livaaran apatiitin rikastuskokeet Mikael Niemistö Olli Sarapää

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen Yksikkö Outokumpu C/MT/203/4 livaaran apatiitin rikastuskokeet Mikael Niemistö Olli Sarapää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLDGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLDGICAL SURVEY OF FINLAND PL/ PB/P.O. Box 96 PL/PB/P.O. Box 237 PL/PB/P.O. Box97 PL/PB/P.O. Box 77 Fl-025 Espoo, Finland Fl-702 Kuopio, Finland FI-670 Kokkola, Finland Fl-960 Rovaniemi, Finland GT K Puh Tel Y-tunnus FO-nummer Business ID:

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä, Dnro Tekijät Mikael Niemistö Olli Sarapää Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Pohjois-Suomen yksikkö Raportin nimi Iivaaran apatiitin rikastuskokeet Tiivistel mä :n Iivaaran tutkimusten tarkoituksena on selvittää Iivaaran alkalikompleksin fosfori- ja REE-potentiaalia. Tässä raportissa esitettyjen rikastuskakeiden tarkoituksena on ollut alustavasti selvittää onko reiän R l lävistyksen 74,20-77,40 m tyyppisestä fosforimalmista mahdollista saada kaupallinen rikaste. Kokeessa kokeiltiin esivaahdotusta apatiitin rikastusta varten. Apatiitin saanti esivaahdotuksessa oli yli 97 %. Kokeessa 2 tehtiin magneettierotus ennen Yaahdotusta. Magneettierotuksesta saatiin yhdellä kertauserotuksella magnetiittirikaste jonka rautapitoisuus oli 63,9 % saannilla 94,6 %. Kokeessa 2 lisättiin esivaahdotuksen jälkeen kertausvaahdotukset. Kertausrikasteen P pitoisuus oli 38,3 %saannilla 77,3 %. Kokeessa 3 kokeiltiin selvästi lyhyempää jauhatusaikaa (5 min) ja lisäksi tehtiin varmuuden vuoksi ripevaahdotukset. Magnetiittirikasteen rautapitoisuus oli 62,0 % saannilla 96, %. Kertausvaahdotuksen rikasteen P pitoisuus oli 38,4 %saannilla 78,2 %. Ripevaahdotuksessa joutuu kemikaalien määrän optimoijtia vielä pohtimaan, mutta kokeen 3 esivaahdotuksenjätteeseen jäi vain 7,8% apatiitista. Edellä mainittuj en tulosten perusteella voidaan todeta että Iivaaran apatiitista j a magnetiitista on mahdollista saada kaupallinen rikaste. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Iivaara, apatiitti, magnetiitti, vaahdotus, magneettierotus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Koillismaa, Kuusamo, Iivaara Arkistosaijan nimi Arkistotutmus C/MT/203 4 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 7 suomi Salainen asti Yksikkö ja vastuualue Itä-Suomen yksikkö VA 407/,., Hanketunnus Krittiset mineraalit / Eurare AIIOOQo'".:rumo"''""~Y/ (/; /J) - Allekitjoitus/nimen sz;ys M'k ae l N. emsto... / ~ -~ Olli Sarapää /4 ~ G

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT /203/ Sisällysluettelo KuvaHuiehti JOHDANTO 2 TUTKTIWUSMENETELMÄT 2 2. NäytteenkäsiHei y Näytteen koostumus Murskaus ja jauhatus Magneettierotus Vaahdotus Analyysit 5 3 TUTKTIWUSTULOKSET 5 3. Magneettierotus Vaahdotus 6 4 YHTEENVETO 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Vartiainen, Heikki 998. Suomen alkalikivet- apatiitista timanttiin. Suomen kallioperä 3000 vuosimiljoonaa. Helsinki: Suomen geologinen seura, Q

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/20 3/ JOHDANTO Ii vaara sijaitsee Kuusamon eteläpuolella ja kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueeseen. Maat ovat Metsähallituksen hallinnassa. livaaran alkalikompleksi on soikean muotoinen intruusio pinta-alaltaan 8,8 km 2, joka voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen, noin 000 m leveään feniittivyöhykkeeseen, vaihettumisvyöhykkeeseen ja keskusmassiiviin, joka koostuu nefeliini-pyrokseeni urtiitista, ijoliitista ja melteigiitistä (Vartiainen 998). Se on iältään miljoonaa vuotta ja on läntisin intruusio Kuolan alkalikiviprovinssissa. Kuolan provinssin karbonatiitteihin ja alkalikiviin liittyy huomattavia fosfori-, niobi-, tantaali-, REE- ja vermikuliittiesiintymiä. :n Iivaaran tutkimusten tarkoituksena on selvittää Iivaaran alkalikompleksin fosfori- ja REEpotentiaalia. Tutkimukset vuosina ovat käsittäneet kallioperäkartoitusta, MMI-näytteenottoa, moreeni- ja rapakallioiskuporanäytteenottoa sekä geofysikaalisia mittauksia. Rapakallionäytteissä on paikoin korkeita fosforipitoisuuksia (max 4.5 % P), joiden tarkistamiseksi alueelle suunniteltiin l 000 m syväkairausohjelma. Lupien viivästymisen vuoksi ohjelmasta toteutui ainoastaan kaksi reikää R ja R2 (yhteensä 404 m, kuva ), joista toinen kairattiin korkeimman rapakallionäytteistä analysoidun fosforipitoisuuden kohdalle, toinen puolestaan magneettiseen maksimiin. R :ssä fosforimalmia lävistettiin välillä 58,45-9,00, jossa on 32,55 m matkalla 5,54 % P (max JO %). Koko reiän kalliolävistyksen fosforipitoisuus on keskimäärin 3,52% P20 5 välillä 35,30-20,75 m. Rikastuskokeeseen valittiin kaksi apatiitti-melteigiittinäytettä, jotka edustavat rikkainta osaa fosforimalmilävistyksestä niissä on 7,5-0, % P (Liite ). Tässä raportissa esitettyjen rikastuskakeiden tarkoituksena on ollut alustavasti selvittää onko reiän R lävistyksen 74,20-77,40 m tyyppisestä fosforimalmista mahdollista saada kaupallinen rikaste. Tutkimuksissa käytetyt resurssit ovat kirjautuneet hankkeille "Kriittiset mineraalit" ( ) ja "Eurare" (328000). Kuva. Kairareikien sijainti Iivaaran kivilaj ikartalla (DigiKP, Pohjakartta HALTIK) &)

