12.2017 Yleisötilaisuuden keskustelu Palaute/kysymys 1: Kiitokset näkymäesityksistä. Miksi väistämättä katoaa historiallisia rakennuksia? Jatkuuko kansi pohjoisessa Erkkilän sillalle asti? o o Tämän hankkeen seurauksena ei ole tarkoitus purkaa yhtään vanhaa rakennusta. Ainut purettava rakennus on rautatieaseman pysäköintitalo (ei ole arvorakennus). Posteljooninpuiston kupeessa olevan asemarakennuksen kohtalo tulee tarkentumaan seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Tavara-asema ei kuulu Asemakeskuksen kaava- ja suunnittelualueeseen. Kilpailuehdotuksessa kansi on Erkkilän sillalle asti, mutta vaiheittaisen toteuttamisen vuoksi pohjoispään toteutus on ajankotainen n. 2050. Siksi pohjoispään kansirakentamiseen ja toteutusratkaisuihin ei ole otettu kantaa tässä kaavassa. Palaute/kysymys 2: Vanhojen rakennusten suojeleminen on erittäin tärkeää. Entä onko suunnittelussa otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksia? o Tulevaisuudessa on keskeistä, että ihmiset sijoittuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Keskustan alueelle syntyvä uusi kaupunginosa tukee joukkoliikenteen tarjonnan edistämistä ja käyttövolyymin lisäämistä. Suunnitelma tukeutuu pitkälti olemassa olevaan infraan (Tampereen päärautatieasema). Rakennussuunnitelmat eivät vielä ole siinä vaiheessa, että siihen voisi ottaa yksityiskohtaisesti kantaa. Katot ja kannet sekä niiden sadevesien käyttömahdollisuudet ja muut energiaratkaisut tullaan huomioimaan suunnittelussa. Keskustaan rakennettavat uudet asunnot ovat kustannustehokasta rakentamista. Palaute/kysymys 3: Mitkä ovat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden mahdollisuudet kulkea alueen läpi tulevaisuudessa? o Asemakeskuksen rakentamisen keskeinen lähtökohta on vähentää radan estevaikutusta kaupunkiliikenteen näkökulmasta. Pyöräilyn yhteydet ovat olleet keskeisessä roolissa suunnittelussa. Erityishuomio annetaan mm. Itsenäisyyskadulle (kannen alitus) ja Asemakeskuksen keskuspuistolle. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien ratkaisut tulevat vielä tarkentumaan huomattavasti seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Toisaalta on muistettava, että matkakeskuksen tulee palvella myös henkilöautoliikenteellä alueelle saapumista. Palaute/kysymys 4: Suotavaa, että toteutus aloitetaan pysäköintiratkaisujen toteutuksella. Kansi tulee olemaan korkealla nykyisiin ympäröiviin rakennuksiin nähden, jolla on merkittävät vaikutukset rakennusten varjostuksen kannalta. Entä onko rakennukset sijoitettu kiskojen länsireunaan? Kyttälän puolella tulisi huomioida rakennusmassojen tasapainotus, jotta asemakeskus ei kaatuisi Kyttälän alueen päälle. Pysäköintihallista - onko yksi haara edelleen Verkatehtaankadun alla? o Toteutus tulee toteutumaan etelän suunnasta (ensin Kansi ja Areena). Vielä täsmentyy Asemakeskusalueen toteutumisen järjestys (mistä rakennuksesta/alueesta aloitetaan) yleissuunnitteluvaiheen aikana. Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670

