SYKSY 2005 NRO 1 free your WWW.FREEYOURMIND.FI mind SAMULI PUTRO: TUNNEN ITSENI HETKITTÄIN ROHKEAKSI! YLEX:N TOIMITTAJA KATI MIKKONEN -VINKKEJÄ RADIOTYÖHÖN KAIVOPUISTON JA KAISANIEMEN KESÄKONSERTIT VIESTINTÄPAJA POROJEN KESKELLÄ
SISÄLLYSLUETTELO: 3 4 6 8 10 14 17 PÄÄKIRJOITUS ULKOILMAKONSERTTI - JÄRJESTÄJÄN PARAS MAINOS ZEN CAFÉ:N SAMULI PUTRO: TUNNEN ITSENI HETKITTÄIN ROHKEAKSI! MEL C JA K- MARO HELSINGIN KESÄSSÄ ÄÄNI JA VIMMA -FINALISTEJA SUURILLA LAVOILLA TARKASTELUSSA YOKU? JA LADY ESCAPE KAIVOPUISTON KESÄKONSERTTI 2005 YLEX POP KONSERTTI 2005 2 20 24 26 29 30 YLEX:N TOIMITTAJA KATI MIKKONEN -VINKKEJÄ RADIOTYÖHÖN ALLIANSSI -TALON AVAJAISET VIESTINTÄPAJA POROJEN KESKELLÄ KÄYNTIKORTTI JA KUTSUKORTTI SAMASSA NIPUSSA TOIMINNANJOHTAJA JANI KARPPANEN MERIROSVORADIO - MEDIAPURJEHDUS SEURAAVASSA NUMEROSSA OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT JA STEEN1:N MUSIIKKIVIDEON MAKING OF. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA: Eevi Savolainen, Matias Orola, Timo Lukkari, Anu Mäkinen, Petri Voutilainen, Minja Taponen, Heikki Nummi, Saara Kartimo, Jarno Kyttälä, Antti Silvennoinen, Milla Kaikkonen, Elina Olkkonen, Tuuli Tapaninen, Jonne Laakso, Maria, Christian Pölkki, Kalle Pölkki, Terhi Savela, Jari Laamanen, Jannika Kankare, Pekka Salo, Leevi Lydecken, Martta Saarinen, Henna Uskelin, Jonna Vesalainen, Leena Ruotsalainen, Saija Salonen, Marko Saarelainen
Pääkirjoitus Säilykepurkkijournalismilla elinkaarta Kohta viisi vuotta olemme tehneet mediaa koko ajan kasvaen. Alkuvaiheessa kantavana voimana ovat olivat videostreaming-lähetykset, joita ensimmäisenä toimintavuotena lähetimme kulttuuriareena Gloriasta useita kymmeniä. Radiotoiminta tuli mukaan vuonna 2003, kun Yleisradion vahvalla panostuksella saimme radion studion tekniikan. Vuoden 2005 alussa panostimme entistä enemmän internetissä olevien videoklippien tekemiseen, jolloin otimme mukaan useita eri videoformaatteja. Videoklippejä katsotaankin Free Your Mindista useita tuhansia päivittäin. Television maailma on vuosien varrella auennut mm. tekemällä yhteistyötä Summerin, Voice Outin sekä Farmin kanssa. Nuorten media Hattutehtaalla on tehty aiemmin Curly Ry:n kanssa yhteistyössä Curly-lehteä. Lisäksi Viaton hiphop - lehteä on tehty muutamia numeroita, mutta silti koko ajan lehtitoimintaa on toivottu lisää. Uusi Free Your Mind -lehti täyttää monimedian kenttää. Osa puhuu ns. säilykepurkkijournalismista, jossa lehtijuttu löytyy netistä ja videoklippi ääniraitana radiosta. Tekemällä säilykepurkkia takaamme jutuille pidemmän elinkaaren, jolloin lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita on entistä enemmän. Lehden jutut pyritään tekemään enemmän ajattomiksi. Hattutehtaan tärkeänä tavoitteena on esimerkiksi opettaa mediakriittisyyttä, mikä tapahtuu tekemisen kautta. Nyt voimme avata ovet lehden tekemisen maailmaan jossa tekijät ovat kaikissa vaiheissa mukana, niin toimittamisessa kuin lehden taitossakin. Lehteä voi koskea käsin, lehden voi lukea bussissa ja lehden voi arkistoida hyllyyn. Siinä monta syytä jo lehden tekemiselle ja olemassa ololle. Monelle toimittaminen on harrastamista joka lähtee omasta kiinnostuksesta ympäröivää maailmaa kohtaan. Osalle se on harjoittelupaikka oppilaitoksesta. Työllistetyt saavat kosketuksen työelämään, lisäksi valmistuneilla opiskelijoilla, joilla ei ole vielä työpaikkaa, pysyy kosketus median maailmaan. Nuorten media Hattutehdas pystyykin tarjoamaan laajan median kirjon kaikille osallistujille. Antti Salminen - Vastaava päätoimittaja Nuorten media Hattutehdas Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Käyntiosoite Lönnrotinkatu 30c, 2krs Postiosoite PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki +358 9 3108 9091 toimitus@toimitus.hattu.net Nuorten media avoinna tiistaista perjantaihin klo 14-21 Toimituspäivä keskiviikkoisin. Toimintaan pääsee mukaan nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla - 5 Toimituskokoukset ja koulutukset Lauantai 24.09.05 klo 14-18 Lauantai 29.10.05 klo 14-18 Lauantai 26.11.05 klo 14-18 Lauantai 17.12.05 klo 14-18 Free Your Mind www.freeyourmind.fi Nuorten mediakeskus Hattutehtaan perustiedot www.hattu.net Vastaava päätoimittaja Antti Salminen Lehden päätoimittaja Reijo Jumppanen Radion päätoimittaja Seppo Lampela Toimituspäällikkö Matias Orola Nuorten median toiminnanjohtaja Jani Karppanen YLE Fooorumi päällikkö Jorma Pilke Kustantaja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Painopaikka Aksidenssi Oy 6 krt vuodessa - ilmaisjakelu 3