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ TUTKIMUSMENETELMÄT 2. Näytteenkäsittely Geologian tutkimuskeskukseen mineraalitekniikan laboratorioon lähetettiin kaksi pussia analyysimursketta Iivaaran kairareiästä S54202Rl. Näytteet olivat syvyysväliltä 74,20-75,50 metriä (209,26 g) ja 75,50-77,40 metriä (2777,39 g). Anayysimurskeista on tehty XRF-analyysi ja hiilimääritys Labtiumin toimesta (Liite ). Jälkimmäisestä kairanäytepussista tehtiin myös mineralogisia tutkimuksia (Liite 2). Mineralogisten tutkimusten perusteella jauhatuksen tavoitehienoudeksi valittiin 75 J..lm. Näytettä oli yhteensä 4796,65 grammaa. Nämä kaksi näytettä yhdistettiin, homogenisoitiin ja jaettiin,5 kg koepanoksiin. Jakojäännöksestä tehtiin seula-analyysi (Liite 3). XRF:n analyysituloksista seurattiin lähinnä P pitoisuutta apatiitin vuoksi, mutta myös rautapitoisuutta seurattiin magneettierotuksen yhteydessä magnetiittirikasteen laatua. Magneettierotuksen jakeista mitattiin myös Satmaganilla magnetiittipitoisuus. Ensimmäisessä vaahdotuskokeessa syötteenä käytettiin suoraan analyysimursketta. Murske jauhettiin kuulamyllyllä 60 minuuttia ennen vaahdotusta. Jauhatuksen aikana huomattiin että näytteeseen jäi muutamia isompia palasia jotka eivät jauhautuneet kunnoa. Seuraavia kokeita varten kaikki syötenäyte yhdistettiin ja murskattiin alle,4 mm kokoiseksi pienellä leukamurskaimella ja jaettiin uudelleen,5 kg koepanoksiin. Vaahdotuskokeiden 2 ja 3 syötteenä on käytetty tätä -,4 mm mursketta eikä jauhatuksessa havaittu enää isompia huonosti jauhautuvia partikkeleita. Vaahdotuskokeen 2 jauhatusaika oli 52 minuuttia ja vaahdotuskokeen 3 jauhatusaika oli 5 minuuttia. Alla olevassa taulukossa ovat kokeiden eri vaiheet esitetty. Taulukko. Kokeiden vaiheet murskauksen jälkeen Koe Koe2 Koe3 Jauhatus 60 min Jauhatus 52 min Jauhatus 5 min Esivaahdotus Magneettierotus Magneettierotus Magneettierotus Esivaahdotus Esivaahdotus Kertausvaahdotus Rikaste Jäte Kertausvaahdotus 5 min jauhatus Ri pevaahdotus 2.2 Näytteen koostumus Yhdistetystä näytteestä on tehty seula-analyysi ja XRF-alkuaineanalyysi. Analyysimurskeesta 80 % oli partikkelikooltaan alle 653 J..lm:n kokoista (Liite 3). XRF-analyysin P tulokset alla taulukossa 2 ja kaikki tulokset ovat liitteenä (Liite ). ~

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ Taulukko 2. Analyysimurskeiden P pitoisuus (XRF) Paino (g) S54202RI 74,20-75,50 209,26 S54202RI 75,50-77, ,39 Yhteensä 4796,65 P20s 7,5 % 0, % 9,0% 2.3 Murskaus ja jauhatus Kokeen syötteenä käytettiin analyysimursketta sellaisenaan. Murske jauhettiin kuulamyllyllä,5 kg panoksena ja tavoitteena oli, mineralogisten tutkimusten perusteella, hienantaa syötemateriaalista 80 % alle 75 m:n partikkelikokoon. Jauhinkappaleina oli 8 kg rautakuulapanos ja vettä laitettiin 000 ml myllyyn. Jauhatuksen aikana kävi ilmi että näytteeseen jäi muutamia isompia muutaman millimetrin kokoisia partikkeleita, jotka jauhautuivat huonosti. 60 minuutin jauhatuksen jälkeen 80 % materiaalista läpäisi 75 m seulan (Liite 3). Seuraavia kokeita varten kaikki syötemateriaali yhdistettiin uudelleen ja murskattiin alle,4 mm kokoiseksi pienellä leukamurskaimella. Murskattu syötemateriaali jaettiin uudelleen kahteen,5 kg panokseen. Seula-analyysin perusteella 80 ~ murskatusta syötteestä oli alle 884 m kokoista (Liite 4 ). Ensimmäisessä kokeessa magneettierotus tehtiin vasta esivaahdotuksen jälkeen. Tarkoitus oli tutkia miten hyvin magnetiitti saataisiin erilleen magneettiseen fraktioon. Muissa kokeissa magneettierotus tehtiin jauhatuksen jälkeen ennen vaahdotusta. Kokeessa 2 tavoiteltiin myös 75 m:n partikkelikokoa. 52 minuutin jälkeen 80 % materiaalista oli alle 82 m:n kokoista ja sen arvioitiin olevan tarpeeksi hienoa (Liite 4). Kokeessa 2 magneettierotus tehtiin jauhatuksen jälkeen ennen vaahdotusta. Kokeessa 3 kokeiltiin lyhyempää jauhatusta (5 minuuttia) ennen magneettierotusta ja esivaahdotusta. Esivaahdotuksen jälkeen suoritettiin esivaahdotuksen jätteelle 5 minuutin lisäjauhatus ennen ripevaahdotusta. Ripevaahdotus ja lisäjauhatus tehtiin koska lyhyempi jauhatus saattoi alentaa esivaahdotukseen saantia. Kokeessa 3 esivaahdotuksen saanti olikin alhaisempi, mutta esivaahdotuksen rikasteen P pitoisuus oli selvästi korkeampi verrattuna kokeeseen 2. Kokeen 3 80 % esivaahdotussyötteestä oli partikkelikooltaan alle 205 m:n kokoista (Liite 5). Kokeiden syötteen ja jauhatustuotteen partikkelikoot ovat esitettynä alla taulukossa 3. Taulukko 3. Ii vaaran rikastuskakeiden hienonnuskäsittelyt ja raekoot Koe Koe 2 Koe3 Jauhatuksen tuotteen d(80), Syöte Syötteen d(80),!jid Jauhatusaika, min IJID analyysimurske ,4 mm murske ,4 mm murske Panikkelikokoanalyysi tehty 5 minuutin jauhatuksen jälkeen ei-magneettiselle fraktiollc magneettierotuksen jälkeen

