HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017
Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 2 2. Yleistä... 3 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset... 3 2.2 Tietojen kokoaminen... 4 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys... 4 3. Henkilöstövoimavarat... 5 3.1 Henkilöstömäärä... 5 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2012-2017... 5 3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2017... 6 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2012-2017... 6 3.2 Henkilötyövuodet... 6 3.3 Vuosityöajan jakautuminen... 7 3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne... 8 4 Kehittäminen... 9 4.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 9 4.2 Yhteistoiminta... 9 4.3 Työsuojelu... 10 4.4 Työhyvinvointi... 11 5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky... 12 5.1 Terveysperusteiset poissaolot... 12 5.2 Työtapaturmat, työmatkatapaturmat... 14 5.3 Työterveyshuolto... 14 5.4 Henkilöstön eläköityminen... 14 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus... 15 6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 16 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset... 16 6.2 Palkkaus... 17 6.3 Eläkemaksut... 17 7 Liitteet... 18 7.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2017... 18 7.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma 2018... 19 7.3 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tilastot sairauslomista vuodelta 2017... 20 1
1. Kunnanjohtajan katsaus Henkilöstöraporttiin kootaan keskeisimmät tiedot henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta sekä työsuojelusta. Mukana on myös paljon numerotietoa eri osa-alueilta. Kunnalla on lakeihin ja säännöksiin perustuvat voimassaolevat henkilöstösuunnitelmat ja ne on kuvattu tässä raportissa. Henkilöstön määrä on edelleen laskenut vuoden 2017 aikana; vakinaisen henkilöstön määrä on kuitenkin pysynyt samana ja määräaikaisen laskenut kolmella henkilöllä. Laskua on tapahtunut sivistyspalveluissa ja teknisissä palveluissa. Palvelussuhteet ovat pääosin päätoimisia ja vakinaisia. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä on alhainen 8,8 %. Vuoden aikana sattui työtapaturma/työmatkatapaturma 15 henkilölle. Niistä aiheutui poissaolopäiviä viidelle henkilölle yhteensä 51 päivää. Terveysperusteiset poissaolot ovat laskusuunnassa jo toista vuotta, mikä on erittäin myönteinen ilmiö. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut tällä vuosikymmenellä maltilliset 1,5 vuotta ollen vuodenvaihteessa 47,9 vuotta. Eläköitymisen painopiste ajoittuu vuosille 2017-2019, jonka jälkeen eläköitymisen taso lähes puolittuu. Vehkataipaleen koululaiset muuttivat takaisin Vehkataipaleeseen vuoden 2017 alussa, mutta Saimaanharjun yhtenäiskoululla on oltu osin väistötiloissa parakeissa. Järjestelyt ovat kuitenkin onnistuneet kohtuullisesti ja koulutyö on saatu hoidettua suunnitellusti. Terveyskeskuksen siiven remontin myötä saatiin sotepalvelut saman katon alle joulukuussa ja näin hyvinvointiasema pääsi aloittamaan toimintansa. Tiedonkulkua tullaan kehittämään edelleen saadun palauteen myötä. Henkilöstöresurssien riittävyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota ottaen huomioon työhyvinvointi, kunnan riskiarviot ja varahenkilöjärjestelyt. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen on varattu resursseja myös kuluvalle vuodelle. 2
2. Yleistä Henkilöstöraportti yhdessä kunnan tilinpäätöksen kanssa muodostaa tietopaketin toiminnasta ja talouden tarkastelusta sekä antaa hyvän pohjan henkilöstöjohtamiselle ja työyhteisöjen jatkuvalle kehittämiselle. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisön ja johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Henkilöstöraportti on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöiden vuonna 2013 antaman Henkilöstövoimavarojen arviointi -suosituksen mukaisesti. Raportin tiedot on kerätty henkilöstöhallinnon järjestelmästä, työterveyshuollon toimittamista tiedoista sekä työsuojelutoimikunnan tiedoista. Henkilöstöraportin kokoamisesta vastaa henkilöstöhallinto. Sisällön tuottamisessa, suunnittelussa, tulkinnassa ja hyödyntämisessä toimitaan yhteistyössä henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojelun ja ammattijärjestöjen kanssa. Henkilöstöraportti käsitellään YT-ryhmässä ja se on käsiteltävä myös työsuojeluorganisaatiossa, mikäli työsuojelu toimii omana erillisenä yksikkönä (Taipalsaarella työsuojelutoimikunta on osa YT-ryhmää). Kunnanhallitus hyväksyy raportin ja se esitellään valtuustolle omana asiakirjanaan samanaikaisesti tilinpäätöksen kanssa. Hyväksytty raportti esitellään koko henkilöstölle ja käsitellään työyhteisöissä. 