Arseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä

Samankaltaiset tiedostot
Rikastustekniset mahdollisuudet haitallisten kaivannaisjätteiden vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Kopsan kultaesiintymä

FLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.

Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

/xh RAPORTTI PEURA-AHON NI -MALMI NAYTTEEN LABORATORI OVAAHDOTUSTUTKI MUS. 075/Peura-aho, Ni/VIP, EH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Professori - Antti Häkkinen

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte

Saska Saarinen MAGNEETTIEROTUS

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa

OUTOKUM PU MALMINETSINTÄ

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät Jutta Laine-Ylijoki VTT

Teollinen kaivostoiminta

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Rikastustekniikan historiaa Outokummun kaivoksella

MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,

Ympäristömittauspäivät / TkT Jukka Tanninen

Lapin Malmi. Mittakaava 1:

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

livaaran apatiitin rikastuskokeet Mikael Niemistö Olli Sarapää

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

~ce' 1 JAKELU OMFIR. Anttonen ( 2 kpl), GAL~V. Palosaari, Arkisto. RAPORTTI jfs/3 82, V. Palosaari. Veikko Palosaari.' ~eoanalyyttinen laboratorio

KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018

Alustavia skandiumin rikastustutkimuksia Rautalammin Kiviniemen näytteellä

OUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27

OUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus

SEKOITUS VALMENNUKSESSA JA VAAHDOTUKSESSA OULU MINING SCHOOL SEPPO JOUNELA

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Ympäristömittauspäivät / Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Tiia Kiviniemi. Litiumin vaahdotus Rokanol L3A:lla ja Berol 050:lla

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

KULTAMALMIN RIKASTAMISESSA KÄYTETTÄVIEN KOKOAJIEN VALINTA

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

OTANMÄEN KAIVOS. Otanmäki Mine Oy

Hi-Tech metalleja Keski-Pohjanmaan kallioperästä Keliber Oy:n Li-pegmatiittimalmien rikastusprosessi

Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

RIKASTUSPROSESSIT JA PROSESSIVESIEN KÄSITTELY METALLIMALMIKAIVOKSISSA

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 91/2013/1 Dnro PSAVI/87/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Petri Rosenberg

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Copyright Pöyry Finland Oy 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT. 7.1 Yleistä

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen

JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMIN ALUSTAVA RIKASTUSTUTKIMUS

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

TURMALIININ VAAHDOTUS

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Luonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta

Indikaattorimineraalien konsentrointi ja konsentraattien mineraloginen tutkimus INDIKA-projektissa Sari Lukkari, Marja Lehtonen

Kaiva.fi. Hienonnus Kiintoaineiden lajittelu

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto

Transkriptio:

Arseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä A. Taskinen, T. Korhonen, N. Heino, M. Kurhila, M. Lehtonen, M. Tiljander, P. Kauppila Geologian tutkimuskeskus KaiHaMe-projektin loppuseminaari

Mineraalitekniikka ja materiaalit, GTK Outokumpu Prosessimineralogia Rikastustutkimukset (laboratorio ja koetehdas) Espoo Mineralogia ja isotooppigeologia (GTK Mintec) 2

Sisältö Työn tavoitteet Menetelmät ja materiaalit Tuloksia Prosessimineralogia Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Luokitus Yhteenveto 3

Työn tavoitteet Vähentää Kopsan rikastushiekasta haitta-aineita, varsinkin arseenia ja rikkiä vähemmän läjitettävää, vaarallista jätettä enemmän hyödyntämiskelpoista jätettä esim. maarakentamiseen ympäristövaikutusten hallinta helpottuu taloudellisia säästöjä Parantaa arvoaineiden (kulta, kupari) talteenottoa toiminnan taloudellinen kannattavuus voi parantua vähemmän läjitettäviä jätteitä jätteistä voi olla vähemmän haittaa ympäristölle 4

Menetelmät Työssä sovellettiin mineraaliteknisiä menetelmiä Kopsan rikastushiekan muokkaamiseksi Hienonnus murskaus jauhatus Rikastus (erotus) vaahdotus magneettierotus ominaispainoerotus Partikkelikoon hallinta seulonta luokitus Vedenpoisto sakeutus suodatus kuivaus Laboratoriomittakaavan panoskokeita Ei hydrometallurgisia menetelmiä 5