Muistio 5/5 8.12.2017 o o Tavoitteena toteuttaa kansi mahdollisimman ohuena rakenteena. Kannen taso on nykyisen asemarakennuksen korossa. Suunnittelussa on pyritty saamaan aikaan hengittävyyttä ja toteuttaa vihreä puistotila. Rakennukset on sijoitettu kiskojen länsireunaan. Massoittelua tullaan lisäksi vielä tarkentamaan jatkosuunnittelussa. Pysäköintihallin haara Verkatehtaankadun alla liittyi ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelmaan, joka tehtiin jo vuonna 2012. Silloin oli näkemys, että liikekortteleiden huoltoa voitaisiin palvella tämän kautta. Suunnittelun edettyä maanalaisen pysäköinnin painopiste on kuitenkin siirtynyt Asemakeskuksen alueelle. Hämpin parkin laajennus (ak 3670) liittyy pysäköinnin osoittamiseen. Palaute/kysymys 5: Kaavamuutosprosessissa on varauduttu valituksiin -kommentti esitysten aikana herätti kysymyksiä. Mitkä asiat valituksia voisivat aiheuttaa? o Syitä valituksille on lukuisia, sillä aina, eteenkin keskusta-aluetta suunnitellessa, ollaan jonkun naapurissa, tulee työmaa, näkymät muuttuvat, suunnitelma ei miellytä ym. Muistettava, että rakennetaan paljon uusia rakennusmassoja alueella, missä ei ole yhtään vapaata tonttimaata. Kohde on siis haastava, jonka vuoksi myös eri näkökulmia hanketta kohtaan löytyy paljon. Tavoitteena on synnyttää uusi ja dynaaminen kaupunginosa, jonka avulla saadaan aikaan uutta. Rakennetaan edellytyksiä alueen syntymiselle ja sujuvan liikkumisen, niin kaupungin sisällä kuin myös mm. pääkaupunkiseudun suuntaan. Palaute/kysymys 6: Miksi rakennetaan raiteiden päälle? Onko huomioitu esteettömyys? Onko taloudellisten vaikutusten arviointi realistinen? Onko haittoja avattu totuudenmukaisesti? o Tampere on Suomen eniten kasvava kasvukeskus (prosentuaalisesti). Uusia asukkaita tulee kyetä sijoittamaan niin keskustaan kuin myös keskustan ulkopuolelle. Suuri osa investoinneista on yksityisten yritysten investointeja, arviolta 95% investoinneista. Hyötyjen ja haittojen huomioiminen ja läpinäkyvä esittäminen kuuluvat asemakaavaprosessiin. Kaavan alustavat vaikutusten arviot ovat nähtävillä 15.2. asti. Palaute/kysymys 7: Tullin yleissuunnitelmassa miellytti veturitallin silmukkaramppi (radan alitus), onko se edelleen suunnitelmissa? Missä on Hämpin parkin ajoyhteys? o o Veturitallin ja Sorinaukion välisen yhteyden mahdollistamista ei ole unohdettu. Enemmänkin tutkitaan vaihtoehtoja, onko ratkaisu radan ylikulku vai alikulku. Vielä ei ole edellytyksiä sanoa sisäänajojen sijoituksesta. Kairaukset meneillään, joiden myötä voidaan jatkaa suunnittelua ja määrittää toteuttamiskelpoiset sisäänajosijainnit. Tavoitteena on kuitenkin mahdollistaa sisäänajo etelän suunnasta. Asemakeskuksen kaavoituksen yleisötilaisuus ak 8640 ja ak 8670

Asemakeskuksen kaavoitus Yleisötilaisuus 1.2.2018 klo 17-19.30 1

Ohjelma Tervetuloa Asemakeskuksen kaavoituksen vaihe Asemakeskuksen vaihtoehtotarkastelu Pysäköintilaitoksen hankesuunnitelma Hankkeen alustavia vaikutuksia Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Eero Lunden, COBE suunnitteluryhmä Marika Rökman, Aihio -Arkkitehdit Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Kysymykset ja keskustelu Ohjelman kesto noin 1,5 tuntia, tilaisuuden kesto 2,5 tuntia 2

Asemakeskuksen kaavoituksen vaihe 3 Terhi Tikkanen-Lidström

Asemakaavoitettavat alueet 4 Kaava 8670 Kaava 8640 30,5 ha 10,8 ha

Asemakeskushanke Valtio (Senaatti-Kiinteistöt, VR-yhtymä, Liikennevirasto) ja Tampereen kaupunki suunnitteluttavat yhdessä Asemakeskuksen kaava-aluetta Konsulttina kilpailuvoiton perusteella COBE-Lunden Arkkitehdit-Ramboll-Realprojekti - ryhmä Vaihtoehtovertailu on valmistunut 2017, seuraavaksi tavoitteena yleissuunnitelman valmistaminen Haetaan suunnitelmaratkaisua, joka mahdollistaa sujuvat matkaketjut, yhdistää keskusta-aluetta ja tarjoaa monipuolisesti tiloja eri käyttötarkoituksiin Kokonaisvolyymi noin 200 000 kem 2, toteutus vaiheistaen Pysäköinti tukeutuu Hämpin Parkin laajennukseen Asemakaavaa ja vaikutusarviointia, sekä tarvittavia selvityksiä laaditaan tiiviisti yleissuunnittelun rinnalla Asemakaavan laadinnasta vastaa WSP yhteistyössä kaupungin kanssa Kaavan valmisteluaineistoa nähtävillä, kaavan laadinnassa käydään laajaa vuoropuhelua viranomaisten, yleisön, naapurien ja lähialueen hankkeiden kanssa 5

