YRITYKSEN LAKIASIAT 2018
YRITYKSEN SOPIMUKSET Sopimuksin sovitaan osapuolten välisistä suoritteista, velvoitteista ja vastuista. Yrityksen kannattavuus on sidoksissa sen tekemiin sopimuksiin. Hyvät sopimukset tuottavat kassavirtaa. Huonot sopimukset saattavat aiheuttaa yllättäviä kustannuksia tai oikeuden menetyksiä. Yritys hankkii kaikki tuotannontekijänsä sopimuksin, esim. toimitilat, raaka-aineet, palveluita, tuotantolaitteita, rahoitusta ja henkilöstöä. Myynti perustuu sopimuksiin. Sopimuksiin kannattaakin panostaa, sillä yritys menestyy sopimustensa myötä.
YRITYKSEN SOPIMUKSET Varmista, että ymmärrät sopimuksen oikein, ennen kuin allekirjoitat sen. Yhtä tärkeää on varmistua, että molemmat osapuolet ymmärtävät sopimuksen ja sen ehdot samalla tavoin. Sopimuksen sisältöön ja sen velvoitteisiin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Huonokin sopimus sitoo ja sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopien. Jos sopimusehdoissa on epäselvyyttä, pyydä tarvittaessa lisäselvitystä tai hanki sitä itse. Epäselviltä osiltaan sopimusta kannattaa tarkentaa kirjallisesti. Älä siis luota lauseeseen, että vaikka sopimuksessa näin lukeekin, niin emme ole koskaan tällaista vaatineet. Vain sillä on merkitystä, mikä voidaan todistaa.
SOPIMUKSEN SYNTYMINEN Sopimusta ei pidä samastaa yksinomaan sopimusasiakirjaan. Sopimusvelvoitteet voivat perustua myös muihin lähteisiin mm. Pakottavaan tai tahdonvaltaiseen lainsäädäntöön. Kauppatapaan Tarjousasiakirjoihin Markkinoinnissa annettuun tietoon. Sopimuksessa on hyvä sopia myös siitä missä järjestyksessä sopimusasiakirjoja sovelletaan. Esim. Pääsopimus Yleiset sopimusehdot Tarjous Tarjouspyyntö
SOPIMUKSEN SYNTYMINEN Sopimus syntyy suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti. Suositeltavin tapa on tehdä kirjallisia sopimuksia, tällöin on myöhemminkin todennettavissa millä ehdoilla sopimus on tehty. Sopimukset ovat kuitenkin yhtä sitovia tekotavastaan huolimatta. Sopimuksia voidaan myös muuttaa suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti, huolimatta siitä millä tavoin sopimus on alun perin tehty. Esim. kirjallinen sopimus voi muuttua suullisesti tai hiljaisesti.
YLEISET SOPIMUSEHDOT Vakioehdot/ yleiset sopimusehdot (esim. toimitusehdot) Tyypillisesti toisen osapuolen laatimat ehdot, jotka halutaan liittää pääsopimukseen. Käytetään jos tehdään paljon samankaltaisia sopimuksia. Ehtojen sitovuus vaatii, että vakioehdot on tosiasiallisesti oltava toisen osapuolen etukäteen tutustuttavissa. Esim. verkkosivuilla tai luovutetaan osana tarjousta. Yllättävät ja ankarat ehdot tulee korostaa. Yllättävä ja ankara ehto on esimerkiksi ehto, joka selkeästi poikkeaa normaaleista kauppatavoista tai antaa toiselle osapuolelle oikeuksia yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Myöskin toisen osapuolen vastuuta rajoittava ehto voi olla yllättävä ja ankara. Tutustu aina toisen osapuolen käyttämiin vakioehtoihin ja reklamoi, jos olet niistä eri mieltä. Suurin riski sisältyy yleensä siihen, ettei tunneta sitovia ehtoja.
SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi lähtökohtaisesti aina irtisanoa. Irtisanomisaika on sopimuksessa sovittu tai kohtuullinen aika. Määräaikaista sopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa sopimuskauden aikana. Molemmat sopimukset voidaan purkaa, mikäli toinen osapuoli syyllistyy sopimusrikkomukseen. Sopimusrikkomuksen tulee olennainen. Perusteeton purkaminen voi olla itsessään sopimusrikkomus. Irtisanottaessa sopimus, tulee sopimusvelvoitteet täyttää irtisanomisajan päättymiseen saakka. Purettaessa sopimus, päättyvät sopimusvelvoitteet välittömästi.
TARJOUS Tarjous sitoo lähettäjää sen jälkeen kun vastaanottaja on ottanut siitä selon, eikä lähettäjä voi sitä sen jälkeen peruuttaa. Käytännössä sähköpostitse lähetetty tarjous sitoo heti. Jos vastaanottaja ei ole vielä ottanut tarjouksesta selkoa voi lähettäjä sen perua. Esim. lähetetty kirjepostissa ja soitetaan vastaanottajalle ennen postin saapumista. Sopimus syntyy tarjoukseen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella. Vastauksen tulee olla ehdoton. Vastauksen tulee siis olla yksiselitteisesti KYLLÄ. Jos vastaus sisältää ehtoja, tulkitaan sitä vastatarjoukseksi. Vastatarjouksen hyväksyy tai hylkää alkuperäisen tarjouksen tekijä. Erillistä sopimusasiakirjaa ei siis tarvita. Vaan suullinenkin tarjouksen hyväksyminen synnyttää sopimuksen.
TARJOUS Vastauksen tulee olla myös oikea-aikainen. Tarjoukseen on vastattava tarjouksessa mainittuna voimassaoloaikana tai sen puuttuessa, kohtuullisessa ajassa. Viivästynyttä vastausta arvioidaan uutena tarjouksena (vastatarjous). Tarjoukselle kannattaa aina määritellä vastausaika, varsinkin tilanteissa joissa omat tuotantokustannukset vaihtelevat tai tuotantokapasiteetti on rajallinen. Jos tarjous nimenomaisesti hylätään, raukeaa se välittömästi. Tarjous ei siten enää sido lähettäjää, eikä myöskään vastaanottaja voi enää vaatia sen hyväksymistä.
SOPIMUSNEUVOTTELUT Tarjoussidonnaisuus syntyy vasta kun sitova tarjous on tehty. Tätä ennen osapuolet voivat vapaasti neuvotella ilman tarjoussidonnaisuutta. Toisinaan tarjousta ei edes tehdä, vaan sopimus laaditaan neuvotteluiden tuloksena. Tee aina huolelliset neuvottelumuistiot, niin voit myöhemminkin todeta neuvotteluiden kulun. Neuvottelumuistioiden sitovuus on vahvempi jos molemmat osapuolet vahvistavat ne allekirjoituksin.