Rikastusmenetelmät Erotetaan mineraaleja toisistaan niiden fysikaalisten ominaisuuksien perusteella Optiset ominaisuudet (esim. väri- tai tummuuserot): poiminta Partikkelikoko: seulonta, luokitus Pintaominaisuudet (hydrofobisuus): vaahdotus Tiheys: keskipakovoima-, painovoima- ja raskasväliaine-erotukset Magneettinen suskeptibiliteetti: magneettierotus Sähkönjohtavuus: sähköstaattinen rikastus 6

Rikastusmenetelmien soveltuvuus Poiminta Painovoimaerotus perinteinen tehostettu Raskasväliaine-erotus Magneettierotus heikkomagneettinen vahvamagneettinen Sähköstaattinen erotus Vaahdotus (Wills & Finch 2016, muokattu) Partikkelikoko (µm) 7

Rikastuksen lähtötiedot Rikastusprosessi on helpompi suunnitella, kun materiaalin kemiallinen koostumus ja mineralogia tiedetään Alkuaineet (XRF, Eltra, FA, GFAAS) määrät Mineraalit (MLA, EPMA) määrät tarkka alkuainekoostumus missä arvokkaat ja haitalliset alkuaineet raekoot jauhatusaste, rikastusmenetelmä (GTK Mintec) liberaatio l. vapausaste onko materiaali jauhettu tarpeeksi hienoksi assosiaatio missä muissa mineraaleissa tietty mineraali on kiinni 8

Kopsan malminäytteet (rikastushiekkaa ei olemassa) Mineralogiaa Silikaatteja, mm. kvartsi, plagioklaasi, kalimaasälpä, biotiitti, aktinoliitti, epidootti, muskoviitti Sulfideja: arseenikiisu, magneettikiisu, kuparikiisu, rikkikiisu As-pitoiset mineraalit: As-kiisu FeAsS, löllingiitti FeAs 2, erilaiset arsenaatit, götiitti FeO(OH) Kulta esiintyi puhtaana kultana ja elektrumina 9

Kopsan malminäytteet Malminäyte Au (g/t) Alkuainepitoisuus (%) Mineraalipitoisuus (%) Ag (g/t) Cu As S Arseenikiisu Arsenaatit Löllingiitti Muut sulfidit Lajittelematon 0,82 0,9 0,056 0,48 0,38 1,10 0,010 0,016 0,63 Lajiteltu 0,99 2,4 0,104 0,74 0,59 1,71 0,039 0,012 1,01 Arseenikiisu Arsenaatti Löllingiitti 10

Kopsan malmin rikastuskaavio (Belvedere) HIENONNUS POIMINTA LUOKITUS SAKEUTUS RIKASTUS SYANIDILIUOTUS 11

Yksinkertaistettu rikastuskaavio Murskattu malmi Kuulamyllyjauhatus Vaahdotuskemikaalit Kuparin esivaahdotus Vaahdotuskemikaalit Sulfidien esivaahdotus Vesi Jauhettu malmiliete Kuparivaahdotuksen jäte Rikastushiekka Kupariesirikaste Sulfidiesirikaste Uudelleenjauhatus ja kertausvaahdotukset Uudelleenjauhatus ja kertausvaahdotukset Kuparikertausrikaste Sulfidi- kertausrikaste Cu Syanidiliuotus Liuotusjäte Au, Ag As, S 12

Vaahdotus Monipuolisin (ja ehkä monimutkaisin) rikastustekninen menetelmä erottaa mineraaleja toisistaan Yhdistelmä mineralogiaa, pintakemiaa, hydrodynamiikkaa, kinetiikkaa, rakeiden ja kuplien välisiä fysikaalisia vuorovaikutuksia sekä kaikkien näiden yhteisvaikutuksia Perustuu mineraalipintojen hydrofobisuuseroihin Pintojen hydrofobisuutta voidaan säätää erilaisilla kemikaaleilla 13 (Wills & Finch 2016)

Belvederen mallin mukainen prosessi 14 (GTK Mintec) (GTK Mintec)