Asemakeskus, alustava yleissuunnitelma Tilamäärät (vaihe 1 + vaihe 2) Toimistot: 56 500 k-m 2 (30 255 + 26 245) Liiketilat: 27 308 k-m 2 (15 000 + 12 308) Asunnot: 115 073 k-m 2 (67 278 + 47 795) Yhteensä: 198881 k-m 2 6

7 Aluepoikkileikkaus

8 Aluepituusleikkaus

Hämpin Parkin laajennus, kaava nro 8670 FinnPark Oy ja Tampereen kaupunki suunnitteluttavat yhdessä pysäköintilaitoksen hankesuunnitelmaa Konsulttina Aihio Arkkitehdit ja Sitowise Suunnittelu on luonnosvaiheessa, lay-outia ja sisäänajon vaihtoehtoja on tutkittu Täydentäviä kallioperän tutkimuksia tehdään parhaillaan Haetaan suunnitelmaratkaisua, joka olisi lisäarvo keskustan kokonaisjärjestelmälle, mahdollisimman häiriötön toteutusvaiheessaan ja hanketaloudeltaan toteutuskelpoinen Kokonaiskapasiteetti 1200-1800 ap, toteutus vaiheistaen Suunnittelussa huomioidaan Asemakeskuksen huoltoliikenteen tarpeet YVA:n laajuudesta sovitaan viranomaisten kanssa, haitallisia vaikutuksia pyritään suunnittelulla lieventämään. OAS nähtävillä, kaavan eteneminen rinnan Asemakeskuksen kaavan kanssa, kaavan laadinnasta vastaa WSP 9

Nähtävillä oleva aineisto - 15.2. saakka Kaava 8640 Kaava 8670 10

Kaavoituksen eteneminen 2018-19 Asemakekusken yleissuunnitelman laadinta käyntiin 2018 maaliskuussa, laadinnan kesto noin vuosi maanalaisen tilan hankesuunnitelma valmiiksi 2018 aikana Nähtävillä olon palautteen käsittely, viranomaisneuvottelu, kaupunkikuvatoimikunta ja kaavoituksen ohjausryhmän jatkosuunnittelusuositukset helmi-maaliskuussa Kaavan 8640 luonnosaineisto ja kaavan 8670 valmisteluaineisto nähtäville valmiin yleissuunnitelman kanssa 2019 alussa kaavojen 8640 ja 8670 ehdotukset tavoitteellisesti yhdessä nähtävillä 2019 kesällä, ja mikäli ei valituksia tule, ne voisivat vahvistua 2019 aikana. 11

Asemakeskuksen vaihtoehtotarkastelu 12

13

Lähtökohdat 14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

Pysäköintilaitoksen hankesuunnittelu Hämpin kalliopysäköintilaitoksen laajennus 50 Marika Rökman Aihio-Arkkitehdit

P-Hämpin laajennus - suunniteltu niin, että vaikutuspiiri mahdollisimman laaja - mahdollistaa Tullin alueen kehityksen - nykyisten pysäköintitalojen kiinteistökehitys - uudisrakennukset - alueen huoltoratkaisut 51

Hankkeen alustavia vaikutuksia 52 Terhi Tikkanen-Lidström

Kulttuuriympäristöt Kaavamuutosalueen ympäristön merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 53

Rakennukset Kaavamuutosalueen lähiympäristön arvorakennuksia 54

Rakennetun ympäristön muutos 55

Vaikutukset kulttuuriympäristön kannalta Kaavan mahdollistama rakentaminen muuttaa olennaisesti rautatiealueen rakennetun ympäristön luonnetta. Tästä seuraa kulttuuriympäristön kannalta mahdollisesti sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. + säilytettävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamisen ja kehittämisen edellytykset paranevat + entinen kaupunkirakenteen reuna ja liikennealue kehittyvät monipuoliseksi kokoavaksi keskukseksi + Alueelle saadaan enemmän käyttäjiä, jolloin alue tulee paremmin hyödynnetyksi ja alueen kulttuurihistorialliset arvokkaat ympäristöt nousevat huomattavasti useamman kaupunkilaisen ja vierailijan ulottuville - osa rautatiealueen historiallisesta rataympäristöstä väistämättä katoaa - uudet korkeat rakennusmassat vaikuttavat lähistön kulttuuriympäristöihin ja arvokkaisiin rakennuskulttuurikohteisiin muuttaen niiden näkymiä ja hierarkista asemaa kaupunkirakenteessa 56