4 ULKOILMAKONSERTTI - järjestäjän paras mainos
Teksti: Anu Mäkinen Kuva:Timo Lukkari Kesä on ulkoilmakonserttien aikaa. Yksin pääkaupunkiseudulla kesän aikana pystyy osallistumaan erittäin moneen tapahtumaan, mikäli niitä vaan jaksaa kiertää. Monet, hieman pienemmätkin, paikkakunnat eri tahojen voimin järjestävät omat kinkerinsä, joten moni meistä saa mahdollisuutensa nauttia Suomen kesästä musiikin (ja ehkä samalla myös sateen) siivittämänä. Monella kesä alkaa aina päättäjäisviikonlopusta, joka meni tänä vuonna kesäkuun ensimmäiseksi viikonlopuksi. Tällöin järjestetään perinteisesti YleX Pop -konsertti, jonka tarkoituksena on avata kesän festarikausi bändeillä, jotka oletettavasti ovat tulevan kesän festarimagneetteja. Viikko tämän jälkeen oli vuorossa Kaivarin kesäkonsertti, josta vastaavat yhteistyössä Helsingin nuorisoasiainkeskus ja Radio NRJ. Molempien valmistelu aloitetaan jo hyvissä ajoin edellisen vuoden puolella, sillä huolehdittavia asioita on paljon. On hankittava luvat (yhtä konserttia varten vaaditaan noin kuusi erilaista lupaa), hommattava henkilökunta hoitamaan niin etukäteisvalmisteluja, tapahtuman aikana tehtäviä askareita kuin jälkipuurtamisia. Kaivarin kesäkonsertissa tapahtumaa järjestää kolmisen sataa ihmistä, joista paikan päällä H-hetkelläkin on noin 250. Yhteistyötä muiden tapahtumajärjestäjien kanssa kannattaa tehdä esimerkiksi jaksottamalla tapahtumia ja hankkimalla yhteisiä elementtejä. Tärkeä osa taustatyötä on myös se, että esiintymään on saatava artistit, jotka houkuttelevat paikalle yleisöä. Artistien hankinta on haastavaa, sillä ammattitaitoa vaaditaan, jotta osataan haistaa, kuka voisi olla kuuma nimi puolen vuoden päästä. On nimittäin kustannustehokkaampaa, jos osaa varata artistin silloin kun se ei ole vielä kova nimi, kuten kävi esimerkiksi K-Maroon kanssa. Molemmilla konserteilla on hyvä maine, joten heidän on helppo saada kotimaisia esiintyjiä paikalle. Ylex Pop:n oma erikoispiirteenä on ollut jo useamman vuoden ajan sieltä starttaava alkavan kesän Kesäkumikampanja, jonka teema tänä vuonna oli Seksiä selvin päin. Kaivarin kesäkonsertissa puolestaan pääsi tänä kesänä ensimmäistä kertaa esiintymään Ääni ja Vimma musiikki- ja bändikatselmuksessa menestynyt bändi Yoku?. Toivottavasti tämä tapa tulee jatkumaan. Molemmat konsertit ovat siis jo vakiinnuttaneet asemansa, mutta miksi niitä on alun perin lähdetty järjestämään? YleX Pop:n idea on syntynyt jo monta vuotta sitten, sillä jo Radiomafian aikoihin koettiin, että Suomesta puuttuu ilmaistapahtuma, jossa bändit esiintyvät kokonaisten settien verran. Näin ollen lähdettiin rakentamaan tällaista tapahtumaa, joka samalla on valtakunnallinen mm. suoran radioinnin myötä. YleX Pop järjestettiin nyt viidettä kertaa. Kaivarin kesäkonsertteja on järjestetty vuodesta 1985. Konserttiperinne on lähtenyt siitä, että Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta, joka on siis Helsingin syntymäpäivä, jokaisen viraston täytyy esitellä omaa toimintaansa. Nuorisoasiainkeskukselle luonnollinen tapa esitellä omaansa oli ja on yhä konsertti, sillä musiikki on läheinen ja erittäin keskeinen osa-alue toimintaa. Nuorisoasiainkeskus järjesti aluksi Beach Partyjä Hietsussa, mutta monien mutkien kautta päädyttiin Kaivariin ja neljä vuotta sitten yhteistyökumppaniksi vakiintui NRJ. YleX Pop kokosi kesällä 2005 Kaisaniemeen noin 20 000 ja Kaivarin kesäkonsertti Kaivopuistoon päälle 50 