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset Tasa-arvolaki (609/1986), jonka mukaan työnantajan on laadittava tasaarvosuunnitelma. Taipalsaaren kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2021. Tasa-arvoselvitys on tehty vuosista 2006 2007 ja 2010 2012. Tasa-arvonäkökohtien mukaan keskeiset tunnusluvut eritellään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista huomioiden yksilönsuoja. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 612/1999 (julkisuuslaki) ja henkilötietolaki 523/1999. Julkisuuslain 20 :n mukaisen viranomaisen tiedontuottamisvelvollisuuden vuoksi kuntatyönantajan toimialaan kuuluu henkilöstöä koskevien tilastojen tuottaminen henkilötietolain 15 :ssä edellytetyllä tavalla. Työturvallisuuslaki (738/2002). Työnantajana kunnalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu vuosille 2015-2017. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2015 2020. Yksityisyydensuojalaki (477/2001) 3
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka on tullut voimaan 1.1.2015. Lain mukaan työnantajalla, jolla on palveluksessaan yli 30 työntekijää, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. Taipalsaaren kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2017-2021. 2.2 Tietojen kokoaminen Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Tietojen keräämisessä noudatetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamaa henkilöstöraporttisuositusta. Henkilöstöraportti kattaa kuntaan työ- tai virkasuhteessa (palvelussuhteessa), pääsääntöisesti päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Tiettyjä lukuja (mm. työhistoria ja eläkkeelle siirtyminen) seurataan vain vakinaisen henkilöstön osalta. Raporttiin kerättyjen tietojen ja aikasarjojen yhteyteen liitetään myös sanallinen tulkinta tilanteesta sekä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin kunnassa mahdollisesti ryhdytään. 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstöön kohdistuvat kehittämistoimenpiteet kuvataan kunnan omista lähtökohdista. Kehittämistyö edellyttää poliittisten päättäjien ja organisaation ylimmän johdon sitoutumista ja resurssien kohdentamista. 4
Henkilöstön aikaansaannoskyvyssä tarkastellaan mm. mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat henkilöstön terveydestä, työturvallisuudesta, osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta. Henkilöstöjohtamisen tuloksia arvioidaan sillä, millaisia vaikutuksia henkilöstövoimavaroilla sekä henkilöstön kehittämistoimilla ja aikaansaannoskyvyllä on toimintaan ja tuloksiin, esim. asiakastyytyväisyyteen, palvelun vaikuttavuuteen ja laatuun tai talouteen. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2017 lopussa Taipalsaaren kunnan palveluksessa oli 148 henkilöä vakinaisessa palvelussuhteessa ja 14 henkilöä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisesta henkilöstöstä lähes 82 % on naisia, myös määräaikaisesta henkilöstöstä yli puolet on naisia. Henkilöstön määrä on hieman laskenut 31.12.2016 tilanteeseen verrattuna; vakinaisten määrä on pysynyt samana ja määräaikaisten laskenut kolmella. Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 27 121 148 - Määräaikaiset 5 9 14-17,6 % - joista työllistettyjä 3-3 - Yhteensä 32 130 162-1,8 % 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2012-2017 Palvelussuhdemuutokset 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinaiset 155 153 154 152 148 148 Määräaikaiset 32 30 20 16 17 14 Yhteensä 187 183 174 168 165 162 5
