Rikastustekniset mahdollisuudet haitallisten kaivannaisjätteiden vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi
|
|
- Tuomas Seppälä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rikastustekniset mahdollisuudet haitallisten kaivannaisjätteiden vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi Geologian tutkimuskeskus KaiHaMe-projektin työpaja
2 Mineraalitekniikka ja materiaalit, GTK Outokumpu Prosessimineralogia Rikastustutkimukset (laboratorio ja koetehdas) Espoo Mineralogia ja isotooppigeologia (GTK Mintec) 2
3 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 3
4 Mitä mineraalitekniikka on? Materiaalien jalostamista niiden koostumusta varsinaisesti muuttamatta (fysikaalinen prosessointi) Kallio- ja maaperästä saatavat raaka-aineet: metallimalmit, teollisuusmineraalit, fossiiliset polttoaineet, irtomaalajit Sekundäärimateriaalit, jätteet Tarkoituksena on erottaa arvomineraalit arvottomista omiksi rikasteiksi (rikastaminen) saadaan suoraan kaupallinen tuote, esim. kalsiitti, kivihiili metallimalmien jatkojalostus eli metallurginen käsittely helpottuu ja toiminta saadaan taloudellisesti kannattavaksi 4
5 Mitä mineraalitekniikka on? Perustuu monien erilaisten yksikköprosessien hyväksikäyttöön ja niiden soveltamiseen Hienonnus murskaus jauhatus Partikkelikoon säätö seulonta luokitus Rikastus (erotus) magneettierotus vaahdotus Vedenpoisto sakeutus suodatus kuivaus 5
6 Esim. Kopsan Au Cu malmin rikastuskaavio HIENONNUS POIMINTA LUOKITUS SAKEUTUS RIKASTUS SYANIDILIUOTUS 6
7 Mineraalitekniikka ja vanhat kaivannaisjätteet Voi olla taloudellisesti kannattavaa erottaa niihin jäänyt arvoaines uusien tai parempien tekniikoiden avulla Kulta, timantit, PGM, uraani, kupari, kivihiili jne. Jätteiden uudelleenkäsittelykustannukset joskus matalammat kuin alkuperäisen malmin prosessointikustannukset (ei tarvetta louhia tai hienontaa merkittävästi) ( Johannesburgin kultajätekasa Voivat sisältää mineraaleja, joita aiemmin pidettiin jätteenä mutta nykyään arvokkaina Uudelleenkäsittelyllä voidaan vähentää ympäristövaikutuksia 7
8 Mineraalitekniikka ja uudet kaivannaisjätteet Parannetaan arvoaineiden (esim. Au, Cu) talteenottoa jätteistä toiminnan taloudellinen kannattavuus voi parantua syntyy vähemmän läjitettäviä jätteitä jätteistä voi olla vähemmän haittaa ympäristölle Vähennetään haitta-aineita (esim. As, S) jätteistä vähemmän läjitettävää, vaarallista jätettä enemmän hyödyntämiskelpoista jätettä esim. maarakentamiseen ympäristövaikutusten hallinta helpottuu taloudellisia säästöjä Otetaan talteen mineraaleja, joille ei aiemmin ole ollut käyttökohteita ( 8
9 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka kaivannaisjätteiden hyödyntämisessä Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 9
10 Rikastuksen lähtötiedot Materiaalin alkuainekoostumus ja mineralogia on tunnettava, jotta rikastusprosessi on mahdollista suunnitella rationaalisesti Mitä alkuaineita voi liueta prosessiveteen ja saostua sitä kautta mineraalien pinnoille (voi vaikuttaa vaahdotukseen) (GTK Mintec) Modaalimineralogia mineraalit ja niiden määräsuhteet Mineraalien tarkka alkuainekoostumus missä arvokkaat ja haitalliset alkuaineet ovat mitkä mineraalit pyritään saamaan talteen Raekokojakauma minkä kokoisina rakeina tietty mineraali esiintyy Liberaatio l. vapausaste onko materiaali jauhettu tarpeeksi hienoksi Assosiaatio missä muissa mineraaleissa tietty mineraali on kiinni 10
11 Esim. Alkuaineet (XRF, wt%) ja mineraalit (MLA, wt%) Kopsan Au Cu-malmin rikastushiekka eri partikkelikokoihin jaoteltuna