000 kuuntelijaa, lisäksi molempia seurattiin valtakunnallisesti radion ja television välityksellä. Molempien konserttien järjestäjät saavat siis rutkasti mainosta sillä, että järjestivät kivaa toisille. Ei huonompi diili loppupeleissä, sillä se taitaa olla ainakin epävirallisena tavoitteena. Useat osallistujat eivät edes tajua olevansa mainostuksen uhreina, mutta mikäpä siinä, kun saa nauttia hyvästä musiikista ilmaiseksi. Pisteet sille, joka tämän markkinointikeinon ensimmäisenä kehitteli, onnistunut keksintö. www.freeyourmind.fi/soundit/keikat/2005/kaivopuisto_konsertti/index_1206.php, www.freeyourmind.fi/soundit/keikat/2005/ylexpop/ylex_pop_index_0406.php 5
Zen Café:n Samuli Putro: Tunnen itseni hetkittäin rohkeaksi! Teksti: Petri Voutilainen Kuva: Timo Lukkari Zen Café:n juuret vievät Turkuun, missä jäsenten yhteiset ensimmäiset soinnut kuultiin 90-luvun alkupuoliskolla. Alkuperäisessä kokoonpanossa aloittelivat silloin Samuli Putro (laulu, kitara), Kari Nylander (basso) ja Mikko Oesch (kitara). Bändissä kävi myös kokeilemassa taitojaan rumpali Tuomo Paavonsalo. Mikko ja Tuomo kumminkin erkanivat bändistä ennen suurta menestystä. Nykyinen kokoonpano vakiintui rumpali Pete Parkkosen tultua mukaan. Pete asettui yhtyeeseen nähtyään Kallio Kukkii tapahtumassa vedetyn keikan vuonna 1995. Seitsemäs pitkäsoitto Laiska, tyhmä ja saamaton julkaistiin maaliskuussa 2005. Ennen albumin tekoa bändin jäsenet olivat pitäneet eroa toisistaan lähes puoli vuotta ja keikkailusta pitempään. Albumin tekeminen oli helpompi aikaisempiin verrattuna. Ihan yksinkertaisesti sen takia, koska tajusimme pitää taukoa kaikesta. Työryhmät on yleensä helppo vetää tukkoon, jos tekee paljon töitä. Silloin tulee laitettua niin sanottu luovuus jäihin, koska keskittyy vain oleellisiin asioihin. Uusin albumi sisältää yhteensä kaksitoista kappaletta, josta suosikiksi on noussut paljon kritiikkiä saanut Tahdon halvan naisen -kappale. Kappaleitten sanoituksista tuttuun tapaan on vastannut Herra Putro. Biisejä tehdessä tulee käveltyä huonetta ympäri ja otettua askeleista rytmiä. Samalla kuumeisesti miettien lausetta, joka olisi relevantti. Lauseen löydettyä mukaan tulee piano tai kitara. Soittimella alkaa etsiä sointuja ja tavallaan sitä muotoa mihin lause sopisi. Tarinat syntyy usein kirjoittaessa ja käänteet tarinaan eivät yleensä ole keksittyjä etukäteen. Lauseet muodostavat tarinan reaaliajassa. Se on välillä tosi hauskaa leikkimistä sanojen kanssa. Näinkin pelokkaana ihmisenä tunnen itseni hetkittäin rohkeaksi kirjoittaessani kappaleita. Rutiini muuttuu helposti tylsäksi Alun alkaen Zen Café oli vain pienen yleisön bändi, jonka levyt eivät myyneet hyvin. Radiokanavat ovat kuitenkin aina pitäneet yhtyeen singleistä. Suurmenestys alkoi UaUa -albumin ilmestyttyä vuonna 1999. Musiikistamme puhutaan usein, että se on arki- ja inhorealistista. Rakkausaiheet ovat tosi hyviä kappaleitten kirjoittamiseen, mutta teema on aika käytetty. Jonkinlaisen kulman löytäminen kappaleeseen tuottaa kauheasti vaivaa tai tapahtumia omassa elämässä. Tavallaan kirjoittaakseen suuren rakkauslaulun pitäisi olla rakastunut. Kahdentoista vuoden aikana bändille on sattunut paljon erilaisia tapahtumia. Pitkät keikkailu rupeamat ovat alkaneet myös muuttumaan tylsiksi. Kolmisen vuotta sitten, kun taukoa alettiin miettiä, niin rutiinit olivat menneet jo liian pitkälle. Pitkään kestävä saman jauhaminen muuttuu helposti tylsäksi. Tauot ovat helpoin tapa johtaa asiat pois rutiineista, mutta arkeen takaisin palaaminen pitkän hiljaiselon jälkeen ei ole helppoa. Ensimmäiset keikat ovat paussin jälkeen aivan kauheita, koska loman aikana vanhat opit ovat unohtuneet. Pelkoa, kauhua ja jännitystä Jännittäminen on yksi osa artistin työtä ja elämää, sillä esimerkiksi yleisön eteen meneminen ei ole aina sitä helpointa hommaa, toisin kuin ehkä luulisi. Jännitys lähtee pois vain keikkailemalla, joskus se jatkuu vielä lavallakin yhden tai kahden kappaleen ajan. Se on