Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 Kokousaika 15:30 17:52 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Rautava, Risto puheenjohtaja Soininvaara, Osmo varapuheenjohtaja Andersson, Hennariikka Loukoila, Eija Lovén, Jape Moisio, Elina Niiranen, Matti Packalén, Tom saapui 15:31 Välimäki, Heta Tenkula, Tarja Aho, Mikko Karsimus, Outi Lehmuskoski, Ville Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Lindroos, Annukka Mäntymäki, Heikki Vainio, Pirkko Venesmaa, Riitta Kostio, Harri Salo, Lea Hietanen, Juha Lepistö, Timo Salonen, Peik Sarmaja, Päivi Tenkanen, Kari kaupunginhallituksen edustaja Läsnä: 105 114 virastopäällikkö hallintopäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö asemakaava arkkitehti Läsnä: 105 viestintäpäällikkö johtava lakimies lakimies it tukihenkilö it asiantuntija Läsnä: 103 105 liikenneinsinööri Läsnä: 107 projektipäällikkö Läsnä: 109 insinööri Läsnä: 109 arkkitehti Läsnä: 106 liikenneinsinööri Läsnä: 106

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 Turunen, Juha Pekka vuorovaikutussuunnittelija Läsnä: 106 Verkamo, Harri liikenneinsinööri Läsnä: 109 Baarman Katariina, Läsnä: 108 Jääskä, Jussi Läsnä: 108 Leinonen, Minna suunnitteluavustaja Läsnä: 108 Palomäki, Heikki Läsnä: 108 Piimies, Kari Läsnä: 108 Tallqvist, Barbara Läsnä: 108 Tikkanen, Jari liikenneinsinööri Läsnä: 107

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 Asia 103 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 104 Vp/2 Ilmoitusasiat 105 Hp/1 Poikkeamis ja suunnittelutarveasioiden päätösvallan antaminen kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikölle (a asia) 106 Akp/1 Itä Pakilan siirtolapuutarha alueita ja ympäristöä koskeva asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) (a asia) 107 Lsp/1 Helsingin pysäköintipolitiikka (a asia) 108 Lsp/2 Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos (a asia) 109 Lsp/3 Veturitien liikennesuunnitelma (a asia) 110 Akp/2 Sörnäistenniemen korttelin 10587 tonttien 1 3 ja 10 asemakaavan muutosehdotus (nro 12189) (b asia) 111 Akp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Lassilan Hopeapolun ympäristön asemakaavan muutosehdotuksesta tehdystä muistutuksesta ja annetuista lausunnoista (nro 12168) (b asia) 112 Akp/4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Kuninkaantammen alueella (Kaarela, Kuninkaantammi) (nro 12194) (b asia) 113 Akp/5 Poikkeamishakemus (Kaivopuisto, Kalliolinnantie 4) (b asia) 114 Akp/6 Poikkeamishakemus (Oulunkylä, Maunula, Suopellonkaari 20) (b asia) 115 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (131) Vp/1 103 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Andersson (varalla Packalen) ja Välimäki (varalla Loven) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 2 (131) Vp/2 104 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnitteluja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 92 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ullanlinnan tontin 133/5 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen piirustuksen 12117/22.5.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Tehtaankatu 1d, Vuorimiehenkatu 8b). (HEL 2012 007184) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 93 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylän, Vartioharjun tontin 45475/1 asemakaavan muutoksen piirustuksen 12139/11.9.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Vartioharjun hoivakoti). (HEL 2011 007117) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 18.2.2013 209 Kaupunginhallitus asetti toimikaudeksi 2013 2014 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. valmistella asemakaavojen nimikysymyksiä ja antaa lausuntoja nimiasioissa. Toimikuntaan kuuluvat suostumuksensa mukaisesti seuraavat henkilöt: puheenjohtaja 1 asemakaava arkkitehti, arkkitehti Annukka Lindroos varapuheenjohtaja 2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäsenet 3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian maisteri Helinä Uusitalo, suomen kieli ja nimistönhuolto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 3 (131) Vp/2 5 filosofie magister Kristian Slotte, svenska språket och namnforskning 6 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 dosentti, filosofian tohtori Mikko Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta 9 kaupungingeodeetti, diplomi insinööri Heikki Laaksonen, karttatuotanto ja paikkatieto ja henkilökohtaiset varajäsenet: 1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu 2 yleiskaavasuunnittelija, kauppatieteiden maisteri Jussi Mäkinen, paikkatieto ja yleissuunnittelu 3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus 5 forskare, filosofie doktor Leila Mattfolk, svenska språket och namnvård 6 toimittaja, filosofian maisteri Joonas Laitinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 protokolla asiantuntija, filosofian maisteri Anton Eskola, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti Niina Mäkeläinen, media ja suomalainen yhteiskunta 9 atk päällikkö, diplomi insinööri Anu Soukki, karttatuotanto ja paikkatietosihteeri nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä varalla suunnittelija, filosofian maisteri Reetta Keisanen ja suunnittelija, filosofian maisteri Hanna Ikonen, molemmat kaupunkisuunnitteluvirastosta. (HEL 2013 001302) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 4.3.2013 256

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 4 (131) Vp/2 A Kaupunginhallitus on tarkistanut 8.6.2009 (744 ) tekemäänsä Kalasataman Verkkosaaren kelluvia asuntoja koskevaa varauspäätöstä seuraavasti: JMV Research Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/1 2 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Hanke toteutetaan yhteistyössä AS Ehitusfirma Rand & Tuulbergin, Osaühing Pakri Invest Halduksen, MEC Insenerilahendused OÜ:n ja Resultat Resurs Veideman Ab:n kanssa. Mainittujen yhteistyötahojen mahdolliset muutokset edellyttävät kaupungin hyväksynnän. 2 Varauksensaajan ja mainittujen yhteistyötahojen aikaisempi varaus oheisliitteestä 2 ilmenevään entiseen varausalueeseen B päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen muilta osin. Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta varauksensaajaa ja mainittuja yhteistyötahoja kuulematta päättää muilta osin entisten varausalueiden B ja A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 3 Tontti 10619/2 on rakennettava ennen tonttia 10619/1. Tontin 10619/2 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen mahdollistamassa aikataulussa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen rakentamaan tontille 10619/2 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki hakemuksesta myönnä perustellusta syystä jatkoaikaa. Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/1 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/2 osalta tontin nro 1 uuden varauksensaajan kanssa. 4 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan kevyen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 5 (131) Vp/2 liikenteen avattavien siltojen, laitureiden ym. mahdollisten yhteisten alueiden, tilojen, rakenteiden, laitteiden ja kunnallistekniikan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 5 Alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Varauksensaaja on velvollinen järjestämään varauksen kohteeseen rakennettavien rakennusten ja toimintojen jätehuollon (tämänhetkisten tietojen mukaan sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki) Kalasatamaan toteutettavalla alueellisella jätteen putkikeräysjärjestelmällä. Varauksensaaja on velvollinen ryhtymään Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n (jäljempänä yhtiö) osakkaaksi kaupungin ja yhtiön toimesta myöhemmin vahvistettavien periaatteiden sekä ehtojen mukaisesti. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, ellei kaupunki muuta päätä. Varauksensaaja on myös velvollinen tekemään jäteyhtiön kanssa tarvittavat suunnittelu, toteutus, merkintä ja käyttösopimukset tai muut mahdolliset sopimukset. Sopimusten ehdoista, merkintä tai muista mahdollisista maksuista, järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta perittävistä maksuista sekä muista vastaavista päättää yhtiö kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Varauksensaaja on velvollinen tekemään edellä mainitut sopimukset sekä suorittamaan merkintä ym. mahdolliset maksut yhtiön ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Ellei Kalasataman jätteen putkikeräys Oy toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen allekirjoittamaan putkikeräysjärjestelmän toteuttamista koskevan suunnittelu ja toteutussopimuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Yhtiö toteuttaa jäteaseman ja järjestelmän edellyttämän runkoverkon katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sekä hankkii järjestelmän keskusyksiköt ja muut vastaavat. Lisäksi yhtiö toteuttaa putkikeräysjärjestelmän kiinteistökohtaiset järjestelmän osat (kuten kiinteistöputki ja syöttöasemat) varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteille. Helsingin kaupungilla ja tämän määräämällä on oikeus määrätä korttelia nro 10619 palvelevien jätteidenkeräyspisteiden tarkoituksenmukaisesta määrästä ja sijoittelusta. Varauksensaaja on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 6 (131) Vp/2 velvollinen korvauksetta sallimaan alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamisen ja käytön edellyttämien putkien, johtojen, keräyspisteiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen, uudistamisen tai kehittämisen varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Edelleen varauksensaaja on velvollinen korvauksetta sallimaan perinteisten jäteastioiden väliaikaisen sijoittamisen ja käytön varauksen kohteessa tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Siltä osin kuin jätehuoltoa ei voida järjestää po. järjestelmällä (kuten lasi, metalli, vanhat huonekalut, iso kartonki tai muut järjestelmään soveltumattomat jätteet), jätehuolto järjestetään 6. kohdassa mainitulla tavalla (korttelikohtainen kierrätyshuone). Mikäli putkikeräysjärjestelmä ei ole valmistunut rakennusten käyttöönottoon mennessä, varauksensaaja on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan varauksen kohteen jätehuollosta väliaikaisesti perinteisin jätehuollon menetelmin (6. kohdassa mainittu väliaikainen jätekatos). Helsingin kaupunki ja jäteyhtiö eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. Mikäli varauksen kohteen vuokra tai omistusoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään kolmannelle, varauksensaaja on velvollinen tällöin samalla siirtämään jäteyhtiön asiaa koskevat sopimukset ja osakkeet luovutuksensaajalle. 6 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan väliaikaisten jätekatosten, korttelikohtaisen kierrätyshuoneen, jätteen putkikeräysjärjestelmään kuuluvan syöttöaseman ja pisteiden sekä teknisen tilan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 7 Vuokra alueen merenpohjan sedimentit ovat haitta ainepitoisuuksien vuoksi meriläjityskelvottomia vähintään 4 metrin paksuudelta. Rakentamisen vuoksi ruopattava meriläjityskelvoton sedimentti on nostettava maalle, käsiteltävä kuljetuskelpoiseksi ja kuljetettava soveltuvaan loppusijoituspaikkaan toimintaa sääteleviä lupia noudattaen. Kaupunki on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan varauksen kohteeseen (varattavalle tontille) ruoppauksen tasoon N43 3,61 saakka. Vuokralainen vastaa mainitun tason ylittävältä osin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 7 (131) Vp/2 B rakentamisen edellyttämästä ruoppauksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 Tontit 10619/1 4 ovat tarvittaessa velvolliset kustannuksellaan huolehtimaan myös kelluvien asuntojen käytön edellyttämistä ylläpitoruoppauksista. 9 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston kaupungin asuntotonttien rakennuttajille laatimaa toimintaohjetta (11.6.2012 Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut ). 10 Varausalueelle toteutettavien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Rakennusten tulee täyttää A energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä. Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. 11 Varauksensaaja on velvollinen pyytämään ennen rakennusluvan hakemista Kalasataman alueryhmältä lausunnon hankkeen suunnitelmista. Alueryhmän lausunto tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Lisäksi suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ennen rakennusluvan hakemista. 12 Muutoin noudatetaan kaupunginhallituksen päätöksen 8.6.2009 (744 ) mukaisia entisiä ehtoja.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 8 (131) Vp/2 C Sito Rakennuttajat Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/3 4 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajan ja Marina Housing Oy:n aikaisempi varaus liitteestä 1 ilmenevään entiseen varausalueeseen A päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen. Selvyyden vuoksi todetaan, että Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta päättää varauksensaajaa tai Marina Housing Oy:tä kuulematta entisen varausalueen A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 2 Tontti 10619/3 on toteutettava ennen tonttia 10619/4. Tontin 10619/3 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen sen salliessa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen toteuttamaan tontille 10619/3 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki myönnä hakemuksesta perustellusta syystä jatkoaikaa. Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/4 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/3 osalta tontin nro 4 uuden varauksensaajan kanssa. 4 12 Kuten ehdotuksessa A 4 12. Samalla kaupunginhallitus päätti, että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle. (HEL 2011 002021) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 281