12 Esim. Rikastushiekan arseenimineraalien hivenalkuaineet Arseenikiisu Löllingiitti Arsenaatti Arseenikiisu FeAsS sisältää mm. seleeniä, vismuttia ja antimonia Löllingiitti FeAs 2 sisältää mm. seleeniä ja vismuttia Arsenaattimineraali on skorodiitin/paraskorodiitin (FeAsO 4 2H 2 O) tyyppinen tai arsenosideriitin [Ca 2 Fe 3 3+ O 2 (As 2 O 4 ) 3 ] tyyppinen. Rakeiden koostumus heterogeeninen. Joissain rakeissa K, Mg, Mn, Sr ja Cu. 12
13 Esim. Haittamineraalin raekoko, liberaatio ja assosiaatio Arsenaatti Kopsan Au Cu-malmin rikastushiekassa +45 µm fraktio µm fraktio 20 µm fraktio 13
14 Esim. Arvomineraalin raekoko, liberaatio ja assosiaatio Kuparikiisu Kopsan Au Cu-malmin rikastushiekassa +45 µm fraktio µm fraktio 20 µm fraktio 14
15 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 15
16 Mineraalien hienonnus Mineraalirakeet pitää saada irti toisistaan eli vapautettua, jotta niiden erottaminen olisi mahdollista jollain rikastusmenetelmällä materiaali pitää hienontaa murskaus jauhatus Myös rikastushiekkoja voi olla tarpeen hienontaa lisää, jotta halutut haitta- ja/tai arvomineraalit saadaan vapautettua mineraalien pinnoille mahdollisesti muodostuneet hapettuneet kerrokset (sulfidit), saostumat ym. peitteet saadaan poistettua Jauhaminen kuluttaa paljon energiaa, joten ei myöskään kannata hienontaa liikaa 16
17 Esim. Erään kuparirikastamon kustannusjakauma Kustannusjakaumat vaihtelevat huomattavasti eri rikastamojen välillä Kustannukset riippuvat erityisesti paikallisista energia-, vesi-, tarvike- ja työvoimakustannuksista jne. 17 (Wills & Finch 2016)
18 Esim. Rumpumaiset, pyörivät myllyt Tanko-, kuula, autogeeni- ja semiautogeenimyllyt Karkea- ja hienojauhatukseen 18 (Kuvat: Wills & Finch 2016)
19 Esim. Sekoitus-/helmimyllyt Hieno- ja ultrahienojauhatukseen Tornimylly Isa-mylly Sekoitin 19 (Kuvat: Wills & Finch 2016)
20 Esim. Jauhatuspiirit Au Cu malmin rikastuskaaviossa 20
21 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 21
22 Yleistä rikastusmenetelmistä Erotetaan mineraaleja toisistaan niiden fysikaalisten ominaisuuksien perusteella Optiset ominaisuudet (esim. väri- tai tummuuserot): poiminta Partikkelikoko: seulonta, luokitus Pintaominaisuudet (hydrofobisuus): vaahdotus Tiheys: painovoima- ja raskasväliaine-erotus, keskipakovoimaerotus Magneettinen suskeptibiliteetti: magneettierotus Sähkönjohtavuus: sähköstaattinen rikastus 22
23 Yleistä rikastusmenetelmistä (Wills & Finch 2016) 23
24 Poiminta/lajittelu Erotetaan karkeita partikkeleja yksitellen toisistaan Koneellinen poiminta perustuu johonkin mineraalin ominaisuuteen, joka mitataan sopivan sensorin avulla Radioaktiivisuus (uraanimalmit) Pintojen väri- tai tummuuserot (esim. kalsiitti- ja wollastoniitti) Pintojen fluoresenssi-ilmiöt (esim. scheeliitti) Raskasmetallipitoisuus (sulfidimalmit) Sähkömagneettiset ominaisuudet (sulfidimalmit, metallipitoiset kuonat) (Wills & Finch 2016) 24
25 Poiminta/lajittelu esirikastusmenetelmänä XRT-poimuri Monia etuja Parempaa malmia jatkoprosessiin Malmitonnin arvo kasvaa, pienemmät kuljetuskustannukset Kestävämpi rikastusprosessi: tarvitaan vähemmän energiaa, vettä, prosessikemikaaleja jne. per louhittu malmitonni Tuotetaan vähemmän rikastushiekkaa Myös kaivannaisjätteitä on mahdollista käsitellä FEED ACCEPT REJECT (Kuvat: 25
26 Esim. Kopsan Au Cu malmin lajittelu Alkuaine Lajittelematon Lajiteltu Au 0,8 g/t 1,0 g/t Ag 0,9 g/t 2,4 g/t Cu 0,06 % 0,10 % As 0,5 % 0,7 % S 0,4 % 0,6 % ( 26
27 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 27