tosi kauheata. Silloin tärisevät paikat ja eikä saa kunnolla edes kättä temmattua kitaralle. Viimeiset minuutit ennen lavalle menoa ovat silloin tällöin niin sietämättömiä, että olisin valmis maksamaan, ettei tarvitsi astua estradille. Pelko on semmoisella alueella, joka on enemmän ahdistusta kuin kauhuelokuvan katsominen. Useimmiten jännitys kuitenkin unohtuu kävelessäni lavalle. Onko jännitys edelleen samanlaista kuin ensimmäisillä keikoilla? Jännitys on ilmeisesti semmoisen asia, joka ei muuta muotoaan. Tunteiden olomuoto on kai aina sama eli, jos rakastuu niin sen määrä voi olla suurempi tai pienempi. Olomuoto on kumminkin rakastuessa aina samanlainen ja luulen, että sama on jännityksessäkin. 6
Nimi: Samuli Putro Ikä: 35 vuotta Asuinpaikka: Itä-Helsinki Albumit: Romuna, Idiootti, UaUa, Helvetisti Järkeä, Vuokralainen, Jättiläinen, Laiska, tyhmä ja saamaton. 7
Mel C ja K-Maro Helsingin kesässä Teksti: Eevi Savolainen, Milla Kaikkonen, Petri Voutilainen Kuva: Timo Lukkari Tämänkertainen Suomen vierailu oli Mel C:lle kolmas kertansa Suomessa. Kaiken kaikkiaan Mel C: llä on hyviä muistoja Suomesta ja hän sanookin, että Suomi on hieno paikka, sillä täältä löytyy paljon rakastavia faneja ja erittäin ystävällisiä ihmisiä. Mel C:n parhaimpia kesämuistoja ovat hänen nuorempana tekemänsä lomamatkat Espanjassa työskentelevän isänsä luo. Päättyneenä kesänä Mel C:llä riitti töitä festivaalien ja keikkailun parissa, mikä tuskin haittaa artistia, sillä hän rakastaa esiintymistä. Musiikki on myös muuten tärkeässä osassa; lisäksi Mel C:n grillistä löytyy meille suomalaisillekin tuttuja eväitä: makkaraa ja lihaa. Oman levy -yhtiön, Red Girl Recordsin, perustamisen lisäksi Melanien pitävät kiireisenä uusi albumi Beautiful Intentions, joka ilmestyi huhtikuussa. Albumin seuraava single, Better Alone, julkaistiin elokuussa. Single sisältää myös kappaleen musiikkivideon, jonka Mel C teki yhdessä Mary McGartneyn, Paul McGarteyn tädin tyttären, kanssa. Mel C kuvaa videota kauniiksi ja feminiiniseksi. Sen tekeminen oli erilaista kuin yleensä ja hän uskookin monen yllättyvän nähdessään videon. Albumiaan Mel C kuvaa pääosin aika kovaksi ja rockvaikutteiseksi. Hänen mukaansa albumi soveltuu parhaiten kuunneltavaksi silloin kun valmistautuu juhliin, hengaa ystävien kanssa ja lisäksi samalla kun ajaa autoa. Mel C:llä ei ole aikomuksia palata yhteen Spice Girlsien kanssa. K- Maro Kesäkonsertissa esiintyneelle K-Marolle kesä merkitsee hyvää säätä, kauniita naisia ja sitä, että on aikaa asioille, jotka pitää tehdä. Kesä muuttaa K-Maron ja hän sanookin, että kesä rentouttaa hänet niin, että hän on eri tuulella silloin kuin muulloin. Kesällä K-Marolla oli Euroopan promootiokiertue viimeistelyvaiheessa. Kiertueen jälkeen hän aikoi mennä studioon tekemään uutta levyä. Jäätelömauista puhuttaessa K-Maro tunnustautuu suklaajäätelön ystäväksi. 8
Mel C Melanie Jayne Chisholm syntyi Liverpoolissa vuonna 1975. Neito muistetaan urheilullisena maustetyttönä, joka kiersi maailmaa Spice Girls -yhtyeen kanssa lähes seitsemän vuotta. Mel on julkaissut kolme sooloalbumia: Northern Star (1999), Reason (2003) ja Beautiful Intentions (2004). K-Maro Cyril Kamar syntyi Beirutissa vuonna 1980. Herra on vaikuttanut aiemmin Les massangers du son -yhtyeessä. Mies levytti ensimmäisen albuminsa 13-vuotiaana. Euroopassa hän nousi suureen suosion julkaistuaan Femme Like U -kappaleen, joka on lohkaistu La good life -levyltä. 9
10 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus on jo kymmenen vuoden ajan järjestänyt Ääni ja Vimma musiikki- ja bändikatselmusta. Äänen ja Vimman avulla on Suomen artistitaivaalle syttynyt jo useampi tähti, kuten esimerkiksi Nerdee, Smak ja Ripsipiirakka. Tämän vuotinen Ääni ja Vimma sai voittajansa huhtikuun puolessa välissä, jolloin tämän hienon sulan hattuunsa sai Collarbone. Muut palkintosijoille yltäneet olivat Lady Escape ja Yoku?, joiden musiikilliseen uraan tämä taannoinen menestys on myös vaikuttanut.