REKLAMOINTI Reklamointitarve syntyy kun toinen osapuoli on rikkonut sopimusta. Pääsääntönä voidaan pitää, että jos sopimusrikkomusta ei ole reklamoinut, ei voi myöskään vaatia rikkoneelta osapuolelta korvausta. Ennen kuin reklamoit, varmista onko sopimuksessa sovittu reklamaation tekemiselle vaatimuksia tai aikarajoja. Jos on, noudata niitä. Ehdot voivat koskea esimerkiksi reklamaation tekotapaa tai reklamointiaikaa. Varminta on tehdä reklamaatio heti kun sopimusrikkomus tulee tietoon. Varaa tarvittaessa mahdollisuus täydentää reklamaatiota, sillä tiedossasi ei välttämättä ole heti kaikki sopimusrikkomukseen johtaneet tekijät, seuraukset ja syntyneet vahingot. Yleensä sopimusta rikkoneella on oikeus korjata tai uusia toimitus, jos se vaan on mahdollista. Vasta tämän jälkeen rahallinen korvaus on mahdollinen. Tee reklamaatio kirjallisesti.
HUOMIOI AINAKIN Hinnan määräytymisen perusteet. Hinnan tai sen muodostumisen selkeä määrittely. Onko sopimussuhteen aikana mahdollisuus nostaa hintoja? Onko määritelty riittävän tarkkaan mitkä asiat kuuluvat perushintaan ja mitkä on erikseen laskutettavaa? Tunne mahdollisten korvausvastuidesi suuruus ja todennäköisyydet. Välittömien vahinkojen rajaaminen korvausvastuun ulkopuolelle sopimusehdoin. Oman korvausvastuusi rajaaminen kokonaisuudessaan tiettyyn euromäärään tai prosenttiosuuteen kauppasummasta. Sopimuksen rikkomisesta voidaan sopia tietty sopimussakko. Mikäli sopimuksessa on määritelty sopimussakko. Onko sakkosumma sellainen, että pystyt sen kantamaan?
TAUSTA JA TARKOITUS Sopimuksen kohdan tausta ja tarkoitus tai vastaavaan kohdan laatimiseen kannattaa panostaa. Osapuolen tarkoitus tehdä sopimus on kuvaus syistä ja tarkoituksesta miksi sopimus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Sopimukset eivät ole koskaan aukottomia. Sopimusaukkoa täytettäessä osapuolen tarkoitus sopimuksen solmimiselle voi vahvistaa osapuolen omaa näkemystä sopimuksen sisällöstä.
SOPIMUSKOHDE Sopimuksen kohde on asia, palvelu tai tavara, jota sopimus koskee. Jos sopimuksen kohde on määritelty puutteellisesti, sopimus saattaa tulla täytetyksi ilman, että haluttu tavoite toteutuu. Mikäli sopimuksen kohdetta on hankala määritellä tarkasti tai oma osaaminen esim. teknisten ominaisuuksien määrittelemisessä on puutteellinen: Kannattaa panostaa sopimuksen tarkoituksen määrittelyyn. Esimerkiksi mitä ostettavalla ohjelmistolla halutaan tehdä tai saavuttaa?
HYVÄ SOPIMUS Liikeriskejä ei pääosin voi vakuuttaa. Hyvät sopimukset ovat liiketoimintasi tärkein vakuutus. Laadukkaat ja selkeät sopimukset luovat kuvaa luotettavasti liikekumppanista. Huolella laaditut sopimukset vähentävät riskejä, mutta yksikään sopimus ei ole täydellinen. Säilytä myös neuvottelumuistiot, tarjousasiakirjat ja sähköpostikirjeenvaihtoa. Hyvät sopimukset auttavat myös jos syntyy riitatilanteita. SELVITÄ SOPIMUSVELVOITTEESI ENNEN KUIN ALLEKIRJOITAT.
YRITYKSEN LAKIASIAT Lainsäädännöllä säädellään yritysten toimintaympäristöä. Tästä syystä lainsäädännön tunteminen saattaa antaa jopa kilpailuetua sellaisiin toimijoihin nähden, jotka eivät osaa ennakoida lainsäädännön vaatimuksia omassa toiminnassaan. Lainsäädäntömuutokset voivat synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta ne voivat myös muuttaa yrityksen toimintaympäristöä siten, että muutokset muodostavat uhan yrityksen olemassa ololle. Liiketoimintaympäristön muutosten seuranta on menestyvän liiketoiminnan yksi kulmakivistä. Hyvän esimerkin yritysten toimintaympäristöön vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista muodostavat mm. EU:n tietosuoja-asetus sekä Liikennekaari.
KILPAILUN SÄÄNTELY Yritysten käyttämiä kilpailukeinoja ja markkinointia on väljästi säädelty. Perusajatus on, että käytettävien keinojen tulee olla reiluja ja hyvän liiketavan mukaisia. Lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tarkoitus on suojata elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan epäsopivilta kilpailukeinoilta. Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Laissa ei ole suoraan määritelty, mitä hyvällä liiketavalla tarkoitetaan. Termin sisältö muotoutuu elinkeinotoiminnassa yritysten omien näkemysten ja toimien kautta, sekä oikeuskäytännön varassa. Hyvä sääntö on käyttää kilpailukeinoja, joita myös kilpailijoilta itse hyväksyisi.
KILPAILUN SÄÄNTELY Hyvän liiketavan vastaista on mm. kilpailijan halventaminen, harhaanjohtava ja totuudenvastainen markkinointi, harhaanjohtava vertaileva markkinointi, kilpailijan jäljittely ja maineen hyväksikäyttö. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva liiketapalautakunta antaa lausuntoja siitä, millaisia elinkeinotoiminnassa suoritettuja toimenpiteitä pidetään hyvän tavan vastaisena.
MARKKINOINNIN SÄÄNTELY Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi on kielletty. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat ilmaisut ovat kielletty. Harhaanjohtavat ilmaisut, jotka voivat vaikuttavat hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan epäoikeutetusti, tai vahingoittavat muuten toisen elinkeinotoimintaa. Ilmaisut voivat olla asiaan kuulumattomia seikkoja sisältäviä ilmaisuja sekä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia. Ilmaisut voivat koskea omaa tai toisen toimintaa.
Markkinoinnin sääntely Vertailevasta markkinoinnista on kyse, jos siitä voidaan tunnistaa kilpailija tai sen tuote. Vertaileva markkinointi on lähtökohtaisesti sallittua, mutta vain jäljempänä mainittujen tarkkaan määriteltyjen ehtojen puitteissa. Vertailevan markkinoinnin tulee perustua toteennäytettäviin seikkoihin. Tehdessäsi vertailevaa markkinointia, valmistaudu näyttämään väitteesi todeksi. Vertaileva markkinointi on kiellettyä, jos se on totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa, koskee hyödykkeitä, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia, aiheuttaa sekaannuksen vaaraa, halventaa tai väheksyy kilpailijan toimintaa, tavaramerkkiä, toiminimeä tai muuta erottavaa tunnusta tai käyttää sopimattomasti hyväksi kilpailijan mainetta tai immateriaalioikeussuojaa (aineettomat oikeudet esim. toiminimet, tavaramerkit jne.).