28 Luokitus Hienojakoisen mineraaliseoksen lajittelua kahteen tai useampaan jakeeseen sen perusteella, miten nopeasti partikkelit vajoavat fluidissa (ilma, vesi, liete) Esim. laminaarisen vajoamisen loppunopeus pallomaiselle partikkelille saadaan Stokesin laista v = gd2 (ρ s ρ f ) 18η voimassa pienille, alle n. 40 µm partikkeleille laimeissa lietteissä (lietetiheys alle 15 % w/w) laskeutumisnopeus riippuu mm. partikkelin koosta ja tiheydestä kvartsi vedessä: d = 25 µm v = 0,56 mm/s d = 5 µm v = 0,022 mm/s 28
29 Esim. Kopsan As-rikkaan rikastushiekan luokitus Luokitusta voidaan käyttää haitallisten tai arvokkaiden mineraalien erottamiseen, jos ne ovat jakautuneet epätasaisesti erikokoisiin partikkeleihin Bulkkijäte Cu (%) 0,014 As (%) 0,030 S (%) 0,053 Elutriaatio 15 µm µm +25 µm Cu (%) 0,017 0,009 0,014 As (%) 0,068 0,013 0,016 S (%) 0,062 0,027 0,047 29
30 Esim. Hydrosykloni SYÖTE KEVYET PARTIKKELIT YLITE- PUTKI Yleisin märkäluokitin Jatkuvatoiminen Rakenteeltaan yksinkertainen Hyödyntää keskipakovoimaa partikkelien luokituksessa Käytetään myös lietteiden sakeutukseen, kiintoaineen talteenottoon ja joskus mineraalien rikastukseen ALITE- AUKKO RASKAAT PARTIKKELIT 30 ( (
31 Esim. Ruuviluokitin (Wills & Finch 2016) ( 31
32 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 32
33 Vaahdotus (flotation) Monipuolisin (ja ehkä monimutkaisin) rikastustekninen menetelmä erottaa mineraaleja toisistaan Yhdistelmä mineralogiaa, pintakemiaa, hydrodynamiikkaa, kinetiikkaa, rakeiden ja kuplien välisiä fysikaalisia vuorovaikutuksia sekä kaikkien näiden yhteisvaikutuksia Perustuu mineraalipintojen hydrofobisuuseroihin Pintojen hydrofobisuutta voidaan säätää erilaisilla kemikaaleilla (Kuvat: Wills & Finch 2016) 33
34 Vaahdotus Materiaali voi päätyä rikasteeseen kolmella mekanismilla: Selektiivinen kiinnittyminen ilmakupliin (true flotation) Veden mukana tapahtuva kulkeutuminen (entrainment) Fysikaalinen sulkeutuminen ilmakuplaan tarttuneiden partikkelien väliin vaahdossa (physical entrapment, aggregation) Ensimmäinen mekanismi määrää suurimmaksi osaksi vaahdotettavan mineraalin saannin ja pitoisuuden rikasteessa Jälkimmäiset kaksi ovat epäselektiivisiä ja heikentävät rikasteen laatua Tarvitaan useita vaahdotusvaiheita riittävän hyvälaatuisen (korkeapitoisen) rikasteen saamiseksi vaahdotuspiirit (GTK Mintec) 34
35 Esim. Kopsan Au Cu malmin vaahdotuspiiri 35
36 36 Vaahdotuskemikaalit Kokoojat Orgaanisia pinta-aktiivisia yhdisteitä Tehtävänä muokata haluttujen mineraalien pinnat selektiivisesti hydrofobisiksi Vaahdotteet Orgaanisia pinta-aktiivisia yhdisteitä Tehtäviä: muodostaa pieniä ilmakuplia (pienentää veden pintajännitystä) hidastaa ilmakuplien nousuvauhtia saada aikaan stabiili vaahtokerros Säännöstelevät kemikaalit Epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä Tehtävänä säädellä kokoojan toimintaa/selektiivisyyttä, etupäässä rajoittaa kokoojan vaikutus haluttuun tai haluttuihin mineraalipintoihin Annostukset grammoista useisiin kiloihin per malmitonni (Kuvat: Wills & Finch 2016)
37 Kokoojia (Kuvat: Wills & Finch 2016) 37
38 Mineraalien pinnat vaahdotuksessa (Smart 1991) Pyyhkäisy-Auger-mikroskooppikuvia rikki- ja kuparikiisun pinnoista Hydrofobisten ja hydrofiilisten komponenttien suhteellinen määrä mineraalirakeen 1 2 nm paksuisessa pintakerroksessa määrää rakeen ja ilmakuplan välisen vuorovaikutuksen ja vaahdotuksen onnistumisen Hydrofobisia komponentteja sulfidien pinnoilla kokoojat ja niiden hapettumistuotteet polysulfidit S n 2, alkuaine rikki Hydrofiilisiä komponentteja sulfidien pinnoilla oksidit, oksihydroksidit, hydroksidit rikin oksidit, karbonaatit pienet jätemineraalipartikkelit kuten silikaatit voivat esiintyä lokaalisti partikkeleina, kolloideina ja saostumina tai laajempina kerroksina pinnoilla 38