3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2017 Alla olevasta taulukosta on nähtävissä henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2012 alkaen. Vuoden 2013 henkilöstömäärän nousu konsernihallinnossa johtuu organisaatiouudistuksesta, jolloin tukipalvelun henkilöstö siirtyi konsernihallinnon alaisuuteen. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Konsernihallinto 11 27 31 29 28 33 Sivistyspalvelut 160 138 126 122 118 112 Tekniset palvelut 16 18 17 17 19 17 Yhteensä 187 183 174 168 165 162 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2012-2017 Kunnan vakinaisesta henkilöstön osalta palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti päätoimisia. Osa-aikaisten määrä vuonna 2017 oli 8,8 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kokoaikaiset 143 146 134 140 135 136 Osa-aikaiset 12 7 20 12 13 12 Yhteensä 155 153 154 152 148 148 3.2 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuoden laskentakaava: palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Alla olevassa taulukossa on kunnan palveluksessa olevan henkilöstön työaika henkilötyövuosiksi muutettuna. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä 35,39 128,98 164,37 6
Edellisessä taulukossa olevaa jakaumaa tarkentaen saadaan henkilötyövuodet jaettuna toimialoittain. Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Naiset 25,29 99,47 4,22 128,98 Miehet 7,03 13,76 14,60 35,39 Yhteensä 32,32 113,23 18,82 164,37 3.3 Vuosityöajan jakautuminen Teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa lasketaan vähentämällä kalenterivuoden päivistä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Teoreettisesta vuosityöajasta saadaan tehty vuosityöaika vähentämällä siitä kaikki sekä palkalliset että palkattomat poissaolopäivät. Koko henkilöstön tehty vuosityöaika on 76 % teoreettisesta vuosityöajasta. Vuosi- ja sairauslomien, koulutuksen sekä muiden poissaolojen osuus on lähes neljännes vuosityöajasta eli 24,5 %. Suurin työstä poissaolon syy on vuosilomat (8,4 %) ja toiseksi suurin syy on muut palkattomat poissaolot (7,9 %). Koko henkilöstö työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 46 144 100,00 Vähennetään työpäivinä: - vuosilomat ja muut lomat 3 858 8,4 - terveysperusteiset poissaolot 1 635 3,5 - perhevapaat 1 234 2,7 - muut palkalliset poissaolot 261 0,6 - muut palkattomat poissaolot 3 667 7,9 - koulutus 508 1,1 - vapaana annettavat työaikakorvaukset 161 0,3 + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit 252 0,5 = Tehty vuosityöaika 35 072 76,0 7
3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan Taipalsaaren kunnan palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 5 3,4 30-39 23 15,5 40-49 51 34,5 50-59 47 31,8 60-64 21 14,2 65-1 0,7 Yhteensä 148 Keski-ikä 47,9 Edellistä taulukkoa tarkentaen saadaan henkilöstön ikäjakauma toimialoittain. Ikä vuosina Konsernihallinto Sivistyspalvelut Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut maltillisesti. Nousua vuosien 2010 ja 2017 välillä keski-iässä on ollut 1,5 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-iän muutokset ajalla 2010 2017 Tekniset palvelut alle 30 1 3 1 30-39 4 15 4 40-49 9 38 4 50-59 11 31 5 60-64 4 16 1 65-0 1 0 Yhteensä 29 104 15 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 48,5 48 47,8 48 48 47,9 47,5 47 47 47,4 46,5 46,4 46,4 46 45,5 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 8
4 Kehittäminen 4.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuoden 2017 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 123 henkilöä, koulutuspäiviä oli yhteensä 508. Lakisääteiseen täydennyskoulutukseen osallistui 26 henkilöä, koulutuspäiviä oli 53. Johtamis- ja esimieskoulutuksiin osallistui kolme henkilöä, koulutuspäiviä 15. Palkatonta opintovapaata piti kahdeksan henkilöä yhteensä 52 kalenteripäivää. 