LIIKESALAISUUSLAKI Liikesalaisuuslaki astui voimaan 15.8.2018. Laki kattaa yritystoimintaan (elinkeinotoimintaan) liittyvien liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojan. Liikesalaisuuslaki määrittelee tarkemmin millainen tieto määritellään liikesalaisuudeksi. Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua ja helposti selville saatavissa. Liikesalaisuudella tarkoitetaan myös tietoa, jolla on edelllä mainitun ominaisuuden vuoksi taloudellista arvoa liiketoiminnassa. Keskeistä on, että tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.
LIIKESALAISUUSLAKI Tuomioistuimelta voi hankkia kiellon oikeudettomasti hankitun liikesalaisuuden hyödyntämiseksi. Tuomioistuin voi antaa määräyksen tuotteen vetämiseksi pois markkinoilta tai määrätä tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävän materiaalin. Liikesalaisuuden rikkoja voidaan myös määrätä maksamaan hyvitystä tai liikesalaisuuden käyttökorvausta. Liikesalaisuuden rikkojan on korvattava vahinko, jonka loukkaus aiheuttaa. Oikeudeton käyttö voi aiheuttaa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.
LIIKESALAISUUDET Työsopimuslain mukaan: Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Korvausvastuuseen voi joutua myös se kenelle oikeudettomasti saatu tieto on ilmaistu, kuten uusi työnantaja. Työntekijällä on työsuhteen aikana myös kilpailukielto työnantajan liiketoiminnan kanssa. Työntekijä ei saa myöskään työsuhteen aikana ryhtyä ei-hyväksyttäviin kilpailevaa toimintaa valmisteleviin toimiin. Tietyin edellytyksin, työntekijän oikeutta solmia uusi työsopimus kilpailevan yrityksen kanssa voidaan rajoittaa kuudeksi kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen.
SALASSAPITOSOPIMUS Salassapitotarve voi syntyä kun liikekumppaneille tai muulle sidosryhmälle annetaan tietoa, joka on yrityksen kilpailuedun kannalta kriittistä. Tietojen väärinkäyttöä on usein vaikea toteennäyttää. Tästä syystä huomiota kannattaa kiinnittää kiinnijäämisriskin nostamiseen ja pelotevaikutuksen suuruuteen. Salassa pidettävät asiakirjat tulee merkitä luottamuksellisiksi/ salaisiksi. Salassapidosta on hyvä solmia salassapitosopimus, jossa on määritelty riittävän suuri sopimussakko. Sopimussakko tarkoittaa sovitun suuruista rahallista korvausta, mikäli tietoja käytetään muuhun tarkoitukseen kuin sopimuksessa sovittuun tai luovutetaan luvatta eteenpäin. Salassapitosopimus on tehtävä ennen tietojen luovuttamista.
SALASSAPITOSOPIMUS Vaikka toisen liikesalaisuuksien luvaton hyödyntäminen on kiellettyä, voi aiheutuneen vahingon määrää olla vaikea toteennäyttää. Tästä syystä sopimussakko selkeyttää tilannetta. Salassapitosopimuksen sopimussakko tulee maksettavaksi vaikka aiheutuneen vahingon määrää ei kyettäisi edes toteennäyttämään. Salassapitosopimuksessa on hyvä myös selventää sitä mikä tieto on salassa pidettävää ja mikä ei.
KULUTTAJAKAUPPA Kuluttajansuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä, jota on noudatettava kun elinkeinonharjoittaja tarjoaa, myy ja markkinoi kulutushyödykkeitä kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Kuluttajakauppaa koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti kuluttajan suojaksi pakottavia ja niistä poikkeava sopimusehto on mitätön. Kuluttajansuojalaki ei koske kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kuluttajien keskinäiseen tavarakauppaan sovelletaan kauppalakia.
KULUTTAJAMARKKINOINTI Kuluttajamarkkinoinnin on oltava hyvän tavan mukaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinoinnin on oltava ainakin totuuden ja yhteiskunnallisten arvojen mukaista. Markkinointi pitää olla tunnistetavissa markkinoinniksi markkinointikanavasta ja muodosta riippumatta. Vertaileva markkinointi ei saa aiheuttaa sekaannusta ja sen pitää olla totuudenmukaista. Annettujen ostopäätökseen vaikuttavien tietojen tulee olla totuudenmukaisia. Markkinoinnissa tiedot tulee antaa selkeästi, ymmärrettävästi ja oikea-aikaisesti. Olennaisia asioita ei myöskään saa jättää antamatta. Mainonnassa ei saa esiintyä väkivaltaa, syrjintää, eikä se saa olla lapsille haitallista. Mainonnassa ei saa hyväksikäyttää alaikäisen herkkäuskoisuutta ja kokemattomuutta.
KULUTTAJAMARKKINOINTI Elinkeinonharjoittajalla on tiedonantovelvollisuus kuluttajalle liittyen kauppaan, kaupan kohteeseen ja sopimussuhteeseen. Tiedonantovelvollisuus koskee mm. Kulutushyödykkeen pääominaisuuksia. Elinkeinonharjoittajan nimeä ja osoitetta. Kulutushyödykkeen kokonaishintaa veroineen tai hinnan määräytymisen perusteita. Tietoa muista mahdollisista kuluista. Maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevia käytäntöjä. Peruutus ja irtisanomisoikeutta. Ks. lisätietoja kuluttajansuojalaki 2. luku 8 ja 8a.
KULUTTAJAKAUPPA Negatiivinen myyntimenettely on kielletty. Kuluttajalle ei voi lähettää tuotteita ilman nimenomaista tilausta edellyttäen kuluttajaa maksamaan tai palauttamaan tuotteen. Hintaa ei voi ilmoittaa alennetuksi, jos sitä ei tosiasiassa ole aiemmin myyty korkeammalla hinnalla. Alennuksen tulee olla todellinen. Hinta on ilmoitettava kuluttajalle arvonlisäverollisena.
KULUTTAJASOPIMUKSET Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kuluttajalle kohtuuttomia sopimusehtoja. Jos jokin sopimusehto on kuluttajalle kohtuuton, se voidaan jättää huomiotta tai ehtoa voidaan sovitella. Jos ehto on tehty siten, että kuluttajalla ei ole ollut ennen sen laatimista mahdollisuutta vaikuttaa sen sisältöön ja sen merkityksestä syntyy epätietoisuutta, tulkitaan ehtoa kuluttajan eduksi.