39 Vaahdotustulokseen vaikuttavia seikkoja 39 Jauhatusolosuhteet: jauhinmateriaali, jauhatusilmakehä Hienojen partikkelien muodostuminen (lieju) Valmennusmenetelmät: hierrevalmennus, ultraääni, Hapetus-pelkistyspotentiaali, ph Mineraalien väliset galvaaniset vuorovaikutukset Reagenssit ja niiden annostukset Prosessiveden koostumus (esim. liuenneet raskasmetallit, prosessikemikaalit) Vaahdotuskaasu Vaahdotusnopeus ja viipymäaika Vaahdotuskoneen tyyppi (
40 Vaahdotuskoneet Voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: Mekaaniset vaahdotuskoneet: kennon pohjalla oleva sekoitusmekanismi sekoittaa lietettä ja dispergoi ilman ilmakupliksi Vaahdotuskolonnit: liete syötetään ylhäältä, ilmakuplat alhaalta Reaktori/separaattori-vaahdotuskoneet (esim. Jamesonin kenno): lietteen ja ilman sekoittumiselle oma osastonsa, samoin partikkeli kuplayhdistelmän erottumiselle ( Jamesonin kenno 40 ( Outotec TankCell e630 ( Vaahdotuskolonni
41 Esim. Rikastushiekan uudelleenjauhatus ja vaahdotus Jäte (P µm) Cu (%) 0,011 As (%) 0,020 S (%) 0,037 Uudelleenjauhatus Kemikaaleja Vaahdotus Jäte (P µm) Cu (%) 0,010 As (%) 0,010 S (%) 0,023 (GTK Mintec) 41
42 Esim. Kopsan Au Cu-malmin vaahdotuskoetuloksia Test Feed assays (sorted Kopsa ore sample) T1: Baseline test ("Belvedere's model") T7: Otherwise as T1 but 40 min longer flotation time and larger chemical dosages in sulfide flotation T8: Regrinding and reflotation of flotation tails of T7 T11: Finer grind size, 70 min longer sulfide flotation and larger chemical dosages than in T1 (14 L flotation cell) T16: Stainless steel grinding media, otherwise as T1 T20: Beginning almost as in T1, then lowintensity magnetic separations on reground tails T21: Sulfidation during sulfide flotation, otherwise much like T1 but with 30 min longer sulfide flotation T22: Sulfide flotation at low ph (ph = 4), otherwise much like T1 but with 30 min longer sulfide flotation T27: Nitrogen as grinding atmosphere and flotation gas, otherwise much like T1 but with 30 min longer sulfide flotation Product Weight Au (FA) Cu (XRF) As (XRF) S (Eltra) % g/t Rec% % Rec% % Rec% % Rec% CuRC a 42.0 a SRC a 37.7 a Tails a 20.3 a CuRC SRC Tails SC Tails CuRC SRC Tails CuRC SRC Tails CuRC1 3 + SRC Magn. tails Non-magn. tails CuRC SRC Tails CuRC SRC Tails CuRC SRC Tails a Gold assays and recoveries calculated from T7. 42
43 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 43
44 Painovoimaerotus Perustuu mineraalien tiheyseroihin Oli rikastamisen päämenetelmä ennen magneettierotuksen ja vaahdotuksen keksimistä Suhteellisen yksinkertaisia, edullisia ja saasteettomia tekniikoita (ei tarvita kemikaaleja) Märkärikastus paljon yleisempää kuin kuiva Keskipakovoimaerottimet pystyvät käsittelemään myös hyvin pieniä partikkeleja (n.10 µm) Enenevässä määrin käytetään ottamaan talteen vaahdotusjätteeseen jääneitä raskaita mineraaleja 44
45 Painovoimaerotus Erotuksen onnistuminen riippuu mineraalien ja väliaineen tiheyksistä Rikastuskriteeri: ρ = ρ h ρ w ρ l ρ w Jos ρ 2,5, painovoimaerotus onnistuu helposti Esim. kullan erottamiselle kvartsista vedessä ρ = 11 Erotuksen onnistuminen riippuu myös partikkelien koosta (Wills & Finch 2016) 45
46 Painovoimaerotus Monia eri tekniikoita ja laitteita (Wills & Finch 2016) 46