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS CIMT /20 3/ Magneettierotus Mineralogisten tutkimusten perusteella syötemateriaalin magnetiittipitoisuus oli 3,8 % (Liite 2). Materiaalile tehtiin magneettierotuskokeita ensisijaisesti poistaakseen magneettisen materiaalin vaahdotusvaiheesta, mutta myös mahdollisuuksien mukaan pyrkiä hyvään magnetiittirikasteeseen joka olisi pitoisuuksiltaan kaupallinen rikaste. Magneettierotus tehtiin kestomagneeteilla varustetulla rumpuerottimella märkäerotuksena, jossa magneettivuon tiheys oli 0,07 T. Kokeessa magneettierotus tehtiin kokeilumielessä vasta vaahdotuksen jälkeen tarkistaakseen miten magneettierotus ylipäätänsä toimii. Magneettisen fraktion massa oli tässä kokeessa melko suuri ja magneettinen rikaste ei ollut kovin puhdas, mutta valtaosa (yli 98 %) vaahdotusjätteen magnetiitista saatiin rikasteeseen. Lietetiheys oli 5 % kokeen magneettierotuksessa. Kokeissa 2 ja 3 magneettierotus tehtiin ennen vaahdotusta ja näissä kokeissa magneettierotuksen selektiivisyys parani verrattuna kokeeseen. Saanti oli molemmissa kokeissa yli 98 % ja rautapitoisuudet molemmissa kokeissa olivat välillä %. Lisäksi Satmaganilla saadut tulokset olivat välillä %. Molempien kokeiden magneettisen fraktion massat olivat myös hyvin samansuuruiset (66,5 g ja 67,9 g), joten magneettierotusten rikasteet olivat, partikkelikokoa lukuun ottamatta, käytännössä samanlaiset. Lietetiheys oli 20 % molempien kokeiden magneettierotuksessa. Kokeiden 2 ja 3 magnetiittirikasteille tehtiin vielä kertauserotukset ilman jauhatusta. Kokeiden 2 ja 3 magnetiittirikasteiden ainoana merkittävänä erona oli partikkelikoko. Kokeen 2 hienomman rikasteen kertauserotus antoi hieman laadultaan paremman rikasteen kuin kokeen 3 hieman karkeampi rikaste. Lietetiheys oli kertauserotuksissa näytteen vähäisyyden vuoksi alhainen (6-7 %). 2.5 Vaahdotus Vaahdotuskokeissa käytettiin,5 kg panosta. Vaahdotuskokeita tehtiin kaiken kaikkiaan kolme kappaletta. Kokeessa syötteenä oli analyysimurske, joka oli partikkelikooltaan 80 % alle 653!Jm. Näytettä jauhettiin 60 minuuttia, jooin päästiin partikkelikokoon 80 % alle 75!Jm. Jauhatuksessa jäi muutamia isompia partikkeleita jauhautumatta, joten syöte päätettiin murskata seuraavia kokeita varten. Kokeisiin 2 ja 3 kaikki syötemateriaali yhdistettiin uudelleen ja murskattiin leukamurskaimella alle,4 mm kokoiseksi. Jauhatuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa 2.3. Vaahdotuskemikaaleina käytettiin kokoajana A3:sta ja emulgaattorina A :stä. Kemikaalien kul utus on esitettynä taulukossa 4. Tarkemmat kulutukset löytyvät pöytäkirjoista (Liite 6-8). Vaahdotuksen aikana ph-arvon tuli olla ja säätö tapahtui tarvittaessa natriumhydroksidilla. Vaahdotuskemikaalien kulutus on esitettynä taulukossa 4. Vaahdotuksessa käytettiin esi- ja ripevaahdotuksessa 4 litran kennoa. Kertausvaahdotuksessa käytettiin 2,5 litran kennoa. Kokeessa kokeiltiin esivaahdotuksen toimivuutta nelivaiheisena. Esivaahdotus toimi varsin hyvin, joten kokeeseen 2 lisättiin aluksi magneettierotus ennen vaahdotusta ja esivaahdotuksen jälkeen lisättiin kaksivaiheinen kertausvaahdotus. Kokeessa 2 jauhatus oli kohtuullisen pitkä, joten kokeeseen 3 lyhennettiin jauhatusta ja esivaahdotuksen jätteelle tehtiin ripevaahdotus apatiitin saannin lisäämiseksi.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ Taulukko 4. Vaahdotuskemikaalien kulutus (g/t) Esivaahdotus Kertausvaahdotus Ripevaahdotus NaOH Al A3 NaOH Al A3 NaOH Al A3 Koe Koe Koe Yhteensä NaOH Al A Analyysit XRF-analyysit (Liitteet 9-) tehtiin Labtium Oy:n toimesta Outokummussa ja Satmaganmittaukset tehtiin itse. Satmaganin tulokset ovat mukana pöytäkirjoissa (Liitteet 6-8). 3 TUTKIMUSTULOKSET 3. Magneettierotus Magneettierotuksen ensisijainen tehtävä oli magneettisen materiaalin poistaminen syötemateriaalista. Kokeessa magneettierotus tehtiin vasta jälkikäteen kokeilumielessä koska apatiittivaahdotus oli tärkeämpi saada toimimaan kunnolla. Vaahdotuskokeen P saanti oli yli 97 %, joten vaahdotusmenetelmä toimi hyvin. Kokeen vaahdotusjätteelle tehty magneettierotus oli Satmaganin tuloksien perusteella myös saanniltaan varsin tehokas, mutta magnetiittirikasteen pitoisuus jäi alhaiseksi. Kokeen perusteella oli kuitenkin perusteltua kokeilla magneettierotosta heti alkuun. Kokeiden 2 ja 3 magneettierotus onnistui saannin puolesta hyvin samankaltaisesti kuin kokeessa (yli 98 %). Kokeiden 2 ja 3 magneettierotusten selektiivisyys oli kuitenkin selvästi parempi mikä näkyy korkeampana rautapitoisuutena ja pienempänä massana. Kokeiden rikasteet olivat hyvin samankaltaiset. Rikasteet eroavat käytännössä toisistaan vain partikkelikoon perusteella. Tämä ero johtuu luonnollisesti jauhatusajan pituudesta. Rikasteiden laatua parannettiin vielä kertauserotuksella jolloin päästiin korkeampiin (62-64 %) rautapitoisuuksiin ja kohtuullisen alhaisiin pii- ja alumiinioksidipitoisuuksiin. Kertauserotoksissa ei käytetty lisäjauhatusta, joten rikasteita voisi jauhamalla todennäköisesti vielä parantaa. Kokeen 2 kertausrikaste on laadultaan hiukan parempi kuin kokeen 3 kertausrikaste. Tämä johtuu todennäköises6 kokeen 2 pidem-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ mästä jauhatusajasta. Hienoksi jauhetussa materiaalissa on vähemmän sekarakeita ja erotus on enemmän selektiivistä. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 5) on magneettierotusten tulokset. Kertausvaiheeseen on laskettu erotukseen teoreettiset arvot. Todelliset massat (sekä syöte että rikaste) ja saannit ovat pienempiä, mutta massa- ja saantitappiot todellisilla arvoia johtuvat analyysitappioista. Liitteinä olevissa koepöytäkirjoissa (Liitteet 6-8) ovat todelliset arvot ja saannit. Taulukko 5. Magneettierotuksen keskei simmät massataseet Koe Koe2 Koe3 Magneettierotus Magneettierotuksen syöte Vaahdotusjäte Jauhettu syöte Jauhettu syöte Syötteen massa (g) 098,3 47,8 49, Rikasteen massa (g) 248,4 66,5 67,9 Massa -% (syötteestä) 22,6,3,3 Saanti-% 98, 98,3 98,8 Rautapitoisuus % 34,2 55,8 55,6 Pii- ja alumiinioksidi (%) 30,9 9,4 9,4 Satmagan (%) 45,5 74,55 74,7 Kertauserotus Syötteen massa (g) 66,5 67,9 Rikasteen massa (g) 47, 5,7 Massa-% (syötteestä) 0,2 0,2 Saanti-% 94,6 96, Rautapitoisuus % 63,9 62,0 Pii- ja alumiinioksidi (%) 3,07 4,37 Satmagan (%) 8,26 79, Vaahdotus Vaahdotuksien tarkat tulokset löytyvät koepöytäkirjoista liitteenä (Liitteet 6-8). Vaahdotus- ja magneettierotusjakeiden XRF- ja Satmagananalyysien tulokset ovat myös liitteenä (Liitteet 9- ). Kokeessa suoritettiin esivaahdotus neljässä vaiheessa jolloin P20 s-saanti oli yli 97 %. Rikasteiden yhteenlaskettu massa oli noin neljännes syötteen alkuperäisestä massasta P20 5 -pitoisuuden ollessa 26, %. Rikasteiden P20 5 -pitoisuus laskee vaihe vaiheelta. Ensimmäisessä vaiheessa pitoisuus on 34,2 % laskien viimeisessä vaiheessa 2,9 %:n. Nämä luvut osoittavat että menetelmä toimii ja kokeeseen 2 lisätäänkin sekä magneettierotus alkuun, että kertausvaahdotukset esivaahdotusrikasteen P20 s-pitoisuuden parantamiseksi. Kokeessa 2 esivaahdotuksen saantilukemat ovat lähes samat kuin kokeessa. Saantitappioita aiheutuu magneettierotuksesta, mutta P20 5 -saanti on silti yli 96 %. Ensimmäisessä kertausvaahdotuksessa rikasteen P20 5 -pitoisuus nousee 36,2 %:n ja toisessa kertauksessa rikasteen P20 5 -pitoisuus nousee 38,3 %:n. Lopullinen saanti, kertaoksien jälkeen, on noin 77 %. Kokeessa 3 magneettierotuksen aiheuttamat saantitappiot ovat käytännössä samansuuruiset kuin kokeessa 2. Esivaahdotuksessa tulee kuinekin enemmän saantitappioita. Saantitappiot esivaahdotuksessa ovat noin ~