Alkuperäinen prosessi (lajiteltu näyte) Kuparivaahdotus Sulfidivaahdotus 15

Alkuperäinen prosessi (lajiteltu näyte) Vaahdotusjäte 16

Alkuperäinen prosessi As-rikas jäte Massa (%) Au (g/t) Alkuainepitoisuus (%) Mineraalipitoisuus (%) Ag (g/t) Cu As S Malminäyte Prosessinäyte Arseenikiisu Arsenaatit Löllin -giitti Muut sulfidit Lajiteltu Syöte 100,0 0,99 2,4 0,104 0,74 0,59 1,71 0,039 0,012 1,01 As-rikas jäte 90,1 0,21 0,015 0,025 0,064 0,015 0,024 n.d. 0,094 Suurin osa arseenikiisusta ja löllingiitistä saatiin poistettua Iso osa arsenaatista jäi rikastushiekkaan Sulfidipitoisuus laski noin kymmenesosaan Suurin osa arseeni- ja sulfidimineraaleista alle 20 µm partikkeleissa 17

As-rikas rikastushiekka Arseenikiisu ja arsenaatit hyvin liberoituneet. Esim. arsenaatit: +45 µm partikkelit 20 45 µm partikkelit 20 µm partikkelit 18

As-rikas rikastushiekka Kuparikiisun liberaatioaste vain 5 % +45 µm partikkelit 20 45 µm partikkelit 20 µm partikkelit 19

Pitoisuus (%) As-rikas rikastushiekka Mineraalien teoreettiset saanti-pitoisuuskäyrät ARSEENI- KIISU ARSENAATTI MAGNEETTIKIISU KUPARIKIISU 20 Saanti (%)

Miten vähentää haitallisia (ja arvokkaita) alkuaineita rikastushiekasta ja lisätä kuparivaahdotuksen selektiivisyyttä? 21

Vaahdotustulokseen vaikuttavia seikkoja Näytteen mineralogia Jauhatusolosuhteet: jauhinmateriaali, jauhatusilmakehä Hienojen partikkelien muodostuminen (lieju) Valmennusmenetelmät: esihapetus, hierrevalmennus, ultraääni, Prosessivesi (esim. liuenneet raskasmetallit, prosessikemikaalit) Mineraalien väliset galvaaniset vuorovaikutukset Reagenssit ja niiden annostukset Vaahdotusnopeus ja viipymäaika Hapetus-pelkistyspotentiaali Lietteen ph Vaahdotuskaasu 22 (www.britannica.com)

Vaahdotuksen muokkaus: esihapetus Lietteen esihapetuksella pystyttiin parantamaan kuparivaahdotuksen selektiivisyyttä Esihapetuksen vuoksi rikastushiekan As- ja S-pitoisuudet jäivät suuremmiksi kuin alkuperäisessä prosessissa, vaikka sulfidivaahdotusaikaa pidennettiin 23

Vaahdotuksen muokkaus: kalkki myllyyn Parempi keino lisätä kuparin esivaahdotuksen selektiivisyyttä oli annostella kalkki Ca(OH) 2 jo myllyyn, malmin jauhatukseen Ei vaikuttanut haitallisesti rikastushiekan Cu-, As- tai S- pitoisuuksiin Tuote a Massa (%) Au (g/t) Ag (g/t) Cu As S Au Ag Cu As S CuER 1,0 20,8 90,9 7,0 5,4 12,9 21,0 28,0 72,9 9,8 21,2 CuKR1 0,4 32,4 169 15,7 3,3 19,6 12,9 20,5 64,6 2,3 12,7 CuKR2 0,2 29,7 199 22,5 1,2 24,2 6,2 12,6 48,2 0,4 8,2 Jäte 89,4 0,23 1,60 0,015 0,021 0,054 20,2 42,8 13,6 3,3 7,7 a ER = esirikaste, KR = kertausrikaste. Pitoisuus (%) Saanti (%) 24

Vaahdotuksen muokkaus Hienompi jauhatus, pidempi sulfidivaahdotus, enemmän vaahdotuskemikaaleja 25

Vaahdotuksen muokkaus As-köyhä jäte Massa (%) Au (g/t) Alkuainepitoisuus (%) Mineraalipitoisuus (%) Ag (g/t) Cu As S Malminäyte Prosessinäyte Arseenikiisu Arsenaatit Löllin -giitti Muut sulfidit Syöte 100,0 0,99 2,4 0,104 0,74 0,59 1,71 0,039 0,012 1,01 Lajiteltu As-rikas jäte 90,1 0,21 0,015 0,025 0,064 0,015 0,024 n.d. 0,094 As-köyhä jäte 77,8 0,12 0,009 0,017 0,053 0,011 0,021 n.d. 0,042 26