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 9 (131) Vp/2 Kaupunginhallitus on pidentänyt Haagan, Etelä Haagan korttelien 29061 29063, 29065 29067, 29069 sekä tonttien 29068/5 ja 6, tonttien 29071/1 ja 3, tontin 29072/1 ja tonttien 29073/2, 5 8 ja 11 rakennuskieltoa maankäyttö ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla kahdella vuodella 25.4.2015 saakka. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2013 000973) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 284 Kaupunginhallitus on määrännyt Malmin, Malmin lentokentän ja Suurmetsän, Tattarisuon piirustuksesta 21282 ilmenevät alueet rakennuskieltoon maankäyttö ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi 23.4.2018 asti. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2012 017212) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 26 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 8.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 24.10.2012 hyväksymästä Punavuoren tonttien 112/8 ja 14 ja Ullanlinnan tontin 104/15, tontin 109/7, tontin 126/19 ja tontin 129/9 asemakaavan muutoksesta 12085 (piirustukset A E) (Kasarmikatu 20, Jääkärinkatu 6b, Tehtaankatu 19, Laivanvarustajankatu 9, Merimiehenkatu 10 ja Merimiehenkatu 14), jolloin kaava on tullut voimaan. Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että Helsingin hallinto oikeus on 19.12.2012 jättänyt kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. (Hel 2011 003513) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 27 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Kluuvin tontin 2005/8 sekä katualueen, tason 15.0 yläpuolisten alueiden asemakaavan muutoksesta 12027 (Suomen Kansallisteatteri), jolloin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 10 (131) Vp/2 kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 001209) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 28 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Suutarilan, Siltamäen tontin 40045/13 ja tontin 40046/1 asemakaavan muutoksesta 12108 (Pohjantähdentie 59 ja Sarastustie 3), jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 004819) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344 marja.laulumaa(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnitteluja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 92 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ullanlinnan tontin 133/5 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen piirustuksen 12117/22.5.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Tehtaankatu 1d, Vuorimiehenkatu 8b). (HEL 2012 007184) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 93 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylän, Vartioharjun tontin 45475/1 asemakaavan muutoksen piirustuksen 12139/11.9.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Vartioharjun hoivakoti). (HEL 2011 007117) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 18.2.2013 209 Kaupunginhallitus asetti toimikaudeksi 2013 2014 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. valmistella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 11 (131) Vp/2 asemakaavojen nimikysymyksiä ja antaa lausuntoja nimiasioissa. Toimikuntaan kuuluvat suostumuksensa mukaisesti seuraavat henkilöt: puheenjohtaja 1 asemakaava arkkitehti, arkkitehti Annukka Lindroos varapuheenjohtaja 2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäsenet 3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian maisteri Helinä Uusitalo, suomen kieli ja nimistönhuolto 5 filosofie magister Kristian Slotte, svenska språket och namnforskning 6 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 dosentti, filosofian tohtori Mikko Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta 9 kaupungingeodeetti, diplomi insinööri Heikki Laaksonen, karttatuotanto ja paikkatieto ja henkilökohtaiset varajäsenet: 1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu 2 yleiskaavasuunnittelija, kauppatieteiden maisteri Jussi Mäkinen, paikkatieto ja yleissuunnittelu 3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus 5 forskare, filosofie doktor Leila Mattfolk, svenska språket och namnvård

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 12 (131) Vp/2 6 toimittaja, filosofian maisteri Joonas Laitinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 protokolla asiantuntija, filosofian maisteri Anton Eskola, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti Niina Mäkeläinen, media ja suomalainen yhteiskunta 9 atk päällikkö, diplomi insinööri Anu Soukki, karttatuotanto ja paikkatietosihteeri nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä varalla suunnittelija, filosofian maisteri Reetta Keisanen ja suunnittelija, filosofian maisteri Hanna Ikonen, molemmat kaupunkisuunnitteluvirastosta. (HEL 2013 001302) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 4.3.2013 256 A Kaupunginhallitus on tarkistanut 8.6.2009 (744 ) tekemäänsä Kalasataman Verkkosaaren kelluvia asuntoja koskevaa varauspäätöstä seuraavasti: JMV Research Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/1 2 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Hanke toteutetaan yhteistyössä AS Ehitusfirma Rand & Tuulbergin, Osaühing Pakri Invest Halduksen, MEC Insenerilahendused OÜ:n ja Resultat Resurs Veideman Ab:n kanssa. Mainittujen yhteistyötahojen mahdolliset muutokset edellyttävät kaupungin hyväksynnän. 2 Varauksensaajan ja mainittujen yhteistyötahojen aikaisempi varaus oheisliitteestä 2 ilmenevään entiseen varausalueeseen B päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen muilta osin. Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta varauksensaajaa ja mainittuja yhteistyötahoja kuulematta päättää muilta osin entisten varausalueiden B ja A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 3 Tontti 10619/2 on rakennettava ennen tonttia 10619/1.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 13 (131) Vp/2 Tontin 10619/2 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen mahdollistamassa aikataulussa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen rakentamaan tontille 10619/2 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki hakemuksesta myönnä perustellusta syystä jatkoaikaa. Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/1 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/2 osalta tontin nro 1 uuden varauksensaajan kanssa. 4 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan kevyen liikenteen avattavien siltojen, laitureiden ym. mahdollisten yhteisten alueiden, tilojen, rakenteiden, laitteiden ja kunnallistekniikan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 5 Alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Varauksensaaja on velvollinen järjestämään varauksen kohteeseen rakennettavien rakennusten ja toimintojen jätehuollon (tämänhetkisten tietojen mukaan sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki) Kalasatamaan toteutettavalla alueellisella jätteen putkikeräysjärjestelmällä. Varauksensaaja on velvollinen ryhtymään Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n (jäljempänä yhtiö) osakkaaksi kaupungin ja yhtiön toimesta myöhemmin vahvistettavien periaatteiden sekä ehtojen mukaisesti. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, ellei kaupunki muuta päätä. Varauksensaaja on myös velvollinen tekemään jäteyhtiön kanssa tarvittavat suunnittelu, toteutus, merkintä ja käyttösopimukset tai muut mahdolliset sopimukset. Sopimusten ehdoista, merkintä tai muista mahdollisista maksuista, järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta perittävistä maksuista sekä muista vastaavista päättää yhtiö kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Varauksensaaja on velvollinen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 14 (131) Vp/2 tekemään edellä mainitut sopimukset sekä suorittamaan merkintä ym. mahdolliset maksut yhtiön ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Ellei Kalasataman jätteen putkikeräys Oy toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen allekirjoittamaan putkikeräysjärjestelmän toteuttamista koskevan suunnittelu ja toteutussopimuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Yhtiö toteuttaa jäteaseman ja järjestelmän edellyttämän runkoverkon katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sekä hankkii järjestelmän keskusyksiköt ja muut vastaavat. Lisäksi yhtiö toteuttaa putkikeräysjärjestelmän kiinteistökohtaiset järjestelmän osat (kuten kiinteistöputki ja syöttöasemat) varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteille. Helsingin kaupungilla ja tämän määräämällä on oikeus määrätä korttelia nro 10619 palvelevien jätteidenkeräyspisteiden tarkoituksenmukaisesta määrästä ja sijoittelusta. Varauksensaaja on velvollinen korvauksetta sallimaan alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamisen ja käytön edellyttämien putkien, johtojen, keräyspisteiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen, uudistamisen tai kehittämisen varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Edelleen varauksensaaja on velvollinen korvauksetta sallimaan perinteisten jäteastioiden väliaikaisen sijoittamisen ja käytön varauksen kohteessa tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Siltä osin kuin jätehuoltoa ei voida järjestää po. järjestelmällä (kuten lasi, metalli, vanhat huonekalut, iso kartonki tai muut järjestelmään soveltumattomat jätteet), jätehuolto järjestetään 6. kohdassa mainitulla tavalla (korttelikohtainen kierrätyshuone). Mikäli putkikeräysjärjestelmä ei ole valmistunut rakennusten käyttöönottoon mennessä, varauksensaaja on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan varauksen kohteen jätehuollosta väliaikaisesti perinteisin jätehuollon menetelmin (6. kohdassa mainittu väliaikainen jätekatos). Helsingin kaupunki ja jäteyhtiö eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. Mikäli varauksen kohteen vuokra tai omistusoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään kolmannelle, varauksensaaja on velvollinen tällöin samalla siirtämään jäteyhtiön asiaa koskevat sopimukset ja osakkeet luovutuksensaajalle. 6 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan väliaikaisten jätekatosten, korttelikohtaisen kierrätyshuoneen, jätteen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 15 (131) Vp/2 putkikeräysjärjestelmään kuuluvan syöttöaseman ja pisteiden sekä teknisen tilan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 7 Vuokra alueen merenpohjan sedimentit ovat haitta ainepitoisuuksien vuoksi meriläjityskelvottomia vähintään 4 metrin paksuudelta. Rakentamisen vuoksi ruopattava meriläjityskelvoton sedimentti on nostettava maalle, käsiteltävä kuljetuskelpoiseksi ja kuljetettava soveltuvaan loppusijoituspaikkaan toimintaa sääteleviä lupia noudattaen. Kaupunki on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan varauksen kohteeseen (varattavalle tontille) ruoppauksen tasoon N43 3,61 saakka. Vuokralainen vastaa mainitun tason ylittävältä osin rakentamisen edellyttämästä ruoppauksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 Tontit 10619/1 4 ovat tarvittaessa velvolliset kustannuksellaan huolehtimaan myös kelluvien asuntojen käytön edellyttämistä ylläpitoruoppauksista. 9 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston kaupungin asuntotonttien rakennuttajille laatimaa toimintaohjetta (11.6.2012 Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut ). 10 Varausalueelle toteutettavien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Rakennusten tulee täyttää A energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä. Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 16 (131) Vp/2 B energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. 11 Varauksensaaja on velvollinen pyytämään ennen rakennusluvan hakemista Kalasataman alueryhmältä lausunnon hankkeen suunnitelmista. Alueryhmän lausunto tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Lisäksi suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ennen rakennusluvan hakemista. 12 Muutoin noudatetaan kaupunginhallituksen päätöksen 8.6.2009 (744 ) mukaisia entisiä ehtoja. Sito Rakennuttajat Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/3 4 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajan ja Marina Housing Oy:n aikaisempi varaus liitteestä 1 ilmenevään entiseen varausalueeseen A päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen. Selvyyden vuoksi todetaan, että Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta päättää varauksensaajaa tai Marina Housing Oy:tä kuulematta entisen varausalueen A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 2 Tontti 10619/3 on toteutettava ennen tonttia 10619/4. Tontin 10619/3 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen sen salliessa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen toteuttamaan tontille 10619/3 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki myönnä hakemuksesta perustellusta syystä jatkoaikaa.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 17 (131) Vp/2 C Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/4 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/3 osalta tontin nro 4 uuden varauksensaajan kanssa. 4 12 Kuten ehdotuksessa A 4 12. Samalla kaupunginhallitus päätti, että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle. (HEL 2011 002021) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 281 Kaupunginhallitus on pidentänyt Haagan, Etelä Haagan korttelien 29061 29063, 29065 29067, 29069 sekä tonttien 29068/5 ja 6, tonttien 29071/1 ja 3, tontin 29072/1 ja tonttien 29073/2, 5 8 ja 11 rakennuskieltoa maankäyttö ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla kahdella vuodella 25.4.2015 saakka. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2013 000973) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 284 Kaupunginhallitus on määrännyt Malmin, Malmin lentokentän ja Suurmetsän, Tattarisuon piirustuksesta 21282 ilmenevät alueet rakennuskieltoon maankäyttö ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi 23.4.2018 asti. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2012 017212) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 26 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 8.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 24.10.2012 hyväksymästä Punavuoren tonttien 112/8 ja 14 ja Ullanlinnan tontin 104/15, tontin 109/7, tontin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 18 (131) Vp/2 126/19 ja tontin 129/9 asemakaavan muutoksesta 12085 (piirustukset A E) (Kasarmikatu 20, Jääkärinkatu 6b, Tehtaankatu 19, Laivanvarustajankatu 9, Merimiehenkatu 10 ja Merimiehenkatu 14), jolloin kaava on tullut voimaan. Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että Helsingin hallinto oikeus on 19.12.2012 jättänyt kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. (Hel 2011 003513) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 27 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Kluuvin tontin 2005/8 sekä katualueen, tason 15.0 yläpuolisten alueiden asemakaavan muutoksesta 12027 (Suomen Kansallisteatteri), jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 001209) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 28 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Suutarilan, Siltamäen tontin 40045/13 ja tontin 40046/1 asemakaavan muutoksesta 12108 (Pohjantähdentie 59 ja Sarastustie 3), jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 004819) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344 marja.laulumaa(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Kartta määräala A 2 Kartta määräala B

