Suomen Pankki Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi 1
Kansainvälinen talous 2
Öljyn hinnan lasku merkittävin yksittäinen muutos maailmantaloudessa Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli (vasen asteikko) 160 Teollisuuden raaka-aineet pl. energia, dollari (oikea asteikko) USD/barreli Indeksi, 2010 = 100 160 140 140 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 2008 2010 2012 2014 20 Lähteet: Bloomberg ja HWWA. 28149 rpr3(3) 3
IMF:n kasvuennusteet huhtikuussa 2015 Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet 6 % Ennusteet 5 4 3 2 1 0 2013 2014 2015 2016 Lähde: IMF. 31644 4
IMF tarkisti ylöspäin euroalueen kasvuennustetta BKT:n kasvu, % 2014 2015: ennuste 2015: ennusteen tarkistus* Maailma 3,4 3,5 0,0 Kehittyneet taloudet 1,8 2,4 0,0 Euroalue 0,9 1,5 +0,3 Saksa 1,6 1,6 +0,3 Ranska 0,4 1,2 +0,3 Italia -0,4 0,5 +0,1 Espanja 1,4 2,5 +0,5 Yhdysvallat 2,4 3,1-0,5 Japani -0,1 1,0 +0,4 Iso-Britannia 2,6 2,7 0,0 *) Tarkistus IMF:n tammikuun 2015 ennusteesta, prosenttiyksikköä. Lähde: IMF, huhtikuu 2015 5
IMF: kasvu hidastumassa useissa nousevissa talouksissa BKT:n kasvu, % 2014 2015: ennuste 2015: ennusteen tarkistus* Maailma 3,4 3,5 0,0 Nousevat taloudet 4,6 4,3 0,0 Kiina 7,4 6,8 0,0 Intia 7,2 7,5 +1,2 Brasilia 0,1-1,0-1,3 Venäjä 0,6-3,8-0,8 Matalan tulotason maat 6,0 5,5-0,4 *) Tarkistus IMF:n tammikuun 2015 ennusteesta, prosenttiyksikköä. Lähde: IMF, huhtikuu 2015 6
Eurojärjestelmän rahapolitiikkatoimet ja niiden alkuviikkojen vaikutukset 7
Rahapolitiikka vuonna 2014 Keskuspankkikorot laskettu alarajalle Pankkien keskuspankkirahoituksessa täydenjaon menettelyä jatketaan vähintään vuoden 2016 loppuun Pankeille tarjotaan pitkäkestoista (2018 erääntyvää) keskuspankkirahoitusta reaalitalouden (pl. asunnot) luototukseen 0,05 prosentin kiinteällä korolla Katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmat (CBPP3 ja ABSPP) 8
EKP:n neuvoston päätökset 22.1.2015 Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma uutena ostokohteena euroalueen valtioiden ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkolainat kolmen ohjelman yhteenlasketut ostot yhteensä 60 mrd. euroa kuukaudessa maaliskuusta 2015 vähintään syyskuuhun 2016 (yhteensä 1140 mrd. euroa) Suomen Pankki ostaa ensisijaisesti Suomen valtion lainoja, joihin liittyvän luottoriskin se kantaa itse Ennakoiva viestintä Ostoja jatketaan tarvittaessa syyskuun 2016 jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi 9
Keventyneen rahapolitiikan vaikutuskanavat Alentaa reaalikorkoja ja keventää rahoitusoloja yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja Kasvattaa kysyntää ja helpottaa hintavakaustavoitteen saavuttamista kulutusmahdollisuudet ja investointien kannattavuus kasvavat euron ulkoinen arvo laskee yritysten ja kotitalouksien luottamus vahvistuu 10
Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuneet rahapolitiikkatoimien jälkeen 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 % 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap 10 vuoden inflaatioswap Osto-ohjelman ilmoitus 22/1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Bloomberg. patu30199@swap 11
Rahapolitiikka pienentänyt deflaation todennäköisyyttä Markkinahinnoista johdetut todennäköisyydet tulevalle inflaatiolle 60 Todennäköisyys, % Ennen EAPP-päätöstä, 13.1.2015 EAPP-päätöksen jälkeen, 3.3.2015 EAPP-päätöksen jälkeen, 6.5.2015 50 40 30 20 10 0-2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 Odotettu 5 vuoden inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 31546@Chart8(4) 12
Lyhyet valtionlainakorot painuneet laajasti negatiivisiksi % 6 Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5 4 3 2 1 0-1 01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 01/2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 13
Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, viime päivinä koettu korjausliike 10 vuoden valtionlainakorko 6 % Saksa painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5 4 3 2 1 0 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 01/2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 14
