EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Samankaltaiset tiedostot
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Ekologinen kompensaatio. Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari ja työpaja

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

EKOLOGINEN HYVITYS VIHERPESUA VAI PESUNKESTÄVÄÄ VIHREYTTÄ?

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

Zonation merialuesuunnittelussa

Suomen habitaattipankki - uusi keino luonnon monimuotoisuuden suojeluun?

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Uusia keinoja luontoympäristön laadun turvaamiseen

Kompensaatiot vesiekosysteemeissä ravinnekompensaatioista kalataloudellisiin kunnostuksiin

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

EKOLOGISEN KOMPENSAATION OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN. Leila Suvantola ympäristöoikeuden dosentti

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Viherkatot pykälissä

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Hallitusohjelman tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja muut ympäristöministeriön ajankohtaiset

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Teppo Rantanen, Biolan Group

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Transkriptio:

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA JANNE S. KOTIAHO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO janne.kotiaho@jyu.fi KRISTIINA NIIKKONEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ kristiina.niikkonen@ym.fi Ympäristövaliokunta Pikkuparlamentti 11.9.2018 JYU.WISDOM

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYS ON ARKIPÄIVÄÄ Heikennystä syntyy lähes kaikesta maankäytöstä ja rakentamisesta: - pellonraivuu, metsänhakkuu, ojitus, ruoppaus, kaivos, kivilouhos, tiet, rautatiet, satamat, kauppakeskukset, parkkipaikat, asuinrakennukset, kesämökit, nurmikot Yli 75 % maapallon pinta-alasta on voimakkaan ihmisvaikutuksen alla Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä Suomessa kaikkia elinympäristöjä heikennetty keskimäärin noin 60 % - Soiden ekologista tilaa heikennetty keskimäärin yli 40 % - Metsien ekologista tilaa heikennetty keskimäärin lähes 70 % Globaalisti ja Suomessa elinympäristöjen heikentäminen ei ole hidastunut vaan kiihtyy - Suomessa vuosina 2000 2011 raivattu n.100 000 ha uutta peltoa - METSO-ohjelman tavoite 2008 2025 suojella n.100 000 ha metsää Vuoteen 2050 mennessä maapallon maapinta-alasta on säästynyt merkittäviltä ihmisvaikutuksilta alle 10% - Ihmisen tarpeisiin käyttökelvotonta autiomaata, vuoristoa ja tundraa

LIEVENNYSHIERARKIA Ekologinen vaikutus + 0 - Arvioitu haitta Haitta ( välttäminen + lievennys + korjaus + hyvitys eli ekologinen kompensaatio) = kokonaisheikentymättömyys (No Net Loss / NLL) tai jopa nettopositiivinen vaikutus (Net Gain / NG) NG NLL JYU.WISDOM

LIEVENNYSHIERARKIA Haittojen välttäminen on kaikkein tehokkain keino elinympäristöjen heikennyksen torjunnassa - Haittoja ei riittävissä määrin vältetä vapaaehtoisesti - Ilman maankäytön rajoittamista ja rakennuskieltoja kaikkia haittoja ei voida koskaan välttää - Välttämistä voidaan edistää luvitusta kiristämällä (kaiken kokoisissa hankkeissa) - Hyötykäyttö ja luontoarvot yhteen sovittavalla maankäytön suunnittelulla ja suunnitelmien toteutuksella voidaan pienentää ekologisia haittoja Haittojen paikanpäällä korjaamisella voidaan vähentää kokonaishaittaa - Haittojen korjaamisvelvoite osaksi kaikkea maankäyttöä ja rakentamista - Korjaamismenetelmät ja tavoitetila valittava luonnon kannalta On epätodennäköistä, että lopetamme maankäytön ja rakentamisen kokonaan Ilman merkittäviä kieltoja ja sääntelyä lievennyshierarkian ensimmäiset askeleet eivät riitä estämään elinympäristöjen heikentymistä JYU.WISDOM

JYU.WISDOM HAITTOJEN HYVITYS ELI EKOLOGINEN KOMPENSAATIO Haittojen hyvityksen velvoittaminen muistuttaisi saastuttaja maksaa periaatetta - Haitan aiheuttaja korvaa aiheuttamansa haitan Kuinka paljon hyvityksiä vaaditaan on subjektiivinen kysymys - Kokonaisheikentymättömyyden (No Net Loss) vaade on yleisesti hyväksytty ideaali - Voidaan vaatia myös ylihyvitys (Net Gain) tai osittaishyvitys (limited loss) Kokonaisheikentymättömyyden määritelmä ei ole itsestäänselvä - Kokonaisheikentymättömyys jokaiselle lajille on käytännössä mahdottomuus - Kokonaisheikentymättömyys keskimäärin kaikille lajeille (50 % NL / 50 % NG) Samanlaisena hyvitys on illuusio - Jokainen yksilö on geneettisesti uniikki ja jokaisessa eliöyhteisössä on uniikki määrä lajeja ja niiden yksilöitä - Samanlaisuus riippuu mittaamisen tarkkuudesta - Operationaalisesti keskeistä on mittaamisen yksinkertaistus ja jousto Oikea kysymys ei ole sallitaanko jousto vai ei, vaan se kuinka paljon joustoa sallitaan