4.2 Yhteistoiminta Yhteistoiminta hoidetaan YT-lain mukaisesti. YT-lain piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Jokaisessa kunnassa on oltava yhteistoimintaelin. YT-lain mukaan yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstö-vaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Kunnan YT-ryhmän toiminta-aika on 4 vuotta. YT-ryhmä kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa ja käsitteli 24 asiaa. YT-ryhmän kokoonpano: Henkilöstön edustajat 4 + 3 henkilöä Pääluottamusmiehet, tällä hetkellä 4: Juko ry (opettajat, lastentarhanopettajat) Kunta-alan Unioni ry, Jyty, alueellinen pääluottamusmies (toimistohenkilöstö, ruokapalvelut, siivouspalvelut, koulunkäyntiavustajat, tekninen henkilöstö) Kunta-alan Unioni ry, JHL, alueellinen pääluottamusmies (varhaiskasvatuksen henkilöstö, ruokapalvelut, siivouspalvelut, koulunkäyntiavustajat, tekninen henkilöstö) Tehy ry (iltapäivä- ja lastenhoitohenkilöstö ja koulunkäyntiavustajat) Työsuojeluvaltuutetut 3: toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu 2 työntekijöitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua 9
Työnantajan edustajat 6: kunnanjohtaja hallintojohtaja työsuojelupäällikkö 2 kunnanhallituksen edustajaa pöytäkirjanpitäjänä henkilöstöassistentti 4.3 Työsuojelu Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 8 :n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 8 ) Taipalsaarella YT-ryhmä hoitaa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. YT-ryhmän sisällä toimii jaostona vaaleilla valittu työsuojelutoimikunta työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön johdolla. Jaoksen toimintaan voivat osallistua myös työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja (Etelä- Karjalan Työkunto Oy). Työsuojelutoimikunnan toimintakausi on 1.1.2014 31.12.2017. Toimintakauden 1.1.2018-31.12.2021 työsuojeluvaalit järjestettiin syksyllä 2017. Työsuojelupäällikkönä toimi vuonna 2017 kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä. Henkilöstöä edustivat seuraavat työsuojeluvaltuutetut: 10
työsuojeluvaltuutettu Kirsi Rehunen 1. varavaltuutettu Anna-Maria Forsblom 2. varavaltuutettu Sanna Kolhonen työsuojeluvaltuutettu Sakari Fromholtz 1. varavaltuutettu Helena Leppälä 2. varavaltuutettu Sanna Pesu työsuojeluvaltuutettu Panu Karhu Työsuojelun toimintaohjelma Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 9 ) Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2017 löytyy tämän henkilöstöraportin kohdasta 7.1 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2018 löytyy kohdasta 7.2. 4.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointia ja työilmapiiriä seurataan työsuojelutoimikunnan työpaikkakäynneillä ja henkilöstökyselyllä. Työsuojelutoimikunnalla on työsuojelusuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain loppuvuodesta. Vuonna 2017 koulujen henkilökunta (ja oppilaat) ovat osallistuneet OPH:n koordinoimaan Koulun hyvinvointikyselyyn. Koulujen opetushenkilöstö on vastannut myös digitalisaatioon liittyviin Opeka.fi ja Ropeka.fi kyselyihin. Taipalsaaren kunta osti Saimaan AMK:lta terveydenhoitajaopiskelijoiden toteuttaman ryhmämuotoisen hyvinvointivalmennuksen. Valmennukseen osallistui sekä kuntalaisia että kunnan työntekijöitä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja valmennus oli osittain omakustanteinen (mittaukset). Vuonna 2016 aloitettu liikuntakampanja jatkui vuoden 2017 puolelle. Etelä-Karjalan Työkunto Oy toteutti ruokapalveluille työpaikkakäyntiin liittyvän esitietokyselyn sekä kunnantalon henkilöstölle työpaikkaselvityksen esitietokyselyn. Työnantajana kunta tarjoaa henkilöstölle liikuntamahdollisuuden omissa liikuntatiloissa korvauksetta. Lisäksi työyksiköt ovat voineet järjestää omia työhyvinvointia edistäviä tapahtumia. 11
5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky 5.1 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot (myös kuntoutus) sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot (taulukko toimialoittain, em. tapaturmat viimeinen sarake). Vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot 2014 kalenteripäivät 2015 kalenteripäivät 2016 kalenteripäivät 2017 kalenteripäivät Lyhyet poissaolot alle 4 pv 370 417 427 380 4-29 pv 653 676 644 659 30-60 pv 167 284 202 261 61-90 pv 308 273 185 171 91-180 pv 554 111 545 123 Yli 180 päivää 226 700 395 593 Yhteensä 2 278 2 461 2 398 2 187 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuonna 2017 jakautuvat organisaatiossa. Huom. luvuissa ovat mukana sekä kesken vuotta aloittaneet että lopettaneet vakinaiset henkilöt. Terveysperusteiset poissaolot 2017 vakinainen henkilöstö KONSERNIHALLINTO vakinainen henkilöstö sairastaneita henkilöitä 1-3 pv 4-29 pv yli 29 pv sairauspvt yht. joista työtapaturma pvt kalenteripäivät 61 198 204 463 1 henkilöt 29 21 1 SIVISTYSPALVELUT kalenteripäivät 307 328 944 1579 10 henkilöt 105 81 2 TEKNISET PALVELUT kalenteripäivät 12 133-145 36 henkilöt 17 9 1 YHTEENSÄ kalenteripäivät 380 659 1148 2187 47 henkilöt 151 111 4 12
Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä, joilla palvelussuhde oli kestänyt koko kalenterivuoden 2017, ei 29 henkilölle ole kirjattu lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2017. Seuraavista taulukoista käy ilmi, että vakinaisen henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on vähentynyt vuoteen 2016 verrattuna. 3000 Kalenteripäivää yhteensä / vuosi 2500 2278 2461 2398 2187 2000 1631 1500 1361 1109 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kalenteripäivää / henkilö / vuosi 18 16 14,8 16,2 15,8 14,5 14 12 10,7 10 8 9 7,2 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 13
5.2 Työtapaturmat, työmatkatapaturmat Vuonna 2017 sattui työtapaturma/työmatkatapaturma 15 henkilölle, joista aiheutui poissaolopäiviä viidelle henkilölle yhteensä 51. Luvuissa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. 5.3 Työterveyshuolto Taipalsaaren kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ltä. Työterveyshuolto perustuu vuosittain päivitettävään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri on osallistunut kutsuttuna työsuojelutoimikunnan sekä sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Työterveyshuolto on toimittanut tilastot sairauspoissaoloista diagnooseittain, tilasto on liitteenä 7.3. 5.4 Henkilöstön eläköityminen Kevan eläköitymisennuste 2018-2037, Taipalsaaren kunta 14
Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyi seitsemän henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 62,7 vuotta. 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus Vuonna 2017 Taipalsaaren kunnassa alkoi yhdeksän vakinaista palvelussuhdetta ja päättyi kymmenen. Vakinaiset Lukumäärä Alkaneet palvelussuhteet 9 Päättyneet palvelussuhteet 10 Kunnan henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan ilmoittamalla kertomusvuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Vaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla alkaneiden sekä päättyneiden palvelussuhteiden määrä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. 15
Vaihtuvuus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinaiset henkilöt 31.12. 155 153 154 152 148 148 Alkaneet palvelussuhteet 4 5 7 7 8 9 Päättyneet palvelussuhteet 2 0 9 10 13 10 Tulovaihtuvuus % 2,6 3,2 4,6 4,5 5,3 6,1 Lähtövaihtuvuus % 1,3 0,0 5,9 6,5 8,6 6,8 6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taipalsaaren kunnassa käytössä olevat virka- ja työehtosopimukset: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES Kunnallinen teknisten henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset Taipalsaaren kunnan työvoima- ja henkilöstökustannukset vuonna 2017 (kuntaan palvelussuhteessa oleva henkilöstö, ei luottamushenkilöiden palkkioita eikä tilinpäätösjaksotuksia) 2017 euroa Muutos % edelliseen vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä josta 7 042 342-1,88 1 Palkat yhteensä 5 748 532-0,31 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1 251 224-8,73 3 Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto 35 906 10,08 tyhy-toiminta, netto, sis. liikuntakampanja, hyvinvointivalmennus, työyksiköiden järjestämät tyhy-tilaisuudet 6 680 16
6.2 Palkkaus Keskiansiot ilmoitetaan joulukuun kokonaisansiosta. Keskiansiot lasketaan vain kokoaikaisten koko kuukauden täyttä palkkaa saaneiden ansioista. Joulukuu 2017 KVTES OVTES TS Kokonaisansio keskimäärin 2 444 3 840 3 168 Miesten keskiansio 3 014 4 660 3 166 Naisten keskiansio 2 393 3 695-6.3 Eläkemaksut Työnantajan eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 - varhaiseläkemenoperusteisesta varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhe-maksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken. Kevan tilinpäätösarvion mukaan Taipalsaaren kunnan vuoden 2017 eläkemenoperusteinen ja varhe-maksu ovat seuraavat: Maksu euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 44 110 0,63 Eläkemenoperusteinen maksu 309 533 17