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 19 (131) Hp/1 105 Poikkeamis- ja suunnittelutarveasioiden päätösvallan antaminen kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikölle (a-asia) HEL 2013 004769 T 00 01 00 Päätös Käsittely päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Palautusehdotus: Risto Rautava: Asia palautetaan uudelleen valmisteluun delegoinnin rajojen tarkistamiseksi. Päätös tehtiin yksimielisesti ilman äänestystä Kannattajat: Osmo Soininvaara Esittelijä Lisätiedot hallintopäällikkö Outi Karsimus Annukka Lindroos, asemakaava arkkitehti, puhelin: 310 37372 annukka.lindroos(a)hel.fi Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, puhelin: 310 37340 olavi.veltheim(a)hel.fi Riitta Venesmaa, lakimies, puhelin: 310 37451 riitta.venesmaa(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, että sen toimivallassa olevista maankäyttö ja rakennuslain 171 :n mukaisista poikkeuksista päättää kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa tuomaan selvityksen lautakunnalle 28.2.2014 mennessä virastopäällikön vuoden 2013 aikana tekemistä poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 20 (131) Hp/1 Esittelijä Vielä kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee todeta, että jos poikkeamiseen liittyy maankäyttösopimus, poikkeamispäätöksen tekee kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 tekemällä johtosääntömuutoksella siirtänyt kaupunginhallituksella ollutta poikkeamisasioiden päätösvaltaa 1.1.2013 alkaen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Päätöksen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta päättää niistä maankäyttö ja rakennuslain mukaisista kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista, joita ei ole määrätty rakennuslautakunnan tehtäväksi, sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää asiasta (johtosääntö 6, kohta 19a). Lisäksi johtosääntöä muutettiin niin, että lautakunta voi hyväksyä perusteet, joilla viranhaltija päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella (johtosääntö 6, kohta 19). Jos poikkeamis tai suunnittelutarveratkaisuun liittyy maankäyttösopimus asiasta päättää kaupunginhallitus. Poikkeamistoimivaltaa siirrettiin 1.1.2011 edellisen kerran kaupunkisuunnittelulautakunnalle. 1.1.2013 voimaan tulleessa delegointipäätöksessä on kyse sellaisesta poikkeamistoimivallasta, joka maankäyttö ja rakennuslain 171 :n mukaan kuuluu elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle ja joka on Lailla kevennettyjen rakentamis ja kaavamääräysten kokeilusta (21.12.2010/1257) siirretty neljälle kokeilukunnalle. Kokeilussa poikkeaminen koskee keskeisesti rakennusoikeutta ja tontinmittausta. Kokeilukuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku. Laki on voimassa 1.1.2014 saakka. Ympäristöministeriö arvioi lain soveltamisesta saadun palautteen perusteella jatketaanko kokeilua/siirretäänkö toimivalta kunnille pysyvästi. Kokeilun aikana Ely keskus päättää ainoastaan maankäyttö ja rakennuslain 171 :n 2 momentin 1 kohdan mukaisista hakemuksista, jotka koskevat uuden rakennuksen rakentamisesta kaavoittamattomalle ranta alueelle sekä 4 momentin mukaisesta alueellisesta poikkeamisesta. Kokeilulain tavoitteena on ollut kokemusten hankkiminen siitä, miten rakentamis ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Päätösvallan delegoiminen poikkeamisasioissa voi nopeuttaa ja luoda edellytyksiä joustavalle hakemusten käsittelylle. Tämä tukee kokeilulain tavoitteita.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 21 (131) Hp/1 Poikkeamisessa on kyse siitä, että tietyillä maankäyttö ja rakennuslain 172 :än kirjatuilla reunaehdoilla rakentamisessa voidaan poiketa asemakaavamääräyksistä tai muista maankäyttö ja rakennuslain perusteella annetuista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista. Poikkeamiseen on aina oltava erityinen syy. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista. Jos aiottu rakentaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muuten aiheuttaa merkittäviä ympäristö tai muita vaikutuksia ei voida edetä poikkeamismenettelyllä. Merkittävä rakentaminen edellyttää siis aina asemakaavan tekemistä. käsitteli vuosina 2011 2012 noin 20 poikkeamishakemusta/vuosi. Vastaavat luvut kaupunginhallituksessa olivat myös noin 20 hakemusta/vuosi, joka määrä nyt on tulossa kaupunkisuunnittelutoimen päätettäväksi. Uudenmaan Ely keskukseen on mennyt kokeilulain aikana 4 kaavoittamatonta rantarakentamista koskevaa hakemusta päätettäväksi. Poikkeamisissa on lautakunnan päätöksissä ollut kyse mm. kaavan käyttötarkoituksesta, rakennuskiellosta, autopaikkamääräyksestä, tilapäisen rakennusten paikallaan pysyttämisestä, rakennusalasta, keskipinta alasta. Kaupunginhallituksessa päätetyissä poikkeamisissa on ollut pääsääntöisesti kyse rakennusoikeuden ylityksestä yhdistettynä mahdollisesti käyttötarkoituksen muutokseen. Rakennusoikeuden ylitykset ovat pääasiassa olleet melko vähäisiä. Helsingin kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Asemakaavoittamatonta aluetta on vähän, eikä ko. alueita koskevia hakemuksia juurikaan tule. esitti 24.1.2012 kaupunginhallitukselle, että pientalotonttien rakennusoikeuden lisäämisessä enintään et=0,05 vastaava määrä (enintään lukuun et=0,30) käytetään ensi sijassa poikkeamispäätöksiä asemakaavan muutosten asemesta tapauksissa, joissa poikkeamiselle on edellytykset. Poikkeamispäätösvallan siirryttyä kaupunginhallitukselta lautakunnalle (tai virkamiehelle) kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on edetä em. tonttitehokkuuden nostoa koskevissa hakemuksissa poikkeamismenettelyllä. Tänä vuonna näitä hakemuksia tulee päätettäväksi arviolta 30. Päätöksenteko viranhaltijalle Muissa kokeilulain piiriin kuuluvissa kunnissa poikkeamisasiat ratkaisee pääsääntöisesti viranhaltija. Espoossa poikkeukset myöntää

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 22 (131) Hp/1 kaupunkisuunnittelupäällikkö ja joissakin asioissa rakennusvalvontapäällikkö. (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtosääntö 1.5.2012) Turussa poikkeamishakemukset ratkaisee kaupunkisuunnittelun tulosalueen johtaja. Hän voi myös päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Tulosalueen johtaja voi niin harkitessaan saattaa asian lautakunnan ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää. (Turun ympäristötoimialan johtosääntö 1.1.2013) Vantaalla toimivalta on jaettu viranhaltijan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kesken. Lautakunta on 4.4.2011 delegoinut aluearkkitehdeille maankäyttö ja rakennuslain 171 tarkoitettujen poikkeusten ratkaisuvallan, ellei kysymyksessä ole hyväksytystä yleiskaavasta, kaupunkisuunnittelulautakunnan tai kaupunginhallituksen hyväksymästä kaavaehdotuksesta tai luonnoksesta tai voimassaolevasta asemakaavasta oleellisesti poikkeavasta rakentamisesta. Esittelijän mielestä olisi perusteltua että myös Helsingissä poikkeamisasioissa siirryttäisiin viranhaltijapäätöksiin. Viranhaltija olisi virastopäällikkö. Lautakunnalle esitetään, että virasto velvoitettaisiin tuomaan lautakunnalle ensi vuoden alussa selvitys viranhaltijan vuoden aikana tekemistä poikkeamis ja suunnittelutarvepäätöksistä. Lautakunta voi tuolloin arvioida onko tarpeen harkita toimivallan siirron perusteita uudelleen. Lautakuntakäsittely vuoden kuluttua on aiheellista siitäkin syystä, että kokeilulain jatkaminen ja sisältö on tiedossa. Lautakunnalla ei ole kuntalain mukaan otto oikeutta viranhaltijan tekemiin poikkeamispäätöksiin. Poikkeaminen on luonteeltaan lupaasia eikä otto oikeus koske MRL:n mukaisia lupa, ilmoitus, valvonta tai toimitusmenettelyä koskevia asioita. Mutta viranhaltijan tekemästä poikkeamispäätöksestä voi MRL:n 187 :n mukaan tehdä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee lautakunta. Esittelijä Lisätiedot hallintopäällikkö Outi Karsimus Annukka Lindroos, asemakaava arkkitehti, puhelin: 310 37372 annukka.lindroos(a)hel.fi Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, puhelin: 310 37340 olavi.veltheim(a)hel.fi Riitta Venesmaa, lakimies, puhelin: 310 37451 riitta.venesmaa(a)hel.fi Liitteet 1 Maankäyttö ja rakennuslain 171 ja 172

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 23 (131) Hp/1 Oheismateriaali Tiedoksi 2 Laki kevennettyjen rakentamis ja kaavamääräysten kokeilusta 1 Kaupunginvaltuuston päätös 12.12.2012 431 Kaupunginhallitus Rakennusvalvontavirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 24 (131) Akp/1 106 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) (a-asia) Pöydälle HEL 2011 005025 T 10 03 03 Ksv 0586_1, Pakilan rantatie, Pakilan siirtolapuutarha, Klaukkalantie, Klaukkalanpuisto, karttaruudut H6/H7 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279 paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285 tuomas.eskola(a)hel.fi Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: 310 37297 tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee lähettää 9.4.2013 päivätyn 34. kaupunginosan (Pakila, Itä Pakila) siirtolapuutarha aluetta koskevan asemakaavaehdotuksen sekä 34. kaupunginosan (Pakila, Itä Pakila) puisto, lähivirkistys, uimaranta, siirtolapuutarha, ryhmäpuutarha, opetus ja virkistystarkoituksiin käytettävä kasvitarha aluetta sekä erityis, vesi ja katualueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Tuomarinkartano) puistoa ja lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä, sekä kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 25 (131) Akp/1 Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella suojellaan olemassa olevat Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Samalla osoitetaan yhteensä 124 uutta siirtolapuutarhamökkipalstaa alueiden reunoille, rakentamattomille alueen osille ja käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha alueelle sekä noin 185 uutta autopaikkaa alueiden reunoille. Asemakaavaehdotus mahdollistaa myös siirtolapuutarhojen yhteistilojen laajennukset. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pinta ala on 41, 87 ha. Siirtolapuutarha alueiden pinta ala kasvaa nykyisestä 3,53 ha. Kokonaiskerrosala on 12 140 k m2. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Itä Pakilassa Kehä I:n pohjoispuolella Tuomarinkartanon, Klaukkalantien, Kehä I:n ja Vantaanjoen rajaamalla alueella Pakilan rantatien molemmin puolin. Lähtökohdat Kaavoitustilanne Kaupunginvaltuusto kehotti 4.6.2008 kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että Helsinkiin kaavoitetaan lisää siirtolapuutarha ja kesämajaalueita. Kaupunginhallitus päätti 15.6.2009 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ottamaan huomioon Pakilan siirtolapuutarhan laajentamismahdollisuuden käynnistymässä olevassa kaavoituksessa ja tutkimaan samassa kaavaprosessissa Ärtin koulukasvitarha alueen muuttamista siirtolapuutarhaksi. Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry. on 26.8.2008 esittänyt asemakaavan muutoshakemuksella, että puistoalue Klaukkalantien päässä muutettaisiin pysäköintiin soveltuvaksi. Esitystään yhdistys perustelee sillä, että Pakilan siirtolapuutarhan viljelijät ovat kymmenien vuosien ajan käyttäneet ko. metsän reunassa olevaa aluetta parkkipaikkana. Pakilan siirtolapuutarha on Suomen suurin, sillä siellä on 320 mökkiä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 26 (131) Akp/1 Suojelukohteet Helsingin yleiskaava 2002:ssa Pakilan siirtolapuutarhan ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhan alueet ja Vanha riihipelto on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi virkistysalueiksi. Lisäksi koko tarkastelualue on merkitty kuuluvaksi Helsinki puistona kehitettävään virkistysalueeseen. Siirtolapuutarha alueilla voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1960 ja 1978 ja niiden merkinnät ovat osittain vanhentuneet. Pakilan siirtolapuutarha alue on merkitty siirtolapuutarha alueeksi pelkästään ympärysviivan avulla ilman muita merkintöjä. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha alue on ryhmäpuutarha aluetta (Mr). Alueelle saa rakentaa korkeintaan 20 m2 suuruisia puutarhamajoja, joissa tämän kerrosalan lisäksi saa olla kuisti ja varastotiloja korkeintaan 20 m2. Ryhmäpuutarha alueen keskelle saa rakentaa alueen toimintoja palvelevia huolto ja vapaa ajantiloja 300 k m2. Entinen Ärtin koulukasvitarhan alue on merkitty opetus ja virkistystarkoituksiin käytettäväksi kasvitarha alueeksi (Mk), jonka pohjoisosaan on osoitettu rakennusala yksikerroksista 200 m2 rakennusta varten, mutta ei muuta rakennusoikeutta. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha alueen itä, etelä ja länsipuolella on Klaukkalanpuiston puistoalue. Vantaanjoen ranta alueet ovat asemakaavojen mukaan uimaranta aluetta ja istutettavaa puistoaluetta. Uimaranta alueella on rakennusala yksikerroksista 70 m2 rakennusta varten. Kaava alueen luoteiskulmassa sijaitseva Lystikukkula kuuluu Tuomarinkylän kartanon alueeseen ja on vuonna 1979 vahvistuneen asemakaavan mukaan lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on pienehkö kaavoittamaton alue (noin 0,36 ha). Alue kuuluu Vantaanjokilaakson suojeltavaan kulttuurimaisemaan. Vantaanjoen Natura 2000 alue (F 10100104). Ympäristöministeriö on päättänyt 1.3.2012 liittää vuollejokisimpukan kannalta tärkeän Vantaanjoen Natura 2000 verkostoon. Tuomarinkylä kartano peltoalueineen on suojeltu sekä yleiskaavalla että usealla asemakaavan muutoksella. Lisäksi se on vuonna 2009