TAVARAN PALAUTUSOIKEUS Elinkeinonharjoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa ehjiä tavaroita takaisin. Tällainen velvoite, 14 vuorokauden palautusoikeus, on ainoastaan koti- ja etämyynnissä. Mikäli kauppa on ollut virheetön, sitoo se ostajaa eikä kauppaa voi purkaa ilman myyjän suostumusta. Tästä poiketen kaupat usein antavat tämän palautus- ja vaihto-oikeuden tuotteilleen, mikäli ne ovat ehjiä. Mikään laki ei kuitenkaan tähän velvoita. On siis liikekohtainen vapaaehtoinen käytäntö.
OIKEUS PITÄÄ LIIKE SULJETTUNA Yrityksellä, jossa säännöllisesti työskentelee enintään viisi henkilöä, on oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva vähittäiskauppansa ja parturi- ja kampaamoliikkeensä suljettuna yhtenä päivänä kalenteriviikossa, valitsemanaan viikonpäivänä. Sopimusehto, joka rikkoo yllä mainittua oikeutta, on tehoton.
MAKSUAIKA Pitkät maksuajat myyntisopimuksissa voivat olla hankalia, koska usein omat tuotantokustannukset tulevat maksettavaksi suhteellisen nopeasti. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista mukaan, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Lailla on pyritty pitämään maksuajat kohtuullisina. Yli 30 päivän maksuaika on siis sallittu vain, jos siitä on sopimuksella sovittu. Saman lain mukaan sopimusehto, jonka mukaan viivästyneelle maksulle ei saa periä viivästyskorkoa, on tehoton. Pääsääntöisesti myös sellainen sopimusehto on tehoton, jonka mukaan ei ole oikeutta saada velalliselta korvausta perintäkuluista.
PERUSTEETON LASKU Mikäli saat laskun, joka on aiheeton. ÄLÄ MAKSA LASKUA. Reklamoi aiheeton lasku kirjallisesti laskun lähettäjälle. Reklamaation tekeminen tulee pystyä myöhemmin tarvittaessa todistamaan. Saadessasi maksumuistutuksen, reklamoi jälleen kirjallisesti ja todisteellisesti. Mikäli asia siirtyy perintätoimiston hoidettavaksi, ilmoita perintätoimistolle, että laskusaatava on riitainen. Tee ilmoitus kirjallisesti, esim. sähköpostitse. Pääsääntöisesti perintätoimet aiheettoman laskun tapauksessa päättyvät tähän. Ole itse aktiviinen perintätoimistoon päin ja varmista, että perintätoimet päättyvät. Laskun lähettäjän tulee pystyä tämän jälkeen todistamaan sopimuksen syntyminen, jotta he voivat jatkaa perintää tuomioistuimessa. Talleta aiheeseen liittyvä sähköposti- ja muu viestiliikenne. Talleta kaikki aiheeseen liittyvä dokumentaatio.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Käytäessä kauppaa kuntien, valtion, kuntayhtymien, seurakuntien, liikelaitosten sekä osakeyhtiöiden, joissa määräysvalta on edellä mainituilla hankintayksiköillä, kanssa noudatetaan hankintalakia. Hankintojen kilpailutuksiin osallistuttaessa on hyvä tiedostaa, että hankintalaki määrittelee tarkasti hankintaprosessin vaatimukset ja muotoseikat. Hankintayksikön on hankintalain mukaan hylättävä tarjouspyynnön vastainen tai myöhästynyt tarjous. Vastuu tarjouksen toimittamisesta tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla on aina tarjouksen tekijällä. Tarjous on toimitettava hankintayksikölle tarjouspyynnössä ilmoitettuun osoitteeseen, pyydetyllä tavalla ja annetussa määräajassa. Hankintayksiköillä ei ole mahdollisuutta antaa tarjoajalle erivapauksia poiketa tarjouksen ehdoista tai menettelytavoista.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tarjouksen tulee olla sisällöltään, liitteiltään ja ehdoiltaan tarjouspyynnön mukainen. Tarjoukseen ei saa liittää esim. omia toimitusehtojaan, jos se tarjouspyynnössä kielletään. Tarjoajan soveltuvuuteen liittyvät ehdot ovat myös ehdottomia. Tarjous on sitova sen jättämisen jälkeen ja se velvoittaa tekijäänsä. Tarjoajalla ei ole lähtökohtaisesti tarjousajan umpeuduttua mahdollisuutta täydentää puutteellista tarjoustaan. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarkennuksia tarjouksiin saadakseen tarjoukset vertailukelpoisiksi.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Hankintasopimus syntyy hankintalain mukaan vasta kun hankintasopimus on allekirjoitettu. Sopimus ei pääsääntöisesti siis synny vielä pelkällä tiedoksiannolla. Tämä on hyvä huomioida, ettei synnytä itselleen sopimuksen täyttämiseen liittyviä kustannuksia, ennen kuin sopimus on varmasti tehty. Lisätietoja julkisista hankinnoista löytyy mm. Suomen yrittäjien verkkosivuilta. https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yritystoiminnan-abc/julkiset-hankinnat-jakilpailutus/julkiset-hankinnat-317365#quickset-valilehti=7
VAHINGONKORVAUSVASTUU Vahingonkorvausvastuun perusteet ovat erilaisia riippuen siitä, syntyykö vahingonkorvausvastuu sopimussuhteessa vai ilman sopimussuhdetta. Yritystoiminnassa vahinkoa voi sattua molemmilla tavoilla eli ulkopuoliselle omaisuudelle tai henkilöille sekä sopimussuhteessa sopimuskumppanille sopimusvelvoitteiden rikkomisen seurauksena. Vahingonkorvausta maksettaessa vahinkoa kärsinyt pyritään saamaan taloudellisesti sellaiseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman vahinkoa tai sopimusrikkomusta. Sopimuksen ulkoisessa vastuussa (osapuolten välillä ei ole sopimussuhdetta), vastuuta ja vahingonkorvausta arvioidaan vahingonkorvauslain perusteella (usein henkilö- tai esinevahinko). Sopimussuhteessa vahingonkorvausta arvioidaan sopimusehtojen tai sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön perusteella.
TUOTEVASTUU Tuotevastuulla tarkoitetaan vahingonkorvausvastuuta, joka syntyy siitä, että esine virheellisyytensä seurauksena aiheuttaa henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Tuotteelle itselleen aiheutunut vahinko ei kuulu tuotevastuun piiriin, vaan tämä kuuluu Kauppalain tai Kuluttajansuojalain mukaisen virhevastuun piiriin. Tuotevastuu syntyy siitä, että tuote ei ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvallinen kuin kohtuudella on voitu olettaa. Korvausvastuuta arvioitaessa otetaan huomioon mm. tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, markkinointi ja siinä annettu informaatio, käyttöohjeet ja muut vastaavat seikat. Korvausvelvollisuuden syntyminen ei edellytä valmistajan tuottamuksellisuutta.
