Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto
Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin oikeuttavia saatavia sijoittajille. Saatavat voivat olla esimerkiksi asuntolainoja, yrityslainoja, autoleasingsopimuksia, opintolainoja, kuluttajaluottoja tai luottokorttisaatavia. Epälikvidejä saatavia muutetaan likvidiin, jälkimarkkinakelpoiseen muotoon. Muotona on useimmiten joukkovelkakirjalaina. Arvopaperistaminen voi olla sekä perinteistä että synteettistä. Arvopaperistaminen ei vähennä alla olevan saatavapoolin riskiä, se vain siirretään jonkun toisen kannettavaksi. 2
Arvopaperistamistransaktion rakenne ALKUPERÄISET VELALLISET SAATAVAT ALKUPERÄINEN VELKOJA ELI ORIGINAATTORI ERILLISYHTIÖ SAATAVIEN MYYNTI JOUKKOVELKAKIRJALAINA SIJOITTAJAT 3
Komission ehdotusten tausta Arvopaperistamismarkkinoiden elvyttämisellä tavoitellaan työpaikkojen luomista ja kestävää kasvua. Arvopaperistamismarkkinoiden kehittäminen on keskeinen osa komission pääomamarkkinaunionihanketta. Toisin kuin USA:ssa, EU:n arvopaperistamismarkkinat ovat pysyneet heikkoina rahoituskriisin alusta alkaen. Arvopaperistamiseen liittyvä USA:n markkinoilta tullut subprime -stigmatisaatio halutaan nyt poistaa ja tuotteen maine palauttaa. 4
Komission ehdotus STS-asetukseksi Yleisesti soveltuvat säännökset koskevat sijoittajan selonottovelvollisuutta, riskin pidättämistä, läpinäkyvyysvaatimuksia, valvontaa ja sanktiota sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Asetus on horisontaalinen. Lisäksi määritellään vaatimukset yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle (simple, transparent and standardised, STS). 5
Yleisesti soveltuvat säännökset Sijoittajan on varmistuttava, että alkuperäinen luotonantaja noudattaa luotonannossaan järkeviä luotonmyöntämiskriteereitä. Lisäksi arvopaperistetusta transaktiosta on pidätettävä vähintään 5 % riski Lisäksi sijoittajan on varmistuttava riittävällä tavalla arvopaperistettavien saatavien laadusta ja niitä koskevasta luottoriskistä. Myös kesken sijoituksen voimassaoloajan sijoittajalla on oltava pääsy keskeisiin asiakirjoihin. 6
Yleisesti soveltuvat säännökset Arvopaperistettavasta transaktiosta on pidätettävä jatkuvasti vähintään 5 %:n nettomääräinen taloudellinen osuus, joka vastaa arvopaperistettavasta saatavakannasta. Pidättäjän oltava alkuperäinen luotonantaja, järjestäjä tai alullepanija. Ei vaadita silloin, kun arvopaperistamiseen kohdistuu julkisyhteisön antama takaus. Pidätettyyn osaan ei saa kohdistua mitään suojauksia tai luottoriskin vähentämiseen tähtääviä tekniikoita. 7
STS-arvopaperistaminen Saatavat on siirrettävä aidolla kaupalla. Ei takautumisoikeuksia, takaisinsaanteja tai panttauksia, jotka voisivat estää saatavan realisoinnin. Saatavakannan on muodostuttava samanlajisista saatavista. Ei voida siten yhdistää esimerkiksi luottokorttisaamisia ja asuntoluottoja. Arvopaperistettuun saatavakantaan ei saa kuulua arvopaperistettuja eriä. Alkuperäiset luotot on pitänyt myöntää vastaavilla kriteereillä kuin luotonantajan muutkin luotot. 8
STS-arvopaperistaminen Saatavakantaan ei saa sisältyä luottoja, jotka ovat siirtohetkellä erääntyneet maksamattomina. Saatavakantaan ei saa sisältyä luottoja, joiden alkuperäinen velallinen on maksukyvytön. Saatavakantaan ei saa sisältyä muita kuin riskien suojaamiseen tarkoitettuja johdannaisia. Sijoittajille on toimitettava vertailukelpoista tilastotietoa historiallisista luottotappioista. 9
Ilmoitusvelvollisuus ESMA:lle ESMA:lle on toimitettava ilmoitus STSarvopaperistamisesta. ESMA julkaisee ilmoituksen internet-sivuillaan ja tiedottaa asiasta myös toimivaltaista viranomaista. ESMA pitää listaa sellaisista liikkeeseenlaskuista, joista sille on toimitettu ilmoitus. Jos transaktio ei enää täytä STSarvopaperistamisen kriteereitä, tulee siitä ilmoittaa ESMA:lle. 10