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 27 (131) Akp/1 Alueen yleiskuvaus määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY). Lystikukkulan virkistysalueella on ulkoilutie, joka on samalla muinaismuistolailla rauhoitettu ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie. Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ovat yhtenäisiä siirtolapuutarha alueita. Pakilan siirtolapuutarhaan kuuluu 320 siirtolapuutarhapalstaa mökkeineen. Alueen mökkien ja palstojen rakentaminen alkoi vuonna 1946. Kerhotalo valmistui vuonna 1972 alueen keskellä olevan ns. Kielomäen itäreunalle. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha on 1970 luvulla rakentunut siirtolapuutarha, johon kuuluu 113 palstaa mökkeineen sekä vuonna 1965 valmistuneet kerho ja huoltorakennus. Ryhmäpuutarhan keskellä on käytöstä poistunut Ärtin koulukasvitarha. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Vantaanjoen rantavyöhyke, jossa sijaitsevat Pakilan siirtolapuutarhan saunarakennus, yleinen uimaranta, pallokenttä ja viljelyspalsta alue Pakilanrannan palstat sekä Tuomarinkylän kartanoalueeseen kuuluvien Vanhan riihipellon ja Lystikukkulan eteläosat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhat suojellaan merkinnällä (RP/s) eli siirtolapuutarha alue, jolla ympäristö säilytetään. Samalla osoitetaan 124 uutta alueen luonteeseen sopivaa siirtolapuutarhapalstaa ja mökkiä alueiden reunoille ja rakentamattomille alueen osille sekä käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha alueelle. Uudet palsta alueet merkitään siirtolapuutarhaalueiksi (RP), joille saa rakentaa nykyisenlaisia siirtolapuutarhamökkejä, joiden on oltava rakennusvalvonnan ko. siirtolapuutarha alueelle hyväksymien tyyppimökkien mukaisia. Palstoille saa rakentaa korkeintaan 20 k m2 suuruisia mökkejä, minkä lisäksi saa rakentaa pienehköjä kuisti ja varastotiloja yhteensä 13 m2 Pakilan siirtolapuutarhassa ja yhteensä 10 m2 Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhassa. Uutta siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2 480 k m2, kun olemassa olevaa on 8 660 k m2. Siirtolapuutarhojen kerho, sauna ja huoltorakennuksille osoitetaan rakennusalat ja rakennusoikeudet sekä niille laajennusmahdollisuudet. Pakilan rantapuistoon on osoitettu kolme rakennusalaa (h 1), joille saa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 28 (131) Akp/1 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus sijoittaa huoltorakennuksen, saunan tai kahvilan. Em. rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2 050 k m2. Pysäköintimahdollisuuksia lisätään alueiden arvo huomioon ottaen. Uusi pysäköintialue osoitetaan Pakilan siirtolapuutarha alueen luoteiskulman laajennukseen. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköintipaikat ja Ärtin alueen pohjoisreuna osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi siirtolapuutarhojen käyttöön. Viljelypalstat Pakilan siirtolapuutarhan itäpuolella osoitetaan nykytilanteen mukaisesti palstaviljelyalueeksi. Pakilan rantatien päähän viljelypalsta alueen kaakkoiskulmaan merkitään yleinen pysäköintialue viljelypalstojen, uimarannan ja urheilupaikan käyttöön. Tuomarinkylän ja Pakilan kaupunginosien välinen raja siirretään Pakilan siirtolapuutarha alueen pohjois ja luoteisrajalle. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa siirtolapuutarha alueiden säilyttämisen, luontevan täydentämisen ja pysäköintimahdollisuuksien parantamisen. Siirtolapuutarha alueiden aiheuttaman liikennemäärän alueen kaduilla arvioidaan lisääntyvän kesäaikana enimmillään noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Ajoradan kavennukset ja Pakilan rantatien korotus alentavat ajonopeuksia ja sen seurauksena Pakilan rantatien ja Klaukkalantien liikenneturvallisuus paranee, vaikka liikennemäärät lisääntyvät. Kaavan toteuttamisella ei ole suurta vaikutusta alueen luontoon ja maisemaan. Uusi raitti Pakilan siirtolapuutarhan luoteisreunassa palsta alueen ja tykkitien välissä vähentää hiukan reunapuustoa. Lehtipuuvaltaisen puuston on arvioitu kestävän harvennusta. Kaavan mukainen rakentaminen ei lisää Vantaanjoen kuormitusta eikä heikennä vuollejokisimpukan elinoloja eikä siten vaikuta Vantaanjoen Natura alueeseen. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä arviolta 450 000 euroa. Nimistötoimikunta päätti 6.3.2013 esittää alueelle seuraavia uusia nimiä: Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha Klasasparkens koloniträdgård, Lystikukkula Lustigkulla, Pakilanrannan palstat Baggbölestrandens lotter, Pakilan rantapuisto Baggböle strandpark.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 29 (131) Akp/1 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin ja Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry.:n aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.8.2010). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan valmistelun aikana on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalolla. Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhayhdistyksen kanssa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunginmuseon ja rakennusviraston kannanotot kohdistuivat mm. Pakilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella Lystikukkulalla sijaitsevan tykkitien käyttämiseen siirtolapuutarhatienä. Lisäksi rakennusvirasto katsoi, että pohjoiset suuret palstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa siten, että uutta käytävää ei tarvita alueen reunalle. Pakilan rantatien varteen suunnitellut uudet pysäköintialueet tulisi merkitä siten, ettei alueiden rakentamis ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa ole tulkinnanvaraisuuksia. Rakennusvalvontaviraston kannanotto koski mm. mökkien, leikkimökkien, kasvihuoneiden ja kuistien pinta aloja, joita pidettiin liian suurina sekä kompostoivien käymälöiden ja aurinkopanelien määräyksien sanamuotoja. Muilla hallintokunnilla ei ole ollut huomautettavaa. Viranomaisten kannanotot on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 71 mielipidettä, joista 30 koski osallistumis ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (71 kpl) ovat liitteenä.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 30 (131) Akp/1 Jatkotoimenpiteet Mielipiteissä kannatettiin uusien siirtolapuutarhapalstojen ja mökkien kaavoittamista entisen Ärtin koulupuutarhan kohdalle ja vastustettiin niiden osoittamista Pakilanrannan palstojen kohdalle, Pakilan siirtolapuutarhan reunoille ja käyttämättömille alueille. Myös uuden raitin kaavoittamista Lystikukkulan reunaan vastustettiin. Pysäköintipaikkoja toivottiin lisää sekä hidasteita Itä Pakilan kaduille. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että uusia mökkipalstoja ei ole osoitettu Pakilanrannan palstojen kohdalle ja niitä on vähennetty muutamalla palstalla Pakilan siirtolapuutarha alueella. Ärtin alueelle on lisätty mökkipalstoja. Lystikukkulan reunassa kulkevaa raittia on kavennettu noin 4 m leveäksi. Alueen reunoille on lisätty pysäköintipaikkoja siten, että niitä on yhteensä 185 pysäköintipaikkaa. Pakilan rantatielle on suunniteltu hidastava kavennus. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteinä ovat muistiot keskustelutilaisuuksista. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta kaupunginmuseon johtokunnan, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, rakennuslautakunnan/rakennusvalvontaviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Mielipiteen Mi21 esittäjä ja 8 allekirjoittajaa pyytävät lähettämään palautetta ja tietoa aloitteen etenemisestä sekä lisärakennussuunnitelman kehittymisestä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279 paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285 tuomas.eskola(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 31 (131) Akp/1 Liitteet Otteet Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: 310 37297 tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 kartta, päivätty 9.4.2013 4 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 selostus, päivätty 9.4.2013 5 Havainnekuva 9.4.2013 6 Muutokset alueen maankäytössä 9.4.2013 7 Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti 9.4.2013 ja keskustelutilaisuuksien muistiot 13.9.2010 ja 15.10.2012 9 Mielipidekirjeiden lähettäjät luettelo 10 Mielipidekirjeet 11 Itä Pakilan siirtolapuutarha alueita ja ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotuks (nro 12186) osa päätöshistoriaa Ote Aloitteentekijä Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 26.10.2012 HEL 2011 005025 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 8.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 32 (131) Akp/1 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Itä Pakilan siirtolapuutarha alueiden asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu kaavaluonnoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. 34. kaupunginosassa (Pakila) sijaitsevan Itä Pakilan siirtolapuutarhaalueelle, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha alueelle, Ärtin koulukasvitarhan alueelle ja Vanhan Riihipellon eteläosaan ja niiden lähiympäristöön kaavoitetaan lisää mökkipalstoja, pysäköintialueita ja uusi tielinja. Alueen pohjoisosaan on suunnitteilla uusia mökkipalstoja, joiden paikoitusalue tulisi Klaukkalantien pohjoispään itäpuolelle. Paikoitusalueelta johtaisi uusi ajotie siirtolapuutarhan rajaa pitkin pohjoisosan uusille mökkipalstoille. Paikoitusalueen ja uuden ajotien luoteispuolella sijaitsee 1. maailmansodan aikainen tykkitie, joka on muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Sen peittäminen ja kaivaminen on muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiellettyä. Kevyenliikenteenväylänä käytetty tykkitie ja uusi ajotie olisivat noin 100 metrin matkalla aivan vierekkäin, sillä siirtolapuutarha alueen ja tykkitien välinen jyrkähkö rinne on kapeimmillaan vain 10 metriä leveä. Ajotien rakentaminen tuhoaa tykkitie itäpuolisen lähiympäristön kyseisellä osuudella heikentäen sen laatua ja merkitystä. Samoin esillä ollut siirtolapuutarhaliikenteen johtaminen kapeimmalla kohdalla tykkitien kautta vaatisi tien kunnostamista ajoneuvoliikenteelle, mikä vähentäisi myös tykkitien merkitystä ja haittaisi sen nykyistä käyttöä ulkoilureittinä. Kaupunginmuseo katsoo että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulisi säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhanliikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Lisätiedot Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552 markku.heikkinen(a)hel.fi Rakennusvirasto 26.10.2012 HEL 2011 005025 T 10 03 03 Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos koskee 34. kaupunginosan (Pakila) siirtolapuutarha aluetta, ryhmäpuutarhaaluetta, opetus ja virkistystarkoituksiin käytettävää kasvitarha aluetta,