TUOTEVASTUU Korvausvelvollinen voi olla: valmistaja, maahantuoja, markkinoija. Maahantuojana vastuussa on se, joka on tuonut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen Euroopan talousalueelle liikkeelle laskettavaksi. Korvausvelvollinen on myös se, joka on markkinoinut (markkinoija) tuotetta omanaan ja tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksella. Mikäli tuotteesta ei käy ilmi valmistajaa tai maahantuojaa, vastaa tuotteen liikkeelle laskenut vahingosta, jos hän ei kohtuullisessa ajassa ilmoita valmistajaa tai muuta vastuussa olevaa.
TAKUU Takuu on vapaaehtoisesti tuotteelle annettu lisäetu. Laki ei määrää takuun antamista. Antamalla takuun yritys sitoutuu vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta ja muista ominaisuuksista määrätyn ajan. Takuu määräytyy sopimusehtojen mukaisesti ja siinä on kyse lain mukaisen virhevastuun ylittävästä suojasta. Takuuseen vedotessa takuuaikana ostajan ei tarvitse pystyä todistamaan, että virhe on ollut tuotteessa jo ostohetkellä. Lain mukaiseen virhevastuuseen vedotessa ostajan taas tulee näyttää virheen olleen tuotteessa jo ostohetkellä. Takuutilanteessa myyjä voi vapautua vastuusta vain osoittamalla, että virhe on tullut tuotteeseen ostajasta johtuvasta syystä.
VIRHEVASTUU TAVARAKAUPASSA Lakisääteinen virhevastuu perustuu elinkeinonharjoittajien välisessä tavarakaupassa kauppalakiin. Tavarassa on virhe: Jos se ei vastaa sovittua. Jos se ei vastaa myyjän siitä antamia tietoja tai tietoja, jotka on antanut joku muu kuin myyjä aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun toimiva. Myyjä ei kuitenkaan vastaa aikaisemmassa myyntiportaassa annetuista virheellistä tiedoista, jos hän ei ole niistä tietoinen eikä pitänytkään olla. Tavaran on myös sovelluttava: Yleiseen ko. tavaran käyttötarkoitukseen. Ostajan myyjän tietoon ilmaisemaan spesifiin käyttötarkoitukseen.
VIRHEVASTUU Myyjä vastaa virheestä, jos se on ollut tavarassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle eli luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Jos tavara huononee vaaranvastuun jo siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Tavaran virheestä vastuussa olevalla on aina ensin oikeus korjata virhe tai toimittaa uusi tavara. Vasta tämän jälkeen voi tulla kyseeseen rahalliset korvaukset.
VIRHEVASTUU PALVELUKAUPASSA Kauppalaki ei ole suoraan sovellettavissa palvelusopimuksiin. Palvelusopimuksissa virhevastuuta arvioidaan sopimuksen sitovuuden periaatteen kautta. Sopimusvelvoitteiden rikkominen aiheuttaa korvausvelvollisuuden. Palvelusopimustenkin kohdalla sopimusta rikkoneella on oikeus ensin korjata suoritus. Vasta sen jälkeen rahalliset korvaukset voivat tulla kyseeseen.
KULUTTAJAKAUPPA Kuluttajansuolaissa on kuluttajan asemaa parannettu. Virheen oletetaan olleen tavarassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle (kaupantekohetkellä), jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ei ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen. Kuluttajan näyttötaakkaa on siis olennaisesti kevennetty.
YHTIÖMUODOT Yleisimmät yhtiömuodot ovat: Yksityisliike (Tmi) Avoin yhtiö (Ay) Kommandiittiyhtiö (Ky) Osakeyhtiö (Oy) Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että yhtiön omistajien vastuu on rajattua. Muissa yhtiömuodoissa omistajat vastaavat yhtiön velvoitteista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yhtiömuotojen perusasiat on hyvä tuntea myös niiden yhtiömuotojen osalta, joita ei itsellä ole. Varsinkin PK-sektorilla sopimuskumppaneina voi olla eri yhtiömuotoja.
OSAKEYHTIÖ Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä. Yhtiöjärjestys on osakeyhtiön säännöt, jotka sitovat yhtiötä, sen johtoa ja osakkeenomistajia. Osakeyhtiöstä eivät osakkeenomistajat saa vapaasti nostaa varoja. Varoja voidaan nostaa: Palkkana Osinkojen jakaminen yhtiön voittovaroista Jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta (svop-rahasto) Omien osakkeiden ostaminen yhtiölle Alentamalla osakepääomaa
OSAKEYHTIÖ Mikäli osakeyhtiössä on useampia osakkeenomistajia on usein järkevää tehdä osakkeenomistajien keskinäinen osakassopimus. Osakassopimus sitoo vain niitä osakkeenomistajia, jotka ovat sen allekirjoittaneet. Osakassopimuksen sisältö riippuu paljolti yhtiön toiminnasta ja osakkeenomistajien rooleista yhtiössä. Tyypillisiä osakassopimuksessa sovittavia asioita ovat mm. Yhtiön päätöksentekoon liittyvät asiat. Yhtiön rahoittaminen. Osakkaiden työskentely yhtiössä. Osakkeiden luovuttaminen. Yhtiön toiminnassa tehtyjen keksintöjen ja muiden aineettomien oikeuksien jakautuminen keksijän ja yhtiön välillä.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Aiheuttamalla huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimimalla tai muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla yhtiölle vahinkoa, voi yhtiön johto olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuun muodostuminen ei edellytä lainkaan osakkeiden omistamista. Tällöin myös ns. ulkopuoliset hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja voivat olla vahingonkorvausvastuussa. Hallituksen varajäsenet ovat vastuussa ainoastaan toimiessaan hallituksen jäsenen sijassa. Yhtiön johdon korvausvastuu voi realisoitua esim. konkurssissa tai yleensäkin tilanteissa, joissa on syntynyt taloudellista vahinkoa ulkopuolisille tahoille, esim. velkojille.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Yhtiön johdon (hallitus ja toimitusjohtaja) on vastuunsa välttääkseen erityisesti kiinnitettävä huomiota huolelliseen toimintaan. Tehdyt päätökset tulisivat perustua huolelliseen harkintaan ja taustaselvityksiin. Laajakantoiset päätökset tulisi tehdä yhtiön hallituksen toimesta ja kokouksista tulisi laatia pöytäkirjat. Pöytäkirjat ovat todisteena tehdyistä päätöksistä ja niiden perusteluista. Myös pienissä osakeyhtiössä, joissa ei välttämättä ole kuin yksi osakkeenomistaja, joka toimii yhtiön hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä, tulisi laatia keskeisistä päätöksistään hallituksen kokouksen pöytäkirjat. Esim. lainan ottaminen, investointipäätökset ja yrityskaupat.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että hallitus vastaa yhtiön organisaation rakentamisesta ja riittävien resurssien varaamisesta. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Varainhoidon valvonta on laaja käsite. Se tarkoittaa mm. yhtiön sopimusten valvontaa sekä maksuvalmiuden ja kannattavuuden seurantaa. Hallituksella on myös velvollisuus toimia aktiivisesti riskien minimoimiseksi, jos se havaitsee merkittäviä yhtiötä uhkaavia riskejä. Hallituksen kokouksissa on siis hyvä käsitellä kaikki merkittävät yhtiötä koskevat asiat ja tehdä niistä kirjalliset pöytäkirjat.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siis yhtiön päivittäisen toiminnan johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa käytännössä kirjanpidon tekemisestä ja yhtiön varainhoidosta. Hallituksen tehtävä on valvoa ja ohjeistaa toimitusjohtajaa.
YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on itsenäinen velvollisuus antaa hallitukselle olennaiset tiedot, jotta hallitus voi tehdä asianmukaisia päätöksiä ja valvoa yhtiön toimintaa. Hallituksella on myös oikeus velvoittaa toimitusjohtaja asioiden selvittämiseen ja tietojen antamiseen hallitukselle. Hallitus toimiikin usein toimitusjohtajalta saatavan informaation varassa.
BUSINESS JUDGEMENT RULE Yhtiön johto ei ole vahingonkorvausautomaatti. Riskit kuuluvat liiketoimintaan ja usein päätökset joudutaan tekemään puutteellisen tiedon varassa. Korvausvastuuta ei pääsääntöisesti synny, jos: Päätöksiä tehtäessä pyritään vilpittömästi yhtiön edun toteuttamiseen. Päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan ja päätösten pohjaksi on hankittu kaikki tieto, joka on järkevällä tavalla ja järkevin kustannuksin ollut saatavilla. Mitä suurempi riski otetaan, niin sitä suurempi on tuotto-odotuksenkin oltava.
OMAN PÄÄOMAN PYSYVYYS Osakeyhtiölain mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen on hallituksen tehtävä viipymättä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Ilmoitus rekisteröidään kaupparekisteriin. Merkinnän tekeminen ei estä merkintää tehnyttä yritystä toimimasta, mutta sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi rahoituksen saantiin. Johdon laiminlyödessä kaupparekisterimerkinnän tekemisen ja tästä syystä velkojalle tai muulle taholle aiheutuu menetyksiä, voi yhtiön johto olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa. Rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on palautunut siten, että se on puolet osakepääomasta.
HENKILÖYHTIÖT Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Muut yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista omalla omaisuudellaan paitsi kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies sijoittamallaan summalla. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen rooli on samansuuntainen kuin osakeyhtiön osakkeenomistajan.
HENKILÖYHTIÖT Yhtiösopimus on pakollinen avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiesten välinen sopimus. Yhtiösopimuksessa on mainittava ainakin Toiminimi Toimiala Kotipaikka Yhtiömiehet Yhtiösopimuksessa mainitaan siis myös yhtiömiehet. Osakeyhtiön osakkeenomistajia ei vastaavalla tavalla rekisteröidä. Osakeyhtiössä rekisteröidään yhtiön johtoon kuuluvat henkilöt. Osakeyhtiön on kyllä pidettävä osakasluetteloa, josta käy ilmi osakkeenomistajat, mutta tätä ei rekisteröidä kaupparekisterin.
HENKILÖYHTIÖT Yhtiömiesten vastuu on solidaarista ja ensisijaista. Yhtiömies vastaa omasta osuudestaan yhtiön velkoihin, mutta myös kaikkien muiden yhtiömiesten osuudesta. Velkojan ei tarvitse ensin kääntyä yhtiön puoleen. Velkojan ei myöskään tarvitse kääntyä kaikkien yhtiömiesten puoleen. Velkoja voi periä velkansa suoraan yhdeltä yhtiömieheltä. Henkilöyhtiön konkurssissakin velkoja voi kääntyä suoraan yhden tai useamman yhtiömiehen puoleen.
HENKILÖYHTIÖT Ostaessaan yhtiöosuuden tulee yhtiömies vastuuseen myös niistä veloista, joita yhtiöllä on jo ollut hänen liittyessä yhtiöön. Myydessään yhtiöosuuden yhtiömies vastaa myös niistä veloista, jotka syntyvät hänen yhtiöstä eroamisensa jälkeen, siihen saakka kunnes hänen eronsa on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu. Yhtiömiehellä on riski joutua myöhemminkin vastaamaan yhtiön veloista (ks. KKO 1993:158).
KKO 1993:158 Kommandiittiyhtiön oli tehnyt viiden vuoden määräaikaisen vuokrasopimuksen liikehuoneistosta vuonna 1988. Yhtiön vastuunalainen yhtiömies A oli eronnut yhtiöstä vuonna 1990. A joutui vastaamaan vuokrasopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä vuokranantajaa kohtaan yhtiön purkautuessa vuonna 1992. Vastuu syntyi vaikka A ei ollut vastuussa yhtiön purkautumisesta, eikä ollut edes yhtiömiehenä enää tuolloin. A oli solmiessaan määräaikaisen vuokrasopimuksen ollessaan vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoittautunut vastaamaan henkilökohtaisesti vuokrasopimuksesta. Koska vuokranantajalla ei ollut mahdollisuutta irtisanoa määräaikaista vuokrasopimusta A irtisanoutuessa yhtiöstä, oli vuokranantajalla oikeus hakea korvausta A:lta.
HENKILÖYHTIÖT Yhtiömiehen joutuessa suorittamaan velkaa yli oman osuutensa, on hänellä oikeus periä erotus takaisin vain yhtiöltä, ei muilta yhtiömiehiltä. Tämä ns. regressio-oikeus toista yhtiömiestä kohtaan syntyy ainoastaan yhtiön purkautuessa tai yhtiömiehen erotessa yhtiöstä. Regressio-oikeudesta kannattaa siis sopia yhtiösopimuksessa. Yhtiömiehet eivät voi keskenään sopia velkojaa sitovasti niin, että jokainen vastuunalainen yhtiömies vastaisi vain pääluvun mukaisella osuudella yhtiön veloista. Tällainen yhtiömiesten keskeinen sopimus ei olisi pätevä velkojaa kohtaan.