47 Raskasväliaine-erotus (sink float -erotus) Pystytään tarkasti erottamaan eri tiheyksiset mineraalit toisistaan raskaan nesteen/väliaineen avulla Nestettä tiheämmät ( raskaammat ) partikkelit vajoavat, vähemmän tiheät ( kevyemmät ) kelluvat Rikastustekniikassa väliaineena käytetään mineraali-vesisuspensiota, monesti piiraudan ja veden seosta (Wills & Finch 2016) Käytetään varsinkin esirikastusmenetelmänä, jolloin malmista saadaan erotettua suurin osa jätemateriaalista karkeana ennen jauhatusta ja varsinaista rikastusta Toimii parhaiten yli 4 mm partikkeleille, jolloin jopa alle 0,1 g/cm 3 tiheysero mineraalien välillä riittää tehokkaaseen erotukseen Alle 500 µm partikkelien erotus mahdollista keskipakovoimaerottimissa (esim. Dyna Whirlpool) 47
48 Hytkytin (jig) Hytkytys on yksi vanhimmista painovoimaerotusmenetelmistä Seulalle syötetty malmi liikkuu väliaineen vaikutuksesta ylös alas ja kerrostuu: kevyin fraktio ylimmäksi ja raskain alimmaksi Edelleen käytössä esim. kivihiilen, tinan ja kullan rikastamisessa Soveltuu vain melko karkeille partikkeleille (75 µm 30 mm) 48 ( InLine Pressure Jig (IPJ): sopii esim. kaivannaisjätteiden esirikastukseen (Lukkarinen 1987)
49 Spiraali Soveltuu vain melko karkeille partikkeleille (75 µm 3 mm) Kullan, kromiitin, hematiitin jne. rikastukseen (Wills & Finch 2016) (GTK Mintec) 49
50 Tärypöytä Pienten, vaikeammin rikastettavien materiaalivirtojen rikastukseen sekä lopullisten rikasteiden tuottamiseen toisten painovoimaerotusmenetelmien tuotteista Etupäässä tinan, raudan, volframin, tantaalin, bariumin, titaanin, zirkoniumin ja kiilteiden rikastukseen Myös kullan, hopean, toriumin ja uraanin rikastukseen Nykyään myös jalometallien erotukseen elektroniikkaromusta (Wills & Finch 2016) 50
51 Tärypöytä (Wills & Finch 2016) 51 (GTK Mintec)
52 Keskipakovoimaerottimet Knelson ja Falcon laajalti käytössä esim. kullan, platinan, hopean rikastuksessa Soveltuvat hyvin silloin, kun rikastettavaa mineraalia on hyvin vähän (< 0,05 %) syötemateriaalissa kuten esim. kaivannaisjätteessä 10 µm 6 mm partikkeleille (Wills & Finch 2016) ( 52
53 Esim. As-köyhän jätteen Knelson-erotus 3 Knelson-erotin GTK Mintecissä Syöte Rikaste Jäte Mass (%) 100 5,3 94,7 Au (g/t) 0,015 0,071 0,012 Cu (%) 0,007 0,020 0,006 As (%) 0,010 0,032 0,009 S (%) 0,033 0,043 0,033 53
54 Esim. As-köyhän jätteen Knelson-erotus Koe 1500 rpm; 0,20 bar 1500 rpm; 0,15 bar 1500 rpm; 0,10 bar Massa Au (FA) Cu (XRF) As (XRF) S (Eltra) Tuote Pitois. Saanti Pitois. Saanti Pitois. Saanti Pitois. Saanti % g/t % % % % % % % Syöte Rikaste Jäte Syöte Rikaste a 33.3 Jäte a 66.7 Syöte Rikaste a 9.2 Jäte a
55 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 55
56 Magneettierotus Perustuu mineraalien erilaisiin magneettisiin ominaisuuksiin, joita kuvaa magneettinen suskeptibiliteetti Diamagneettiset ( ei-magneettiset ): < 0 esim. Au, kvartsi SiO 2, albiitti NaAlSi 3 O 8 ja ortoklaasi KAlSi 3 O 8 Paramagneettiset (heikosti magneettiset): > 0 esim. arseenikiisu FeAsS, kuparikiisu CuFeS 2, biotiitti Ferromagneettiset: 0 esim. magnetiitti Fe 3 O 4, magneettikiisu Fe 1-x S Partikkeliin magneettikentässä kohdistuva voima Magneettikentän voimakkuus F x = V p m H db dx Magneettivuon tiheys, missä B = μ 0 H(1 + p ) Partikkelin tilavuus Partikkelin ja väliaineen suskeptib. Tyhjiön permeabiliteetti 56
57 Magneettierottimet Käytetään rikastamaan arvokkaita magneettisia mineraaleja (esim. magnetiitti kvartsista) poistamaan magneettisia epäpuhtauksia (esim. rauta talkista) erottamaan magneettisia arvomineraaleja ei-magneettisista arvomineraaleista (esim. magnetiitti tai wolframiitti kassiteriitista) Sekä märkä- että kuivaerottimia Voidaan jakaa kahteen pääryhmään: Heikkomagneettiset erottimet (LIMS): < ~0,3 T Vahvamagneettiset erottimet (HIMS): jopa 2 T vahvamagneettiset suurgradienttierottimet HGMS (jopa 14 T/mm) suprajohtavat magneettierottimet (jopa 15 T) HGMS:ää ja suprajohtavia erottimia käytetään entistä enemmän jätteiden käsittelyyn 57