Lainsäädäntövaikutukset Arvopaperistamisen vakavaraisuusvaatimuksia säännellään hajautetusti monessa eri EUasetuksessa. Asetukset ovat joko suoraan sovellettavia EU-asetuksia tai direktiivien ja suoraan sovellettavien asetusten nojalla annettuja komission täytäntöönpanoasetuksia. Finanssivalvonnasta annettua lakia, sijoitusrahastolakia, vakuutusyhtiölakia ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia voi kuitenkin olla tarpeen muuttaa. 11
Vakavaraisuusasetuksen muutosasetusehdotus Komissio ehdottaa muutoksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskohteluun ja laskentatapaan. Keskeiset muutosesitykset koskevat uutta vakavaraisuuslaskennan hierarkiaa ja toisaalta kevyempää vakavaraisuuskohtelua STS-tuotteille. Uudessa hierarkiassa pankkien sisäiset mallit olisivat ensisijainen tapa laskea riskipainot tuotteille. STS-tuotteiden vakavaraisuusvaatimukset kevenisivät noin 30 % suhteessa nykytilaan. 12
Vakavaraisuusvaatimusten taloudellinen rooli Pankkien luotonannon potentiaalin kasvattaminen lisää mahdollisuuksia lisäkulutukseen ja - investointien rahoitukseen kansantaloudessa talouskasvu ja työllisyys Pankkien keskeisin sisäinen rajoite luotonannon kasvattamisessa on vakavaraisuuspääomavaatimus. Vakavaraisuusvaatimukset kiristävät mahdollisuuksia pankkien velkavivun kasvattamiseen ja siten pienentävät mahdollisuuksia oman pääoman tuoton maksimointiin pankkien osakekurssit laskevat. 13
..mutta vakavaraisuusvaatimukset suojaavat pankkijärjestelmää riskeiltä Vakavaraisuuspääoman tarkoitus on suojella pankkien velkojia ja rahoitusjärjestelmää pankin tekemiltä odottamattomilta tappioilta. Nykyinen sääntelymalli perustuu siihen, että pankit saavat arvioida riskit pitkälti itse käyttäen sisäisiä mallejaan. Tähän sisältyy erilaisia moraalikatoon ja malleihin liittyviä riskejä. Siksi riskeihin sisältyy lainsäätäjän asettamia minimitasoja. Finanssikriisi ja Euroopan pankki- ja velkakriisi ovat osoittaneet, että vakavaraisuuspääomia on ollut aivan liian vähän. 14
Riskit ja talouskasvu Asetusehdotuksessa olisi tarkoitus löytää oikea tasapaino siinä, että talouskasvulle luodaan riittävästi edellytyksiä, mutta toisaalta rahoitusjärjestelmän vakaus turvataan. Suomelle keskeinen vaatimus on ollut nostaa minimiriskipainotasoja, jotta moraalikatoon ja malliriskeihin liittyvät ongelmat huomioidaan riittävässä määrin. Suomi on suhtautunut Artikla 270:n sisältöön varauksellisesti sen huonon taloudellisen sisällön vuoksi. 15
Suomen luottokannat elokuussa 2015 Suomalaisilla kotitalouksilla oli: Asuntolainoja 91,1 miljardia Vapaa-ajan asuntojen lainoja 3,4 miljardia Kulutusluottoja 14,0 miljardia euron arvosta. Suomalaisten pankkien yritysluottokanta: Asunto- tai kiinteistövakuudellisia lainoja oli 20,0 miljardia Muita vakuudellisia luottoja 16,9 miljardia Vakuudettomia luottoja 34,6 miljardin euron arvosta. Järjestämättömät bruttomääräiset saamiset olivat 4,3 miljardia euroa, eli 1,5 prosenttia luottokannasta. 16
Valtioneuvosto kannattaa Rahoitusjärjestelmän monipuolistamista sekä yritysrahoituksen saatavuuden helpottamista; Arvopaperistamismarkkinan vahvistamista; Yritysten varainhankinnan helpottamista; Liikkeeseenlaskijoiden ja liikkeeseenlaskujen määrän lisääntymistä; sekä Sijoittajapohjan laajentamista. 17
Ehdotuksen kannattamisen reunaehdot STS-arvopaperistaminen on oltava riittävällä tavalla säänneltyä Transaktion rakenteen on säilyttävä rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaisena. Synteettisen arvopaperistamisen kielto. Sääntelyn on heijastettava saataviin kohdistuvia riskejä riittävällä tavalla. Riskipainojen lattiatasot on oltava riittävän korkealla. 18
Annina Tanhuanpää Neuvotteleva virkamies Puh. 0295 30485 & Jussi Lindgren Vanhempi finanssisihteeri Puh. 0295 30019 Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500 www.vm.fi