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ prosenttiyksikköä suuremmat kuin kokeessa 2. Saanti on kuitenkin yli 90 % ja esivaahdotuksen rikasteen P20 5 -pitoisuus on yli 30% (vrt. kokeessa 2, 23,6 %). Tämä viittaa siihen että sekarakeet, jotka mahdolisesti nousevat rikasteeseen hienommassa raekoossa, jäävät jätteeseen karkeampana. Saantitappiosta huolimatta kertauksen saantitappiot ovat niin pienet että lopullisessa kertausrikasteessa saanti on parempi kuin kokeessa 2. Kertausjätteen massat ovat huomattavasti pienemmät kokeessa 3 kuin kokeessa 2. Tämä johtuu esivaahdotusrikasteen korkeammasta puhtaudesta kokeessa 3. Mahdollista jätettä on vähemmän, joten sitä muodostuu myös vähemmän. Kertausrikasteen P20s-pitoisuus on 38,4 %, eli käytännössä hyvin lähellä kokeen 2 pitoisuutta ja myös saanti on samaa tasoa (n. 78 %, vrt. n. 77 % koe 2). Kokeessa 3 suoritettiin myös esivaahdotusjätteelle 5 minuutin lisäjauhatus ja ripevaahdotus. Esivaahdotusjätteeseen jää hieman alle 8 % kaikesta apatiitista ja ripevaahdotuksessa onnistutaan ensimmäisessä vaiheessa vaahdottamaan rikasteeseen melkein kaksi kolmasosaa tästä apatiitista. Kemikaalimääriä joudutaan kuitenkin tarkistamaan mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Ripevaahdotusvaiheissa 2-4 kemikaaleja laitettiin aivan liikaa eikä rikasteeseen nouse apatiittia ensisijaisesti. Rikasteiden P20 5 -pitoisuudet ovat näissä vaiheissa suurin piirtein samaa tai jopa alhaisempaa tasoa kuin jätteen P20 5 -pitoisuus. Ensimmäisessä vaiheessa vaahtoa muodostui todella vähän, jolloin kemikaalin A annostus kaksinkertaistettiin. Vaahto parani hieman kemikaalilisäyksen myötä. Vaiheisiin 2-4 myös kemikaalin A3 annostus kaksinkertaistettiin, paremman vaahdon aikaansaamiseksi, mutta määrä osoittautui liian suureksi. Ensimmäisen vaiheen saannin lisäys on kuitenkin hyvä (yli 5 prosenttiyksikköä) ja pienen massan vuoksi pitoisuuskin oli kohtuullinen (4,7 %). Kemikaalien määrän optimoinnilla saadaan saanti melko varmasti samoihin lukemiin kuin aikaisemmissa kokeissa. 4 YHTEENVETO Kokeiden tavoitteena oli selvittää mikäli aikaisemmin mainitun kairareiän lävistyksen 74,20-77,40 m tyyppisestä fosforimalmista on mahdollista saada kaupallinen rikaste. Kokeiden tulokset puoltavat mahdollisuuksia selvästi. Kokeen 2 rikasteen P20 5 -pitoisuus on 38,3 % ja saanti 77,3 %. Kokeen 3 rikaste on pitoisuudeltaan ja saanniltaan hyvin samankaltainen, jopa hieman parempi, vaikka jauhatusta on vähennetty 52 minuutista 5 minuuttiin. Kokeiden perusteella voi siis vetää johtopäätöksen että kyseisestä fosforimalmista saadaan kokeissa käytetyillä menetelmillä aikaan kaupallinen rikaste. Lisäksi kertausvaahdotuksen jätteet, ripevaahdotuksen rikaste ja magneettierotuksen kertauksen ei-magneettinen fraktio voidaan kierrättää esivaahdotukseen. Näissä edellä mainituissa fraktioissa on korkeampi tai vähintään suurin piirtein yhtä korkea P20 5 -pitoisuus kuin alkuperäisessä syötteessä. Myös malmissa ollut magnetiitti on mahdollista rikastaa magneettierotuksella ja yhdellä kertauserotuksella. Sekä kokeen 2 että kokeen 3 magnetiittirikasteen lopulliset rautapitoisuudet ovat yli 60 % ja yhteenlaskettu silikaatti- ja alumiinioksidipitoisuus jää molemmissa kokeissa alle viiteen prosenttiin. Kokeen 3 kertauserotuksen rikasteen pitoisuus on hieman alhaisempi joka todennäköisesti johtuu karkeammasta partikkelikoosta. Magnetiitin laatua voidaan parantaa lisäjauhatuksin ja kertauserotuksin, mutta näissä rikastuskokeissa keskityttiin lähinnä apatiitin vaahdotukseen.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT /203/4 Liite Iivaaran Kairareikä Näyte S54202Rl S54202R % % Na20 6,4 6,50 MgO 7,2 5,9 Ah03 9,04 0,8 Si02 34,7 3,7 P20s 7,5 0, K20 0,930,28 CaO 20,3 2,6 Ti02,5,0 MnO 0,67 0,37 Fe203 0,6 9,44 s 0,247 0,43 CI 0,022 0,023 Se <0.002 <0.002 V 0,03 0,0 Cr <0.002 <0.002 Ni <0.002 <0.002 Cu 0,045 0,040 Zn 0,008 0,007 Ga <0.002 <0.002 As <0.002 <0.002 Rb 0,003 0,003 Sr 0,044 0,054 y 0,00 0,009 Zr 0,08 0,0 Nb 0,00 < Mo <0.00 <0.00 Sn 0,002 0,002 Sb <0.0 <0.0 Ba 0,008 0,009 La < ,005 Ce 0,008 O,QJO Pb <0.002 <0.002 Bi <0.003 <0.003 Th 0,00 0,002 u 0,00 <0.00 c 0,27 0,26