58 Heikkomagneettiset erottimet Ferromagneettisten ja erittäin paramagneettisten mineraalien rikastukseen Rumpu- ja hihnaerottimia Kuivaerotus toimii vain >5 mm partikkeleille (Wills & Finch 2016) (Wills & Finch 2016) (GTK Mintec) ( 58 (GTK Mintec)
59 Vahvamagneettiset erottimet Heikosti paramagneettisten mineraalien erotukseen Kuivaerotus sopii parhaiten >75 µm partikkeleille, märkäerotus myös hyvin pienille partikkeleille HGMS:ssä suuria magneettikentän gradientteja luodaan asettamalla magneettikenttään matriisielementtejä (teräsverkko, teräsvilla) vahvempi partikkeliin kohdistuva voima Sekä panos- että jatkuvatoimisia ( ( ( 59
60 Esim. As-köyhän jätteen HGMS-koe Vahvamagneettinen suurgradienttierotin (HGMS) GTK Mintecissä B = 1 tesla Syöte Magn. Ei-magn. Mass (%) ,6 54,4 Cu (%) 0,010 0,017 0,005 As (%) 0,011 0,018 0,005 S (%) 0,019 0,032 0,008 Fe (%) 2,33 4,72 0,33 60
61 Esim. As-köyhän jätteen HGMS-erotus Koe HGMS (0,1 T) HGMS (0,2 T) HGMS (0,4 T) HGMS (0,5 T) HGMS (1,0 T) Massa Au (FA) Cu (XRF) As (XRF) S (Eltra) Tuote Pitois. Saanti Pitois. Saanti Pitois. Saanti Pitois. Saanti % g/t % % % % % % % Syöte Magn Ei-magn Syöte Magn Ei-magn Syöte Magn Ei-magn Syöte Magn Ei-magn b 41.6 Syöte Magn Ei-magn c 47.2 b Sulfur assay by XRF is significantly lower, 0.010%. c Sulfur assay by XRF is significantly lower, 0.008%. 61
62 Sisältö Mitä mineraalitekniikka on? Mineraalitekniikka ja kaivannaisjätteet Rikastuksen lähtötiedot Mineraalien hienonnus Rikastusmenetelmät Poiminta/lajittelu Luokitus Vaahdotus Painovoimaerotus Magneettierotus Hydrometallurgiset menetelmät Yhteenveto 62
63 Hydrometallurgiset menetelmät Melko yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä Suositaan monesti jätteiden käsittelyssä Kasaliuotus, reaktoriliuotus, bioliuotus, Liuenneiden metalli-ionien talteenottamiseksi eri tekniikoita saostus, sementointi, neste-nesteuutto, elektrolyysi, ( 63
64 Yhteenveto Kaivannaisjätteiden arvo- ja haitta-ainepitoisuuksien vähentämiseksi on olemassa monia rikastusteknisiä menetelmiä Jätteen mineralogia on tunnettava mahdollisimman tarkasti ennen kokeisiin ryhtymistä myös partikkelien uloimpien kerrosten koostumuksen tunteminen olisi tärkeää vaahdotuksessa Arseenin ja rikin vähentäminen Kopsan Au Cu-malmin rikastushiekasta on mahdollista vaahdottamalla ja HGMS:llä uudelleenjauhatuksen jälkeen 64
65 Viitteet Lukkarinen, T Mineraalitekniikka: Osa 2, Mineraalien rikastus. Helsinki: Insinööritieto. 442 s. Smart, R.St.C Surface layers in base metal sulfide flotation. Minerals Engineering. Vol. 4. Pp Wills, B.A. & Finch, J.A Wills Mineral Processing Technology: An Introduction to the Practical Aspects of Ore Treatment and Mineral Recovery. 8th ed. Oxford, United Kingdom: Butterworth Heinemann. 498 pp. 65
66 Kiitos! 66
Arseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä
Arseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä A. Taskinen, T. Korhonen, N. Heino, M. Kurhila, M. Lehtonen, M. Tiljander, P. Kauppila Geologian tutkimuskeskus KaiHaMe-projektin
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotKaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 28.11.2017 KaiHaMe Työpaja, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteiden karakterisointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
LisätiedotFLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.
FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotKaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli
Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli Geologian tutkimuskeskus 18.4.2018 KaiHaMe projektin loppuseminaari, Kuopio Lähtökohdat toimintamallille Kaivannaisjätteitä muodostuu suuria määriä ja niiden
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotYmpäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009
Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden
LisätiedotHi-Tech metalleja Keski-Pohjanmaan kallioperästä Keliber Oy:n Li-pegmatiittimalmien rikastusprosessi
Hi-Tech metalleja Keski-Pohjanmaan kallioperästä Keliber Oy:n Li-pegmatiittimalmien rikastusprosessi Oulu Mining Summit 2016 23-24.8.2016 Reijo Kalapudas Keliberin esiintymät ja kohteet Useita esiintymiä
LisätiedotProfessori - Antti Häkkinen
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kemiantekniikan koulutusohjelma Prosessitekniikan pääaine Roosa Hiltunen RAUTAMALMIN RIKASTUS Työn tarkastajat: TkT - Riina Salmimies Professori
LisätiedotKaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti
KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari, Kuopio Taustaa Kaivostoiminnassa syntyy suuria määritä jätteitä Suurin osa jätteistä läjitetään kaivosalueelle,
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotKaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti
KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti 28.11.2017 KaiHaMe työpaja, Kuopio Taustaa Kaivannaisjätteiden hallinta on haaste kestävän kehityksen mukaisen kaivostoiminnan kehittämisessä Vain
LisätiedotJAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'
OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,
LisätiedotYmpäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke
Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla
Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen lysimetrikokeilla Rikastushiekan suotoveden
LisätiedotJätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT
Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotSaska Saarinen MAGNEETTIEROTUS
Saska Saarinen MAGNEETTIEROTUS Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu Koulutusohjelma Kemiantekniikka
Lisätiedot- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä
Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa
LisätiedotKaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola
Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,
LisätiedotRIKASTUSPROSESSIT JA PROSESSIVESIEN KÄSITTELY METALLIMALMIKAIVOKSISSA
RIKASTUSPROSESSIT JA PROSESSIVESIEN KÄSITTELY METALLIMALMIKAIVOKSISSA Prosessien katsaus ja raportin tuottaminen Rodica Tolppi Opinnäytetyö Teollisuus ja luonnonvarat Kone- ja tuotantotekniikka, kaivostekniikka
LisätiedotKESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018
KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018 7.2.2017 Jyväskylä Virva Kinnunen Mikä ihmeen nanopartikkeli? Nano: 1 nm = 10-9 m Nanopartikkeli: Partikkeli, jonka vähintään yksi dimensio 1 100 nm Luonnollisista
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotAMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,
Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotMittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset
LisätiedotRikastustekniikan historiaa Outokummun kaivoksella
Voitto Kontkanen (2006) Rikastustekniikan historiaa Outokummun kaivoksella Otto Trüsdtetin löytäessä Outokummun kuparimalmin v.1910 ei malmien jalostuksesta maassamme ollut juurikaan tietoa, vielä vähemmän
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotInarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)
Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet
LisätiedotMetallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit
LisätiedotLausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27
Ympäristö- ja tekninen lautakunta 27 26.02.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristötarkastaja Mondo Minerals B.V.
LisätiedotSEKOITUS VALMENNUKSESSA JA VAAHDOTUKSESSA OULU MINING SCHOOL SEPPO JOUNELA
SEKOITUS VALMENNUKSESSA JA VAAHDOTUKSESSA OULU MINING SCHOOL 23-24.8.2016 SEPPO JOUNELA VALMENNUS Valmennus on vähiten tutkittu vaahdottamalla tapahtuvan mineraalien rikastuksen eri osa-alueista. Sen asema
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
Lisätiedot/xh RAPORTTI PEURA-AHON NI -MALMI NAYTTEEN LABORATORI OVAAHDOTUSTUTKI MUS. 075/Peura-aho, Ni/VIP, EH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio
Geoanalyyttinen laboratorio. 0. 989 RAPORTT 075/Peura-aho, Ni/VP, EH/989 PEURA-AHON N -MALM NAYTTEEN LABORATOR OVAAHDOTUSTUTK MUS Veikko Palosaari Geoanal yyttinen laboratorio Veikko Palosaari ~aborat
LisätiedotMetallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).