Ääni ja Vimma -finalisteja suurilla lavoilla tarkastelussa Yoku? ja Lady Escape Teksti: Anu Mäkinen Kuva: Timo Lukkari Yoku? sai jo Äänen ja Vimman finaalissa kuulla pääsevänsä suurten tähtien kanssa samalla lavalle Kaivarin kesäkonsertissa. Tästä lähtien kului vapaasta ajasta aimo osa harjoitteluun, mikä varmasti vaikutti siihen, että esiintymispäivänä suurin jännitys oli kärsitty pois jo edellisenä päivänä. Keikan jälkeen kävi moni kehumassa hyvästä työstä, joka vahvisti poikien jo aikaisemmin tekemää linjausta siitä, että musiikki on ykkösasia elämässä, varsinkin kun bändin viimeisetkin jäsenet vapautuvat vihdoin armeijan harmaista. Äänen ja Vimman ansiosta Yoku? pääsi soittamaan Kaivarissa tuhansille ihmisille ja jakoi tuolloin pukuhuonetelttansa mm. K-Maro:n ja Lab:n kanssa kyseessä oli heidän kautta aikain viides keikkansa. Kaivarin kesäkonsertin keikka ja siellä jaettu ensimmäinen omakustanne-ep nimeltä Tattoo avittavat varmasti bändiä etenemään urallaan nopeammin kuin mitä ilman niitä. Pojat ovatkin kovaa vauhtia keräilemässä lisää keikkoja, sillä vaikka Äänen ja Vimma antaa vauhtia uralle, täytyy menestyäkseen tehdä paljon työtä itsekin. Ääni ja Vimma on Yoku?:n jäsenten mielestä erittäin hieno ponnahduslauta uusille bändeille, mikä on hyvä, sillä kuten yhdessä hymysuin todettiin, vanhoihin bändeihinkin kyllästyy välillä. Musiikki- ja bändikatselmus tarjoaa esiintymismahdollisuuksien lisäksi bändeille palautetta, jonka avulla kannattaa kehittää itseään. Äänen ja Vimman arvostus on todella suuri musiikkimaailmassa sen ollessa yksi harvoista valtakunnallisista tapahtumista, josta oikeasti nousee esiin uusia kykyjä, joten kenen tahansa artistin ansioluettelossa Ääni ja Vimma -menestys näyttää hyvältä. YOKU?: Perustettiin 2003 vuoden lopussa. Koostuu viidestä henkilöstä: laulaja Joel, rumpali Tuomas, kitaristit Lauri ja Jussi sekä basisti Pasi Ensimmäinen demo äänitettiin 2004 alussa Tikkurilan lukion studiossa (sis. Beautiful Day, We means you and me for life sekä Baby) Menestyi loistavasti Ääni ja Vimma musiikkija bändikatselmuksessa tullen kolmanneksi huhtikuussa 2004. Esiintyi Kesäkuussa 2005 Kaivarin kesäkonsertissa ja julkaisi ensimmäisen omakustanne-ep:nsä Tattoo:n. http://www.yoku.info/ 11
Vuoden 2005 Ääni ja Vimma -katselmuksessa toiseksi tullut Lady Escape sai jo ennen Ääni ja Vimma -koitosta tietää pääsevänsä esiintymään juhannuksen suurimmille festareille eli Raumanmeren juhannukseen. Raumalle he päätyivät siten, että bändi oli ollut keikalla Harjavallassa ja yleisön joukossa oli ollut henkilö, joka oli buukannut bändin esiintymään Poriin. Porin keikka peruuntui, kun selvisi, että poikien tie, heidän itsensä yllätykseksi, jatkui aina finaalin asti. Sama henkilö tarjosi heille sitten esiintymismahdollisuutta RMJ:ssa, joka otettiin ilolla vastaan. RMJ:n keikalla juhannusaattoperjantaina kokoonpano oli hieman poikkeava bändin varsinaisen rumpalin ollessa interraililla. Tuuraamassa Klustermus klubilla oli El Niklaksen rumpali. Tämä luonnollisesti aiheutti hieman ekstraharjoituksia, vaikka muutenkin harjoituksia on keskimäärin 15 tuntia viikossa. Musiikki on siis bändille yhä vakavampi asia, sillä siihen käytetään valtaosa vapaa-ajasta ja joskus jopa työaikaakin, näin toteaa kitarasta ja laulusta vastaava Teemu. Syyskuun aikana tulee ulos Lady Escapen kovasti työstämä ensimmäinen EP, joka sisältää viisi laulua. Lady Escape aikoo lisäksi jatkaa ahkeraa keikkailuaan. Ääni ja Vimma -menestys on ollut tulevia keikkoja sovittaessa suuri apu, sillä se on toiminut vakuutena siitä, että bändi osaa oikeasti soittaa ja on hyvä. Lady Escapen mielestä Äänen ja Vimman vahvuus on bändien esille nosto sekä kuulijoiden tuominen. Vaikka pojat eivät varsinaisesti olekaan seuranneet kanssakilpailijoidensa vaiheita, tulee varsinkin muiden finalistibändien nimiä useasti vastaan, mikä kertonee osaltaan Äänen ja Vimman vaikutuksesta. Lady Escape 12
LADY ESCAPE: Sai syntynsä IlosaariRockissa 2004 Koostuu viidestä henkilöstä: kitaristi ja solisti Teemu, kitaristi Mikko, basisti Joona, rumpali Ilari sekä urkujen soittaja, viulisti ja taustalaulaja Seidi On julkaissut kaksi demoa sekä julkaisee ensimmäisen EP:nsä syyskuussa 2005 Menestyi loistavasti Ääni ja Vimma musiikki- ja bändikatselmuksessa tullen toiseksi huhtikuussa 2004. On tehnyt yli 20 keikkaa: esiintyi kesän 2005 aikana mm. Raumanmeren juhannuksessa www.ladyescape.tk/ 13