HENKILÖYHTIÖT Velkoja voi myös vapauttaa yhden tai useamman yhtiömiehen vastuusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita velan anteeksiantoa. Yhtiö sekä muut yhtiömiehet ovat edelleen velasta vastuussa. Yhtiösopimuksessa tulisi sopia, että yhtiömies ei saa tehdä erillistä sopimusta velkojan kanssa yhtiömiehen vapauttamiseksi vastuusta. Velkojan vapauttaessa yhdenkin yhtiömiehen vastuustaan, voi takaaja sitä vastoin vapautua vastuustaan kokonaan.
YKSITYISLIIKE Yksityisliike (ammatin- tai liikkeenharjoittaja) on rakenteeltaan yksinkertaisin yritystoiminnan muoto. Tällöin luonnollinen henkilö harjoittaa elinkeinotoimintaa liikeyrityksen muodossa. Yksityisliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Yksityisliikkeen omistaja edustaa liikettä ja tekee sitä koskevat sitoumukset. Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti tekemistään sitoumuksista. Yritysvarallisuus voidaan toki erottaa kirjanpidolla hänen henkilökohtaisesta varallisuudestaan. Tästä huolimatta yksityisliikkeen omistaja vastaa sekä yritysvarallisuudellaan että henkilökohtaisella varallisuudellaan liikkeen sitoumuksista.
YKSITYISLIIKE Yksityisliikkeen omistaja vastaa yritysvarallisuudellaan myös yksityishenkilöinä ottamistaan veloista. Velkojien näkökulmasta ei olekaan väliä kuuluuko yrittäjän omaisuus yritys- vai henkilökohtaiseen varallisuuteen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen, puolisolleen eikä alle 14- vuotiaalle lapselleen verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa. Varat nostetaan yksityisnostoina. Yksityisliikkeen omistaja voi nostaa vapaasti elinkeinotoiminnan varoja käyttöönsä, ilman välittömiä veroseurauksia. Yksityisliikkeen omistajaa verotetaan yritystoiminnan tuloksesta. Verot maksetaan ansio- ja pääomatuloina.
TYÖSUHTEEN YLEISET VELVOITTEET Työnantajalla on työnjohto-oikeus (direktio-oikeus). Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa sen kanssa mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä voidaan kohtuudella vaatia. Työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on edistettävä työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työurallaan. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantajan on huolehdittava työpaikan työturvallisuudesta. Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
TYÖSUHTEEN EHDOT Työsopimus solmitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Työehtosopimus solmitaan työnantajaliiton ja työntekijäliiton välillä. Työehtosopimuksia on kahdenlaisia, yleissitovia ja normaalisitova. Työlainsäädäntöä on noudatettava, jollei työehtosopimuksella ole sovittu toisin. Mm. Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Työturvallisuuslaki (www.finlex.fi)
TYÖSOPIMUS Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Suositeltavaa on tehdä työsopimus kirjallisesti. Työsopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Työsuhde voi olla osa-aikainen tai kokoaikainen. Työsopimuksen solmiminen synnyttää työsopimussuhteen. Työnteon alkaminen täydentää työsopimussuhteen työsuhteeksi. Tällöin työoikeuden monet normit astuvat voimaan. Työsopimus sitoo heti ensi hetkestä, jo ennen työn teon alkamista (työsuhde). Kaikkia työsopimuslain säädöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa ennen työn aloittamista. Esim. työsopimuslain irtisanomisnormeja ei voida tässä vaiheessa vielä soveltaa. Koeaika alkaa kulumaan vasta työn tekemisen aloittamisesta.
TYÖEHTOSOPIMUS Työehtosopimus on siis sopimus alakohtaisista työehdoista. Palkoista Työajoista Lomista Muista eduista Työehtosopimus voi olla yleissitova tai normaalisitova. Yleissitova työehtosopimus; koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa eli yleissitovaa työehtosopimusta tulee noudattaa kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä, myös sellaisessa joka ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Normaalisitova työehtosopimus; velvoittaa niitä työnantajia, jotka ovat itse allekirjoittaneet sopimuksen tai jotka kuuluvat sellaiseen järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen.
TYÖEHTOSOPIMUS Jos työsopimus on joiltakin osin ristiriidassa noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijaan noudatetaan työehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.
TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSOPIMUS Työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä erikseen ole sovittu määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättymisajankohtaa ei ole sovittu. Tällainen työsopimus päättyy irtisanomisen tai purkamisen kautta. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman laissa hyväksyttyä syytä.
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen vaatii aina perustellun syyn, mikäli määräaikainen työsopimus tehdään työnantajan aloitteesta. Tällaisia syitä ovat mm; työn luonne, esimerkiksi kausiluonteisuus tai tuotantohuiput, sijaisuus, esimerkiksi äitiysloma, harjoittelu ja muu edellä mainittuihin rinnastettava syy. Mikäli työntekijä itse haluaa tehdä määräaikaisen työsopimuksen, edellä mainittuja syitä ei tarvita. Työntekijän aloite määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä on hyvä kirjata työsopimukseen.
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Työnantajan aloitteesta, ilman edellä mainittua perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta, on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikainen työsopimus sitoo työntekijää ja työnantajaa koko sovitun määräajan. Lähtökohtaisesti siis määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa. Määräaikainen työsopimus on kuitenkin mahdollista irtisanoa, mikäli sopimuksen irtisanominen sopii molemmille osapuolille. Määräaikainen työsuhde päättyy automaattisesti määräajan täyttyessä tai sovitun työn tultua tehdyksi. Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana tai muuten hyvin painavasta syystä. Työnantajan salliessa työn jatkumisen määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen katsotaan, että työsuhde on jatkunut hiljaisesti toistaiseksi voimassa olevana.
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Jos työnantaja tarvitsee työntekijää pysyvästi, ei määräaikaisuudelle ole perustetta. Toistuvien määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ei ole siis sallittua silloin, kun niiden lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa, että työnantajan työntarve on pysyvä. Jos työsopimus on sovittu määräaikaiseksi yli viiden vuoden ajaksi, se on irtisanottavissa viiden (5) vuoden kuluttua samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
OSA-AIKAINEN TYÖSOPIMUS Osa-aikainen työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsopimus. Osa-aikaisessa työsopimuksessa työaika on sovittu alle normaalin työajan. Työsopimuksessa voidaan sopia työn tekemisestä päivä-, viikko- tai vuositasolla. Työsopimuksessa voidaan myös sopia, että työntekijä on tarvittaessa töihin kutsuttava. Alakohtainen työehtosopimus tulee kuitenkin huomioida, sillä se saattaa sisältää määräyksiä osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamisesta tai näiden työtuntimääristä. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä sellaisiin työtehtäviin, joita hänen osaaikatyötä tekevät työntekijänsä tekevät, työnantajan on tarjottava työtä jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille (lisätyön tarjoamisvelvollisuus, TSL 2:5). Työnantajan on järjestettävä koulutusta työn vastaanottamisen näin edellyttäessä, jos se on työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuullisesti järjestettävissä. Osa-aikaisen työsuhteen päättämiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kokoaikaisen työsuhteen.