Euron dollarikurssi laskenut voimakkaasti korkonäkemysten erkaantumisen myötä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 Euron Yhdysvaltain dollarikurssi Kun käyrä laskee, euro heikkenee dollaria vastaan 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Bloomberg. 31591 15
Osakkeiden hinnat nousseet tänä vuonna 160 Euroalue Saksa Suomi Indeksi, 2.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Euroalue: DJ Eurostoxx laaja. Saksa: DAX. Suomi: OMX Helsinki. Lähde: Bloomberg. 31562 16
Etenkin kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamus parantunut euroalueella 17
Ostopäällikköindeksit vuodenvaihdetta korkeammalla 60 Teollisuus Saldoluku Palvelut 55 50 45 40 35 30 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Bloomberg. 27255@Chart1 18
Tekijät euroalueen talouden kääntymisen taustalla 1. Öljyn hinnan lasku 2. Rahapoliittiset päätökset (ja niiden vaikutus valuuttakurssiin) Neljä muuta taustatekijää vahvistavat käännettä Julkisen talouden sopeutusta viety eteenpäin Yksityisen sektorin velkatasot alentuneet Rakenneuudistukset etenemässä Pankkisektoria vahvistettu 19
Suomen talous 20
Jääkö Suomi jälkeen? 102 100 Euroalue Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 = 100 Ennusteet: IMF, huhtikuu 2015 98 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähteet: Macrobond ja Euroopan komissio. 31576 21
Teollisuuden tuotanto vähentynyt Arvonlisäyksen muutos vuodesta 2007 1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Prosenttia vuoden 2007 BKT:n arvosta 0-1 -2-3 -4-5 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisen suora vaikutus BKT:hen -4,5 % -6-7 -8 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 27748 Lähde: Tilastokeskus. 22
Pääomakanta on supistunut 70 Pääomakanta teollisuuden toimialoilla Mrd. euroa, netto 60 50 40 30 20 10 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 Muu tehdasteollisuus Metsäteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat. 23
Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista, taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä 70 Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013 % 60 50 40 30 20 10 0-10 -20 Suomi Luxemburg Irlanti Itävalta Ranska Italia Slovenia Belgia Kreikka Saksa Alankomaat Malta Portugali Kypros Espanja Slovakia Viro Latvia Liettua Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli. 31607 24
Kustannuskilpailukyky heikentynyt, heikkeneminen pysähtymässä 2014 2015 Suhteelliset yksikkötyökustannukset 120 115 110 Toteutunut Indeksi, 1999 = 100 Ennuste Koko talous, Suomi suhteessa kauppakumppanimaiden* keskiarvoon Suomen ulkomaankaupan painoilla 27664 105 100 95 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 *) 21 keskeistä kauppakumppanimaata samassa valuutassa. Ennuste: Euroopan komissio, tammikuu 2015. Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 25
Työikäinen väestö vähenee 108 Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) Suomi EU27 Indeksi, 1990 = 100 106 104 102 100 98 1990 2000 2010 2020 Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. 27747 26
Suomen Pankin arvio pitkän aikavälin kasvusta Talouskasvu noin 1 % vuosina 2014 2030 keskimäärin Edellinen arvio: kesällä 2012 Suomen Pankki arvioi kasvuksi keskimäärin 1½ % vuosina 2013 2022 Heikkojen näkymien taustalla: Työikäisten määrän väheneminen Rakennemuutos Korkean arvonlisän tuotantoa menetetty Kysyntä tulee kasvamaan hitaan tuottavuuskasvun aloilla Viime vuosien kehityksen heikkous Nuorten aikuisten osallistumisasteet alentuneet Tuotannolliset investoinnit supistuneet 27
Talouskasvu Suomessa historian valossa 6 BKT:n määrän vuotuinen muutos keskimäärin 5 4 3 2 1 0 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Ennusteet: Suomen Pankki, joulukuu 2014. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 27891 28
Lähivuosien kasvunäkymät Viime kuukausina Suomen kansainvälinen ympäristö pääosin parantunut Erityisesti Euroopan kasvunäkymät parantuneet Euro heikentynyt ja raaka-aineiden hinnat alentuneet Korot laskeneet ja osakekurssit nousseet osin EKP:n ostoohjelman vaikutuksesta Kuitenkin Venäjän talouden heikkous painaa Suomen vientiä Euroalueesta poiketen Suomen talousindikaattoreissa ei käännettä parempaan, yksi poikkeus 29
Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta: Teollisuus ja vienti 140 Tehdasteollisuuden tuotanto Volyymi-indeksi, 2005 = 100 Koko tavaraviennin määrä 130 120 110 100 90 80 70 2006 2008 2010 2012 2014 Kausipuhdistettuja lukuja. 24515 Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (viennin kausipuhdistus). 30
Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta: Työllisyys ennallaan, työttömyys lisääntynyt 2600 Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) 1 000 henkeä % 12,0 2500 10,0 2400 8,0 2300 6,0 2200 4,0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend 31
Toistaiseksi Suomessa ei juuri merkkejä paremmasta: Liike-elämän luottamus 60 Palvelut Rakentaminen Teollisuus Vähittäiskauppa Saldoluku 40 20 0-20 -40-60 -80 2007 2009 2011 2013 2015 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Euroopan komissio. 24515 32
Yritysten määrän kasvu lähes pysähtynyt Yrityksiä syntyy aiempaa vähemmän ja poistuu aiempaa enemmän Yritysten määrän muutos vuotta aiemmasta, y % 5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: tilastokeskus. 33
Poikkeus Suomen talousindikaattorien joukossa: kuluttajien luottamus noussut 30 Kuluttajien luottamusindikaattori Oman talouden tilanne 12 kk kuluttua Suomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua Saldoluku 20 10 0-10 -20-30 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Tilastokeskus. 24515@Kuluttajabarometri 34
Vaikeuksien voittaminen Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Rakenneuudistukset Julkisen velan kasvun pysäyttäminen 35
Kustannukset ja hinnat nousseet Suomessa vuoden 2007 jälkeen suhteessa euroalueen keskiarvoon 30 Suomi Euroalue Muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014, % 25 20 15 10 5 0 Yksikkötyökustannukset Kuluttajahinnat Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 25852 36
Ulkoinen tasapaino ja vientituotannon työllisyys edellyttävät parempaa kustannuskilpailukykyä 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Vaihtotase (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin* (käännetty oikea asteikko) % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = 100 80 140 1985 1995 2005 2015 *) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti suhteessa kehittyneisiin maihin (EU15, US, JP, NO) kauppapainoilla samassa valuutassa. 31568 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 90 100 110 120 130 37
Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve 10 % tai enemmän Jos palkkataso suhteessa muihin maihin olisi 10 15 % matalampi kuin nyt, vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään Suomen hinta- ja kustannustason sopeuduttava suhteessa euroalueen keskiarvoon Kustannuskilpailukyky rahaliiton sisällä menestyksen edellytys Deflaation välttäminen rahaliiton laajuinen asia 38
Suomessa palveluiden hinnat ovat nousseet euroaluetta nopeammin 130 Euroalue Suomi Saksa Itävalta Indeksi, 2007 = 100 125 120 115 10 % 110 105 100 95 2007 2009 2011 2013 2015 Kausivaihtelusta puhdistettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Euroopan keskuspankki. 39
Vuokrat nousseet euroaluetta nopeammin 135 Suomi Euroalue Itävalta Saksa Indeksi, 2007 = 100 130 125 120 15 % 115 110 105 100 95 2007 2009 2011 2013 2015 Vuokrien trendi on laskettu yhdenmukaistetusta hintaindeksistä HP-suotimella. Lähde: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat. 40
Kasvumahdollisuudet ja julkisen talouden kestävyys edellyttävät rakenneuudistuksia Rakenneongelmista osa tuli yllätyksenä, kun taas väestökehitys oli tiedossa etukäteen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet olivat oikeat, mutta toimeenpano petti Nyt tarvitaan merkittäviä päätöksiä ja ripeää toimeenpanoa. Rakenneuudistusten keskeisiä alueita Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen Työvoiman tarjonnan lisääminen Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa Myös innovaatiopolitiikkaa on mahdollista kehittää ja yritystoiminnan edellytyksiä parantaa 41
Julkisen velan kasvu tulee pysäyttää Kansantalouden ja julkisen talouden ongelmat suurelta osin pitkäaikaisia, rakenteellisia Tarvittavien rakenneuudistusten vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltä ei voida välttyä Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan 42
Kiitos! 43