14 KAIVOPUISTON KESÄKONSERTTI 2005 Kuvat: Timo Lukkari
15
16
YLEX POP KONSERTTI 2005 Kuvat: Timo Lukkari 17
18
19
20
RADIO ON VISUAALINEN MEDIA, JOSSA ÄÄNI RAKENTAA KUVAN, JOKA ON JOKAISELLE KUULIJALLE ERILAINEN. SIKSI RADIOTYÖ ONKIN TODELLA HAASTAVAA. YLEX:N TOIMITTAJA KATI MIKKONEN KERTOO SEURAAVAKSI OMIA VINKKEJÄÄN HELPOTTAMAAN RADION TOIMITTAMISTA. Klinikka VINKKEJÄ RADIOTYÖHÖN Teksti: Anu Mäkinen Kuva: Jonne Laakso Kun asiat rullaavat, tarkoittaa se, että joku on tehnyt taustatyötä. Taustatyö on äärimmäisen olennaista, sillä toimitustyössä on aina kiire, joten ennakkotyön tekeminen sekä nopeuttaa että helpottaa työn kasaamisen aloittamista sekä valmiiksi saamista. Joistakin saattaa tuntua hassulta hakea ensiksi kaikki mahdollinen taustatyö aiheesta ja sitten kysyä ne samat asiat uudelleen haastateltavalta. Tässä vaiheessa on kuitenkin muistettava, että kuuntelija ei tiedä samoja asioita kuin toimittaja. Toimitustyötä tehdään aina vain ja ainoastaan kuuntelijaa varten, kaikki muu on toisarvoista. Taustatietoja voi hyödyntää esimerkiksi näkökulmaa sekä uudenlaisia kysymyksiä miettiessä. Näkökulmaa on myös helpompi tarvittaessa laajentaa sekä muuntaa, kun taustatiedot ovat kunnossa. Haastattelutilanne Tärkeintä ei ole puhuminen vaan haastateltavan kuunteleminen. Haastattelussa pääosassa on aina haastateltava, ei toimittaja, vaikkakin haastateltavan puheisiin saa reagoida esimerkiksi nauramalla tämän hauskoille jutuille. Vähemmän suositeltavaa on koko ajan mumista, hymistä ja muuten äännehtiä haastattelun aikana, kannattaa mieluummin eleillä osoittaa kuuntelevansa, tämä helpottaa myös haastattelun myöhempää leikkausta. Haastattelu kannattaa tehdä jossain muussa kuin steriilissä studiossa tai haastateltavan toimistossa, sillä se saattaa saada sekä toimittajaa että haastateltavaa parempaan tunnelmaan. Helpottaakseen haastattelutilannetta vielä enemmän, kannattaa haastateltavaan olla yhteydessä etukäteen vaikkapa vain varmistaakseen haastattelun paikan ja ajan. Haastattelutilanteessa kannattaa myös nauhoitettavan haastattelun aikana kirjoittaa muistiinpanoja pa- 21
perille: vaikka vain avainsanat. Haastattelumateriaalia leikattavaksi siirrettäessä kannattaa tehdä merkintöjä esimerkiksi kuinka monennella minuutilla haastateltava puhuu mistäkin aiheesta, sillä tämäkin nopeuttaa jälkityötä. Kysymykset Tyhmiä kysymyksiä saa kysyä, joku kuitenkin miettii sitä. Toimittaja oppii työskennellessään valtavasti, sillä hänellä on oikeus tehdä niin kauan tarkentavia kysymyksiä, kunnes hän todellakin ymmärtää, mistä on kyse. Toimittajan kannattaa kysyä vain yksi kysymys kerrallaan, jotta saa kunnollisia vastauksia siihen, mitä kysyy. Haastattelu kannattaa aloittaa helpoilla ja yksinkertaisilla kysymyksillä ja säästellä niitä miettimistä vaativia kysymyksiä loppuun. Hyvässä haastattelussa kannattaa olla paljon avoimia kysymyksiä, johon saadaan laajoja vastauksia. Tosin, tämäkin on tapauskohtaista, sillä virkamiehiltä tiukkoja asiakysymyksiä kysyessä, saatetaan kysymykseen, johon vastaukseksi riittäisi yksinkertaisesti kyllä tai ei, saada paljon joskus jopa todella tyhjää selitystä. Avoimiin kysymyksiin kysymyssanoiksi sopivat mainiosti vaikkapa milloin, miksi, missä ja miten. Kannattaa lisäksi muistaa, että haastattelutilanteessa kysymykset saavat olla paperilla valmiina, mutta niitä ei ole pakko käyttää, mikäli esiin nousee paljon mielenkiintoisempia aiheita. Juttuaiheiden löytäminen Aina ei tarvitse olla uusi ja mullistava idea, pelkkä näkökulmankin vaihto riittää. Jotkut toimittajat ovat parempia keksimään jutun aiheita kuin toiset, mutta se ei ole välttämättä hyvän toimittajan merkki. Hyvä ideoija ei ole välttämättä paras idean toteuttaja. Toimittajan ei aina kannata kirjoittaa samoista aihepiireistä, sillä uusi ihminen saa usein aiheesta irti erilaisempia näkökulmia kuin aiheen kanssa iät ja ajat painiskellut. Omista havainnoista on aina suuresti apua (Missä vaiheessa rajavartijaa alkaa ärsyttää jatkuva tutkan piippausääni?), minkä lisäksi kaverin tai perheenjäsenen kanssa keskustelu auttaa varmasti ideointia. Eikä kannata unohtaa sitä, että muuta mediaa (lehtiä, radiota, tv:tä ja nettiä) seuraamalla voi keksiä uusia näkökulmia ja ideoita. Erittäin hyödyllinen taito on myös miellekartan tekeminen. Mietipä kuinka monta asiaa keksit vaikkapa vain