As-köyhä rikastushiekka Arseenikiisu ja arsenaatit hyvin liberoituneet, esim. arsenaatit: +45 µm partikkelit 20 45 µm partikkelit 20 µm partikkelit 27

As-köyhä rikastushiekka Kuparikiisun liberaatioaste vain 20 % +45 µm partikkelit 20 45 µm partikkelit 20 µm partikkelit 28

Pitoisuus (%) As-köyhä rikastushiekka Mineraalien teoreettiset saanti-pitoisuuskäyrät ARSENAATTI ARSEENI- KIISU MAGNEETTIKIISU KUPARIKIISU 29 Saanti (%)

Mineralogisten tutkimusten päätulokset Arseenimineraalien liberaatio rikastushiekassa hyvä, magneettikiisun ja varsinkin kuparikiisun liberaatio huono As-mineraalien vähentäminen rhk:sta vaahdottamalla on mahdollista ilman rhk:n lisähienonnusta, kuparikiisun ei niinkään Arseenimineraaleista arsenaattien (oksidi) vähentäminen haasteellisempaa kuin arseenikiisun (sulfidi) 30

Vaahdotuksen lisätutkimukset Tutkittiin monien vaahdotusparametrien vaikutusta Jauhinmateriaali (hiiliteräs vs. ruostumaton teräs) Selektiivinen vs. bulk-vaahdotus Erityyppiset kokoojat Erilaiset vaahdotteet ph 3 12 Lietteen sulfidointi Typpivaahdotus (GTK Mintec) Vaahdottamalla ei päästy <0,01 % arseenipitoisuuteen eikä <0,02 % rikkipitoisuuteen 31

Painovoimaerotus Perustuu mineraalien tiheyseroihin Suhteellisen yksinkertaisia, edullisia ja saasteettomia tekniikoita Enenevässä määrin käytetään ottamaan talteen vaahdotusjätteeseen jääneitä raskaita mineraaleja Keskipakovoimaerottimet soveltuvat hyvin silloin, kun rikastettavaa mineraalia on hyvin vähän (< 0,05 %) syötemateriaalissa kuten esim. kaivannaisjätteissä 10 µm 6 mm partikkeleille (www.consep.com.au) 32 (Wills & Finch 2016)

As-köyhän jätteen Knelson-tutkimukset 3 Knelson-erotin GTK Mintecissä Syöte Rikaste Jäte Massa (%) 100,0 5,3 94,7 Au (g/t) 0,015 0,071 0,012 Cu (%) 0,007 0,020 0,006 As (%) 0,010 0,032 0,009 S (%) 0,033 0,043 0,033 33

Magneettierotus Perustuu mineraalien erilaisiin magneettisiin ominaisuuksiin, joita kuvaa magneettinen suskeptibiliteetti < 0: diamagneettiset ( ei-magneettiset ), esim. kulta, kvartsi > 0: paramagneettiset (heikosti magneettiset), esim. arseenikiisu, kuparikiisu 0: ferromagneettiset, esim. magnetiitti, magneettikiisu Partikkeliin magneettikentässä kohdistuva voima Magneettikentän voimakkuus F x = V p m H db dx Magneettivuon tiheys, missä B = μ 0 H(1 + p ) Partikkelin tilavuus Partikkelin ja väliaineen suskeptib. Tyhjiön permeabiliteetti 34

Magneettierottimet Voidaan jakaa kahteen pääryhmään: Heikkomagneettiset erottimet (LIMS): < ~0,3 T Vahvamagneettiset erottimet (HIMS): jopa 2 T vahvamagneettiset suurgradienttierottimet HGMS (jopa 14 T/mm) suprajohtavat magneettierottimet (jopa 15 T) HGMS:ää ja suprajohtavia erottimia käytetään entistä enemmän jätteiden käsittelyyn 35