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 33 (131) Akp/1 katu ja puistoalueita sekä uimaranta ja erityisalueita sekä 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) lähivirkistysaluetta ja erityisalueita. Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnoksessa Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha alueille osoitetaan uusia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle sopivia siirtolapuutarhapalstoja ja mökkejä yhteensä noin 110 kappaletta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat siirtolapuutarha alueet suojellaan merkinnällä RP/s ja uudet palsta alueet merkitään siirtolapuutarhaalueeksi (RP). Pysäköintimahdollisuuksia (p) lisätään Pakilan siirtolapuutarha alueen luoteiskulmaan. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköimispaikat osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Lisäksi Pakilan rantatien päähän merkitään yleinen pysäköintialue (LP) viljelypalstojen, uimarannan ja liikuntapaikan käyttöön. Rakennusvirasto katsoo, että Lystikukkulan metsän reuna alueelle osoitettu uusi käytävä ei ole hyvä ratkaisu, sillä se olisi rinnakkaiskäytävä metsässä kulkevalle, suojellulle käytävälle ja se rikkoisi arvokkaan metsäalueen yhtenäisen, vakiintuneen reunan. Luonnoksessa esitetyt, kahtia jaetut mökkipalstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa tavalla, jossa uutta käytävää alueen reunalle ei tarvita. Yhteys uusille, koilliskulman siirtolapuutarhapalstoille tulee järjestää siirtolapuutarhan olemassa olevien käytävien kautta. Riittävien pysäköintialueiden varaaminen siirtolapuutarhatoimintaan sekä alueen muuhun virkistyskäyttöön on tärkeää. Pysäköintialueiden merkitsemisessä Pakilantien rantatien varrelle on tarkoituksenmukaista käyttää merkintää yleinen pysäköintialue (LP) tai merkintää pysäköimispaikka (p). Autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) merkitseminen saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuuksia pysäköintialueen rakentamis ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomauttamista asemakaava ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisätiedot Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518 virpi.vertainen(a)hel.fi Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 elmeri.ahti(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 34 (131) Lsp/1 107 Helsingin pysäköintipolitiikka (a-asia) HEL 2013 004099 T 08 00 00 Päätös päätti merkitä tiedoksi raporttiluonnoksen "Helsingin pysäköintipolitiikka". päätti lähettää Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen kaupunginhallitukselle lausunnon pyyntöjä varten. esittää, että kaupunginhallituksen pyytämissä lausunnoissa käsiteltäisiin mm. erilaisia vaihtoehtoja asukas ja yrityspysäköinnin maksujen määräytymiseen eri asuinalueilla mukaan lukien mahdollisuuden, että etsitään kokemuksen kautta kaupunginosittain hinta, joka tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan. maanalaisten resurssien hyödyntämismahdollisuuksiin pysäköinnissä keinoja, kuinka olemassa olevia pysäköintilaitoksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin pysäköinnissä ei ota kantaa Helsingin pysäköintipolitiikka luonnoksessa esitettyihin linjauksiin ja ratkaisuihin vaan tekee sen vasta siinä vaiheessa kun lausunnot, mielipiteet ja palautteet muiden kanavien kautta on saatu. edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa laajaa vuorovaikutusta eri tahojen kanssa. Todetaan myös, että lisäksi lautakunta muutti esitystä seuraavasti: Kohta pysäköintipolitiikan jatkokäsittely Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemys tarkoituksenmukaisesta käsittelyprosessista on seuraava: Kaupunginhallitus lähettää lausuntopyynnöille saamansa Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 35 (131) Lsp/1 Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan raporttiluonnoksen lopulliseksi raportiksi syksyllä eri kanavia saadun palautteen sekä kaupungin eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien lausuntojen perusteella. käsittelee pysäköintipolitiikkatyön raportin lähettäen sen kaupunginhallitukselle. Lopullinen poliittinen päätöksenteko tehdään kaupunginhallituksessa ja sen niin päättäessä kaupunginvaltuustossa. Tavoiteaikataulu kaupunginhallituskäsittelylle on vuoden 2014 alkuun mennessä. Lisäksi : Otsikko Tiivistelmä muutetaan muotoon Tiivistelmä luonnoksesta ja otsikko Esittelijä muutetaan muotoon Esittelijä luonnoksesta. Lihavoidaan otsikko Pysäköintipolitiikan jatkokäsittely Lautakunta päätti asiasta yksimielisesti. Kannattaja : jäsen Niiranen Merkittiin, että esittelijä teki esitykseensä seuraavan muutoksen: Esityslistan liitteenä olevassa raportissa sivulla 57 (kärkitoimenpiteessä 7) vetovastuulliseksi Taske ja osallistujaksi ksv. Käsittely Vastaehdotus: Risto Rautava: KOHDAT 1 3: päättänee merkitä tiedoksi raporttiluonnoksen "Helsingin pysäköintipolitiikka". päättänee lähettää Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen kaupunginhallitukselle lausunnon pyyntöjä varten. esittää, että kaupunginhallituksen pyytämissä lausunnoissa käsiteltäisiin mm. erilaisia vaihtoehtoja asukas ja yrityspysäköinnin maksujen määräytymiseen eri asuinalueilla mukaan lukien mahdollisuuden, että etsitään kokemuksen kautta kaupunginosittain hinta, joka tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 36 (131) Lsp/1 maanalaisten resurssien hyödyntämismahdollisuuksiin pysäköinnissä keinoja, kuinka olemassa olevia pysäköintilaitoksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin pysäköinnissä ei ota kantaa Helsingin pysäköintipolitiikka luonnoksessa esitettyihin linjauksiin ja ratkaisuihin vaan tekee sen vasta siinä vaiheessa kun lausunnot, mielipiteet ja palautteet muiden kanavien kautta on saatu. edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa laajaa vuorovaikutusta eri tahojen kanssa. Kohta pysäköintipolitiikan jatkokäsittely Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemys tarkoituksenmukaisesta käsittelyprosessista on seuraava: Kaupunginhallitus lähettää lausuntopyynnöille saamansa Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan raporttiluonnoksen lopulliseksi raportiksi syksyllä eri kanavia saadun palautteen sekä kaupungin eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien lausuntojen perusteella. käsittelee pysäköintipolitiikkatyön raportin lähettäen sen kaupunginhallitukselle. Lopullinen poliittinen päätöksenteko tehdään kaupunginhallituksessa ja sen niin päättäessä kaupunginvaltuustossa. Tavoiteaikataulu kaupunginhallituskäsittelylle on vuoden 2014 alkuun mennessä. Lisäksi : Otsikko Tiivistelmä muutetaan muotoon Tiivistelmä luonnoksesta ja otsikko Esittelijä muutetaan muotoon Esittelijä luonnoksesta. Lihavoidaan otsikko Pysäköintipolitiikan jatkokäsittely Lautakunta päätti asiasta yksimielisesti. Kannattaja : jäsen Niiranen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 37 (131) Lsp/1 Merkittiin, että esittelijä teki esitykseensä seuraavan muutoksen: Esityslistan liitteenä olevassa raportissa sivulla 57 (kärkitoimenpiteessä 7) vetovastuulliseksi Taske ja osallistujaksi ksv. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120 juha.hietanen(a)hel.fi Liitteet 1 Raporttiluonnos: Helsingin pysäköintipolitiikka 9.4.2013 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi raporttiluonnoksen "Helsingin pysäköintipolitiikka". päättänee osaltaan hyväksyä esitetyn Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen alkuvuonna 2013 tapahtuvan viimeistelyn pohjaksi. päättänee lähettää Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tiivistelmä Helsingin pysäköintipolitiikkaa on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston johdolla eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä alkuvuodesta 2012 lähtien. Laaditun pysäköintipolitiikan päätavoitteina ovat asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen. Vaikka Helsingin liikennepolitiikkaan kuuluu vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessakin merkittävän osan kaupunkilaisista elämään. Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta. Näiden avulla helpotetaan lisä ja täydennysrakentamista, otetaan huomioon alueiden erityispiirteet pysäköinnin suunnittelussa, tuetaan kohtuuhintaista asumista, edistetään läpinäkyvää hinnoittelua ja käyttäjä maksaa näkökulman toteutumista sekä huomioidaan pysäköinnin suunnittelussa käyttäjien erilaiset tarpeet. Esitetty Helsingin pysäköintipolitiikka sisältää 12 kärkitoimenpidettä. Näitä toimenpiteitä ovat mm:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 38 (131) Lsp/1 Asuin ja työpaikkatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden tarkistaminen. Asukaspysäköintijärjestelmän maantieteellinen laajentaminen. Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen 680 euroon vuodessa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 hintatasoksi esitetään 170 euroa. Asukaspysäköinnin erillinen talvi ja kesähinnoittelu siten, että talvikuukaudet ovat kesäkuukausia kalliimpia. Yrityspysäköinnin kehittäminen uudella tuotteella, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä. Yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa siten, että asukkaille tarjotaan nykyistä houkuttelevampia mahdollisuuksia korkealaatuiseen laitospysäköintiin. Asunnon ja pysäköintipaikan hintojen erottaminen. Niin sanotun huutokauppamallin pilotointi asuntotuotantoon liittyvissä pysäköintipaikoissa. Alueellisesti keskitettyjen pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Edistettäessä alueellisten pysäköintiyhtiöiden perustamista kaupungilla tulee olla valmius lähteä yhtiöiden osakkaaksi ainakin toiminnan alkuvaiheessa. Pysäköintivirhemaksuja koskevan lakialoitteen tekeminen valtiolle siten, että pysäköintivirhemaksu nostetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun tasolle. Samalla raitioliikennettä estävästä väärinpysäköinnistä tai invapaikalle pysäköinnistä esitetään 500 euron maksu ja liian lähelle suojatietietä, jalkakäytävälle tai yhteiskäyttöauton paikalle pysäköinnistä 250 euron maksu. Pysäköintiin liittyvien mobiilipalveluiden kehittäminen. Muun muassa pysäköinnin maksamisessa on pitkällä aikajänteellä tavoitteena luopua pysäköintiautomaateista ja siirtyä mobiilimaksamiseen. Pysäköinnin progressiivinen hinnoittelu kivijalkaliikkeiden edustoilla. Progressiivisessa hinnoittelussa lyhytaikainen pysäköinti on edullista ja pitempiaikainen pysäköinti suhteessa selvästi kalliimpaa. Progressiivisella hinnoittelulla parannetaan asiakkaiden asiointimahdollisuuksia kivijalkaliikkeissä. Esittelijä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 39 (131) Lsp/1 Helsingin pysäköintipolitiikka Johdanto Työn tavoite Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana. Helsingin pysäköintipolitiikka on vuosikymmenten saatossa muodostunut palanen kerrallaan. Nyt tehdyn työn tarkoituksena on ollut arvioida ainakin pysäköintipolitiikan keskeisimmät osat yhtenä kokonaisuutena. Pysäköintipolitiikan toteuttamisen merkittävimpiä keinoja ovat olleet asuintonttien ja toimitilojen autopaikkamäärien laskentaohjeet sekä erilaiset maksu, asukas ja yrityspysäköintijärjestelmät. Asukkaille on haluttu varmistaa asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeilla riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Toimitilojen pysäköintipaikkamääriä on haluttu rajoittaa kantakaupungissa ja kantakaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä liikenteen ruuhkautumisen estämiseksi. Maksullisen pysäköinnin tavoitteena on saada paikkojen käyttöön kiertoa ja paikat näin tehokkaampaan käyttöön. Tulevaisuudessa liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen niin koko Helsingin seudun kasvusta kuin Helsingin kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. Liikennepolitiikkaan kohdistuu paineita muun muassa kestävän liikkumisen edistämiseksi ja ajoneuvoliikenteen palvelutason varmistamiseksi. Pysäköintipolitiikkaa on syytä arvioida uudelleen muun muassa näiden haasteiden valossa. Vaikka Helsingin liikennepolitiikkaan kuuluu vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessakin suuren osan kaupunkilaisista elämään. Pysäköintiin liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus arjen elämän laatuun. Työn tavoitteena on esittää Helsingin pysäköintipolitiikan tärkeimmät strategiset linjaukset ja valitut kärkitoimenpiteet yhdessä julkaisussa hyvin perusteltuna. Pysäköintipolitiikan tulee ohjata kaupungin kehitystä oikeaan suuntaan kaupunkilaisten elämän laadun parantamiseksi ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työssä esitetään etenemispolku ja vastuutahot kärkitoimenpiteiden toteuttamiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Aikaisemmin Helsingin pysäköintipolitiikkaa ei ole esitetty kootusti yhdessä julkaisussa. Tämä on vaikeuttanut tärkeän asian hahmottamista.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 40 (131) Lsp/1 Pysäköintipolitiikan ratkaisuilla on tavoitteena tarjota pysäköijälle mahdollisimman korkealaatuista palvelua siten, että autoilun rooli on yhteiskunnan ja kaupungin elinvoiman kannalta mahdollisimman järkevä. Pysäköintipolitiikan tulee tarkoituksenmukaisella tavalla ohjata toisaalta kestävien liikkumismuotojen käyttöön ja toisaalta asukkaiden ja yritysten todellisten pysäköintitarpeiden tyydyttämiseen. Muita tavoitteita, joita työssä esitettävät toimenpiteet pyrkivät tukemaan, ovat muun muassa pysäköintiin liittyvien ratkaisujen ja niiden kustannusten ja muiden vaikutusten läpinäkyvyyden lisääminen, käyttäjä maksaa periaatteen toteutuminen ja pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Pysäköintiratkaisuilla pyritään myös tukemaan kohtuuhintaista asumista. Kantakaupungissa asukaspysäköintipaikkojen pulaan etsitään ratkaisuja ja toisaalta tarjotaan mahdollisuuksia entistä korkealaatuisempaan pysäköintiympäristöön. Kivijalkaliikkeiden elinvoimaisuutta edistetään parantamalla mahdollisuuksia lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Kaupunkielämän muuttuminen Helsingin asukas ja työpaikkamäärien sekä asukkaiden varallisuuden ennustetaan kasvavan. Samalla tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää mahdollisimman kestävää ja viihtyisää kaupunkia. Kestävien liikkumismuotojen eli joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn arvostus ja merkitys kasvaa. Henkilöautoilulla on tiiveimmin rakennetuilla kaupunkialueilla erilainen rooli kuin muualla. Autoa tarvitaan harvemmin, joten pysäköinnin ei välttämättä tarvitse tapahtua asunnon välittömässä läheisyydessä. Helsingin tavoite on muuttaa kaupunkia verkostomaisemmaksi. Aluekeskuksia ja niiden välisiä yhteyksiä vahvistetaan. Tällöin asuminen, työpaikat ja palvelut lomittuvat ja löytyvät nykytilanteeseen verrattuna enemmän samoilta alueilta. Tämä vähentää liikkumistarvetta sekä tekee matkat lyhyemmiksi. Kaupungin näkeminen ja kokeminen palveluna korostuu. Vaatimukset viihtyisälle ja toimivalle kaupungille kasvavat. Kaupunkielämän kehittyminen ja ajattelutapojen muuttuminen huomioidaan myös pysäköintipolitiikassa. Helsingin pysäköinnin nykytilanne Helsingin tulot maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä ovat noin 11 miljoonaa euroa (alv. 0 %) vuodessa. Pysäköinnin hinta kadunvarressa on 1 4 euroa tunnissa vyöhykkeen mukaan. Yksityisessä pysäköintilaitoksessa pysäköinti maksaa kantakaupungin alueella 5,40 6,40 euroa tunnissa. Maksullisia kadunvarsipaikkoja on Helsingissä noin 24 000 kappaletta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 41 (131) Lsp/1 Asukaspysäköintijärjestelmä otettiin käyttöön Helsingin niemen alueella vuosina 1982 1983. Järjestelmä on voimassa erikseen määrätyllä alueella kantakaupungissa ja sen pohjoisosassa. Osa alueita on 12 kappaletta. Asukaspysäköintitunnuksen voi lunastaa alueella asuva henkilö tietyt ehdot täyttävää ajoneuvoa varten. Tunnus on voimassa yhdellä osa alueella. Sen hinta on 120 euroa vuodessa. Yrityspysäköintijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1992. Tunnuksen aluejako on sama kuin asukaspysäköintitunnuksella. Yrityksen yhtä toimipaikkaa kohti myönnetään enintään kolme tunnusta. Tunnuksen hinta on 370 euroa vuodessa. Asukas ja yrityspysäköintitunnuksia on myönnetty yhteensä noin 28 000 kappaletta. Asukas ja yrityspysäköintitunnuksella sallittuja pysäköintipaikkoja on noin 20 400 kappaletta. Samoja paikkoja voivat käyttää kaikki maksullisina paikkoina. Helsingin pysäköinnin kehittämistarpeet Työssä on tunnistettu Helsingin pysäköinnin 10 kehittämistarvetta, jotka ovat olleet lähtökohtana pysäköintipolitiikan laatimisessa. 1. Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja. Tavoitteena on ratkaista täydennysrakentamisen pysäköintiongelma pysäköinnin hinnan ja paikkojen sijoittamisen osalta. 2. Pysäköintiratkaisujen kustannusvaikutukset on määriteltävä ja laskettava päätöksenteon pohjaksi. Vaikutukset tulee esittää läpinäkyvästi, jotta päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta. 3. Pysäköintipaikkojen ja asuntorakentamisen kustannukset tulee eriyttää. Pysäköinnin kustannukset tulee kohdistaa käyttäjille, pyrkiä taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin ja tukea kohtuuhintaista asumista. 4. Pysäköinti ei saa heikentää Helsingin kilpailuasemaa asukkaista ja yrityksistä. Pysäköintipolitiikkaa tulee tehdä seudullisesti. Pysäköintipolitiikan ratkaisuilla tulee tukea elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 5. Pysäköinnin hinnoittelua tulee kehittää. Pysäköijän tulee lähtökohtaisesti maksaa pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Liikennepolitiikan näkökulmasta pysäköintiä ei tule tukea