Johtopäätöksiä ja suosituksia kulttuuriympäristön näkökulmasta on tärkeää säilyttää temaattinen yhteys historiallisten rautatieperinnön kannalta tärkeiden rakennusten ja rauta-tietoiminnan välillä, jotta rakennusten suhde rautatien historialliseen kontekstiin olisi ymmärrettävissä uudisrakennusten massoittelu on tehtävä kulttuuriympäristöjen hierarkiaa ja yhteyksiä kunnioittaen uudisrakennusten arkkitehtuuri on oltava laadukasta ja tarkoin harkittua niin, ettei se häiritse Tammerkosken teollisuusmaiseman kokonaisuutta asema-aukion suunnittelussa huomioitava eheyttäminen ja palauttaminen rakentamistapaohjeen merkitys on poikkeuksellisen suuri laadun ohjaamisessa ja uudisrakentamisen sovittamisessa ympäristöön alueen jatkosuunnittelussa 57

Kaupunkikuvatarkastelu 25 näkymäpistettä ja kadunpäätenäkymien muutos Ikkunanäkymät ja varjostus 58

Satakunnansilta (piste 6) 59 Tornitalot näkyvät vahvasti Tammerkosken, Hämeensillan ja Keskustorin maisemassa. Erityisen tärkeää sovittaa tornitalojen arkkitehtuuri tähän arvokkaaseen ympäristöön.

Hämeensilta (piste 7) 60 Tornitalot näkyvät vahvasti Tammerkosken, Hämeensillan ja Keskustorin maisemassa. Erityisen tärkeää sovittaa tornitalojen arkkitehtuuri tähän arvokkaaseen ympäristöön.

Keskustori (piste 10) 61 Tornitalot näkyvät vahvasti Tammerkosken, Hämeensillan ja Keskustorin maisemassa. Erityisen tärkeää sovittaa tornitalojen arkkitehtuuri tähän arvokkaaseen ympäristöön.

Laukonsilta (piste 16) 62 Tornitalot näkyvät erityisesti Tammerkosken eteläosasta, sillä avoimet vesialueet ovat siellä laajoja.

Hatanpää (piste 17) 63 Tornitalot näkyvät erityisesti Tammerkosken eteläosasta, sillä avoimet vesialueet ovat siellä laajoja.

Näsinneula (piste 2) 64 Tampereen nykyisiin näköalapaikkoihin Asemakeskus luo orientoivan maamerkin omanlaisella massojen typologiallaan.

Pyynikintorni (piste 8) 65 Tampereen nykyisiin näköalapaikkoihin Asemakeskus luo orientoivan maamerkin omanlaisella massojen typologiallaan. Tässä täydentää Kansi ja areenan torniryhmää.

Hotelli Torni (piste 11) 66 Vaikutus Hotelli Torniin on merkittävä. Hotelli Torni tarjoaa aitiopaikan rakentamisen etenemiseen. Toisaalta yhä korkeampi rakentaminen ja näkymien peittyminen vaatii Asemakeskukselta uuden näköalapaikan.

At a glance Kalevan kirkko (piste 9) 67 Kuten lännessä ydinkeskustassa, tornitalot näkyvät leveänä rintamana aseman itäpuolelle. Hotelli Torni näkyy osana kokonaisuutta.

At a glance Lapintien silta (piste 3) 68 Pohjoispuolelta Asemakeskus muodostaa jatkumon Ratapihankadun rakentamiselle.

At a glance Erkkilänsilta (piste 5) 69 Kannen alittavan rautatien näkyessä on huomioitava kannen alla olevan avoimen tilan visuaalinen ilme.

At a glance Tuomiokirkko (piste 25) 70 Tornitalojen yläosat näkyvät sisäänkäynnille.

Näsijärvi (piste 1) 71 Asemakeskus erottuu merkittävästi myös kaukonäkymien kaupunkisiluetissa.

Lempääläntien silta (piste 23) 72 Asemakeskus maamerkkinä suoraan edessä Tampereelle saapuessa etelästä (etäisyys 3 km). Merkittävä Tampereen brändille.