Heikkomagneettinen erotus Ferromagneettisten ja vahvasti paramagneettisten mineraalien rikastukseen (Wills & Finch 2016) (GTK Mintec) 0,07 T ja 0,30 T rumpuerottimilla pystyi vähentämään vain vähän rikkiä Kopsan vaahdotusjätteestä eikä ollenkaan arseenia 36

Vahvamagneettinen erotus Heikosti paramagneettisten mineraalien erotukseen Märkäerotus sopii myös hyvin pienille partikkeleille HGMS:ssä suuria magneettikentän gradientteja luodaan asettamalla magneettikenttään matriisielementtejä (teräsverkko, teräsvilla) vahvempi partikkeliin kohdistuva voima Sekä panos- että jatkuvatoimisia (www.metso.com) (www.metso.com) (www.outotec.com) 37

As-köyhän jätteen HGMS-tutkimukset 38 Vahvamagneettinen suurgradienttierotin (HGMS) GTK Mintecissä B = 1 tesla Syöte Magn. Ei-magn. Massa (%) 100 45,6 54,4 Cu (%) 0,010 0,017 0,005 As (%) 0,011 0,018 0,005 S (%) 0,019 0,032 0,013 Fe (%) 2,33 4,72 0,33

Kopsan malmin optimoitu prosessi 39

Optimoitu prosessi Massa (%) Au (g/t) Alkuainepitoisuus (%) Mineraalipitoisuus (%) Ag (g/t) Cu As S Malminäyte Prosessinäyte Arseenikiisu Arsenaatit Löllin -giitti Muut sulfidit Syöte 100,0 0,99 2,4 0,104 0,74 0,59 1,71 0,039 0,012 1,01 As-rikas jäte 90,1 0,21 0,015 0,025 0,064 0,015 0,024 n.d. 0,094 Lajiteltu As-köyhä jäte 77,8 0,12 0,009 0,017 0,053 0,011 0,021 n.d. 0,042 Ripejäte 74,1 0,20 1,2 0,011 0,013 0,032 0,014 0,006 0,001 0,029 HGMS-jäte 45,5 0,18 1,0 0,005 0,008 0,017 0,001 0,001 n.d. 0,005 40

Onko mahdollista tuottaa vielä puhtaampaa rikastushiekkaa rikastusmenetelmillä? HGMS-jätteessä arseenikiisu ja arsenaatit esiintyivät pääasiassa pienimmissä, <10 µm partikkeleissa Luokitus on hienojakoisen mineraaliseoksen lajittelua kahteen tai useampaan jakeeseen sen perusteella, miten nopeasti partikkelit vajoavat fluidissa (ilma, vesi, liete) Esim. laminaarisen vajoamisen loppunopeus pallomaiselle partikkelille saadaan Stokesin laista v = gd2 (ρ s ρ f ) 18η 41

Luokitus laboratoriossa ja teollisuudessa KEVYET PARTIKKELIT YLITE- PUTKI SYÖTE KEVYET PARTIKKELIT ALITE- AUKKO (GTK Mintec) (www.cccmix.com) RASKAAT PARTIKKELIT 42

Luokitustutkimuksen tuloksia HGMS-jätteen As-pitoisuutta voidaan edelleen pienentää erottamalla jätteestä hienoin aines HGMS-jäte 10 µm +10 µm Massa (%) 100,0 36,7 63,3 As (ppm; GFAAS) 82 166 33 43

Yhteenveto Materiaalin mineralogian tarkka tunteminen helpottaa tehokkaan rikastusprosessin suunnittelua Mineraalirakeiden uloimpien pintakerrosten tuntemus auttaisi ratkaisemaan vaahdotuksen haasteet Arseenin ja rikin poistaminen Kopsan rikastushiekasta oli tehokkainta seuraavien menetelmien yhdistelmällä vaahdotus (sis. uudelleenjauhatuksen ja -vaahdotuksen) vahvamagneettinen erotus (HGMS) luokitus Seuraavaksi tulisi optimoida jatkuvatoiminen rikastusprosessi koetehdasmittakaavassa 44

Viitteet Wills, B.A. & Finch, J.A. 2016. Wills Mineral Processing Technology: An Introduction to the Practical Aspects of Ore Treatment and Mineral Recovery. 8th ed. Oxford, United Kingdom: Butterworth Heinemann. 498 pp. 45

Kiitos! 46