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 42 (131) Lsp/1 yhteiskunnan varoin. Pysäköinnin hinnoittelumallein voidaan kuitenkin esimerkiksi parantaa kivijalkaliikkeiden toimintaedellytyksiä kantakaupungissa. 6. Auton erilaiset käyttötarpeet edellyttävät erilaisia ratkaisuja autojen pysäköintiin ja pitkäaikaiseen säilytykseen. Pysäköintiin tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka hyvin ja monipuolisesti palvelevat erilaisia auton käyttö ja säilytystarpeita. 7. Katujen sujuva talvikunnossapito edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja. Monessa kaupunginosassa ei ole talvikuukausina onnistuttu ylläpitämään hyväksyttävää laatutasoa. Autojen pitkäaikaissäilytys ja väärinpysäköinti vaikeuttavat eniten talvikunnossapitoa. 8. Pysäköinnin tilantarvetta tulee vähentää etsimällä uudenlaisia toimintamalleja. Kaupunkitilalle on paljon tarvitsijoita. Samanlaiset pysäköintiratkaisut eivät ole hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia vuosikymmenestä toiseen. 9. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuutta tulee parantaa. Pysäköintivirhemaksu ei nykyään toimi riittävänä pelotteena, vaan autoja pysäköidään toistuvasti ja tietoisesti väärin myös yhteiskunnallisesti erityisen tärkeitä toimintoja haitaten. 10. Tiedot pysäköintipaikkamääristä ja niiden sijainnista tulee koota yhteen. Puutteet tiedoissa vaikeuttavat hyvää suunnittelua. Pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Kaupunkikehityksen haasteiden, tunnistettujen kehittämiskohteiden, Helsingin pysäköinnin nykytilanteen sekä työn aikana koottujen kansainvälisten kokemusten pohjalta Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta. Strateginen linjaus 1. Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista Uudet asunnot ja toimitilat tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Kaupunkirakenne tulee suunnitella sekoittuneeksi, jolloin eri toiminnot esimerkiksi asuminen, työpaikat, palvelut ja liityntäpysäköinti sijaitsevat samoilla alueilla.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 43 (131) Lsp/1 Kaavoituksella tulee tukea edellytyksiä vuorottaispysäköinnille ja siten pysäköintipaikkojen tehokkaammalle käytölle. Uusilla alueilla ja täydennysrakentamiskohteissa tulee voida poiketa pysäköinnin laskentaohjeista nykyistä joustavammin. Nykyinen asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohje mahdollistaa pysäköintipaikkamäärän toteuttamisen normia pienempänä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Soveltaminen vaatii jatkokehittämistä, selkeitä toimintamalleja ja ohjeistusta. Vastaavasti toimitilatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen tulkintaan ja normista tehtäviin joustoihin tarvitaan ohjeistusta. Asuinalueiden ja pysäköinnin suunnitteluperiaatteilla tuetaan kestävän liikkumisen valintoja. Kaavoituksessa tulee tavoitteellisesti lähteä siitä, että asunnoista paras saavutettavuus on kestävillä liikkumismuodoilla. Asukkaan tai työntekijän lähtiessä rakennuksesta hän kohtaa ensimmäisenä liikkumismuotonaan hyvät jalankulkuyhteydet, tämän jälkeen polkupyörän, sitten joukkoliikennevälineen tai vähintään opastuksen tai laadukkaan kulkuyhteyden pysäkille. Kolmantena kohdataan pysäköinti, jota priorisoidaan siten, että erikoispysäköinti ja lyhytaikainen pysäköinti sijaitsevat lähempänä kohdetta kuin pitkäaikainen pysäköinti. Strateginen linjaus 2. Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet Helsingissä kaupungin eri osilla on omat erityispiirteensä ja tarpeensa, jotka tulee huomioida pysäköintipolitiikassa. Pysäköintipolitiikkaa muodostettaessa Helsinki on jaettu kolmeen aluetyyppiin, jotka ovat ratikka, raide ja bussikaupunki. Ratikkakaupungissa on luontevaa liikkua ilman autoa. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa pitkäaikaiselta pysäköinniltä ja autojen säilytykseltä tehokkaampaan käyttöön, esimerkiksi asiointipysäköinnille ja aktiiviselle asukaspysäköinnille, joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Tavoitteena on, että katutila olisi paremmin kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Autojen pitkäaikaista säilytystä siirretään väljemmin rakennetuille alueille esimerkiksi autohotelleihin. Raidekaupunki sijaitsee raideliikenteen asemien sekä joukkoliikenteen runkobussiyhteyksien varsilla. Liityntäpysäköinti ja matkaketjut korostuvat. Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytöllä mahdollistetaan täydennysrakentaminen ja maankäytön tiivistyminen. Raidekaupungin alueella tulee aiempaa vahvemmin tavoitella kantakaupunkimaisia pysäköintinormeja, jotta alueet rakentuvat tehokkaasti ja tukeutuvat aidosti joukkoliikenteeseen.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 44 (131) Lsp/1 Bussikaupungissa henkilöauto täydentää muita aluetyyppejä vähäisempää joukkoliikennetarjontaa. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostamalla luodaan paremmat edellytykset täydennysrakentamiselle. Tavoitteena ovat keskitetyt pysäköintiratkaisut tonttikohtaisen pysäköinnin sijasta. Strateginen linjaus 3. Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen visiota Helsingin seudun kunnat ovat tehneet pysäköintipolitiikkaa liikaa yksin. Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä sekä asumisen että toimitilojen pysäköinnin osalta. Vuonna 2012 HSL:n johdolla valmistellun Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategian ja toimenpideohjelman edistäminen ja täytäntöönpano on tärkeää. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) sisältää seuraavia pysäköinnin kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia: liityntäpysäköinnillä vähennetään ruuhkia ja kevennetään tie ja katuverkon kuormitusta, pysäköintipolitiikalla tuetaan kulkutapojen valintaa ja autoistumisen kasvun hillintää, pysäköintipolitiikka kytketään kiinteämmin maankäytön suunnitteluun, sovitaan yhteiset seudulliset pysäköintipolitiikan periaatteet sekä pysäköintipaikkojen tarjonnalla ja hinnoittelulla ohjataan liikennejärjestelmän käyttöä. Esitettyjen asioiden toteutumista tulee edistää. Strateginen linjaus 4. Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista Asumiseen liittyvien pysäköintikustannusten oikeudenmukaista kohdentumista ja kohtuuhintaista asumista tulee edistää. Pysäköintipaikkojen rakentamis ja ylläpitokustannukset on voitava kohdistaa autopaikan käyttäjille. Myös autopaikattomilla tai vähäautopaikkaisilla asuinrakennuksilla haetaan asumiskustannuksiltaan edullisia vaihtoehtoja. Autottomien ruokakuntien osuus kantakaupungissa on nykyisin noin 60 %. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia suunnittelussa ja toteutuksessa tulee vahvistaa. Asukkaiden mielipiteitä ja haluja tulee selvittää ennakkoluulottomasti. Strateginen linjaus 5. Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja käyttäjä maksaa näkökulmaa Pysäköinti tulee hinnoitella todellisiin kustannuksiin perustuen läpinäkyvästi. Esimerkkejä tästä ovat talviajan pysäköinnin korkeampi kustannus, jolloin talvesta aiheutuvat lisäkustannukset on kohdennettu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 45 (131) Lsp/1 pysäköinnin hintaan sekä asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan. Läpinäkyvällä hinnoittelulla voidaan ohjata pysäköintiä nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kansantalouden näkökulmasta ei esimerkiksi ole tarkoituksenmukaista, että Helsingin kantakaupungissa kalliit pysäköintilaitokset ovat vajaakäytössä, koska voimakkaasti subventoidulla hinnoittelulla asukaspysäköintiä ohjataan kadun varteen. Toimitilahankkeiden pysäköintipaikkojen määrää määritettäessä tulee avoimesti nostaa esille liikennejärjestelmälle kohdistuvat haitat ja muodostuvat investointipaineet, mikäli pysäköintinormeista poiketaan väljempään suuntaan. Vastaavasti tulisi harkita kannustimia, joilla liikennejärjestelmän kannalta tehokkaita niukasti pysäköintiä edellyttäviä toimitilahankkeita houkuteltaisiin kantakaupunkiin. Strateginen linjaus 6. Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet Pysäköintiratkaisujen tulee olla yhä joustavampia ja niiden tulee perustua asukkailta ja yrityksiltä selvitettyyn tietoon heidän tarpeistaan. Auton käyttö ja pysäköinnin kesto määrittävät ratkaisuja. Lyhytkestoisen asiointi, vieras ja asukaspysäköinnin tulee sijaita lähellä kohdetta. Valvonnalla tulee varmistaa, että lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja ei käytetä väärin. Pitkäaikainen pysäköinti ja auton säilytys on ohjattava pois katujen varsilta varsinkin ratikkakaupungissa. Autojen talvisäilytykselle tulee kehittää omat alueet ja palvelumallit. Strateginen linjaus 7. Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta "Helsinki pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki" Pysäköintiratkaisujen on mahdollistettava katujen kustannustehokas ja laadukas talviajan kunnossapito. Talvi on otettava pysäköintiratkaisujen ja suunnittelun lähtökohdaksi, koska kaupungin hyvä toimivuus talviolosuhteissa parantaa toimintavarmuutta myös muina vuodenaikoina. Laadukkaan talvikunnossapidon edellytyksiä heikentävää kadunvarsipysäköintiä tulee vähentää tai luoda alueille säännöllisesti toistuvia kunnossapitokäytäntöjä, esimerkiksi vuoropysäköintijärjestelyillä, viikkosiivouksilla päivä tai yöaikaan sekä erilaisilla pysäköintikielloilla. Talviaika otetaan huomioon pysäköinnin hinnoittelussa, koska talvella pysäköinnistä aiheutuu kunnossapidolle enemmän kustannuksia kuin muina vuodenaikoina. Yhdessä pysäköintioperaattoreiden kanssa kehitetään toimintamalleja, joissa autot voidaan siirtää tehostetusti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 46 (131) Lsp/1 talvikunnossapitoon liittyvien järjestelyjen ajaksi erityisille väliaikaispysäköintialueille tai pysäköintilaitoksiin. Talviajan pysäköintipalveluita kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Rakennusvirastolla on käytössä katukohtainen aurausaikataulupalvelu internetissä ja tekstiviestinä. Palvelua tulee kehittää saatujen kokemusten perusteella. Pysäköintipolitiikan kärkitoimenpiteet Edellä mainittuihin strategisiin linjauksiin pohjautuen on muodostettu 12 kärkitoimenpidettä, joiden aikajänne vaihtelee. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa nopeasti. Joidenkin osalta valmistelevat toimenpiteet on käynnistettävä nyt, jos niiden halutaan vaikuttavan täysitehoisesti kymmenen vuoden kuluttua. Pysäköintipolitiikan kärkitoimenpiteet ovat: 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen 5. Asukas ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus 9. Autojen talvipysäköintiratkaisut 10. Mobiili ja internetpalvelut 11. Progressiivinen hinnoittelu 12. Liityntäpysäköinti Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys Raidekaupungin alueella mahdollisuudet hyödyntää pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä pysäköinnin tehokkaaksi järjestämiseksi ovat parhaat. Kaavoituksessa aiempaa voimakkaammin mahdollistetaan maankäytön riittävä sekoittuminen. Vuorottaiskäyttöratkaisuja haetaan erityisen aktiivisesti täydennysrakentumiskohteissa. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyyteen liittyen tehdään selvitys pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Esteitä ovat ainakin alueellisen toimijan puute, keskitetyn pysäköinnin vähäisyys,