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ Liite 2 MINTEC Jukka Laukkanen Apatiitin esiintyminen Iivaaran ohuthieessä OK332 Taulukko. K.iillotetun ohuthieen OK 332 mineraalipitoisuudet Mineral Wt% Apatite Cancrinite 7.80 Nephelinen 3.23 Diopside(Na) Aegirine 0.02 Pectolite 0.30 Titanite 4.73 Biotite.82 Quartz 0.00 Chalcopyrite 0.08 Bornite 0.00 Magnetite 3. 8 Unknown 0.4 Total Number of measured 8890 points Apatiitin pitoisuus hieessä on 28,8 paino-%. Apatiitti muodostaa -,5 mm kokoisia raekasaumia, joissa yksittäisen kiteen raekoko on tyypillisesti !Jm. Lisäksi apatiittia esiintyy varsinkin silikaattien sulkeumina, joiden koko on tyypillisesti noin 50!Jm. Sulkeuma tyyppiä on kuitenkin selkeästi vähemmän kuin edellistä tyyppiä. Jauhatus normaaliin vaahdotushienouteen pitäisi tuottaa vapaan apatiitin.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ Liite 2

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ Liite 2

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ Liite 2

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/ Liite 2

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ 4 Liite

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT/203/ Liite 3 SEULA-ANAL YYSIT AULUKKO Hanke : Kriittiset mineraalit Näytetiedot : livaara koe Huom. : Märkäseulonta 20\lm, Ro-Tap 0 min Seulaaukko livaara syöte koe livaara kuulamylly 60 min (~m) Paino (g) LäQ. (%) Osuus(%) Paino (q) Läp. (%) Osuus(%) Yht. 6,3 95,5 4,5 0,6 99,7 0,3 3,8 85,6 9,9 0,6 99,3 0,3 3,6 75,9 9,8 0,0 99,3 0,0 0 68,0 7,8 0,0 99,3 00 8,4 54,8 3,2 0,2 99,2 0, 9,9 40,6 4,2 0,2 99, 0, 7,2 35,4 5,2 0,5 98,8 0,3 0, 28,2 7,2 4,6 96,3 2,5 7,2 23, 5, 4,7 88,2 8, 3,6 20,5 2,6 5,2 79,8 8,4 2,6 8,6,9 8,3 69,8 0, 5,2 4,9 3,7 33,7 5,2 8,6 3,4 2,5 2,4 20,3 40,0,2 3,9 9,7 2,8 24,4 26,6 3,4 3,5 9,7 48,2 26,6 39,7 00,0 8,5 00,0 Lask. d BO ( J.Im)

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT /203 4 Liite SEULA-ANAL VVSITAULUKKO Hanke : Kriittiset mineraalit Näytetiedot : livaara koe 2 syöte -,4 mm Huom.: Märkäseulonta 20ttm, Ro-Tap 0 min Se ulaaukko (~m) livaara syöte -,4 mm livaara kuulamylly 52 min Osuus Osuus Paino (g) Läp. (%) (%) Paino (al Läp. (% ) (%) Yht. 0, 99,9 0, 6,2 84,9 5,0 23,0 63,7 2,2 0,0 00,0 0,0 7,4 47,5 6, 0,0 00,0 0,0 8,0 30,8 6,7 8,4 95,3 4,7 6,8 24,6 6,2 7,4 85,6 9,7 3,5 2,4 3,2 9,7 74,6,0 2,6 8,9 2,4 20,2 63,4,3 4,0 5,2 3,7 24,5 49,7 3,7 3,0 2,4 2,7 2 ' 37,9,8 2,8 9,9 2,6 24,9 24,0 3,9 0,7 9,9 43, 24,0 08, 00,0 79,3 00,0 Lask. d BO ( J.lm) ~

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS C/MT /20 3/ 4 Liite SEULA-ANAL VVSITAULUKKO Hanke : Kriittiset mineraalit Näytetiedot : livaara koe 3 syöte -,4 mm Huom.: Märkäseulonta 20Jm, Ro-Tap 0 min Seulaaukko (~m) livaara syöte -,4 mm livaara kuulamylly 5 min Osuus Osuus Paino (q) Läp. (%) (%) Paino (g ) Läp. (%) (%) Yht. 0, 99,9 0, 6,2 84,9 5,0 23,0 63,7 2,2 0,0 00,0 0,0 7,4 47,5 6,,8 92,7 7,3 8,0 30,8 6,7 56,8 57,5 35,2 6,8 24,6 6,2 8,9 45,8,7 3,5 2,4 3,2 2,5 38,0 7,7 2,6 8,9 2,4 9,2 32,3 5,7 4,0 5,2 3,7 0,3 25,9 6,4 3,0 2,4 2,7 6,9 2,6 4,3 2,8 9,9 2,6 9,6 5,7 6,0 0,7 9,9 25,3 5,7 08, 00,0 6,3 00,0 Lask. d BO (J.lm) G TK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS o GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

21 Pr$ktl: VAAHDOTUSKOEPÖYTÄKIRJA Niiyte: ivaara R Jauhatus: Mflly: Fe tt.jom.: Näyte,5 kg Kriittiset rrineraalit Kuulat_: a kg Syöte s(j -- - '-t- - Liite 6 ~ K ~"''m Teklja: ' MlN "'"'" V~ ' " Koenumero: ---:-:- ~e~~~~s,!_t j~ tj ' -- Tuotteen P i to i suudet ja saann,lt ;SyöteJauh Vatm NaOH ~3 A Kenno Ilma ~m ph ~ aah Tuote paino P 2 0, (XRF) Fe (XRF) MgO (XRF) CaO (XRF) Satmagan. - min ~ 5 'llo ~ tjo ~ ' /mln mln g % 'l'o s.o.,.,. s-~o c~- s-"4 % s- o % '...,. % s-% % s-~o ~ f-~ - --'-- - ' l- 2 0 i eoo.0 - t-- - -r L 3 5 RC 202,9 0,9 34,2 72,4,2 2,4 \ ,7 _[ \ tl.8 RTI 258,0 86, 2, 27, ,6 7,8 98.0_ ~ 65,2 9,9 r9a:9 i --- -t4 - I RTI! eoo,0 - '2.0,_2: : RC ,5 '5. 27,0 3, 2,5 39, ' tl;- 2.3 r,3 -i t.9 RT2 3,5 8\ , , 96, ,4 tl.4 r 97.5 l l RT2 )_ ~ - j_ - -- " ~ L eoo \0, ' --_: f , _L_ ;c---l- 3 5 RC3 4\2 2, ,0 7,4 3, 6.5 2,7 ll r. 8 -r tl,9 RT3 42, ,3 3,6 8,0 92, ,3 5\6 t,6 "' 95,7 f f ' ,_ RTJ ' ~ , t-;oo.0! - l - ---,.. 2,7 _ t----t---i--,..n.~ - 5 AC ,3 2.9 \0 8,0 7, \ 8 6,8,8 RT4 tl8.8 75~- 2,6 _!.0 89,4 82 9,0_ r--t ~ ~-----~- ~9.8_ ~~ ! RC-4 352, 24, 26,5 97,4 3,0 0,6 2,6 9,0 38,8 50,2 2,2 6, t--f--- r-.---f-- t-s.5 -- r-:.52 r RT Magneett ierotus M a gn 248, , magn 820,2 76,8 02 \8 4,4 8,9 0,3 ~ \6 - --! Toi '\3 tl,7, 90,5 t- tl68,6 no.o 0.2 2,5 8, _ Laskenu S)')te 460,9 no.o 6.6 no.o 6,7 no.o 6,8 no.o ti,6 no.~ 8,6 ~ ---' t r no.o A nalyysi syote ,8 'B,O -----: l r- - r--t t- - El l ' Yhl ~9-r-~5~ _<S_,_ -+ --t- : --- ~