KOEAIKA Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta. Koeaika voi olla pituudeltaan enintään kuusi (6) kuukautta. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää kolmeakymmentä kalenteripäivää kohden, mikäli työntekijä on ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä koeaikana. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa olla pidennyksineen korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta mutta ei kuitenkaan yli 6 kuukautta.
KOEAIKA Työehtosopimuksessa saattaa olla määräys koeajasta. Tällöin työnantajan on ilmoitettava määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Mikäli työnantaja jättää ilmoittamatta koeajasta, työsopimusta ei saa purkaa koeajan puitteissa. Koeajasta on siis aina sovittava erikseen, vaikka siitä olisi maininta työehtosopimuksessakin. Sekä työntekijällä että työnantajalla on oikeus purkaa työsopimus koeajan aikana. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla (Esimerkiksi raskaus). Työntekijän siirtyessä uusiin työtehtäviin, työnantaja ja työntekijä voivat sopia uudesta koeajasta.
VAROITUKSEN ANTAMINEN Työsopimuslaissa säädetään, että työnantajan on ennen irtisanomista annettava työntekijälle varoitus (pois lukien vakavat rikkeet). Varoitus tulee antaa kohtuullisessa ajassa siitä kun peruste on tullut työnantajan tietoon. Sen tarkoituksena on antaa työntekijälle tosiasiallinen mahdollisuus korjata toimintaansa ennen irtisanomista. Mikäli työntekijä varoituksenkin jälkeen jatkaa tavalla, josta häntä on varoituksessa moitittu, nousee esiin irtisanomisperuste. Jos varoituksen jälkeen esiin nousee jokin uusi rike, jolla ei ole yhteyttä jo aiemmin tehtyyn rikkeeseen (josta on annettu varoitus), ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole oikeutta irtisanomiseen. Eri syistä annettuja varoituksia ei lähtökohtaisesti siis voida summata. Myös jos annetusta varoituksesta on kulunut pitkä aika, sillä ei suoraan ole suurta merkitystä arvioitaessa irtisanomisperusteen olemassaoloa.
VAROITUKSEN ANTAMINEN Varoituksen syyn tulee olla riittävän painava. Syyn tulisi käytännössä olla yhtä painava kuin irtisanomisperuste. Varoituksen antamisen perusteen pitää olla selvä. Työntekijän on ymmärrettävä, miten hänen tulee korjata omaa toimintaansa. Mikäli varoitus annetaan liian heppoisin perustein, ei myöhemmässä vaiheessa välttämättä edes synny riittäviä irtisanomisperusteita. Varoitus on hyvä antaa aina kirjallisesti. Jos kuitenkin annat sen suullisesti, huolehdi, että paikalla on todistaja. Varoituksessa on mainittava irtisanomisuhka ja yksilöidysti varoituksen syy.
IRTISANOMINEN Työsuhteen voi irtisanoa sekä työntekijä että työnantaja. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen voi irtisanoa toiselle sopijapuolelle tiedoksi annettavalla irtisanomisilmoituksella työsopimuslain tai työsopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijällä ei tarvitse olla erityistä syytä irtisanoakseen työsopimuksen. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työntekijän työsuhde vain asiallisesta ja painavasta syystä. Yksilöstä johtuvat syyt. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
IRTISANOMINEN Irtisanominen on toimitettava kohtuullisessa ajassa siitä kun peruste irtisanomiselle on syntynyt. Irtisanomisessa ei, perusteiden olemassa ollessa, siten kannatakaan tarpeettomasti viivytellä. Ennen kuin työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvista syistä, on työntekijälle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Tämä koskee myös työsuhteen purkamista koeajalla. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen tuotannollisista ja taloudellista syistä on työnantajan selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Jos irtisanominen tuotannollisista ja taloudellista syistä kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti.
IRTISANOMINEN Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen irtisanotun tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Lomalla tai vapaalla ollessa, tietyin edellytyksin, kirjeitse tai sähköisesti toimitetun ilmoituksen katsotaan kuitenkin olevan perillä vasta loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Päättämisilmoitukseen on syytä kirjata työsopimuksen yksilöity päättämisperuste. Työntekijälle on joka tapauksessa hänen pyynnöstään ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä irtisanomisen syyt.
IRTISANOMINEN YKSILÖSTÄ JOHTUVAT SYYT Työntekijä voidaan irtisanoa esimerkiksi toistuvan huolimattomuuden, puutteellisen ammattitaidon, sopimattoman käytöksen, luvattomien poissaolojen, luottamuspulan, alkoholin käytön, rikollisen toiminnan, kilpailevan toiminnan tai työntekijän sairauden, vamman tai tapaturman johdosta. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työntekijä sairauden, vamman tai tapaturman johdosta jos työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti tai niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voi kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Vähäinen työvelvoitteen laiminlyönti tai vähäinen epäasiallinen käytös ei oikeuta irtisanomaan työsopimusta. Irtisanomisessa tulee ottaa huomioon moitittavan menettelyn toistuvuus, työtehtävien erityispiirteet, menettelyn vaikutukset työntekijälle sekä antajalle ja työolosuhteet.
IRTISANOMINEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET SYYT Työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuen olennaisesti ja pysyvästi. Työn vähenemistä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen työtilanteen mukaan. Aina ei ole välttämätöntä, että juuri kyseisen työntekijän tekemät työt ovat vähentyneet. Irtisanominen on perusteltua, jos esimerkiksi työntekijän työtehtävät siirretään muiden tehtäväksi, heidän pääasiallista toimenkuvaansa muuttamatta. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin.
IRTISANOMINEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET SYYT Irtisanominen ei kuitenkaan ole perusteltua tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä jos työnantaja on ennen tai jälkeen irtisanomisen palkannut toisen työntekijän samanlaisiin tehtäviin. Irtisanominen ei ole perusteltua myöskään tilanteessa, jos katsotaan että töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut tosiasiallista työn vähentymistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuus. Mikäli työntekijän tarve ilmenee, työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomalleen, edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen 4-6kk ajan siitä, kun hänet on irtisanottu. Takaisinottoaika on 4 kuukautta, mikäli työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta. Mikäli taas työsuhde on kestänyt päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, on takaisinottoaika 6 kuukautta. Takaisinottovelvollisuus todetaan selvittämällä onko aikaisemmin irtisanottu työntekijä työnhakijana työvoimatoimistossa.