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 47 (131) Lsp/1 asuntojen ja työpaikkojen pysäköinnin tapahtuminen erillään sekä voimassa olevat arvonlisäverokäytännöt. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen Luodaan pelisäännöt autottomien ja vähäautoisten kohteiden toteuttamista koskien. Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohje tarkistetaan lisäksi ainakin siten, että raidekaupungin alueella edellytykset keskusten vahvistamiseen paranevat ja pysäköintivaatimukset nykyistä paremmin edistävät täydennys ja lisärakentamisen toteutumista. Työpaikka alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeet tulee päivittää seudullisesti yhteistyössä Espoon, Vantaan ja HSL:n kanssa. Erityisesti raidekaupungissa määritellään toimistoille ja liiketiloille autopaikkanormin sallittu vaihteluväli. Normin päivittämisessä otetaan huomioon tilankäytön tehostuminen ja yritysten kilpailukykyvaatimukset. Toimitilojen pysäköintipaikkamäärien enimmäisnormin ylittäminen johtaa huomattavaan yhteiskuntataloudelliseen kustannukseen. Kantakaupungissa yhden pysäköintipaikan lisäys toimitilalle aiheuttaa elinkaaren aikana noin 27 000 euron paineen toteutuspaineen liikenneinvestoinneille, jotka kantakaupungissa tilan vähäisyyden vuoksi usein ovat tunneleita. Tämä vaikutus tulee ottaa huomioon aiempaa selvemmin jatkossa, mikäli mahdollisia poikkeamisia pysäköintinormeista tehdään. Tulee harkita joustavaa menettelyä kaavoitus tai tontinluovutusprosessin yhteyteen, jossa mahdollistettaisiin oikeus toteuttaa normia suurempi autopaikkamäärä, mikäli aiheutettu haitta korvataan kaupungille. Jos esimerkiksi ylimääräiset pysäköintipaikat osoitetaan vuorottaispysäköinnin tarpeisiin, voitaisiin tällä kattaa osa haitoista. Kaupungin tulee myös harkita kannustimia, joilla kantakaupunkiin houkuteltaisiin keskimääräistä vähemmän pysäköintipaikkoja edellyttäviä työpaikkoja. Pysäköintinormeihin lisätään pyöräpysäköintipaikkojen laskentanormi ja suunnitteluohjeistus. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen Asukaspysäköintijärjestelmää laajennetaan kriteerit täyttäville alueille. Kriteereitä ovat esimerkiksi alueelta saatu aloite, riittämätön pysäköintipaikkatarjonta sekä tarve siirtää auton pitkäaikaista säilytystä kadunvarresta tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin. Ensimmäisiä laajennuskohteita ovat Munkkiniemi, Käpylä, Lauttasaari ja Munkkivuori.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 48 (131) Lsp/1 Asukaspysäköintitunnuksen hinta muutetaan kuukausiperusteiseksi. Otetaan käyttöön talvikuukausien erillishinnoittelu, jolloin marrasmaaliskuussa kuukausihinta on kesäkuukausiin verrattuna kaksinkertainen. Talvihinnoittelu perustuu huomattavasti suurempiin kunnossapitokustannuksiin (lumenpoisto) talviaikana. Kadunvarsipysäköinti aiheuttaa talvella myös selvästi kesää enemmän häiriöitä muulle liikenteelle ja on tarkoituksenmukaista hinnoittelulla ohjata talviajan pysäköintiä enemmän esimerkiksi pysäköintilaitoksiin. Asukaspysäköinnin hintaa korotetaan niin, että vuonna 2014 hinta on 170 euroa (nykyisin 120 euroa). Hintaa korotetaan vuosittain vaiheittain niin, että vuonna 2020 hinta on 680 euroa. Nykyisin asukaspysäköinti vastaa vain murto osasta siitä aiheutuvista kustannuksista. Liikennejärjestelmän näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki subventoi ruuhkaisessa ytimessä asukkaiden pysäköintikustannuksia, mutta esikaupunkialueilla asuinkiinteistöt pääsääntöisesti kattavat pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Vertailukohtana Tukholmassa asukaspysäköinnin hinta on nykyisin yli 1100 euroa vuodessa ja Göteborgissa noin 800 euroa vuodessa. Autohotelli (talvisäilytys) tms. järjestelyjä kehitetään niin kaupungin omana kuin yksityisenä toimintana. Kaupunki tarjoaa autohotellipalveluja nykyisin talvisin Tattarisuolla ja Kalasatamassa. Tavoitteena on, että autojen pitkäaikaissäilytys kantakaupungissa kadun varressa vähenee ja pitkäaikaissäilytys tapahtuu kaupunkitilankäytön kannalta tarkoituksenmukaisemmissa paikoissa, kuten autohotelleissa. Muutosten tavoitteena on helpottaa asiakas ja asukaspysäköintiä, tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä sekä vähentää autojen pitkäaikaissäilytystä kadulla. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen Yrityspysäköinti on nykyisin (370 euroa/vuosi) asukaspysäköintiä (120 euroa/vuosi) selvästi kalliimpaa. Yrityspysäköinnin hinnoittelua kehitetään vaiheittain niin, että vuodesta 2017 lähtien yritys ja asukaspysäköinnin hinnat vastaavat toisiaan. Yrityspysäköinnissä otetaan nykyisen yhden alueen kattavan pysäköintioikeuden rinnalla käyttöön uusi tuote, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä. Asukas ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa Asukas ja yrityspysäköinnin yhteistyöstä neuvotellaan yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa. Tavoitteena on sopia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 49 (131) Lsp/1 pysäköintilaitoksista asukkaille tarjottavista pysäköintituotteistaja niiden pitkäjänteisistä hinnoittelun periaatteista. Pysäköintilaitoksissa on erityisesti yöaikaan paljon vapaata kapasiteettia, jota voisi hyödyntää aktiivisimmin autoa käyttävien tai laadukkaimpia pysäköintimahdollisuuksia tarvitsevien tarpeisiin. Pysäköintilaitosten paikat voisivat myös korvata katuverkosta esimerkiksi uusien raitiotielinjojen ja pyöräkaistojen vuoksi poistuvia pysäköintipaikkoja. Pysäköintilaitosten paikkoja voitaisiin mahdollisesti talvisin hyödyntää myös siten, että jonkin katualueen pysäköinti tietyksi yöksi siirrettäisiin kokonaan pysäköintilaitokseen, jolloin kyseisen katualueen lumenpoisto voitaisiin hoitaa korkeatasoisesti ja tehokkaasti. Tutkitaan myös mahdollisuutta olla myöntämättä asukaspysäköintitunnusta sellaisen kiinteistön asukkaille, jolla velvoitepysäköintipaikat on osoitettu pysäköintilaitoksesta. Selvitetään hallinnon ja juridiikan näkökulmasta kaupungin mahdollisuudet osallistua asukkaan laitospysäköinnin kustannuksiin, jos hän luopuu asukaspysäköintitunnuksesta. Tämä vapauttaisi kaduilta pysäköintikapasiteettia esimerkiksi asiointipysäköinnille. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen Käyttäjä maksaa periaatteen soveltamiseksi ja tarkemmin kysyntää vastaavan pysäköintipaikkamäärän toteuttamiseksi kokeillaan uusia ratkaisuja asuintonttien pysäköintipaikkojen toteutuksessa. Pilotoidaan ns. huutokauppamallia. Tällä mahdollistetaan kustannustehokas rakentaminen siten, että kaavaan asuinkiinteistölle merkittyjä autopaikkoja ei ole ensi vaiheessa pakko täydessä mitassa toteuttaa. Osa paikoista voidaan jättää toteuttamatta, kun luodaan sitova menettely, jolla paikat toteutetaan, mikäli maksuhalukkuus nousee todellista kustannustasoa vastaavaksi. Pilotointi voidaan tehdä sekä Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimiston että yksityisten rakennuttajien kanssa. Pilotista saatavien kokemusten perusteella etsitään pysyvä toteutusmalli. Kokeiluissa kaavaan mahdollistetaan pysäköintinormin edellyttämä pysäköintipaikkamäärä, mutta siitä edellytetään ensivaiheessa toteuttavan vain osa, esimerkiksi 50 %. Oikeudet pysäköintipaikkojen käyttämiseksi myydään tai vuokrataan määräajoin, esimerkiksi vuosittain. Jos todellista kustannusvastaavaa maksuhalukkuutta löytyy enemmän kuin paikkoja on tarjolla, niitä on rakennettava asteittain lisää pysäköintinormin mukaiseen määrään asti. Paikat myydään tai vuokrataan joko markkina tai tuotantokustannushintaan. Markkinahinta tarkoittaa paikkojen huutokauppaamista. Tuotantokustannusperiaatteessa yhtiöjärjestykseen tulee kirjata lauseke, että autopaikasta perittävien kustannusten tulee vastata

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 50 (131) Lsp/1 paikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta syntyviä kuluja. Järjestely edellyttää, että lähialueella ei ole maksutonta tai subventoitua pysäköintiä. Oletus on, että todellista maksuhalukkuutta ei löydy pysäköintinormin edellyttämään paikkamäärään asti, jolloin rakentamiskustannuksissa säästetään rakentamatta jäävien pysäköintipaikkojen verran. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan Uusilla asuntoalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa pysäköinnin tulee jatkossa perustua kustannus ja ympäristösyistä ensisijaisesti keskitettyyn pysäköintiin. Keskitettyyn pysäköintiin kehitetään alueellinen toimijamalli. Ratkaistavia asioita ovat eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät. Keskitetyn pysäköinnin tavoitteena on pysäköintipaikkojen tehokkaampi hyödyntäminen verrattuna ratkaisuun, jossa kunkin tontin pysäköinti huolehditaan kyseisen tontin alueella. Pysäköintipaikkoja voidaan toteuttaa vähemmän keskitetyn ratkaisun mahdollistaman korkeamman käyttöasteen, paikkojen nimeämättömyyden ja tehokkaamman vuorottaiskäytön ansiosta. Lisäksi keskitetysti toteutettuna rakennuskustannukset paikkaa kohden ovat pääsääntöisesti alhaisemmat. Keskitetyssä ratkaisussa pysäköintipaikkojen vaiheittain toteuttaminen eli paikkojen lisääminen jälkikäteen on myös paremmin mahdollista kuin hajautetussa ratkaisussa. Pysäköintipaikkoja voidaan alkuvaiheessa toteuttaa vähemmän ja myöhemmin esimerkiksi rakentaa pysäköintitaloon lisäkerros. Kokonaisuutena keskitetyllä pysäköinnin järjestämisellä voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästö ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Keskitetyn pysäköinnin järjestämisen ongelma on alueen kiinteistöjen rakentuminen eritahtisesti. Osa kiinteistöistä rakentuu usein vuosia ensimmäisten kiinteistöjen jälkeen ja viimeisille kiinteistölle joudutaan mahdollisesti rakentamaan pysäköintipaikat huomattavasti ennen kuin pysäköintipaikkojen tarve realisoituu. Tämä sitoo pääomaa ja on riski pysäköintilaitoksen toteuttajalle. Kaupunki on taho, jolla on usein parhaat edellytykset vaikuttaa edellä mainittuun riskiin. Onkin tarkoituksenmukaista, että kaupunki ottaa roolin keskitetyn pysäköintijärjestelyn toteuttajana niissä tapauksissa, joissa yksityinen toimija ei syystä tai toisesta voi kantaa riskiä keskitetyn pysäköintiratkaisun toteuttamisesta. Kaupungin rooli on syytä arvioida jo kaavoitusvaiheessa. Keskitetty malli pysäköintiyhtiöstä voidaan kirjata kaavaan, tontinluovutusehtoihin ja tonttien vuokra ja myyntisopimuksiin. Mikäli kaupunki osallistuu pysäköintiyhtiöön alkuvaiheessa, voi se luopua omistuksesta vaiheittain kiinteistöjen rakentuessa alueelle. Esimerkiksi KOy Hgin toimitilat voisi rakennuttaa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 51 (131) Lsp/1 kaupungin lainatakuulla keskitetyn pysäköintilaitoksen. Asuntotonttien varauksen yhteydessä varauksen saajat velvoitetaan merkitsemään paikkoja sovitun määrän laitoksesta ja maksupostit voidaan niin haluttaessa sopia etupainotteisiksi. Esitetty toimintatapa edellyttää kaupungin taloudellista panostusta alueiden toteuttamisen alkuvaiheessa. Järjestelyllä voidaan kuitenkin saavuttaa merkittäviä kokonaiskustannussäästöjä elinkaaren aikana ottaen huomioon myös rahoituskustannukset. Kaupunki voi myös varautua riskiin hinnoittelemalla paikkojen myyntihinnan riskivarauksen sisältäväksi. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus Pysäköinninvalvontaa lisätään ja tehostetaan muun muassa lisäämällä tarkastajien määrää sekä hyödyntämällä teknologiaa. Kaupunki tekee lakimuutosesityksen valtiolle pysäköintivirhemaksun määräytymisperusteita koskien. Pysäköintivirhemaksun suuruus esitetään nostettavaksi vähintään samaksi kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu sekä porrastettavaksi haitan mukaan. Pysäköinti joukkoliikennettä haitaten (esim. liian lähelle raitiotiekiskoa) tai invapaikalla ilman asianmukaista lupaa aiheuttaisi 500 euron sekä pysäköinti suojatien eteen, yhteiskäyttöauton paikalle tai jalkakäytävälle 250 euron virhemaksun. Rengaslukon käyttöperiaatteet määritellään. Irrotusmaksun suuruudeksi esitetään 500 euroa. Autojen talvipysäköintiratkaisut Autojen talvisäilytysmahdollisuuksia (nykyisin Tattarisuo ja Kalasatama) laajennetaan ja palvelukokonaisuutta kehitetään, jotta varsinkin pitkään käyttämättä olevia autoja ei varastoitaisi esimerkiksi kantakaupungissa kadunvarsipaikoilla. Talvella 2012 Helsingin kaupunki järjesti vuoropysäköintikokeilun Munkkivuoressa. Kokeilusta saatujen tuloksien perusteella HKR ja kaupunkisuunnitteluvirasto päättivät laajentaa talviaikaisia liikenne ja pysäköintijärjestelyjä uusille alueille. Kuluneena talvena on kokeiltu lukuisia uusia talviaikaisia pysäköintijärjestelyjä. Kokeilut arvioidaan niin viranomaisilta kuin asukkailta saatujen kokemusten perusteella. Eri pysäköintijärjestelyjen soveltuvuus eri kaupunginosissa arvioidaan ja päätetään tämän pohjalta jatkotoimintamalleista. Mobiili ja internetpalvelut Kehitetään pysäköintipörssi palvelu siten, että se otetaan käyttöön vuonna 2014.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 52 (131) Lsp/1 Pysäköintioperaattoreiden kanssa yhteistyössä kehitetään tiedon saantia pysäköintilaitosten vapaana olevista paikoista niin, että pysäköinnin reittiopas ja muita pysäköintiin liittyviä mobiilipalveluja voidaan ottaa käyttöön. Tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin pysäköinnin maksamiseen mobiilipalveluilla. Helsingin rakennusvirasto ja Palmia ovat tehneet aiesopimuksen järjestelmästä, jossa pysäköintimaksu voidaan maksaa matkapuhelimella kertaluonteisesti ilman rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Järjestelmän on tavoitteena olla käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Mobiilimaksamiseen siirtymistä on tavoitteena kokeilla Jätkäsaaressa, jossa uudelle rakentuvalle alueelle ei tule pysäköintiautomaatteja kuin alueen rajoille sisääntuloväylien varsille. Muu maksaminen tapahtuu mobiililaitteilla. Progressiivinen hinnoittelu Progressiivisessa hinnoittelussa pysäköinnin suhteellinen hinta kasvaa pysäköinnin pitkittyessä. Esimerkinomaisesti ensimmäinen 20 minuuttia voi maksaa 50 senttiä, seuraava 20 minuuttia euron ja sitä seuraava 20 minuuttia 2 euroa. Progressiivista hinnoittelua on tarkoitus käyttää kivijalkaliikkeiden edustoilla asiointipysäköintiin soveltuvilla paikoilla. Tavoitteena on suosia lyhytaikaista asiointipysäköintiä pitkäaikaisen auton säilyttämisen kustannuksella. Tämä parantaa kantakaupungin kivijalkayritysten toimintaedellytyksiä. Progressiivista hinnoittelua pilotoidaan vuonna 2014. Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinnin osalta edetään HSL:n johdolla valmistellun liityntäpysäköintistrategian sekä Helsingin liityntäpysäköinnin kehittämisselvityksen esitysten mukaisesti. Toimenpiteiden vaikutuksia Pysäköintipolitiikassa esitetyillä toimenpiteillä tavoiteltavia vaikutuksia ovat muun muassa: tarkoituksenmukaisten pysäköintiolosuhteiden ja palveluiden tarjoaminen eri pysäköintitarpeisiin kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantaminen ja kaupunkitilan tarkoituksenmukaisempi käyttö elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen liikenneverkon ruuhkautumisen väheneminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 53 (131) Lsp/1 pysäköinnistä aiheutuvien kustannusten väheneminen asunto ja toimitilatuotannossa sekä kustannusten kohdentuminen nykyistä paremmin paikkojen käyttäjille uusien pysäköintipalvelujen kehittäminen asukkaille, asioijille ja yrityksille. Vuorovaikutus Helsingin pysäköintipolitiikka on tehty kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä. Mukana työssä ovat olleet kaupunkisuunnitteluvirasto, talous ja suunnittelukeskus, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, asuntotuotantotoimisto sekä kaupungin ulkopuolelta Helsingin seudun liikenne. Työn aikana on järjestetty keskustelu tai esittelytilaisuuksia Helsingin seudun kauppakamarin, Helsingin Yrittäjien, muutaman yksityisen rakennusliikkeen, Suomen Kiinteistöliiton, Asunto, toimitilaja rakennuttajaliiton, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n sekä suurimpien yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa. Tapaamisissa saatiin monipuolisia näkemyksiä pysäköintiin ja sen toteuttamiseen, esimerkiksi asunnon ja autopaikan hinnan erottamiseen toisistaan sekä kaupungin ja pysäköintioperaattoreiden väliseen yhteistyöhön. Helsingin pysäköintipolitiikasta järjestetään kommentointimahdollisuus verkossa kevään 2013 aikana myöhemmin päätettävällä tavalla, esimerkiksi ksv foorumilla. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää kaupunkisuunnittelumessut vuoden 2013 huhtikuussa. Yhtenä teemana on messuilla pysäköinti. Pysäköintipolitiikkaa esitellään messuilla, ja kaupunkilaiset voivat antaa siitä palautetta. Eri tavoin saadusta palautteesta laaditaan palauteyhteenveto poliittisten päätöksentekoelinten hyödynnettäväksi. Helsingin pysäköintipolitiikka on mukana kevään 2013 aikana Kaupunkilaisten raadissa, joka on yksi kohteista Helsingin kaupungin demokratiapilottihankkeessa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Kaupunkilaisten raati ottaa kaupunkilaiset mukaan keskustelemaan ja antaa poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja. Raadin muodostavat 12 16 helsinkiläistä, jotka edustavat kaupunkilaisia mahdollisimman monipuolisesti. Kaupunkilaisten raati työtavassa kaupunkilaiset osallistuvat ns. Wisdow Council menetelmän avulla. Keski Euroopassa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla laajasti käytetyn menetelmän tarkoituksena on kerätä uusia ratkaisuja valitusta kansalaisjoukosta. Raadin lopputuloksena syntyy yhteisymmärryksessä tehtyjä kannanottoja pysäköintipolitiikan linjauksista. Raadin edustajat esittelevät työnsä tulokset julkiselle yleisölle ja muille sidosryhmille avoimessa työpajassa. Vastaanottajien työpajassa tuloksia käsitellään