22 - lvaara A _ ~--- Jauhatus: Myly: Kriittiset rrineraalt Kuula!: Vesi: MlN VAAHDOTUSKOEPÖYTÄKIRJA Fe 8kg.0 l Huom.: -----r-~ Koenumero :_2;;..._~-: ~--, ::-=----~ L A e a g e n s s I I ( g II) Tuotteen Syote.Jauh.Vatm, NaoH AS A- ~--- ph ~ aah l Tuote paino J P, O,(XRF) j mln t m ln, 5",. " ' m.f - i mln ( g r ~..,. Fe ( X RF) c. ', L LL-:- ~=-:l=_t_ ~TT- r-~-a?"t t2l:' r 88.4 r 7. r 98. r 3.7 r 336 r ' Magt. :!Kert aus magn.erotus LNS0,07 T Nayte,5 kg M g O (X RF). s -e Pllol s uudet"'jås~ CaO ( XRF) S t magan... s-.. "4 5 '".....,. $ '" i... r -i l...-- i J_ ---l ~ --~ ~- " 6 ~,,9 55,8 r 66,4 t 2,2 3,8 3,3 r 2,0 H,6 98,3,.2 r 96 4 r 2~ Magn! 35,9 r 9,4 0,2 r 0,4 63,9 ~~t_!, r 0,5 8,3 ' Eimagn. l 7.9 l,2 7.4 \4 4,8 ~ --0~6--T - 7,7 ~-~ 2l3,4 to ~ - i -IJ= t - t --t-; + -r-----t-; t- -~- 27 ~ - - r o----t Qt 8 -.! : : '000 "" t ' L---I J_-+--; t--+---r !!_ !-- S % Liite 7 RT _ '000 0 r _! - r--. ' - - l l " 5 RC r l ~-~ t f t- ~ RT2 tl.8 RT {- -f ~ l ---t--t =t-t t-t '000\0 ~ ! '--r-- i !-----l H ~ ~-~ -- - l ll-f,l, : tlll-: f rt 3 " " 5 RC3 _l l±ft Lttt j_ B i rn 3 n.9 RT r s2.3l o.2 r \8 4,4 r 28,2 8.a r 83.o 4,5 r 47,s ~ ~rtj.. 5 RCU h76,5 r 26. r 23,6 t96.3"tw~ ~ 3~ r tl~ r.s.stso.;+ -t----t--t j!---! -+ ~-li i ~ ' ~! ~- -~~ _ -i.- ~ ~ ~ ; ~- RC>4 ' -t- '-+---~~ -r. 5 p, ~ uu cc i _J j_ ~~*t t ~~ l=t=+~! tl.8 ~ 562 f tl.8 l 5.7 f 9,6 4, r 4,6 7. [ \7 8.9 r tljl l --i i i +---t no CC Y ,7 \5-49, ~ i CC2 86,0 r 2,9 38,3 '77.3 0, 2 ~, 2 ~ 0,3 50,9 ~ 34, i tl.7, CT2! 34.3 r. 2, u r 0~ 3.5..i.-E...W!:?-~~ j_ T -, + Laskauus,o er 4399 r oo.o r 6.4 r ooo r 9.7 r m,o r 6.6 r oo,o r 9.o r ro.o r 8.77 r ro.o ~wsisyöle j 72 i FF+.f- j 9,5 6,8 j 9.0 l l t-----i vg "d~ ~-~Ft=----~ t-d- t- tj-t=ti=t=+ ± -+ -h J-l~j=-t--± ~ -rl--t=- b-~ -

23 re VAAH D 0 T U S K 0 E P Ö Y T ÄK R JA NäY:~ = lvaarari ----,JaUiiäiUs:Mfllf-:--Fe...,;;;;; - Näyo,5fil ProJekti: t<f'iitt~a am Kuula!: 8 kg T ekop"vm Vesi:,0 Liite 8 ~ ---- ~~,. ' "' : ~ f--+ --t--l ~"- 5, ' 0 j...!lt- ll_. ~ ~.!... ~ ~...!!._ - ~ ~- = ~ --~-f- ~L.._I-+--t t---+j--:-!--t-l--::-o :. L_ -r=c! l t - ~ !- --~~- 00 ~~ : r--~ t--t r----r-- r-_j ~---r-~--f--~~~--~ ~o~.7--s~~~~:~. ~--4r--4---~ 'r-~--~---r -- ~! ~ f----t - ~----~-~-+--> T- -f i-- -~ c--i--r- - l ~ 5~ ~-~-~-~ t-----f- -t-----t--~ ~-+--t----' --t-- --L t---i _J_ T J - f l +- t t ,_- - r -~ s <2 3 00\ _L -r--- -t -t=t l ~ ~ c,-r- r-+,.. - -t-r t-+----:- -=t _, r---< :::::-...!... ~---!_ l ~ --~-- + =R' ~--+~- j. - _ OS ' RT3 i -t r~ -t-j-, J l ' J ~H I U ---, ,4 o.j o.e so.o 37.s r-----r - L. 08 CTI S l t,A 5,6!! L ' u CT2 v 2 - zo 02 v os 39,7_[ z$ _, ::-:J L-j- --l t- r ~~ r-~ --f-r---!- _J !- -~--l-+-t-' ', - -- '- '-' ~ _! ~- --~ -,-,-~- - "' ' --, \0 ' 0 0! { ~ _L _-+- 3 _ j s sc 33.0 [22.7 [ s. 4 3~ ~ ~o~ ss_d.i :!9~ >.s _ -~ _ 30 _! t ni~. ~.!. ~ T6o o.jf _._z:::j-t...:::: "-!-=~ 4 ~.t L M.S su.._ r :- - i - ~ -., '.--- -~., ,...~. -~ -r--t - t-r-+---if-- t r i----;-j ~ [_ ~---~---+. ~- -t ' ;! -i -J' - l " " l ~T2! s 2S 56.! ajo I \0 ' f ' -.. -r-. -. ~- -i--+--r r l '--+---' f=- - ~=r -L- _: :...j _J_ -- - o ,.._ r-::-:- ~ ~ t _l-j-, ! J - 3 -t s 5C_l..J..Z86.' s.s 02 ~~- s r~'-'r-';::"'c...j,.-""'"-7 F,~: I~: ~- L! -... _ - ~-,- - j n9r -~ sr3 r ,4 5.4 i -4.0 " - ~rj ST3 l.lt! J ' ''~ Ll I±!J i - j ' -- - ~+ ~ r--- - r _ J - _ :....._ - r.: _ n s~ 56T, -r no t --L-..,- - - r- - --r r- _._, - -r-, 3i -: t -~ -- -t ~ - ---;- -r -+- _,_ t-, ;.. s, se. s..o r.. n J 7$ 2.8 '2,9 p '0.9 ' SH 278,5! ZS 5,7 4.0 tu 5.4 r 5.<.! ' l _j ~-- l- L -J- }- t --+-.l±d f - ' _J._ t j_ - - t- '- + -i- ~. -!_+ ~---l- --f--.,...--~ - -, "- j ,_ ' -: - r--rl - l----r ~--r -t--r r- --t i--+---r ---J-+-j (i) _ ~ t-oo~r-- -{ ~ - j- - i- - - r t -- i -LJ - r--l- _ l-l_j _ T. _...L _l _ : _...J