Metallien valmistus malmin etsintä Perinteisesti uusien malmiesiintymien jäljille on täällä pohjolassa päästy irtokiviä etsimällä. Kun tunnetaan jääkauden kulkusuunnat, voidaan päätellä, mistä suunnasta
LisätiedotKIERTOTALOUS KEMISTIN NÄKÖKULMASTA
KIERTOTALOUS KEMISTIN NÄKÖKULMASTA Ari Väisänen 7.6.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotKaiva.fi. Vedenpoisto
Kaiva.fi Vedenpoisto 1 Johdanto Rikasteiden vedenpoisto tapahtuu kaksivaiheisesti: ensin sakeuttamalla ja sitten suodattamalla Joskus saatetaan käyttää kolmantena kuivausvaiheena rumpukuivaimia 2 Sakeutus
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö
9 0 K MALMINETSINTX Tilaaja Tekijä Pyhäsalmen kaivos Esko ~annknen Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö Q 0 K MALMINETSINTX LISAVALAISTUSTA PYHASALMEN MALMIN JALOMETALLIEN MINERALOGIAAN JA RIKASTUSONGELMI
LisätiedotBIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO
o outokumpu RAPORTTI 075/BidjoKI/VIP,EH/90 KMVOSTEOLUSUUS/Mi ing Services Geoanalyyttinen laboratorio 3.3.990 2. w 990 BIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO Veikko
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotYmpäristömittauspäivät /8-9.4.2010. TkT Jukka Tanninen
Teollisuuden vesienkäsittely Ympäristömittauspäivät /8-9.4.2010 2010 TkT Jukka Tanninen Sisältö Outotec lyhyesti Teollisuuden vesienkäsittely Teollisuuden vesienkäsittelyn avainalueet Outotecin näkökulma
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotHydrosyklonin ja spiraalierottimen käyttöönotto
Hydrosyklonin ja spiraalierottimen käyttöönotto Laurila Joonas Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Konetekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö tehtiin ammattiopisto Lappian
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotKULTAMALMIN RIKASTAMISESSA KÄYTETTÄVIEN KOKOAJIEN VALINTA
KULTAMALMIN RIKASTAMISESSA KÄYTETTÄVIEN KOKOAJIEN VALINTA Minna Leimu Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Laboratorioalan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Laboratorioalan koulutusohjelma
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
LisätiedotMETALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA
METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja
LisätiedotRIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoinen Täysmetallijauhatuksesta täysautogeenihienonnukseen
RIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoinen 24.8 2016 Täysmetallijauhatuksesta täysautogeenihienonnukseen RIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoisen henkilökohtaisia
LisätiedotUraani, mustaliuske ja Talvivaara
Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotAleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotKaiva.fi. Hienonnus Kiintoaineiden lajittelu
Kaiva.fi Hienonnus Kiintoaineiden lajittelu Johdanto Mineraalien hienonnus on osa mekaanisia yksikköprosesseja 2 Hienonnus Hienonnuksella tarkoitetaan murskausta ja jauhatusta sekä raekoon jakauman samanaikaista
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotHARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotBetoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen
Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)
LisätiedotRaidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas
Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta
LisätiedotOUTOKUM PU MALMINETSINTÄ
OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/1 2. 12Li 0'2.... -RAPORTTI P Sotka/EG. 2'5..191 1 ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotNikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys
Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä
LisätiedotFerri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus
Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Q 16/1994/1 Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus Meri-Liisa Airo 19.12.1994 JOHDANTO Kivinaytteiden
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Tutkimusjohtaja, prof. Markku Makela. Suurikuusikon malmin rikastustutkimus Tilaus KET519636,
KEMlANTEKNIIKKA 1(22) Mineraalitekniikka TUTKIMUSSELOSTUS N:O KET4010197 Tilaaj a Geologian tutkimuskeskus Tutkimusjohtaja, prof. Markku Makela Tilaus Suurikuusikon malmin rikastustutkimus Tilaus KET519636,
LisätiedotTypen ja fosforin talteenotto rejektivesistä
Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä Ympäristöystävällisempiä lannoitteita NPHarvest-menetelmällä Irene Konola Vesihuolto 2019 16.5.2019 1 Yhteistyökumppanit 2 1 Tausta Kokeet Seuraavat vaiheet
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKemian tekniikan korkeakoulu Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelma
Kemian tekniikan korkeakoulu Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelma Ted Nuorivaara RIKASTUSHIEKAN YMPÄRISTÖOMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN VAAHDOTTAMALLA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotMetallien kierrätys on RAUTAA!
Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,
LisätiedotLUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA
LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Yksikköprosessit Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotMekaaniset yksikköprosessit
1 Mekaaniset yksikköprosessit 477011P Prosessitekniikan perusta 5 op. Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio Dosentti Ari Ämmälä 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 / Kuitu- ja partikkelitekniikan
LisätiedotTiia Kiviniemi. Litiumin vaahdotus Rokanol L3A:lla ja Berol 050:lla
Tiia Kiviniemi Litiumin vaahdotus Rokanol L3A:lla ja Berol 050:lla Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu
LisätiedotEdullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi
8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012
1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ
LisätiedotUUDET LANNOITEFOSFORIN LÄHTEET
UUDET LANNOITEFOSFORIN LÄHTEET Ari Väisänen 20.9.2017 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta (Jyväskylän Energia Oy) INKI Innovatiivinen kiertotalous
Lisätiedotrikastustekniikka Rikastustekniikka Värähtely-, Vaakatasoisku-, Pyöröiskuseulat we process the future
rikastustekniikka Värähtely-, Vaakatasoisku-, Pyöröiskuseulat we process the future Rikastustekniikka VÄRÄHTELYSEULALAITTEET TEHTÄVÄ Värähtelyseulauslaitteita käytetään etupäässä parhaiden seulontaominaisuuden
LisätiedotKiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet
Kiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet Peruskäsite: Yhdisteessä elektronien orbtaaliliike ja spin vaikuttavat magneettisiin ominaisuuksiin (spinin vaikutus on merkittävämpi) Diamagnetismi Kaikki
Lisätiedot