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 54 (131) Lsp/1 ja kehitetään yhdessä päättäjien kanssa. Työvaiheessa hyödynnetään prosessin aikaisempia vaiheita. Prosessin lopputuloksena syntyy esimerkiksi lausuntoon verrattavissa oleva kannanotto Helsingin pysäköintipolitiikkaan. Pysäköintipolitiikan jatkokäsittely Kaupunkisuunnitteluviraston näkemys tarkoituksenmukaisesta käsittelyprosessista on seuraava: Kaupunginhallitus käsittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalta saamansa Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen käyden asiasta lähetekeskustelun ja pyytäen työstä lausunnot sidosryhmiltä. Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa viimeistelemään raporttiluonnoksen lopulliseksi raportiksi kaupunginhallituksen antaman ohjeistuksen, kevään aikana eri kanavia saadun palautteen sekä kaupungin eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien lausuntojen perusteella. käsittelee viimeistellyn pysäköintipolitiikkatyön raportin lähettäen sen kaupunginhallitukselle. Lopullinen poliittinen päätöksenteko tehdään kaupunginhallituksessa ja sen niin päättäessä kaupunginvaltuustossa. Tavoiteaikataulu kaupunginhallituskäsittelylle on alkusyksy 2013. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120 juha.hietanen(a)hel.fi Liitteet 1 Raporttiluonnos: Helsingin pysäköintipolitiikka Päätöshistoria 26.03.2013 97 Pöydälle 26.03.2013 HEL 2013 004099 T 08 00 00

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 55 (131) Lsp/1 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen 9.4.2013. 26.03.2013 Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Maija Nikunlassi: Ehdotan asian pöydällepanoa. 1. Ehdotan kantakaupungin yrityksille yhtä yrityspysäköintitunnusta/yritys. Yritysten työntekijät voivat käyttää yksityisten parkkihallien palveluja, joissa tuntuu olevan tilaa. 2. Lyhytaikaisesta pysäköinnistä saatavien tulojen perintää tulee tehostaa. 3. Talvikautena vähän autoa käyttäville kantakaupunkilaisille tulisi tarjota mahdollisuus lukolliseen pitkäaikaisparkkiin, josta auton saisi tarvittaessa käyttöön (halvempi taksa). 4. Pysäköinninvalvojien toimenkuvaa tulisi laajentaa siten, että he toimittaisivat "hylättyjen" autojen tiedot eteenpäin ja autot siirretään pois. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120 juha.hietanen(a)hel.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 56 (131) Lsp/2 108 Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos (aasia) HEL 2011 004481 T 08 00 01 Hankenro 0901_7, karttaruutu K5 Päätös Käsittely päätti esittää kaupungin hallitukselle, että Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi valittaisiin vaihtoehto "Kaukalo". Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Uudenmaan ELY keskuksen kanssa tiesuunnittelun yhteydessä tehtävä kustannusjakoehdotus tulee laatia Liikenneviraston ja Suomen Kuntaliiton "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa" raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ville Lehmuskoski: Päätösehdotukseen lisätään uusi kappale (2): Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Uudenmaan ELY keskuksen kanssa tiesuunnittelun yhteydessä tehtävä kustannusjakoehdotus tulee laatia Liikenneviraston ja Suomen Kuntaliiton "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa" raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi Barbara Tallqvist, arkkitehti, puhelin: 310 37283 barbara.tallqvist(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikuva 2 Vaihtoehto Kaukalo 3 Vaihtoehto Ramppi 4 Havainnekuvat 5 Vertailutaulukko 6 Melutarkastelut 7 Vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointiraportti 8 Yleisötilaisuusmuistio

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 57 (131) Lsp/2 Otteet 9 Mielipidemuistio 10 Ksv Forum, yhteenveto keskustelusta 11 Uudenmaan ELY keskuksen kannanotto 12 Maankäyttövisio Ote Uudenmaan ELY keskus Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee esittää kaupungin hallitukselle, ettäkehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi valittaisiin vaihtoehto "Kaukalo". Tiivistelmä palautti Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi 12.5.2011. Kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja Uudenmaan ELY keskuksen yhteistyönä on laadittu kaksi uutta vaihtoehtoista suunnitelmaa: "Kaukalo" ja "Ramppi". Valittavasta vaihtoehdosta on tarkoitus viimeistellä maantielain mukainen yleissuunnitelma. Liittymäalueella olevista väylistä Kehä I sekä Itäväylä itään ovat valtion hallinnoimia maanteitä. Itäväylä keskustan suuntaan ja Meripellontie ovat Helsingin kaupungin katuja. Liittymä sijaitsee keskellä Itäkeskuksen aluekeskusta. Vaihtoehdossa "Kaukalo" Itäväylä alittaa Kehä I:n liittymän noin 500 metriä pitkässä kaukalossa. Kehä I ylittää Turunlinnantien ja Vanhanlinnantien liittymän sillalla, jonka pituus on noin 240 metriä. Visbynkadulta on tässä vaihtoehdossa uusi silta Itäväylän yli Itäkadulle. Kaikki liittymät säilyvät valo ohjattuina. "Kaukalo" on kaupunkirakenteen ja alueen viihtyisyyden kannalta kaupunkimainen ja korkealaatuisempi vaihtoehto. Vaihtoehdon suurin heikkous on, että ajoyhteydet Kehä I:ltä etelästä Itäkadulle ja Turunlinnantielle poistuvat. Liikenne ohjataan näille kaduille Kauppakartanonkadun ja Visbynkadun kautta. Liikennejärjestelyt muuttuvat siten nykyistä sekavammiksi. Toisaalta Visbynkadun silta parantaa Itäkeskuksen sisäisiä, myös jalankulun ja pyöräilyn, liikenneyhteyksiä. "Kaukalo" on kustannuksiltaan kalliimpi ja vähemmän kustannustehokas vaihtoehto kuin "Ramppi". Toisaalta liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat hieman pienemmät kuin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 58 (131) Lsp/2 Esittelijä "Ramppi" vaihtoehdossa. Lähialueiden asukasyhdistykset ovat "Kaukalon" kannalla. Vaihtoehdossa "Ramppi" Itäväylän molemmat suunnat ja Kehä I ovat sillalla nykyisen liittymäalueen yläpuolella. Kehä I:n haara (n. 350 metriä pitkä silta) ulottuu Turunlinnantien/Vanhanlinnantien liittymän yli. Itäväylän suunnassa silta on n. 360 metriä pitkä. Kaikki liittymät säilyvät valo ohjattuina. "Ramppi" vaihtoehdon pitkä ja leveä siltarakenne meluesteineen on voimakas kaupunkirakenteellinen ja kaupunki kuvallinen elementti, joka näkyy kauas. Siltojen alusta muodostaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille laajan varjoisan alueen. Vaihtoehdon vahvuutena on se, että kaikki nykyiset ajoyhteydet säilyvät ja ovat selkeitä sekä helposti opastettavissa. "Ramppi" on myös sekä halvempi että kustannustehokkaampi vaihtoehto. Liittymäalueen vieressä toimivat yritykset kannattavat "Ramppi" vaihtoehtoa. Itäkeskuksen kokonaisuuden suunnittelun kannalta (mm. Itäväylän kattaminen ja liittymäalueen maankäytön kehittäminen) olisi ensiarvoisen tärkeää edistää liittymän suunnitteluvalmiutta. "Kaukalo" vaihtoehto on kaupunkikuva, maisema, maankäyttö ja kaupunkirakenne huomioiden kokonaisuuden kannalta korkealaatuisempi vaihtoehto. Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän jatkosuunnittelun pohjaksi ehdotetaan vaihtoehtoa "Kaukalo". Jatkosuunnittelussa tutkitaan ratkaisuja mm. kustannustehokkuuden ja ajoyhteyksien parantamiseen. Lähtökohdat ja päätökset Liittymäalueella olevista väylistä Kehä I sekä Itäväylä itään ovat valtion hallinnoimia maanteitä. Itäväylä keskustan suuntaan ja Meripellontie ovat Helsingin kaupungin katuja. Lisäksi suunnittelualueella on muita katuluokaltaan alempiasteisia kaupungin katuja.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 59 (131) Lsp/2 Kuva 1. Kehä I:n ja Itäväylän liittymän läpi kulkevan autoliikenteen suuntautuminen. Kehä I:n ja Itäväylän liittymä on vilkas. Automäärä on suurimmillaan Kehä I:llä noin 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymä on keskellä Itäkeskuksen aluekeskusta. Alueella liikkuu paljon asukkaita ja kauppojen asiakkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, läpikulkumatkalla olevia autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Pääliittymän lisäksi alueella sijaitsee useita muita liittymiä lähellä toisiaan. Ongelmana ovat tasoliittymien riittämätön liikenteenvälityskyky ja siitä aiheutuvat ruuhkat. Liittymäalue on myös koko Helsingin alueella yksi pahimmista liikenneonnettomuuksien kasautumispaikoista. Vuosina 2008 2011 alueen liittymissä tapahtui 12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Alueen liikennemäärät kasvavat mm. Östersundomin ja muun itäisen Helsingin sekä seudun uuden maankäytön myötä. Suunnittelussa käytetyt liikenne ennusteet perustuvat viimeisimmän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) yhteydessä laadittuun ennustemalliin. Mallia on lisäksi tarkistettu lähialueiden viimeisimmillä maankäytön kehittymisoletuksilla. Liikenne ennusteisiin liittyy huomattavia epävarmuuksia johtuen maankäytön ja muun liikenneverkon toteutumisesta.