24 Liite 9 Labtium Oy XRF tulokset livaara koe RC RC2 RC3 RC4 RT fvagn. Ei magn. % 0 /o % % % % % Si02 5,55 4,0 34,6 38,2 40, 23, 45,5 Ti02 0,208 0,63,37,59,6 3,59 0,98 Al203,89 4,65,4 2,3,9 7,77 3, Cr203 0,0020 0,0050 0,0089 0,0098 0,0039 0,0089 0,0023 V203 0,0 0,05 0,027 0,029 0,033 0,086 0,08 FeO,49 4,03 9,92,5 4,4 44,0 5,67 MnO 0,02 0,062 0,52 0,78 0,200 0,466 0, 28 MgO 0,97 2,54 6,49 7,34 8,9 5,5 8,89 CaO 46,6 39,3 8,8 5,0 2,2 6,5 4,6 Rb20 0,0000 0,0008 0,0003 0,0008 0,0026 0,0072 0,0000 SrO 0,82 0,44 0,048 0,029 0,05 0,0058 0,09 BaO 0,007 0,008 0,05 0,02 0,009 0,007 0,02 Na20,36 3,7 7,4 7,95 7,95 5,79 8,33 K20 0,90 0,5,28,38,37 0,75,62 Zr02 0,007 0,02 0,022 0,024 0,023 0,03 0,027 P205 34,2 27,0 6,96 2,94 0,22 0,225 0,209 O xsumm 93,20 96,40 98,90 98,70 98,50 97,30 99,40 Cu 0,74 0,066 0,065 0,05 0,0 0,009 0,00 Ni 0,006 0,007 0,00 0,009 0,005 0,009 0,004 Co 0,02 0,022 0,022 0,02 0,03 0,00 0,006 Zn 0,005 0,005 0,009 0,00 0,0 0,026 0,004 Pb 0,003 0,003 0,005 0,004 0,002 0,000 0,004 Ag 0,004 0,003 0,003 0,003 0,003 0,003 0,003 s 0,236 0,69 0,276 0,269 0,87 0,28 0,2 As 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,00 0,000 Sb 0,04 0,05 0,04 0,05 0,04 0,0 0,0 Bi 0,003 0,002 0,002 0,002 0,002 0,002 0,002 Te 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0,000 0,003 y 0,006 0,0048 0,002 0,002 0,0002 0,0000 0,0004 Nb 0,0007 0,0020 0,005 0,0055 0,0040 0,002 0,0043 Mo 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Sn 0,004 0,005 0,004 0,004 0,004 0,003 0,003 w 0,00 0,000 0,000 0,000 0,000 0,00 0,000 Cl 0,0 0,06 0,030 0,03 0,027 0,000 0,032 Th 0,0024 0,0028 0,009 0,007 0,0024 0,0030 0,00 u 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0032 0,0000 Cs 0,000 0,000 0,003 0,00 0,005 0,006 0,003 La 0,07 0,00 0,006 0,004 0,003 0,006 0,002 Ce 0,027 0,02 0,008 0,004 0,002 0,004 0,004 Ta 0,000 0,000 0,004 0,00 0,000 0,000 0,000 LO I 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Ga 0,0003 0,000 0,009 0,0023 0,002 0,0025 0,002 Si 2,59 6,52 6,2 7,8 8,8 0,8 2,3 Ti 0,25 0,380 0,82 0,95 0,96 2,5 0,59 Cr 0,004 0,0034 0,006 0,0067 0,0027 0,006 0,006 V 0,0077 0,0 0,08 0,020 0,022 0,058 0,02 Fe,6 3,4 7,72 8,9,2 34,2 4,4 Mn 0,06 0,048 0,8 0,38 0,55 0,36 0,099 Mg 0,58,53 3,9 4,43 4,94 3,0 5,36 Ca 33,3 28, 3,4 0,7 8,72 4,40 0,5 Ba 0,006 0,007 0,03 0,00 0,008 0,007 0,00 Satmagan 0,7 2,28 5,65 6,8 45, 5 0,25 ~

25 Liite 0 Labtium Oy XR F tulokset livaara koe 2 CC2 CT2 CT RT tvlagn Magn.kertaus Ei magn. kertaus 0 /o % % 0 /o % 0 /o 0 /o Si02,0 6,7 38,7 45,4 7,27 2,33 37,3 Ti02 0,077 0,97,09 0,97 5,04 5,52 ' 6 Al203 0,4 3,87 2,5 3,3 2,4 0,74 0, Cr203 0,0003 0,0044 0,003 0,008 0,0080 0,0095 0,0044 V203 0,009 0,024 0,028 0,02 0,36 0,48 0,034 FeO 0,23 2,97 5,27 5,66 7,8 82,2 6,3 MnO 0,00 0,063 0,7 0,3 0,70 0,77 0,29 MgO 0,5 3,46 7,3 8,78 2,5 0,96 7,74 CaO 50,9 38,7 8,9 4,5 3,27,09 2,3 Rb20 0,000 0,0000 0,0007 0,0000 0,0 00 0,0 0,002 SrO 0,206 0,35 0,045 0,09 0,003 0,0000 0,05 BaO 0,006 0,04 0,07 0,03 0,00 0,02 0,0 7 Na20 0,20 2,66 7,94 8,52,5 0,38 6,35 K20 0,002 0,376,45,63 0,93 0,04,35 Zr02 0,005 0,08 0,024 0,027 0,007 0,006 0,027 P205 38,3 25,2 5,68 0,82,07 0,249 7,35 OxSumm 9,60 96, 0 99,40 99,40 95,50 94,60 99,30 Cu 0,064 0,338 0,20 0,00 0,02 0,05 0,045 Ni 0,004 0,006 0,005 0,003 0,0 0,008 0,004 Co 0,023 0,009 0,03 0,008 0,008 0,06 0,06 Zn 0,034 0,063 0,09 0,005 0,045 0,050 0,007 Pb 0,04 O,Q30 0,00 0,004 0,000 0,000 0,005 NJ 0,003 0,003 0,003 0,002 0,003 0,002 0,002 s 0,05 0,495 0,382 0,22 0,086 0,063 0,227 As 0,000 0,000 0,000 0,000 0,00 0,00 0,000 Sb 0,03 0,04 0,02 0,0 0,00 0,009 0,02 Bi 0,003 0,002 0,003 0,002 0,003 0,002 0,002 Te 0,000 0,002 0,003 0,003 0,000 0,000 0,000 y 0,0077 0,0050 0,007 0,0002 0,0002 0,0000 0,006 Nb 0,0000 0,0055 0,0055 0,0038 0,0000 0,0000 0,0043 Mo 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Sn 0,003 0,004 0,003 0,003 0,002 0,00 0,003 w 0,000 0,00 0,000 0,00 0,00 0,000 0,00 Cl 0,008 0,06 0,033 0,03 0,007 0,005 0,024 Th 0,003 0,0020 0,0007 0,006 0,0050 0,0043 0,0022 u 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0070 0,0095 0,0000 Cs 0,000 0,00 0,00 0,00 0,004 0,005 0,002 La 0,06 0,0 0,005 0,003 0,004 0,004 0,007 Ce 0,033 0,023 0,006 0,004 0,004 0,004 0,008 Ta 0,000 0,003 0,00 0,00 0,000 0,006 0,00 LOI 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Ga 0,0000 0,00 0,0020 0,000 0,0020 0,004 0,008 Si 0,47 7,82 8, 2,2 3,40,09 7,4 Ti 0,046 0,58 0,65 0,58 3,02 3,3 0,70 Cr 0,0002 0,0030 0,0009 0,002 0,0055 0,0065 0,0030 V 0,0062 0,06 0,09 0,04 0,092 0, 0 0,023 Fe 0,8 2,3 4,0 4,40 55,8 63,9 4,77 Mn 0,00 0,049 0,09 0,0 0,54 0,60 0,00 Mg 0,09 2,08 4,30 5,30,29 0,58 4,67 Ca 36,4 27,6 3,5 0,3 2,34 0,78 5,2 Ba 0,005 0,02 0,06 0,0 0,009 0,008 0,022 Satmagan 74,55 8,26 0,96 Ci)