Lempääläntie (piste 18) 73

Iidesjärvi (piste 24) 74 Asemakeskus näkyy myös luonnon keskellä, erityisesti Iidesjärven kaakkoiskulmasta, jopa 3,4 km etäisyydestä.

Katunäkymäpäätteet 75 Asemakeskus tulee kaupunkikuvallisesti jakamaan keskustaa, sillä se estää näköyhteyksiä radan yli.

76 Otavalankatu

77 Uudet näköalat Tampereen rakennettuun ympäristöön sekä täysin uusia kaupunkitiloja. Kävelypromenadi, COBE & Lunden.

78 Näkymät rakennusten ikkunoista

Kaupunkitilan muuttuva varjoisuus 79 1. heinäkuuta, klo 8.00 1. heinäkuuta, klo 20.00 21. joulukuuta, klo 12.00

Johtopäätökset ja suositukset kaupunkikuvan osalta 80 Asemakeskus kaupunkikuvallisesti jakaa keskustan ja estää näköyhteyksiä radan yli. Asemakeskuksen tornitalot on sijoiteltu etelä-pohjoissuuntaiseen riviin. Näin ne näkyvät laajalti esim. Keskustorin ja Tammerkosken maisemaan, ja toisaalta ryppäänä etelästä valtatietä pitkin saapuessa. Suunnittelussa otettava huomioon, onko tornitalojen arkkitehtuuri yhtenäistä vai vaihtelevaa. Tornien korkeus suhteessa toisiinsa ja Kansi- ja Areenaan on arvioitava huolella. Nähdäksemme Asemakeskuksen eteläisin rakennus on liian korkea / liian lähellä Kansi- ja Areenan pohjoisinta, näyttävintä rakennusta. Asemakeskus avaa uuden luokan näkymän 33-kerroksisesta tornitalosta. Tärkeää, että näköalatasanne on yleisesti saavutettavissa. Hotelli Torni ei Asemakeskuksen jälkeen enää ole veroisensa näkymäpiste. Muodostuu täysin uusia kaupunkitiloja Asemakeskuksen sisällä, josta ei juuri näy nykyiseen rakennuskantaan täällä kaupunkikuvallinen laatu on painottuneesti hankkeen vastuulla. Tornitalot näkyvät moniin asuntoihin lähirakennuksissa, mutta esimerkiksi kävelypromenadin rakennukset eivät. Kannen sisäpihoille ja muutamille kaduille ei tule juuri lainkaan päivänvaloa. Kävelypromenadi saa hyvin iltaaurinkoa kesällä, aamuisin laiturit hyvin valaistu. Pimeimpänä päivänä aukiot eivät saa valoa keskipäivällä. Yliopistonkadun suunnasta hankkeessa kaupunkikuvallisesti kehitettävää Asemapuistoaukion eteläpään korkeuseron ratkaisu (kaupunkikuva, toiminnallisuus, kulttuuriperintö)

Kauppa ja palvelut Asemakeskus täyttää hyvin nykyisen aseman muodostaman tyhjiön keskustan kaupallisessa rakenteessa. Asemakeskuksen 1. vaiheen liiketilalisäys ei Kyttälän ja Tammelan alueella ole kovinkaan suuri, mutta täydentää ja yhdistää hyvin tarjontaa kaupunginosien välissä. Kaupallisten tilojen jatkuvuus toisessa vaiheessa edellyttää suunnitelmien tarkennusta. Liiketilat levittäytyvät pitkänä sarjana, jolloin niiden saavutettavuus ja näkyvyys heikkenee. Lisäksi kannen toritason liikkeet ovat Kyttälän liiketiloihin nähden 3. kerroksessa, mikä heikentää niiden saavutettavuutta. Asemakeskuksen kannen toriaukio väljentää keskuksen tiiveyttä, mikä heikentää kauppakeskuksen toimivuutta. Torille pitää saada tiiviimmin erilaista liiketoimintaa ja muita aktiviteetteja. Kauppakeskuksissa katettujen käytävätilojen tulisi olla enintään 8 % kokonaispinta-alasta, jos pyritään taloudelliseen tehokkuuteen. 81