rautanaula -sanaan liittyen; eiköhän siitäkin jonkinlainen juttuidea syntyisi. Näkökulma voi olla myös todella humoristinen tai jollain muulla uudella tyylillä toteutettu. Esimerkkinä tästä voitaisiin mainita juttu, jossa pohja-aiheena oli se, että Helsingin MM-kisojen takia teekkarit joutuvat muuttamaan kisojen ajaksi pois Otaniemestä, koska sinne tulee kisakylä. Lopulta juttu käsiteltiin näkökulmasta Millainen luonnonkatastrofi meitä muita ihmisiä uhkaa, kun teekkarit joutuvat kuukaudeksi ihmisten ilmoille pois omasta luonnollisesta elinympäristöstään? Radiopuhe Juontaminen on puhetta, ei lukemista, mutta suurin osa on paperilla etukäteen mietittynä, joten spontaaniuden tunne on ammattitaidon merkki Radiossa puhumiselle ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, sillä se riippuu niin paljon ohjelmasta, sen ajankohdasta kuin myös juontajasta itsestään. Itseasissa puhetyyli kuvastaa usein hyvin pitkälti juontajan luonnetta. Radiopuheessa ääni muodostuu kokonaisuudessaan äänenkulusta, painotuksista, tauotuksesta sekä äänensävystä. Useimmiten ihmiset pitävät matalaäänisistä radiojuontajista enemmän kuin korkeaäänisistä, sillä se jostain syystä kuvastaa luottamusta ja uskottavuutta. Puheen tulisi olla sujuvaa ja selkeää mutta taaplaus (eli sanoissa sekoaminen) ja muut mokailut eivät ole suuri synti. Pienet virheet voivat tehdä lähetyksestä inhimillisemmän kuunnella. Toimittaja on kuuntelijan aistit, joten hänen on kerrottava asiansa mahdollisimman kuvailevasti. Pienistä yksityiskohdista nimittäin tehdään isoja kokonaisuuksia, joten esimerkiksi adjektiivien käyttö on suositeltavaa vaikkapa omien havaintojen kertomiseksi. On eri asia sanoa Ulkona tuulee lujaa kuin Ulkona tuulee niin lujaa, että muovipussitkin lentelevät tuulen mukana. Nykyään radiossa kuulija on sinä -muodossa ennemmin kuin te -muodossa. Puhumista helpottaa, kun kuvittelet eteesi jonkun ihmisen, jolle kohdistat sanasi. Puhuessa erityisesti aloittelijat helposti sortuvat selittelemään sitä, mitä tekevät juuri. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka tekniikka aina aluksi vie paljon huomiota, niin ajan myötä se tulee osaksi arkea, joten puhuminen helpottuu. Lopetusta ei kannata pitkittää liiaksi, ettei kuulijalle jää tunne siitä, että sama juttu lopetetaan useaan otteeseen peräkkäin. Loppukuitteja, kuten Olipas siinä hassu tarina! ei kannata käyttää haastattelujen jälkeen vaan jättää kuulijan ajatuksille tilaa. Lopussa voi palata alkuun, jättää sen avoimeksi, kysyä jotain tai vaan yksinkertaisesti tiivistää aiemmin kerrotun. Parijuonto Parijuontoa tehdään yhdessä rakentaen ja toista myötäillen. 22
Parijuonto on lajina vaikeampaa kuin yksinjuonto, sillä siinä täytyy koko ajan seurata toisen lähettämiä signaaleja, jotta juonto olisi sujuvaa. Parijuonnossa on lisäksi muistettava, että kyseessä ei ole kilpailutilanne. Pari- ja ryhmäjuonnossa on aina pyydettävä vaikka elein puheenvuoro, jotta päällepuhumisilta vältytään. Vaikeinta useamman ihmisen juonnossa on se, että joku juontajista lähtee viemään keskustelua eri suuntaan kun mitä aluksi on sovittu. Pari- ja ryhmäjuonnossa täytyy nimittäin aina suunnitella juonto suurpiirteittäin valmiiksi, vaikka molempien onkin oltava valmiina, mikäli uusi keskustelunaihe ilmaantuu. Äänipöydän haltijalla on kuitenkin ryhmäjuonnossa lopullinen valta, sillä hän päättää, milloin sekä yksittäiset juonnot että koko lähetys alkavat ja päättyvät. Leikkaus Puheenrytmin on kuulostettava luontevalta. Leikkauksessa haastattelua voi aina tiivistää jättämällä sisällöttömät vastaukset ja juonnot pois. Haastatteluja ei kannata trimmata liikaa, sillä hengitykset ja taaplaukset edelleenkin tekevät jutusta inhimillisen kuuloisia. Lisäksi taaplauksien korjaus on vaikeaa äänentasojen ja puheenrytmien vaihtelujen takia. Tässä kannattaakin suosia ns. palapelimetodia, jossa otetaan sanan alku ja loppu eri pätkistä. Kuulijan seurausta helpottaa myös akustiikan muutoksen pehmennys päällekkäisillä äänillä. Lopuksi kannattaa pyytää muita avuksi, sillä omalle työlleen sokeutuu jossain vaiheessa, jolloin ei enää näe mahdollisia virheitä. LOPUKSI Radiotyön tekemisessä on se sama huono puoli kuin kaikessa muussakin mediallisessa toiminnassa: enää ei osaa seurata muiden tekemiä juttuja ja lähetyksiä ajattelematta samalla sen teknistä toteutusta. Radiotyö on kuitenkin mahtava työympäristö ja tiivistän tähän lopuksi kolme tärkeintä neuvoa, jolla pääsee pitkälle. 1. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä radiota, vaan on monta helpottavaa tapaa, josta voi koota oman toimintamallinsa. 2. Uskaltakaa irrotella hyvän maun rajoissa ja kokeilla jotain uutta! Sillä Eihän se edes kuulostanut radiolta! on ehkä paras kommentti, jonka voi saada jälkeenpäin, sillä silloin on tehnyt jotain erikoista. Tehkää siis erilaista! 3. Ihmiset antavat negatiivista palautetta enemmän ja helpommin kuin positiivista. Pääasia on kuitenkin se, että on saanut jonkinlaista reaktiota aikaan. Neutraalius ei ole hyvä asia vaan kuuntelijat pitää herätellä seuraamaan lähetystä ja lähetyksen tulisikin mieluummin olla vaikka ärsyttävä kuin hajuton, väritön ja mauton. www.freeyourmind.fi/info/radiotoimittajantyo2502.php 23
ALLIANSSI-TALO AVATTIIN ARVOKKAASTI Koulujen päättymisestä ei ollut kulunut kuin tovi, joten Allianssi-talon siunaustilaisuudessa ilmaan kajautettu Suvivirsi sopi hyvin tunnelmaan. Teksti ja kuva: Matias Orola Tiistaina 14.6.2005 klo 14 alkanutta Allianssitalon siunaustilaisuutta johti Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen, jonka pääavustajina toimivat tilaisuudessa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Veikko Purmonen sekä evankelis-luterilaisen Paavalin seurakunnan kirkkoherra Jorma Parviainen. Lisäksi siunaustilaisuuden laulu- ja raamatunlukuosuuksissa toimivat avustajina Allianssin kansainvälisten asioiden sihteeri Karoliina Reijonen, Avarttihankkeen suunnittelija-koordinaattori Jukka Ruotsalainen, Valtikka.net-projektin sihteeri Teemu Hanhineva sekä Suomen partiolaisten Annukka Sorjonen. Helsingin piispa Eero Huovinen avasi siunaustilaisuuden alkuvirren tahdein sekä johdannon voimin. Tämän jälkeen luettiin kohtia Raamatusta ja kuultiin piispa Huovisen pitämä saarna. Lisäksi evankelis-luterilaiseen siunausohjelmaan kuuluivat Kiitosrukous, Isä meidän -rukous, päätösvirsi sekä Herran siunaus. Ortodoksinen toimitilojen siunaaminen ja vihmominen olivat siunaustilaisuuden erikoisuus. Kirkkoherra Veikko Purmonen hoiti omaa siunastehtäväänsä talossa levittämällä vettä eri puolille ensimmäisen kerroksen tiloja. Pyhää kastetta saivat matkan varrella osakseen myös useat Allianssi-talon avajaisvieraat Tanja Karpela: Historiallinen hetki nuorisotyön alalla Allianssi-talon avasi virallisesti kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.). Ministerin mukaan talon avajaispäivään liittyi monin tavoin suuria tunteita. Vaikka kulttuuriministeri Tanja Karpela oli palannut töihin pitkältä sairauslomaltaan vasta Allianssi-talon avajaisia edeltäneenä päivänä, hän esiintyi tilaisuudessa positiivisen aurinkoisesti. Kesäisen värikkääseen paitaan sekä vaaleisiin housuihin pukeutunut ministeri erottui edukseen juhlavieraiden joukosta. Suomalainen nuorisotyö elää murrosvaihetta, mutta sillä pyyhkii hyvin, kulttuuriministeri Karpela tiivisti avajaistilaisuudessa. Hänen mukaansa käyttöön otetut Allianssi-talon tilat ovat ansaittuja ja tarpeellisia. Ministeri toivoi, että Suomessa voitaisiin olla kansainvälisestikin ylpeitä monipuolisesta Allianssi-talosta. Tämä Allianssi-talo on eräs kansalaisvaikuttamisen teemavuoden saavutuksista, Karpela uskoi. Jatkossa nuorisoalan työskentelyssä olisi hänen mukaansa tarkoitus ottaa huomioon myös Euroopan laajuisesti esiin nouseva teema Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia. Monikulttuurisuuden edistämisen takana on erityisesti Euroopan unioni. Ministeri Karpelan mukaan uudesta Allianssi-talosta huokuu myös tietyillä tasoilla käytännönläheisyys. Talo on kuin suomalainen nuori: ulkoa se on rosoinen ja epätasainen, mutta sisällä ovat lämpö, hehku ja avaruus, Karpela kuvaili. OPM:n Saarela: Talon ylläpitäminen vaatii muutakin kuin valtionapua Opetusministeriön nuorisoyksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies Olli Saarela esiintyi Allianssi-talon avajaisissa kulttuuriministeri Tanja Karpelan rinnalla. Hän toi Karpelan avajaispuheen jälkeen virallisen tervehdyksen opetusministeriöstä. Allianssi-talon siunaaminen tuntui hyvältä. Tämän talon ylläpitämiseen tarvitaan muutakin kuin valtionapua, Saarela sanoi hymyillen puheessaan. Hän piti tärkeänä kunnallista nuorisotyötä, jonka alkamisesta tulee Suomessa kuluneeksi 60 vuotta. 24 www.freeyourmind.fi/toimittajat/orolma/2005/allianssi_talo_140605.php