7 Liitteet 7.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2017 Taipalsaaren kunnan työsuojelutoimikunta kokoontui 4 kertaa. Työsuojeluohjelma oli laadittu vuosille 2015-2017. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu ajalle 1.1.2016 31.12.2020. Työterveyshuollon lääkäriaikojen saatavuus vaihteli ja työntekijöitä jouduttiin ohjaamaan yksityiselle lääkäriasemalle. Työterveyshoitajan vastaanotto toimi kunnantalon Keulahytissä keskiviikkoisin. Terveystarkastuksia tehtiin Etelä-Karjalan työkunto Oy:n toimesta. Työyhteisön sisäisiä ristiriitatilanteita ratkomaan on käytetty paitsi työterveyspsykologia niin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Työtapaturmia on sattunut 15 kpl, joista 3 työmatkatapaturmaa. Väkivalta ja uhkatilanteita on raportoitu 4 kpl. Häirintäilmoituksia on tehty 1 kpl. Työpaikkaselvitys tehtiin Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n toimesta kunnantalolla. Suunnattuja selvityksiä tehtiin Kirkonkylän koululla sekä Liljan päiväkodissa. Tukipalveluissa on neuvoteltu työssäjaksamisesta. Henkilöstön hyvinvointi nousi esiin kiireen sekä resurssien vajauksen myötä. Sivistystoimessa näkyi vakituisen sivistysjohtajan puuttuminen. Sisäilma-asiat jatkuivat Vehkataipaleen remontoidussa koulussa, jossa kevätkausi tehostettiin ilmastointia uusien rakennusmateriaalien hajujen poistamiseksi ja luokkatiloja tuuletettiin avaamalla ikkunoita. Myös siivousta tehostettiin yläpölyjen osalta. Päiväkoti Loiskeen (entinen Tiitiäinen) henkilökunta alkoi oireilla. Päiväkodilta tehtiin yksi sisäilmaongelma ilmoitus sekä kooste oppilailla ilmenevistä mahdollisista sisäilmaoireista. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi suoritti koulun terveellisyyden ja turvallisuuden valvontakäynnin. Myös Saimaanharjun koulun käytössä olevissa tiloissa suoritettiin ympäristötoimen valvontakäynti. Sisäilmatyöryhmä kokoontui yhden kerran. Työsuojeluvaalit järjestettiin syksyllä. Ehdokkaita oli yhtä paljon kuin paikkoja, joten suoritettiin sopuvaali. Toimihenkilöille valittiin yksi varsinainen jäsen sekä hänelle yksi varajäsen ja työntekijöitä edustamaan kaksi varsinaista jäsentä sekä heille molemmille kaksi varajäsentä. Koulutuksiin on osallistuttu - Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi (1 pv / 2 hlö) - Työsuojelun / -turvallisuuden perehdytyskoulutus (1 pv / 1 hlö) - Työsuojelupäällikön täydennyskurssi (1 pv) Taipalsaaren VPK lahjoitti kunnantalolle defibrillaattorin. Työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat sekä sisäilmatyöryhmän muistiot on jaettu kunnanhallitukselle ja yt-ryhmälle sekä työsuojelun varavaltuutetuille tiedoksi. 18
7.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma 2018 1. Työsuojeluohjelma - laaditaan työsuojeluohjelma vuosille 2018 2021 2. Työterveyshuolto - työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa 1.1.2016-31.12.2020 - seurataan sairauspoissaolotilastoja - kiinnitetään huomiota työterveyshuollon toimivuuteen - työterveyshuollon terveystarkastukset huomioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä esimiesten kanssa 3. Työpaikkaselvitykset - toteutetaan Saimaanharjun parakkikoulussa ja Vehkataipaleella 4. Riskikartoitukset - osallistutaan mahdollisiin eri toimipisteiden riskinarviointeihin - otetaan käyttöön OP-vakuutuksen tarjoama palvelu riskienhallinnasta 5. Työolot - kiinnitetään huomiota työssäjaksamiseen - huolehditaan, että toimipisteissä käydään läpi perehdyttämisohjeet ja toimintaohjeet häiriötilanteissa 6. Sisäilma-asiat - sisäilma-asiat käsitellään erillisessä sisäilmatyöryhmässä 7. Koulutukset - osallistutaan tarpeen mukaan 8. Kokoukset - työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään 4 krt/v 9. Tiedotus, seuranta - työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle ja yt-ryhmälle sekä työsuojelun varavaltuutetuille - työsuojeluasioiden tiedottamista lisätään toimialoittain esimiesten välityksellä Reija Rämä työsuojelupäällikkö 19
7.3 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tilastot sairauslomista vuodelta 2017 20
21
22
23