Liiketilojen mallinnetut asiakasvirrat huipputunnin mukaan Kannen kaupallisten toimintojen asiakasvirrat mallinnettiin kauppakeskusten keskimääräisten asiakasmäärien mukaan. Asemakeskuksen toritason suuri pinta-ala aiheuttaa sen, että mallin tuottama vilkas asiakasmäärä näyttääkin hyvin vähäiseltä. Jos kauppakeskuksen asiakasmäärä jää normaalia pienemmäksi, se vaarantaa kauppa-keskuksen liiketaloudellisen toimivuuden. Asiakasmäärää saadaan vahvistettua lisäämällä kauppakeskuksen tarjontaa ja pienentämällä keskuksen sisällä olevia aukioita. Vasemmalla kuvassa asiakasvirrat mallinnettuna iltahuipputuntina junan saapumisen aikaan. Junamatkustajat lisäävät jonkin verran asiakasvirtaa myös toritasolla, mutta suurempi asiakasvirta näkyy laituritasolla ja aseman liukuportaissa. Laituritasoilla kaupallisten palveluiden tarjonta jää vähäiseksi. Aseman ja laituritason palvelutiloja pitäisi lisätä, jotta kokonaistarjonta vahvistuisi. 82

Areenan suurtapahtuman purkautumistilanne Areenan purkautumistilanteen aikana jalankulkuvirrat pakkautuvat ja ruuhkautuvat Areenalta aseman suuntaan kuljettaessa. Ongelmallisimpia kohtia ovat mitoitukseltaan suurelle joukolle ahtaat kohdat sekä rakennusten kulmakohdat. Erityisen ongelmallinen on kannen alue Rautatienkadulle/Suvantokadulle johtavan portaikon kohdalla. Jonoutumista muodostuu myös Areenalta laitureille johtaviin liukuportaisiin. Raitiovaunuihin ja muuhun joukkoliikenteeseen suuntaavat liikennemäärät ovat areenan purkautumistilanteessa suuria, minkä vuoksi nähtiin tarpeelliseksi tihentää raitioliikenteen vuorovälejä purkautumistilanteen aikana. Myös kaupunkiliikenteen bussien vuorovälien tihennys voi Areenan purkautumistilanteessa olla tarpeen. 83

Talousvaikutukset, keskeiset johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Asemakeskuksen toteuttamisen talouden ekosysteemivaikutusten arvo on mittava suhteessa hankkeen toteuttamisen edellyttämiin investointeihin Lähialueen muiden hankkeiden toteutuminen katalysoi ja tuottaa synergioita arvonluonnin kannalta Kansainvälisen lentokentän skenaariossa ulkomaan matkailijatulo on mahdollista yli kolminkertaistaa ja myös tilojen toiminnan arvontuotto olisi noin 10-15% suurempi Suosituksia suunnitteluun ja hankekehitykseen Yhtenäisen kaupallisen tai kauppakeskuskonseptin kehittäminen matkakeskus keskiössä, ympäristö tarkastelussa mukana Asemakeskuksen toimivuuden varmistaminen liikkumisvirtoja mallintaen Palvelujen ennakoiva sopeuttaminen kysyntähuippuihin (kaupallinen tarjonta, matkakeskuspalvelut, joukkoliikenne ja muut liikkumispalvelut) Jakamistalouden palvelujen kehittäminen ostovoiman turvaaminen Matkailun arvontuoton tavoitteellinen kasvattaminen Asemakeskuksen ja matkaketjujen kehittämisen avulla organisoinnin tarve Kansainvälisyyden, paikallisen teknologia- ja tiedeyhteisön ja kokousliiketoiminnan tavoitteellinen näkyminen Asemakeskuksessa varautuminen tilaohjelmassa Varautuminen lentokentän kehittämiseen ja laajempaan terminaalitoimintojen tilaan muuntojousto Asemakeskuksen tilaohjelmaan Matkakeskuksen kehittäminen elinkaaressa yksityisenä hankkeena 84

TOIMISTOT 325 M ASUNNOT 64 M LIIKETILAT 72 M PÄIVITTÄISASIOINTI 10 M Ensimmäisen käyttövuoden ekosysteemivaikutukset verrattuna nykytilaan, arvontuoton lisäys 700-800 M ULKOMAAN MATKAILIJA -TULO 47 M KOTIMAAN MATKAILIJATULO 280 M

Kysymykset ja keskustelu KIRJALLISET PALAUTTEET Asemakeskus: Palautetta esitellystä aineistosta? Mitä toiveita Asemakeskuksen sisällölle ja näkymiselle? Pysäköintilaitos: Palautetta esitellystä aineistosta? Mitä toiveista pysäköintilaitoksen sisällölle ja palvelutasolle? 86