26 Liite Labtium Oy XRF tulokset livaara koe 3 CC2 CT2 CT SC SC2 SC3 SC4 ST Magn Magn.kertaus Ei magn. kertaus % % % % % % % 0 /o % % % Si02 0,84 4,3 33,9 29,8 48,5 48,4 44,7 40,8 7,23 3,30 37,4 Ti02 0,039 0,8,07 2,2,82 0,77 0,52 0,405 5,35 5,74,38 Al203 0,6 4,27 2,7 6,32 4,70 6,8 5,7 24,9 2,6,07 0,2 Cr203 0,0025 0,0076 0,03 0,0088 0,0029 0,0025 0,004 0,0066 0,004 0,0038 0,0029 V203 0,0079 0,06 0,07 0,026 0,026 0,08 0,04 0,0079 0,29 0,43 0,022 FeO 0,9 2,52 4,67 4,55 6,88 6,54 5,2 3,73 7,5 79,8 6,30 MnO 0,000 0,048 0,05 0,02 0,66 0,56 0,6 0,066 0,7 0,77 0,3 MgO 0,07 2,73 5,92 6,45 2,3,8 7,8 4,04 2,,6 7,76 CaO 50,9 39,7 2,4 29,6 20,3 8,9 2,9 5,40 3,26,53 20,9 Rb20 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0002 0,00 0,0088 0,00 0,009 SrO 0,202 0,44 0,064 0,083 0,07 0,06 0,020 0,024 0,0005 0,0000 0,046 BaO 0,004 0,06 0,08 0,02 0,007 0,00 0,03 0,02 0,008 0,02 0,07 Na20 0,23 2,96 7,95 4,20 3,38 4,7 0,0 4,7,60 0,67 6,49 K20 0,005 0,386,46 0,82 0,59 0,83,9 3,38 0,200 0,079,35 Zr02 0,006 0,05 0,020 0,033 0,043 0,034 0,023 0,008 0,008 0,006 0,027 P205 38,4 26,9 9,54 4,7 0,362 0,54 0,94 0,300,00 0,348 6,49 OxSumm 9,30 95,80 99,50 99,0 99,20 99,30 99,40 98,20 95,50 94,80 99,40 Cu 0,069 0,457 0,205 0,082 0,0 4 0,008 0,02 0,08 0,026 0,02 0,049 Ni 0,004 0,006 0,007 0,006 0,004 0,004 0,004 0,006 0,006 0,007 0,005 Co 0,008 0,00 0,06 0,03 0,009 0,008 0,007 0,006 0,02 0,04 0,04 Zn 0,005 0,022 0,02 0,02 0,009 0,007 0,008 0,00 0,043 0,046 0,008 Pb 0,004 0,02 0,006 0,05 0,006 0,004 0,005 0,008 0,000 0,000 0,003 Ag 0,003 0,004 0,003 0,003 0,002 0,002 0,002 0,00 0,002 0,002 0,003 s 0,090 0,58 0,444 0,206 0,075 0,097 0,244 0,457 0,065 0,042 0,223 As 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,00 0,00 0,000 Sb 0,04 0,03 0,0 0,04 0,03 0,02 0,0 0 0,008 0,00 0,009 0,0 Bi 0,003 0,002 0,002 0,002 0,002 0,002 0,003 0,002 0,004 0,004 0,002 Te 0,000 0,000 0,002 0,00 0,002 0,00 0,003 0,005 0,000 0,000 0,000 y 0,0078 0,0052 0,009 0,0030 0,0005 0,000 0,000 0,0004 0,0000 0,0000 0,004 Nb 0,0000 0,0040 0,0056 0,02 0,0095 0,008 0,003 0,0020 0,000 0,0000 0,0052 Mo 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,002 0,0000 0,0000 0,0000 Sn 0,004 0,004 0,003 0,004 0,004 0,003 0,003 0,002 0,00 0,00 0,003 w 0,000 0,000 0,00 0,00 0,000 0,00 0,00 0,00 0,000 0,00 0,00 Cl 0,008 0,08 0,036 0,020 0,02 0,05 0,037 0,064 0,009 0,006 0,028 Th 0,0027 0,0030 0,0020 0,0029 0,0022 0,000 0,007 0,00 0,0046 0,0056 0,005 u 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0076 0,0085 0,0000 Cs 0,004 0,002 0,003 0,002 0,003 0,000 0,002 0,00 0,004 0,004 0,004 La 0,07 0,0 0,007 0,0 0,000 0,002 0,00 0,003 0,006 0,004 0,005 Ce 0,030 0,024 0,0 0,07 0,004 0,00 0,000 0,00 0,005 0,004 0,00 Ta 0,000 0,002 0,003 0,00 0,002 0,002 0,00 0,002 0,004 0,009 0,002 LOI 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Ga 0,000 0,0002 0,007 0,003 0,0007 0,008 0,0024 0,0026 0,0052 0,0048 0,000 Si 0,39 6,68 5,8 3,9 22,7 22,6 20,9 9, 3,38,54 7,5 Ti 0,023 0,488 0,64,27,09 0,460 0,309 0,243 3,2 3,44 0,83 Cr 0,007 0,0052 0,009 0,0060 0,0020 0,007 0,0028 0,0045 0,0028 0,0026 0,0020 V 0,0054 0,0 0,0 0,08 0,08 0,02 0,0096 0,0054 0,088 0,097 0,05 Fe 0,5,96 3,63 3,53 5,35 5,09 4,05 2,90 55,6 62,0 4,90 Ml 0,000 0,037 0,08 0,079 0,29 0,2 0,090 0,05 0,55 0,59 0,0 Mg 0,04,65 3,57 3,89 7,40 7,0 4,7 2,44,27 0,70 4,68 Ca 36,3 28,4 5,3 2,2 4,5 3,5 9,2 3,85 2,33,09 4,9 Ba 0,004 0,05 0,06 0,0 0,007 0,009 0,02 0,09 0,007 0,0 0,06 Satmagan 74,7 79,83,52 (i)