HAITTOJEN HYVITYS ELI EKOLOGINEN KOMPENSAATIO Ekologisen kompensaation käyttöönotto ei johda lupaan tuhota - Käytännössä meillä on jo lupa tuhota Nykytilanteeseen verrattuna hyvityksen velvoittaminen haittaajalta hidastaisi elinympäristöjen heikentymistä kahdella mekanismilla - Kannustaisi toimijaa välttämään haittoja pienentämällä hyvitysvelvoitetta - Velvoittaisi parantamaan heikentyneitä elinympäristöjä ennallistamalla tai estämään tulevia heikennyksiä asettamalla alueita suojeluun Ekologisen kompensaation käytännön toteutuksessa huomioitavat asiat on koottu Suomen ympäristö raporttiin - Ekosysteemipalveluiden ja monimuotoisuuden hyvitys tarkasteltava erikseen - Hyvitysten pysyvyys turvattava, lisäisyys varmistettava ja vuoto huomioitava - Milloin kokonaisheikentymättömyys vaaditaan saavutettavaksi (esim. 30v => NG) - Kertoimilla voidaan hallita useimpia kompensaatioon liittyviä epävarmuuksia Tutkijat melko yksimielisiä, että kompensaation periaatteet ymmärretään jo riittävän hyvin, jotta voidaan siirtyä toteutukseen JYU.WISDOM

JYU.WISDOM HAITTOJEN HYVITYS KOHTI TOTEUTUSTA Kokeillaan hyvitystä valtion suurissa infrastruktuurihankkeissa - Selkiyttää periaatteiden soveltamista käytäntöön - Lisää ymmärrystä haittojen hyvityksen kustannuksista - Kokemukset auttavat sääntelyn yksityiskohtien laatimisessa Kompensaatiomaksu kaikkiin rakennuslupiin - Laaditaan yksinkertainen laskutapa rakennuksen pinta-alaperusteiseksi kompensaatiomaksuksi (täysin tehtävissä olemassa olevalla tietotaidolla) - Kompensaatiomaksusta saatavat tulot suunnataan elinympäristöjen tilan edistämiseen ja luonnon suojeluun aiheutettujen haittojen hyvitykseksi Vapaaehtoisena tarjottujen ekologisten kompensaatioiden velvoittaminen - Laaditaan sääntely jonka perusteella viranomaiselle tulee mahdollisuus ottaa kantaa toimijoiden vapaaehtoisesti tarjoamiin ekologisiin kompensaatioihin - Vapaaehtoisesti tarjottujen kompensaatioiden toteutus velvoitetaan lupaehdoissa (tunnistettu ongelma suunniteltujen kompensaatioiden toteutuksen puute) - Käsittelyohituskaista lupahakemuksille joissa tarjotaan vapaaehtoisia haittojen hyvityksiä (toimijalle aika on rahaa) - Hyvitysten tarjoamisen ei tule helpottaa luvan saantia

VN TEAS 2018 rahoittama hanke Uusia välineitä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen valtavirtaistamiseksi 4.8.B. Kompensaatio kansallisessa ympäristön, luonnonsuojelu ja luonnonvarasääntelyssä ja ohjauskeinojen kehittämistarpeet Kuva: Ari Meriruoko, MH 8

VN TEAS Kompensaatio hankkeen sisältö Kompensaation käsitteellinen täsmennys ja suhde lievennyshierarkiaan EU sääntelyn rajoitteet Lainsäädännön sääntelyaukot Asiantuntijapaneeli kompensaation käytöstä Kansainvälinen oikeusvertailu Kompensaation vaihtoehtoiset toimintamallit työpaja Loppuseminaari: marraskuu 2018 Kristiina Niikkonen 9

SYKE: Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomen ympäristökeskuksen selvitys Arvioitavat luontotyypit: Itämeri Rannikko Sisävedet ja rannat Suot Metsät Kalliot ja kivikot Perinnebiotoopit Tunturit Raportti loppuvuodesta 2018 Kuva: Aino Rekola Kristiina Niikkonen 10

Lisätietoja JANNE S. KOTIAHO Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi KRISTIINA NIIKKONEN Ympäristöministeriö kristiina.niikkonen@ym.fi